Aurinkoista naistenpäivää!

Lauantai 8.3.2014

Naistenpäivän aamu on valjennut harmaana ja tuulisena kotikulmillani. Teekupposen äärellä on hetki aikaa miettiä viime päivien keskustelua naisten asioista. On kaksi asiaa joista ei voi vaieta: naisiin kohdistunut kasvava väkivalta ja naisten osallistuminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon sekä johtotehtäviin. 

Tässä uutinen kuluvalta viikolta: Suomalaisista naisista 47 prosenttia on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa 15 ikävuoden jälkeen, kertoo tuore EU-tutkimus. Viimeksi kuluneen vuoden aikana väkivaltaa on kokenut kymmenen prosenttia suomalaisnaisista. Tutkimuksen mukaan Suomi on naisille EU:n toiseksi väkivaltaisin maa. Suomalaisnaisia enemmän väkivaltaa kohtaavat vain tanskalaiset naiset.

Hälyttävää. Suomessako? Perheissä, kotien seinien sisäpuolella on valtavaa pahoinvointia, joka ilmestyy väkivaltatekoina. Emme ole välttyneet perhesurmilta, uupumuksilta ja pahoinpitelytapauksista. Puuttuminen, avun tarjoaminen sekä matalan kynnyksen palvelut ovat ensisijainen lääke. Turvakoteja ja ammattitaitoista henkilöstöä tarvitaan lisää. Tarvitsemme nollatoleranssin väkivaltaa kohtaan. Suomalaisten asenteissa ja kulttuurissa on parantamista, miten naisten ihmisarvoon suhtaudutaan.

Rapsautin kannanoton kansainvälisen naistenpäivän kunniaksi naisten osallisuudesta. Pitääkö päätöksentekijän olla yli 50-vuotias mies, jotta hänet otetaan vakavasti? Olen ehdokkaana kevään vaaleissa Euroopan parlamenttiin. Naiset ovat vähemmistössä Euroopan tason päätöksenteossa ja johtotehtävissä. Euroopassa tehdään kovan luokan politiikkaa, jossa naisnäkökulmankin on kuluttava. Toivoisin näkeväni tulevaisuudessa yhtiöiden johtotehtävissä myös enemmän naisia. 

Politiikka ja johtajuus ovat tavallisen ihmisen kokoisia asioita. 

Lupasivat auringonpaistetta päiväksi. Mieli reippaana ja luottavaisena tämän Naistenpäivän tapahtumiin! Onnea siskot!

Uusi lastensairaala

Perjantai 7.3.2014

Kansalaiskeräys uuden lastensairaalan rakentamiseksi on saanut ihmiset, yritykset ja yhteisöt lahjoittamaan ennätysmääriä. Suomalaiset ovat lahjoittaneet jo jopa yli 21 miljoonaa euroa tähän tärkeään hankkeeseen.

Itse olen osallistuntu talkoisiin viime perjantaina Pudasjärvellä järjestetyssä hyväntekeväisyyskonsertissa sekä tiistaina Helsingissä Loihdi linna lapselle -lumilinnanrakennustempauksessa. Molemmista tilaisuuksista jäi hyvä mieli. Paljon vapaaehtoisia on saatu liikkeelle ja auttamista on monenlaista.

Hienoa, että ihmiset ovat ottaneet tämän projektin omakseen. MUTTA. On se ihmeellistä, että näin merkittävään hankkeeseen ei löydy julkista rahoitusta? Ymmärrän kyllä valtiontalouden vaikean tilanteen, mutta voiko todella olla niin, että kaikista maailman asioista sairaille lapsille me päättäjät emme löydä euroja?

Miten mahtaa olla muiden lasten talojen ja palveluiden tilanne ympäri Suomen? Lasten asia on selkeästi suomalaisille tärkeä. Myös valtiovallan pitäisi tämä huomioida.

Päättäjien joukkuuen teos "Syli" Loihdi linna lapselle -tapahtumassa Helsingissä ti 4.3.

Kotikunta-maakuntamalli on vastaus kuntasekasortoon

Torstai 27.2.2014

Kuuden puolueen eripurainen hallitus pystyi hallitusneuvotteluissa sopimaan vain siitä, että kuntien itsehallintoa vähennetään ja kehyskunnat liitetään tarvittaessa vaikka pakolla keskuskuntiin. Kun kuntien uudistaminen on aloitettu tästä nurinkurisesta lähtökohdasta, tärkein on unohtunut: nimittäin kuntalaiset ja kuntalaisten palvelut.

Kunnissa kyllä tiedetään, että jonkinlaiset uudistukset ja yhteistyö ovat tarpeen tulevaisuuden haasteiden voittamiseksi. Kuntaministeri Virkkusen linja, jossa keskusvalta pyyhkii pöytää kuntien itsehallinnolla, on kuitenkin jumittanut kaikki uudistukset koko valtakunnassa.

Älyttömyyden huippu on ollut käsitellä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä erillään kuntaliitoksista. Ensin pitäisi olla selvillä se, miten yhteiset palvelut tuotetaan, ja sen jälkeen voidaan miettiä hallinnon järjestämistä ja kuntien rajoja!

Hallituksen sote-malli eli ns. isäntäkuntamalli jakaa kunnat isäntiin ja renkeihin. Valtionosuusuudistuksessa kuntien rahoitusta leikataan rajusti. Molemmat mallit kannustavat pieniä kuntia liittymään ”vapaaehtoisesti” oman seutunsa keskuskuntiin.

Pakkoliitokset loukkaavat Suomen perustuslakia ja kuntien itsehallintoa. Keskusta ei hyväksy valtion sanelemia kuntien pakkoliitoksia. Kuntaliitokset voivat olla joillekin kunnille aivan hyvä ratkaisu - jos päätös tehdään yhteisesti kaikkien kuntien kesken. Pakolla ei synny hyvää lopputulosta.

Keskustalla on vaihtoehto. Kotikunta-maakuntamalli. Malli takaisi sen, että pienet kunnat voisivat edelleen päättää monesta tärkeästä asiasta, kuten päivähoidosta, peruskoulusta, kulttuurista ja paikallisen elinkeinoelämän tukemisesta.

Isompaa väestöpohjaa vaativat asiat, kuten erityisterveydenhuolto, toisen asteen koulutus ja maakunnallinen kaavoitus päätettäisiin koko maakunnan kattavalla yhteistyöelimellä. Pienempiä ”perustason sote-alueita” ei tarvita.

Hallituksen rivit rakoilevat päivä päivältä enemmän. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, miten hallituspuolueiden edustajat äänestävät välikysymysäänestyksessä, kun kaikilta kansanedustajilta kysytään, voivatko he hyväksyä tämän epäluottamuslauseen:

”Eduskunta katsoo, ettei kuntauudistusta tule tehdä pakkoliitoksilla. Kunnallista itsehallintoa kunnioittamalla pystytään parhaiten turvaamaan asukkaiden vaikutusmahdollisuudet ja heidän tarvitsemansa palvelut. Hallitus on epäonnistunut kuntapolitiikassa sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisessa. Näillä perustein hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.”

Pääministerin hätähuuto!

Perjantai 21.2.2014 klo 11.44

Hallituksen palikat ovat sekaisin. Uudistukset, rakenneratkaisut, valtion velkaantuminen, kestävyysvaje vilisevät virallisissa puheissa.

Pääministeri Katainen päätti kutsua opposition mukaan pohtimaan valtion velkaantumista ensi viikon tiistaina. Pääministerin pelastusrengas on vihdoin heitetty opposition vesille.

Hallituksella on Eduskunnassa enemmistö. He pystyvät kyllä tekemään ratkaisunsa itse, jos niin tahtovat. Missä on johtajuus? Missä on päättäväisyys hoitaa Suomen asiat kuntoon?

Vastuullisina päättäjinä me keskustalaiset kyllä osallistumme pääministerin talouskeskusteluun, kun on kerran pyydetty. Odotukset yhteisten ratkaisujen löytämiseksi ovat korkealla. Kuka nyt haluaisi valtion velkaantuvan lisää?

Keskustelun tulos lässähtää kuin pannukakku siihen, että neuvotteluissa ei tulla keskustelemaan hallituksen vireillä olevista rakenneuudistuksista. Olemme useista keinoista ja ratkaisuista hallituksen kanssa eri mieltä - tärkeimpinä esimerkkeinä hallituksen kunta- ja sote-uudistukset.

Tunnistamme maailmantalouden ja Suomen sekä erityisesti kuntien tiukan taloustilanteen. Me tarvitsemme nyt nopeasti uutta työtä Suomeen.

Keinomme työllisyyden lisäämiseksi ja talouden tervehdyttämiseksi ovat: kotikunta-maakunta -malli takaamaan kuntapalvelut vähemmällä rahalla, uuden kasvun rahasto tuomaan töitä, elinkaariajattelua eläkeuudistukseen nostamaan työllisyysastetta ja valtion Infra Oy takaamaan teiden kunto.

Jatkuvatko hallituksen ja opposition kahvikeskustelut ensimmäisen tapaamisen jälkeen? Vaaleilla valtaan astunut maamme hallitus vaikuttaa epätoivoiselta. Yhtäkään epäonnistumista ei ministeriaitiosta ole tunnustettu. Olisiko nyt aika?

EU:n tulevaisuus

Keskiviikko 12.2.2014 klo 16.13

Eduskunnassa EU:n tulevaisuusselonteko herätti kovaa keskustelua ja paljon ajatuksia.

Suomen kasvun, kehityksen ja työllisyyden kannalta Eurooppa-politiikalla on suurempi merkitys kuin luulemme. EU:n haasteena onkin tulla lähemmäs kansalaisia: kaikkia kuunnellen.

Kannatan ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääomien vapaata liikkumista. Eurooppa on Suomen suurin vientialue. Muissa EU-maissa opiskelleiden ja työtä tehneiden asiantuntemusta tarvitaan myös suomalaisissa yrityksissä. Siksi aktiivinen toimiminen EU-pöydissä on etumme.

Euroopassa eletään muutoksen aikaa. Talous, työllisyys ja ihmisoikeudet ovat päivittäin agendalla. Työttömyydestä on tulossa merkittävin sosiaalinen ja taloudellinen uhka Euroopalle.  Vaarana on Euroopan jakautuminen kahteen leiriin - voittajiin ja häviäjiin.

Meiltä suomalaisilta kysytään oikeutetusti, mihin tätä yhteistä rauhan liittoa tarvitaan? Ja mihin Euroopan unionia kehitetään?

Keskustan Eurooppa-linja on selkeä. KYLLÄ Euroopan unionille.  EI Euroopan Yhdysvalloille. Liittovaltiolla tarkoitan yhteistä talouspolitiikka ja sitovampaa suoraa lainsäädäntöä.

Yhteinen valuutta luo vakautta, mutta sen toimiminen edellyttää yhteisten sääntöjen noudattamista kaikilta jäsenmailta. Talouskuria tarvitaan. Tukipaketteja ei voi jakaa automaatin lailla. Velkaongelmiin ajautuneille maille oli perusteltua antaa yksi mahdollisuus selviytyä hätärahoituksella pahimman yli. Hätärahoituksen edellytyksenä täytyy olla sitoutuminen talouden sopeutusohjelmiin.

Emme tarvitse lisää yhteisvastuuta. Jokaisen jäsenmaan - myös Suomen - on itse huolehdittava oman julkisen taloutensa ja pankkijärjestelmänsä kestävyydestä. Suomi on ajautumassa tilanteeseen, jossa maamme rikkoo talous- ja rahaliiton sääntöjä. Suomen julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on nousemassa yli 60 %:n kuluvana vuonna.  Velaksi eläminen on lapsenlapsiltamme varastamista.

Maatalous- ja aluepolitiikka tuovat EU:n lähelle, joka niemeen ja notkelmaan. Kataisen hallitus on ikävä kyllä epäonnistunut suomalaisen maatalous- ja aluepolitiikan puolustamisessa. EU:n aluerahoituksen perustana oleva harvan asutuksen kriteeri puolittui Kataisen hallituksen neuvotteluiden tuloksena.  Tämä vie Suomelta satoja miljoonia euroja EU-tukea. Myös maataloustukia leikattiin viidellä prosentilla - vaikka maatalousyrittäjyyden kannattavuuden ongelmiin ei näy ratkaisua.

EU:n on keskityttävä suuriin asioihin: rauhaan, kasvuun, työllisyyteen, vapauteen. Jäsenmaille on jätettävä oikeus päättää paikallisista asioista: saako kalaa myydä suoraan savustuspöntöstä, pitääkö kurkun olla suora vai käyrä ja voimmeko mainostaa kotimaista lähiruokaa.

Näkemyksiä ympäristönsuojelulaista

Tiistai 11.2.2014

Tänään käytiin eduskunnassa kipakka keskustelu hallituksen esityksestä uudeksi ympäristönsuojelulaiksi. Lakia on valmisteltu vaiherikkaasti ja se sisältää kiistellyn luonnonarvopykälän. Ympäristön hyvä tila on meidän kaikkien yhteinen asia. Ympäristön luonnonvarojen käyttöä tulee puolestaan sallia ilman kohtuuttomia rajoituksia. Nyt asetettiin taas kapuloita rattaisiin turpeen käytön osalta.

Tulevia soiden käytön ja turvemaiden ympäristölupia ajatellen ei voi muuta kuin pistää kädet ristiin. Nyt turvelupia tarkastellaan vielä soiden luontoarvojen mukaan. Onko sijoituspaikassa uhanalaisia lajeja tai luontotyyppejä alueellisesti tai valtakunnallisesti. Arvioinnissa aijotaan käyttää tieteellisiä arviointeja. Tulkinnat ovat vielä epäselviä, mutta se on selvää, että lupaprosessit pitkittyvät ja mutkistuvat. Luontoarvojen tulkinta tulisi olla osa luonnonsuojelulakia.

Missä ovat hallituksen turve-energiaa puolustavien ääni? Harvassa, valitettavasti.

Ympäristönsuojelulaissa halutaan keventää ympäristö- ja valvontajärjestelmiä. Hyvä näin. Pienet yksittäisen ammatinharjoittajan luvat saisivat olla ilmoitusmenettelyn piirissä ja miuluusti sähköisesti toteutettuna. Hieman suhteellisuutta tarvitsemme myös lupamaksuihin. Uuden navetan luvittamisesta saa maksaa yli kymppitonnin, kuin ympäristölupa ydinvoimalle heltiää kaksinkertaisella maksulla. Aiheettomista valvontapyynnöistäkin saisi tekijä maksaa itse työhön kuluneet korvaukset.

Lakiesitys etenee valiokuntakierrokselle. Odotan nyt etujärjestöiltä lobbausta asioiden suhteen!

Valtiopäivät avattu

Tiistai 4.2.2014

Tämän vaalikauden viimeiset valtiopäivät avattiin tänään virallisin menoin: juhlajumalanpalvelus ja tasavallan presidentin puhe eduskunnalle. Presidentti ei muuten eduskunnassa käykään, kuin valtiopäivien avajaisissa.

Nämä ovat tavallista pidemmät valtiopäivät, jotka jatkuvat aina seuraaviin eduskuntavaaleihin maaliskuuhun 2015 saakka. Jos siis ennenaikaiset vaalit eivät käy toteen. Sitä ennen itsellä toki EU-vaalit edessä tänä keväänä, 25. toukokuuta.

Paljon isoja asioita on hallitus jättänyt viime tippaan: kuntien pakkoliitokset ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja valtionosuusuuditukset. Näiden suhteen voisi jopa toivoa, että aika loppuisi kesken, eikä ainakaan vahinkoa pääsisi syntymään. Toimet työllisyyden ja talouskasvun eteen olisi sen sijaan aloitettava heti ja vitkastelematta!

Valtion velkaantuminen puhututtaa. Kokoomuksen pääteema 2011 vaaleissa oli Suomen velkaantumisen pysäyttäminen. Tämä ei ole onnistunut. Valtiovarainministeri Urpilainen jo lausui, että on hylännyt hallitusneuvotteluissa sovitun linjan, jonka mukaan veronkorotukset ja palveluiden leikkaukset pidetään samansuuruisina. Millaista talouspolitiikkaa siis tulemme hallitukselta näkemään loppukauden ajan?

Omissa valiokunnissani puhututtaa nyt alkaneilla valtiopäivillä ainakin tietoyhteiskuntakaari (laaja tietoyhteiskuntaan liittyvä lakikokonaisuus) sekä luonnonsuojelulain kokonaisuudistus. Vesaisten puheenjohtajana seuraan silmä tarkkana myös lapsiin ja perheisiin vaikuttavia päätöksiä.

Välikysymys pakkoliitoksista

Torstai 30.1.2014 klo 17.03

Eilen keskiviikkona kokoustimme keskustan eduskuntaryhmän kanssa eduskunnassa. Ehdimme myös kiertää Uuttamaata. Ehdin vierailla Hakaniemen kauppahallissa Helsingissä, Finnairin luona Vantaalla, juttelemassa espoolaisten kanssa kauppakeskus Isossa Omenassa ja tapaamassa järvenpääläisiä kahvila Tyynissä. Oli aika ruuhkaisa reissu Ruuhka-Suomessa!

Talvikokouksessa me keskustan kansanedustajat päätimme tehdä hallitukselle välikysymyksen kuntien pakkoliitoksista. Kyllä nostaa verenpainetta. Ennen kuntavaaleja KAIKKI puolueet väittivät, että eivät kannata pakkoliitoksia. Nyt kuitenkin kokoomuksen ja sdp:n johtama hallitus iskee pöytään lakiesityksen, joka mahdollistaa pakkoliitokset. Minne unohtuivat vaalilupaukset?

Maakunnissa kokoomus- ja demariedustajat irtisanoutuvat kilpaa puoluejohtajien ja ministeri Virkkusen pakkoliitoslaista. Lausuntojen totuus punnitaan kun täysistunnossa on pakko äänestää keskustan välikysymyksestä - joko pakkoliitoksien puolesta tai niitä vastaan. Nyt jos koskaan on hallituksen kaatuminen lähellä.

Kohti kahtiajakoa

Maanantai 20.1.2014 klo 11.06

Hallitus repii Suomea hajalle. Vastakkaisasettelu maaseudun ja kaupunkien kesken on kärjistynyt. Keskuskaupunkien pönkittäminen, kaupunkiseutujen reunakuntien syyllistäminen ja maaseudun alasajo on valtaapitävien poliittinen agenda.

Kaikkien yhteinen huoli on julkisen talouden velkaantuminen. Elämme yli varojemme. Siksi isommat rakenteelliset uudistukset ovat välttämättömiä. Näpertely kuntien pakkoliitoksilla ei ole vastaus ajan haasteisiin. Kuntien raskaimmat sosiaali- ja terveyspalvelut tarvitsevat nopeasti uudistuksia. Keskustan kotikunta- maakuntamallille on käyttöä.

Hallitus leikkaa rajusti kuntien valtionosuuksia ja haluaa jakaa rahat uusilla kriteereillä. Keskuskaupungit ja kaupunkiseudut menestyvät. Suurimmat häviäjät löytyvät maaseudulta vähenevän väestön alueilta. Valtionosuusuudistuksen on otettava paremmin huomioon syrjäisyys ja väestönrakenne.

Alkuvuodesta on julkaistu mielenkiintoisia tutkimuksia. Ihmiset tuntuvat viihtyvän parhaiten kaupunkiseutujen kehyskunnissa. Palvelut, asuminen, harrastukset ja työllisyysmahdollisuudet koetaan parhaaksi. Nyt seutukuntia ollaan pakkoliittämässä yhteen. Eikö kuntien välinen yhteistyö ole mahdollista? Ainoastaan pääkaupunkiseudulle hallitus esittää yhteistä metropolihallintoa. Miksei muualle?

Kuntien pakkoliitoksia ei voi hyväksyä. Kuntaliitoksia on syytä selvittää, harkita ja toteuttaa huolella. Kuntaliitosten sijaan tarvitsemme työkaluja kuntien väliseen yhteistyöhön. Seutukuntahallinto, kuntayhtymät, liikelaitokset sekä uudet toimintatavat mahdollistavat asukaslähtöisemmät palvelut.

Kuntaministeri Virkkunen esikuntineen tarvitsee nyt jäitä hattuun. Asiantuntijat, kuntien päättäjät ja hallituspuolueiden omat edustajat ovat kritisoineet voimakkaasti kuntauudistusta. Itse odotan hallituksen linjauksia sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisesta. Niitä tarvitaan nyt ripeästi.

Kunnissa kytee kuntakapinaa. Syystäkin. Keskittämisvimma ja keskuskaupunkien pönkittäminen ovat ideologisia valintoja. Kaikki aika ja energia tulee suunnata elinvoimaisuuden lisäämiseen, kuntien välisen yhteistyön tiivistämiseen ja kunnan perustehtävien toteuttamiseen.

Kirjoitus on julkaistu myös Uusi Suomen Puheenvuorossa 20.1.2014.

Joulun taikaa

Maanantai 23.12.2013

Eduskuntatyö on vedetty tämän vuoden osalta pakettiin. Satojen äänestysten ja pitkän keskustelun jälkeen hyväksyimme ensi vuoden talousarvion. Useat hallituksen esittämät lakiesitykset jäivät vielä odottamaan päätöstään. Mielenkiintoisimmassa vaiheessa lienee kunta- ja soteuudistuksen palapeli.

Mikäs tässä keskustalaisena on jäädä joulutauolle, kun puolueen gallupkannatus sen kun kasvaa. Takana on reipas toimintavuosi, jolloin politiikkaan on pyritty tuomaan aitoja vaihtoehtoja nykyiselle menolle. Ihmiset tarvitsevat hyvin yksinkertaisia asioita. Työtä, toimeentuloa, palveluita ja huomioimista. Joulu on mitä paras aika vuodesta muistaa ystäviä, sukulaisia, naapureita ja tuttavia. Yhteisöllisyys luo turvallisuutta.

Joulun juhlapäivät antavat oivallisesti aikaa pysähtyä kaiken arjen kiireen keskellä. Koti, kotityöt, lähimmäiset ja joulun vamistelut ovat parasta mitä tiedän. Pidän perinteistä, kuten kauneimpien joululaulujen laulamisesta kirkossa.

Toivotan rauhaisia joulupyhiä, jouluruuan tuoksua ja kynttilän loistetta. Ja aina parempaa uutta vuotta 2014!

Pöhinää!

Keskiviikko 18.12.2013 klo 16.05

Tässä tilanteessa kaikki paukut pitäisi laittaa uuden luomiseen, ei epäonnistumisissa piehtarointiin. Nyt pitää keskittyä miettimään sitä, miten Suomeen luodaan työtä!

Todennäköisimpiä työllistäjiä eivät nyt ole suuryhtiöt vaan pienet ja keskisuuret yritykset. Me keskustalaiset olemme esittäneet muun muassa ensimmäisen työntekijän palkkatukea ja viiden prosentin yrittäjätulovähennystä pienyrittäjille ja maatalouden harjoittajille.

Maataloustuottajien työn kannattavuudesta on pidettävä huolta myös periaatteellisista syistä - haluan että myös lapsenlapseni voivat aikanaan syödä suomalaista terveellistä lähiruokaa. Ruoan hinnasta suurempi osa kuuluu tuottajalle.

Pöhinää saataisiin aikaan myös miljardiluokan kasvurahastolla. Tästä erillisenä Valtion Infra Oy:n kautta voitaisiin nyt investoida Suomen liikennehankkeisiin. Näin luotaisiin töitä tie- ja rakennusalalle.

Kasvun mahdollisuuksia onneksi löytyy: kotimainen uusiutuva energia on todellinen resurssimme, jota tulee käyttää kestävästi hyväksi. Kotimaisen energian käyttö parantaisi vaihtotasettamme kun öljyn ja erityisesti kivihiilen tuonti ulkomailta Suomeen vähenisi.

Vuoden 2014 budjettikäsittely päättyy perjantaina, mutta vielä painetaan täysillä ennen joululomia.

Maanantaina kävin kummitilallani Utajärvessä. Sain myös terveisiä maatalousyrittäjän työn kannattavuuden parantamiseksi.

Vaihtoehtoja hallitukselle

Keskiviikko 11.12.2013

Tänään keskiviikkona käydään eduskunnassa lämmin ottelu hallituksen linjaamista rakenneuudistuksista. On vaikea nähdä kuuden puolueen punaista lankaa valtion kestävyysvajeen umpeen kuromisessa ja velkaantumisen taittamisessa. Siksi sekava tuo kymmenien sivujen rakennepaperi oli. Irallaan olevia toiveita, terveisiä sekä leikkauksia sieltä ja täältä. Hallituksen työlista on pitkä, mutta tehoton. Solariumien valvonnan poistamisella tai aikuisten hammashoidon karsimisella ei pitkälle pötkitä.

Tosiasioiden tunnustamisesta se uuden suunnan ottaminen lähtee. Jos olla eksyksissä, tarvitaan apua. Työttömyyden synkät pilvet tummentuvat päivä päivältä. Nuorisotakuun onnistumisesta ei näy merkkejä. Hallitus iskee leikkaukset vanhuksiin, perheisiin ja lapsiin. Jos rakenneuudistuksia halutaan tehdä, kannattaa katse suunnata meihin keskustalaisiin. Ollaan meinaan tehty kotiläksyjä ja vaihtoehtoja Suomen uuden tien löytämiseksi.

Tarvitaan parempaa työllisyyttä rakentamaan uutta kasvua. Yrittäjyyden kannustimet ja verotus sekä työntekijöiden sivukulujen kustannukset tarvitsevat remontin. Me ollaan valmiita puhaltamaan 150 000 uutta työpaikkaa Suomeen. Kasvurahastot, Infra Oy ja uudet kasvualat kuten kotimainen energia ovat keinoja jotka vauhdittavat työllistymistä.

Ollaan valmiita pidentämään työuria. Tarvitaan erityistoimenpiteitä työssä jaksamiseen, työkykyyn ja työn sisältöihin. Opiskeluaikoja on saatava tiivistettyä ja ammattiin valmistumisen jälkeen on oltava takuu työllistymisestä. Nuorisotakuu ei onnistu, jos toinen käsi ottaa ja toinen antaa. Oppisopimuskoulutus, koulutuksen aloituspaikat ja etsivä nuorisotyö eivät voi olla leikkauslistoilla. Oppivelvollisuusiän korotus sen sijaan ei ole ratkaisu nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Arviolta 5000 nuorta tarvitsevat täsmätoimia oppimispolun löytämiseksi.

Me olemme jo pitkään esittäneet kuntauudistuksen toteuttamista. Ei ylhäältä sanellen ja keskittäen. Kotikunta-maakuntamallissa tehtävät sekä rahoitus on mitoitettu ihmisen kokoisiin yksiköihin. Tärkeintä on, että ihmiset pääsevät lääkäriin ja alakoulu löytyy mahdollisimman läheltä. Kuntien lakisääteisiä tehtäviä on varmasti liikaa. Hallitus on esittänyt vanhusten laitoshoidosta leikkaamista 300 miljoonalla eurolla. Miten ikääntyneet tulevaisuudessa sitten hoidetaan?

Suurimmat hallituksen uudistukset ovat pahasti sekaisin. Sosiaali- ja terveysuudistus sekä kuntauudistus odottavat linjauksia. Saadaankohan niitä jo tänään?

Uuden peruskoulun puolesta

Torstai 5.12.2013

Nyt ne sitten tulivat. Maailmanlaajuiset peruskoululaisten Pisa-tulokset. Kirjoittamisen, luetun ymmärtämisen, luonnontieteiden ja matematiikan mittauksilla osaamisemme ovat heikentyneet ja erityisesti Aasian maat kirineet listojen kärkeen. Kun itseruoskinnan päivät on pidetty, katsetta on suunnattava tulevaan. Koulutus tulee olla edelleen pienen kansamme ylpeyden aihe.

Korvensuoran koululaiset Oulussa vaativat homeista kouluunsa remonttiin keväällä 2013

Peruskoulutus tarvitsee tiukan tilanneanalyysin alan ammattilaisten toimesta. Yksin Pisa-tulokset eivät riitä kertomaan koulutuksen vahvuuksista ja epäkohdista. Tutkimustieto oppilasaineksen muutoksista, opetushenkilökunnan osaamistasosta, käytössä olevista pedagogisista menetelmistä ja koulutuksen resursseista auttavat hahmottamaan peruskoulutuksen todellisen tilanteen.

Hallituksen leikkauslistat koulutuksesta on peruttava välittömästi. Tarvitsemme uudistamistyöhön lisää taloudellisia resursseja. Tilannetta ei helpota yhtään tehty linjaus oppivelvollisuusiän nostosta 17 vuoteen. Koulutustakuu tarvitsee täsmätoimia koulupudokkaiden auttamiseksi.

Osaava ja innostunut opetushenkilökunta on voimavaramme. Opettajakoulutuksen remontti on tehtävä välittömästi. Opettajat tarvitsevat uusia pedagogisia työtapoja, eväitä erilaisten oppilaiden huomioimiseen ja työn päivittämistä yhteiskunnan vaatimusten tasolle.

Raja-aidat varhaiskasvatuksen, yhtenäisen peruskoulun ja toisen asteen välillä ovat kaatuneet. Miksei tämä näy myös opetushenkilökunnan koulutuksessa? Uskallan nostaa keskustelua myös opettajien palkkauksesta, työoloista, täydennyskoulutustarpeesta sekä kodin ja koulun välisestä yhteistyökyvystä.

Kun opiskelin itse luokanopettajaksi, kuului opintoihin av-välineiden hallinnassa piirtoheitin. Opetusteknologia on muuttunut vauhdilla ja uusia apuvälineitä on tullut liukuhihnalla. Tekniikkaa on pystyttävä soveltamaan luonnollisesti koulutuksessa. Älytaulut, dataprojektorit ja tietokoneet menettävät merkityksen, ellei oppisisältöjä kehitetä ja uudisteta. Teknologia ei ole itsetarkoitus vaan väline uuden oppimisessa. Meillä on paljon mahdollisuuksia uusien oppimisympäristöjen rakentamisessa.

Aivan toinen luku on peruskoulun sisältöjen, tuntijaon ja opetettavien aineiden uudistustyö. Viimeisin harjoitus kariutui talouskysymyksiin. Pisa-tulokset antavat signaaleja osaamisestamme. Aine- ja aihekokonaisuuksia pitää pystyä ravistelemaan.

Kasvu ja oppiminen ovat hyvin yksilöllisiä asioita. Kasvatusvastuuta ei voida ulkoistaa yksin yhteiskunnalle, eikä koulutuspaineita opettajille. Ratkaisevassa roolissa ovat myös lasten ja perheiden asenteet koulumaailmaa kohtaan. Vaadimmeko opiskelijoilta liikaa vai liian vähän? Miksi lapset eivät viihdy koulussa? Ovatko vanhemmat peruskoulun voimavara vai rasite? Eriytyykö opetus liikaa oppilaiden ja koulujen välillä? Meillä on oiva tilaisuus käydä rakentavaa vuoropuhelua peruskoulun kehittämisestä. Tähän työhön olen itse valmis mukaan.

Rakennepakettia odotellessa

Torstai 28.11.2013

Hallituksella on nyt tuhannen taalan paikka näyttää toimintakykynsä. Koko kansa odottaa päätöksiä vuosia velloneista uudistuksista, talouden suuntaviivoista ja kasvun eväistä. Kykeneekö sixbag tekemään kompromissin 9 miljardin euron valtion talouden alijäämän täyttämisestä? Pelkillä säästölistoilla ja veronkorotuksilla tästä ei selvitä.

Kuluvan viikon aikana hallitusryhmien edustajat ovat kulkeneet kuin tulisilla hiilillä. Kokouksissa ja palavereissa edustajille on availtu säästökohteita, lakiesityksiaä ja uudistusten linjoja. Lopullisiin päätöksiin pyritään ryhmä- ja puoluejohtajien kesken. Toivon kavereille päättäväisyyttä. Suomi tarvitsee tiukat suuntaviivat parempaan talous- ja työllisyyskehitykseen.

Pitäisi säästää. Hallitus näyttää vyöryttävän kustannuksia ja lisää lakisääteisiä tehtäviä kuntakentälle. Muun muassa oppivelvollisuusiän nosto vuodella lisää Kuntaliiton tekemien laskelmien mukaan kuntien menoja 100 miljoonalla eurolla. Hallitus väittää suoriutuvan 15 miljoonalla. Hallituksen olisi syytä satsata nyt omaan lempilapseensa nuorisotakuuseen. Räätälöidyt oppimispolut peruskoulun jälkeen tuottavat paljon paremman lopputuloksen, kuin pakkokakku oppivelvollisuusikää nostamalla.

Lasten päivähoitokysymykset, vuorotteluvapaat, työurat, eläkeiät, kunta- ja sosiaaliuudistukset sekä eri hallintokuntien säästölistat ovat nyt pelissä. Pelinappuloiksi ovat joutumassa taas lapsiperheet, vanhukset ja työmarkkinapöytien ulkopuolella olevat tahot. Aivan syystä yrittäjät ja työssäkäyvät kysyvät tulevaisuuden perään? Tarvitsemme lisää työtä Suomeen.

Aivan toimettomana hallituspuolueiden näytelmää viikkoa ei ole eletty. Matkan varrelle on mahtunut radiokeskustelua Talvivaaran tulevaisuudesta, vaikuttamista oppisopimuskoulutuksen tulevaisuuteen, osallistumista bioenergiaseminaarin paneeliin sekä tapaamista yrittäjänaisten kanssa. Poliisin toimipaikkojen sulkemisesitykset Pohjois-Pohjanmaalla mietityttävät. Paljon on palloja ilmassa.

Ja sitten pohdiskelua kuva- vai suklaakalenteri? Ensimmäinen joulukalenterin luukku avataan jo sunnuntaina.

Vammaisilla lapsilla oikeus myös harrastuksiin

Keskiviikko 20.11.2013

Suomessa on yli 30 000 vammaista lasta. Heistä moni pystyisi osallistumaan erilaisiin yhteisiin peleihin, leikkeihin ja harrastuksiin. Valitettavan usein tämä ei kuitenkaan ole mahdollista - aikuisten rajoittuneen ajattelun vuoksi.

Vammaisten lasten omiin harrastusryhmiin voi olla vaikea saada tarpeeksi osallistujia, tai ne on suunniteltu vain tietyn diagnoosin saaneille. Joillekin lapsille henkilökohtaisen avustajan tai kuljetuksen puute estää harrastukseen.

Pienillä muutoksilla ja lisäohjaajilla eri lailla vammaiset voisivat osallistua liikunta- ja kulttuuriharrastuksiin muiden lasten kanssa. Urheiluseurat, lastenjärjestöt ja opistot voisivat yhdessä miettiä helppoja tapoja vammaisten lasten ottamiseksi mukaan toimintaan.

Myös kuntien kulttuuri- ja nuorisotyössä on otettava huomioon eri tavoin vammaiset lapset. Kuntien järjestämän harrastustoiminnan lisäksi kuntien vammaispalveluissa tulisi kiinnittää huomiota vammaisten lasten leikki- ja harrastusmahdollisuuksiin.

Kavereiden tapaaminen, leikki ja vapaa-aika ovat tärkeitä kaikenlaisille lapsille. Tänään 20.11. vietetään YK:n lasten oikeuksien päivää. Lapset nostivat aamulla Eduskunnassa lipun salkoon lasten päivän kunniaksi.

Onnea, lapset!

Viikon viritykset

Lauantai 16.11.2013

Kyllä on ollut tapahtumarikas viikko. Työtaistelua Finnairilla, Kevan sotkuja, Ylen rahoituksen vääntöjä ja pisteenä iin päälle Talvivaaran velkasaneeraus. Unohtuiko jotakin? Pikkuvääntöä on ollut ajokorttilain muutoksista, turpeen verotuksen keventämistarpeesta, sähköverkoista ja energiatodistuksen tarpeellisuudesta.

Aloitetaan Yleisradiosta, kun istun sen hallintoneuvostossa. Eduskunnassa saatiin vuosi sitten laaja sopu kaikkien eduskuntaryhmien kanssa uudesta YLE- verosta, julkisen palvelun tehtäväkuvasta sekä Ylen rahoituksen tasosta. Vuosittain tehtävä mahdollinen indeksitarkistus on myös poliittinen päätös. Yhdyn puheenjohtaja Sipilän ajatukseen, että Yleisradiossakin on elettävä kohtuuden periaatteita noudattaen. Ei siellä kylvetä rahassa, mutta indeksikorotuksien jäädyttämistä kannattaa harkita, tutkia ja tarkastella huolella tulevia vuosia suunnitellessa. Koko mediakenttää on katsottava laajasti. Lehtien arvonlisäveron korotus oli virhe.

Mitä tulee Finnairiin..... Yhtiön heikosta tuloksesta johtuvat säästöt ovat ärsyttäneet työntekijät lakkolinjalle.On valitettavaa, että työtaistelut vaikuttavat kymmenien tuhansien ihmisten matkantekoon. Odotettavissa on myös tukilakkoja ja alan muiden järjestöjen taisteluita. Valtionyhtiön omistajapolitiikka puhututtaa eduskunnassa. Onko Aasian strategia oikea? Miten palvellaan ja hoidetaan maakuntakenttien syöttöliikenne Helsinkiin? Oululaisena ei juuri ole valittamista, mutta Lapin matkailukeskuksissa Finnairin politiikka on sietämätön.

Kuntien eläkevakuuttajan Kevan ylilyönnit johtajien etuisuuksissa on siivottava. Kohtuus kaikessa.

Siivottavaa on myös Talvivaarassa. Nikkelin hinta, bioliuotuksen ongelmat, vesien hallinta ja kaivoksen kannattavuus ovat laittaneet yhtiön polvilleen. On mahdollista, että kotimaisten yksityisten sijoittajien intressin siaan pelastava rengas löytyy ulkomailta. Kaivoksessa on edelleen hyvät mineraalivarat yli 50 vuodeksi. En itse vaivu Talvivaarasta täysin synkkyyteen. Yrityssaneeraus voi pelastaa tuhannet Kainuun työpaikat. Kolme asiaa on kuitenkin saatava uskottavuuden nimissä kuntoon: kaivoksen bioliotusprosessi, vesitase sekä julkikuva. Yhtiön johto vastaa näistä kaikista. Valtion omistajana on kannettava myös sille kuuluva vastuu. 

Kotimaista lähiluomusähköä Suomeen

Torstai 14.11.2013

Tänään minulla on ollut ilo osallistua Energiateollisuuden syysseminaariin panelistina. Myös parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean työ on kovassa käynnissä. Tässä ajatuksiani Suomen energiapolitiikasta tältä päivältä.

Suomen kasvu perustuu energiaintensiiviseen yhteiskuntaan ja hajautettuun energiantuotantoon. Meidän on pyrittävä energiaomavaraisuuteen. Tämä onnistuu uusiutuvien energiamuotojen kasvulla. Suomi tarvitsee kansallisen pitkän aikavälin energia- ja ilmastoratkaisun, joka toisi alalle ennakoitavuutta.

Keskusta vannoo 50-50-50 -strategian nimeen: vuoteen 2030 mennessä uusiutuvaa energiaa tulisi olla yli 50 prosenttia käytetystä energiasta, kotimaista energiaa tulisi olla kokonaismäärästä yli 50 prosenttia ja lisäksi hiilidioksidipäästöjä tulisi olla yli 50 prosenttia vähemmän vuoden 1990 tasoon verrattuna.

Energian tuotannon lisäksi on tarpeen tarkastella energian kulutusta. Älykkäillä sähköverkoilla ja muilla teknisillä innovaatioilla on mahdollistettava kotimaisen lähellä tuotetun uusiutuvan energian käyttö mahdollisimman tehokkaasti.

Me päättäjät voimme tehdä poliittisia linjauksia, joilla on nopeita käytännön seurauksia: kivihiilen verotusta on kiristettävä ja vastaavasti turpeen verotusta alennettava. Lisäksi energiapuun tukea on korotettava.

Hiilineutraaliin yhteiskuntaan pääseminen ei tule olemaan helppoa, mutta siihen tulisi pyrkiä. Hiilineutraalin yhteiskunnan edellytyksenä on kotimaisen uusiutuvan energian sekä tuotannon että kulutuksen helpottuminen mahdollisimman nopeasti.

Piirikokous Kuusamossa

Perjantai 8.11.2013

Tie vie viikonlopun piirikokoukseen Kuusamoon. Keskustaväkeä on varmasti sankoin joukoin liikkeellä. Maan suurin Keskustapiiri saa uuden puheenjohtajan. Kymmenen vuoden pestinii mahtuu valtava määrä kokouksia, tapahtumia, vaaleja, tupailtoja ja maakunnan kiertämistä. Menestystäkin on tullut ja mennyt. Ennen kaikkea vaikuttaminen Keskustapiirin johdossa on antanut upeita ystäviä ja järjestöväen kohtaamisia. Kiitos niistä.

Vääntöä windfall-verosta

Perjantai 25.10.2013

Ympäristövaliokunnan kokouksessa käsiteltiin tänään voimalaitosverotusta. Hallitus esitti, että 50 miljoonaa euroa saadaan kasaan verottamalla ennen vuotta 2004 rakennettuja ydin-, vesi- ja tuulivoimaloita niin sanotulla windfall-verolla. En kannata. Jätettiin seuraavanlainen eriävä mielipide keskustaedustajina:

Suhtaudumme kriittisesti hallituksen esitykseen windfall -verosta. Kuten hallituksen esityksessäkin todetaan, päästökauppajärjestelmän käyttöönotosta johtuvan hyödyn määrän arviointi on vaikeaa, sillä hyöty vaihtelee päästöoikeuden hinnan, markkinatilanteen ja jopa sääolosuhteiden mukaan.

Ympäristövaliokunnan näkökulmasta katsoen voi todeta, että esitetyllä veromallilla ei ole myönteisiä ympäristövaikutuksia. Veromalli ei esimerkiksi mitenkään edistä uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Valittu veromalli sen sijaan voi heikentää energiayhtiöiden mahdollisuuksia uusiin investointeihin, eikä se ainakaan lisää halukkuutta panostaa hiilidioksidipäästöttömiin energiamuotoihin.

Esitetyn kaltaista mallia ei ole käytössä muissa maissa.

Hallituksen esityksen veromallin määräämä verotuksen painopiste on ongelmallinen.  Vesivoimaloiden osuus verosta olisi kolme neljäsosaa, vaikka niiden osuus ko. sähköntuotannosta on arviolta kaksi viidesosaa. Suhteellisesti ottaen vero rasittaa siis vesivoimaa selvästi enemmän kuin ydinvoimaa. Jos windfall -vero hyväksytään, tämä epäkohta on mielestämme korjattava.

Mankalayhtiöiden verottaminen windfall -verolla tuntuu erityisen perusteettomalta, ja siitä pitäisi kokonaan luopua.

Miten käy kotimaisen uusiutuvan energian tulevaisuuden investointien? Uudet verot eivät asiaa ainakaan edistä.

Keskustan kasvu- ja työllisyyslinja vs. hallituksen leikkauslinja

Keskiviikko 23.10.2013

Isoihin ongelmiin tarvitaan suuria ratkaisuja. Keskusta esitteli tänään eduskunnassa oman talouspoliittisen vaihtoehtonsa. Emme tyytyneet tekemään pelkkää vuoden 2014 varjobudjettia. Sen sijaan olemme rakentaneet kattavan kasvu- ja työllisyyspaketin Suomelle.  

Kolme suurta rakenteellista uudistusta Suomen kasvun ja työllisyyden edistämiseksi ovat kasvurahasto, Valtion Infra Oy ja siirtymä fossiilitaloudesta biotalouteen.  

Keskustan uuden kasvun rahastoa voitaisiin käyttää kaikenlaisen yritystoiminnan tukemiseen työllisyyden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Halusimme tehdä rahastosta kunnianhimoisen. Noin seitsemän vuoden kuluessa rahaston kokoa kasvatettaisiin vaiheittain yli kolmeen miljardiin euroon. Valtion osuus kerättäisiin myymällä esimerkiksi TeliaSoneran osakkeita. Rahaston toinen puolisko koottaisiin eläkerahastojen sijoituksilla.  

Valtion Infra Oy:n perustaminen olisi vastaus Suomen tiestön rapautumiseen ja liikennepolitiikan poukkoilevuuteen. Infra Oy voisi myös hankkia omistukseensa Fortumin sähkön siirtoverkon, ettei se joudu ulkomaiseen omistukseen. Sähköverkon tuotolla yhtiö saisi myös budjetin ulkopuolista tulorahoitusta.  

Biotalouden kehittäminen on nostettava kansalliseksi kärkihankkeeksi. Fossiilinen tuontienergian on korvattava kotimaisella uusiutuvalla. Työpaikat syntyvät Suomeen ja vaihtotaseemme paranee. Samalla hillitsemme ilmastonmuutosta. Biotaloutta on myös ruoan tuotanto. Kotimainen ruoantuotanto on merkittävä suomalaisten työllistäjä. Maaperän puhtaus, korkea laatu, gmo-vapaus ja luomu ovat elintarvikkeidemme vientivaltteja.  

Mittavaan kasvupakettiin kuuluu myös muita merkittäviä muutoksia hallituksen linjaan. Kuntien valtionosuuksia käytetään välttämättömien peruspalveluiden tuottamiseen ja siksi niitä ei saa leikata. Eläkeikää on voitava nostaa yhdessä sopimalla sillä ehdolla, että mielekästä työtä löytyy riittävästi. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus yhdestä lähteestä ja järjestäminen maakunnallisesti toisi paitsi säästöjä, lisäisi palvelujen laatua.  

Keskustan esittämillä ratkaisuilla Suomen suunta muuttuu kasvun ja työllisyyden linjalle.