Olli - vakaa kuin kallio

Sunnuntai 21.1.2024

Elämme mielenkiintoisia aikoja.

Seuraavien viikkojen aikana valitaan Suomen tasavaltaan uusi presidentti. Sauli Niinistö jättää isot saappaat seuraajalleen. Hänen aikana Suomi ja maailma on elänyt melkoisen murroksen, josta viimeisin on Suomen liittyminen puolustusliitto NATOn jäseneksi.

Maailmalla kuohuu. Suurvallat mittelöivät keskenään. Euroopassa olemme monen ristitulen keskellä. Euroopassa on sota. Meidän ja Yhdysvaltojen tuki Ukrainalle sotatarvikkeineen on ollut korvaamaton. Venäjän uho on kova ja presidentti Putinin suunnitelmista emme tiedä mitään. Kiina pelaa useilla korteilla - hakien liittolaisia ja talouskasvua. Lähi-itä elää konfliktista toiseen. 

Näinä tuulisina aikoina tarvitsemme Suomen presidentiksi vakautta, harkintaa ja kokemusta. Näitä ominaisuuksia löytyy Olli Rehnistä. Olli on työskennellyt monella tasolla politiikassa - kansanedustajana, ministerinä, meppinä ja komissaarina. Hänen osaamisensa ja paineensietokykynsä on taatusti testattu erityisesti kansainvälisten tehtävien kautta.

Vaikka presidentin tehtäviin kuuluu ensisijaisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtaminen yhteistyössä eduskunnan ja valtioneuvoston kanssa, ovat kansalliset asiat myös agendalla. Nykyinen tehtävä Suomen pankin pääjohtajana todistaa talousosaamisen kyvyistä. Olli on yrittäjäperheen poikana tarkka raha-asioista. Hänestä saamme myös arvojohtajan, joka kohtaa jokaisen ihmisen samalta katseentasolta.

Luotan Olli Rehnin kykyyn presidenttinä. Vahva suositus äänestää numeroa kolme!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Presidentinvaalit, Keskusta, Olli Rehn

Näkemys Oulun budjetista

Maanantai 27.11.2023

Oulun kasvulle ja kehitykselle on suuret odotukset. Viidenneksi suurimman kaupungin toimintaa katsotaan suurennuslasilla. Kolmen seuraavan vuoden isot investoinnit ja kärkihankkeet pitävät pyörät pyörimässä. Odotusarvo Pohjoisen kasvun ohjelman toteutukseen valtakunnan tasolla on korkealla. Nyt pitää ruveta tapahtumaan pohjoisen investointien, liikenteen, energiahankkeiden ja huoltovarmuuden nimissä. Lisäksi meillä kaupungissa tulossa melkoisia isoja tapahtumia aina Itsenäisyyspäivä valtakunnallisesta juhlaparaatista, asuntomessuihin ja Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoteen.

Maailman konfliktit vaikuttavat kaupunkiimme:

  • Ukrainan sota - puolustusliitto NATO:n jäsenyys, nyt itärajalla oleva turvapaikkatilanne
  • Maakaasu- ja kaapeliputkien katkaisut Itämerellä
  • Tapahtumat Lähi-Idässä
  • Ilmaston lämpeneminen - hiilineuraalisuustavoitteeseen pääseminen

Eikä ulkoa tulevat talouteen vaikuttavat puhurit jätä meitä valitettavasti kylmäksi. Inflaatio nostaa erityisesti meidän investointihankkeita ja korkojen nousu mietityttää. Viimeisten vuosien aikana olemme pystyneet maksamaan lainoja takaisin, mutta nyt on suunta kääntynyt. Hyvinvointialueiden mittavat säästöt heijastuvat kaupunkilaistemme arkeen. Kysymys kuuluukin, mitä me voimme tehdä kaupunkina hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen eteen?

Viimeisin suuri huoli on kohdistunut valtion suunnitelmiin kuntien valtionosuuksien leikkauksiin. Viikko sitten jouduimme lähes uuden talousarviovalmistelun eteen. VOS-leikkaus SOTE-kertoimen uudelleenlaskennan jälkeen meinasi 17 miljoonan leikkausta Oulun valtionosuuksiin. Hätäjarrutusta ei onneksi ensi vuodelle tarvittu, mutta vääntö jatkuu. Leikkaukset ovat kuitenkin luvassa 2025-2026 vuosille.

Jos voi jotakin ennustaa, meillä on heti ensi vuoden alusta edessä taloustalkoot, jossa haetaan miljoonaluokan säästöjä niin käyttötaloudesta kuin investoinneista. JOS maan hallituksen kuntien valtionosuuksien leikkaukset toteutetaan täysimääräisesti. Tiedoksi, että Laesterä joukkoineen kiertää jo kuntakenttää kiivaaseen tahtiin.

Oulun kaupunginhallituksessa talousarviota on valmisteltu hyvässä hengessä. Yleinen talouden tilannekuva ja tahtotila on ollut yhteinen. Nyt on Oulun aika investoida ja rakentaa. Samalla pidämme kuntapalvelut saatavilla ja laadukkaina.

Verot päätettiin jo valtuustossa aikaisemmin. Ne nousevat hitusen. Tuloveroprosentin pyöristyksen vaikutus vuodessa on noin 2 milj. euroa ja maapohjan korotuksen 1,5 milj. euroa kaupungille. Vuosikate ei kata kaikkia investointeja, joten otamme lainaa. Kuten tiedämme palkkaharmonisointi vie kuluvan vuoden pahasti alijäämäiseksi, vaikka kyseisiä palkkoja maksetaan vasta seuraavien vuosien aikana. 

Toimintasuunnitelma lähtee kaupunkistrategian toteuttamisesta. Yritysmyönteisyys, hiilineutraalisuus, kansainvälisyys ja koulukaupunki…… näitä tulemme nostamaan voimakkaasti esille. Iloitsen hyvinvointitehtäväämme tuomista lisäpanostuksista: meille on palkattu uusia ihmisiä tekemään ennaltaehkäisevää työtä.

Kehittämisen työkalupakissa meillä on MATO - maankäytön toteutusohjelma. Päivitämme juuri asumiseen, työpaikkoihin ja yrityksille kaavailtuja tontteja. Tavoitteena on täydennysrakentamisen lisäksi hankkia kaupungin omistukseen riittävä määrä maata erilaisten yritysinvestointien mahdollistamiseksi. Toinen työkalu on MAL-ohjelma, jossa linjaamme seudun kuntien kanssa muun muassa tärkeimmät liikennehankkeet. Kolmas pensseli löytyy OIA-ryhmästä. Olemme mukana koulutuslaitosten, tutkimusyksiköiden, maakuntaliiton ja isojen yritysten kanssa isoissa kehittämishankkeissa, kuten Radiopuisto, OYSTER tai vetytalouden investoinneissa.

Tulevan vuoden aikana meidän työlistalle kuuluu työllisyyden TE-uudistukseen valmistautuminen. Se on SOTe-uudistuksen jälkeen suurin kuntakentän tehtäviin vaikuttava tehtävä. Työllisyyspalvelut järjestetään vuoden 2025 alusta Oulun seutua hieman isommalla alueella. Toinen valmistelussa oleva asia käydä meidän investointihankkeiden suunnittelu ja hankevalmistelu läpi. On esitetty kysymys; voidaanko rakentaa halvemmalla?

Kiitän viranhaltijoita ja kaupungin työntekijöitä kuluneesta vuodesta. Kiitän myös luottamushenkilöitä rakentavasta otteesta. Pidän ilmapiiriä Oulussa innostavan, ratkaisukeskeisen ja luottamuksen arvoisena. Tästä on hyvä ottaa uusi haasteita täynnä oleva toimintavuosi vastaan. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Oulu, talousarvio, Pohjoinen kasvu

Vihreää siirtymää

Torstai 16.11.2023

Istun Euroopan alueiden komitean kokouksessa, jossa keskustellaan konkreettisesti. Mitä me ollaan saatu aikaan ilmasto- ja energia-asioissa Euroopassa? Paljon. Väittäisin.

Meillä on kunnianhimoinen ilmastolaki, jota toteutamme joka jäsenmaassa ja paikallistasolta. Tahtotila päästöjen vähentämiseksi on kasvanut koko ajan. Jokaisella maalla, alueella, kunnalla, yrityksellä ja järjestöllä on oma suunnitelma vähentää kulutusta, kierrättää tehokkaammin, säästää energiaa ja tehdä toiminta vähäpäästöiseksi. 

Mitä paikallisesti on tapahtunut? Kiertotalous on tullut jäädäkseen - enää ei jätettä viedä kaatopaikalle vaan jätteet kierrätetään, teollisuuden päästöt ovat laskeneet huimasti ja siirrytty tuotannossa vihreisiin ratkaisuihin - tästä esimerkkinä hiilivapaan teräksen tuotanto, Venäjältä tuotavan energian lopettaminen, uusiutuvien energiamuotojen lisääminen - tästä esimerkkinä oma maakuntani, jossa tuotetaan lähes puolet Suomen tuottamasta tuulivoimasta. Palveluita on digitalisoitu. Tässä vain muutama esimerkki.

Mitä kansalaisten tasolla on tapahtunut?

Elämä on valintoja. Miten liikun, kulutan, mitä syön ja olenko osa ratkaisua vai ongelmaa. Oulussa pyörillään kesät talvet ja siirrytään asteittain joukkoliikenteessä sähköbusseihin. Me kierrätetään ja muutetaan kotien energiaratkaisuja. Lähiruokaa on ostettavissa. 

Euroopan tasolla vihreän siirtymän työ on kesken. Siksi nostin kokouksessa esille seuraavia asioita:

  • Edelleen varmistettava eri rahoitusten käyttö ja saatavuus paikalliselle tasolle
  • Hyvien käytäntöjen, ideoiden, esimerkkien, liiketoiminnan avaaminen ja jakaminen
  • Paikalliset olosuhteet pitää huomioida ympäristö, energia ja ilmastoratkaisuissa. Ei ole yhtä samaa muottia, jolla kaikkien alueiden asiat ratkaistaan. Kun aamulla lähdin Oulusta, meillä oli ohuesti lunta ja -14 astetta pakkasta. Samat rakentamisen, liikenteen tai energian tuotannon normit ja lainsäädäntö ei onnistu meillä ja Kanariansaarilla. EU;n yhteisiin tavoitteisiin voidaan päästä sallimalla paikalliset ratkaisut.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ilmasto, energia, kierrätys, pohjoinen

Valtioneuvoston vaatimukset Pohteelle ovat kohtuuttomia

Torstai 2.11.2023 - Keskustan aluevaltuustoryhmä (Pohde)

Me hyvinvointialue Pohteen Keskustan valtuustoryhmän jäsenet olemme sitä mieltä, että

Pohde on toiminut vasta vajaat kymmenen kuukautta, eikä tavoiteltuun toimivuuteen alueella ole vielä päästy rakenteellisista uudistuksista huolimatta. Sote-lakien säätämisen jälkeen koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota ja siitä seurannut inflaatio ja mm. palkkaratkaisu ovat ajaneet hv-alueet – myös Pohteen - vaikeaan rahoituskriisiin, jota nykyinen valtakunnan hallitus ei tunnista. Hyvinvointialueiden rahoitukseen suunniteltu 1,4 mrd€:n leikkaus tulee peruuttaa ja antaa talouden tasapainottamiselle kaksi vuotta lisäaikaa. Lähipalvelujen tukemiseksi ja osaoptimoinnin estämiseksi matkakorvaukset tulee siirtää Kelalta hv-alueille. Myös STM:n tulee huolehtia kansalaisten peruspalveluista purkamalla sujuvaa työtä rajoittavia normeja ja vaatimuksia. 

Uskomme, että pidemmällä aikavälillä Pohde kykenee sopeuttamaan toimintansa sote-uudistuksen mukaiseen rahoitukseen. Mm. aivan lähivuosina käyttöön saatavat yhtenäiset tietojärjestelmät tulevat olemaan merkittävä toiminnan tehokkuusloikka. Valtioneuvoston nyt antama kuukausi on kohtuuttoman lyhyt aika rajuun sopeuttamiseen. Se on epäinhimillinen ja hyvän hallintotavan vastainen ja se voi johtaa niin Pohteen kuin muutkin hv-alueet tekemään epätarkoituksenmukaisia hätäratkaisuja, joissa peruspalvelut eivät ainakaan vahvistu eikä kansalaisten tasavertaisuus toteudu.

Kannatamme sitä, että Tulevaisuuden sairaala saadaan varustetuksi, valmiiksi ja käyttöön, jotta sen tuottama 10-15 %:n parannus erikoissairaanhoidon tehokkuuteen voidaan käyttää peruspalvelujen parantamiseen. Siksi valtioneuvoston antama lainanottovaltuus on välttämätön.

Valtion vaatimia sopeutustoimia tehtäessä pidämme tärkeänä, että alueemme ihmiset saavat lähipalvelunsa sujuvasti kohtuulliselta etäisyydeltä. Pitkien etäisyyksien maakunnassa esim. näytteenotto ja kuvantamispalvelut on järjestettävä niin, että ei tarvita useita käyntejä tai kohtuutonta matkustelua. Omalääkäri/omatiimi-järjestelmä peruspalveluissa parantaa hoitoa ja vähentää kustannuksia, samoin digipalvelut ja harkitut liikkuvat palvelut. Näitä on otettava käyttöön nopeasti. Pidämme myös tärkeänä että riittävä omaishoito mahdollistaa ikäihmisten ja vammaisten kotona asumista raskaan palveluasumisen sijasta. Kannatamme erikoissairaanhoidon säilyttämistä Oulaisissa, Raahessa ja Kuusamossa siinä laajuudessa kuin mahdollista. 

Mielestämme Pohteen hallinnollinen jako siilomaisiin toimialueisiin ja alueellisesti kuuteen tai kolmeen alueeseen ei ole parantanut toimintojen integraatiota, ei paikallisesti eikä perustaso-erikoistaso-välillä. Hallintoa on merkittävästi korjattava ja väliportaita karsittava niin, että paikallisissa sote-keskuksissa työvoimaa ja tiloja voidaan paikallisin päätöksin käyttää sujuvasti niin vastaanottoihin, sairaiden hoitamiseen, ikäihmisten palveluihin, vammaispalveluihin kuin lasten- ja perheiden palveluihinkin alueen yhteisten linjausten mukaisesti.

Kommentoi kirjoitusta.

Euroopan syksy avattu

Tiistai 26.9.2023

Siitä se taas lähti! Aamun ekalla koneella Brysseliin ja vikalla takas. Kun hyvin suunnittelee ehtii päivän aikana kokoustaa alueiden komitean COTER valiokunnan kokouksen, tavata meppejä ja diskuteerattiin pienten ja keskisuurten yritysten tukemisesta eri maissa. Omat esimerkkini tulivat Oulusta.

Valiokunnan kokouksessa ison roolin otti tulevan komission koheesiopolitiikan linjaukset. Vilkkaan keskustelun oma osuuteni meni jotenkin näin:

”Euroopan unionin koheesiopolitiikalla on pitkät perinteet ja tarkoitus. Koheesiopolitiikalla on haluttu tasata erilaisista pysyvistä olosuhteista johtuvia haittoja ja esteitä, joita Euroopan eri alueilla esiintyy. Näitä ovat esimerkiksi pitkät etäisyydet, maantieteelliset olosuhteet, harva asutus tai sosio- ekonominen asema. Politiikalla on haluttu edistää näistä haittatekijöistä kärsivien alueiden kehitystä. 

Viestini on: näin koheesiopolitiikan pitää olla jatkossakin. 

Omalla alueella on Euroopan unionin koheesiopolitiikalla pystytty parantamaan olosuhteita yritysten viennin edistämiseksi, on kehitetty digitalisaatiota ja enrgiahankkeita paikallisten ihmisten tarpeisiin. On mahdollistettu yliopiston ja tutkimuslaitosten kehitys- ja innovaatiohankkeita. On edistetty maarajojen yli tapahtunutta yhteistyötä muun muassa energia- ja ratahankkeilla.

Koen, että ilman voimakasta koheesiopolitiikkaa ja rahoitusta oma alueeni ei olisi yhtä kehittynyt ja vetovoimainen, kun se tällä hetkellä on. Yritykset uskaltavat investoida omaan tuotantoon ja väkimäärämme kasvaa.

Pidän tärkeänä, että koheesiopolitiikka on pitkäjänteistä ja ennustettavaa. Kun valitaan teemat, missiot ja painopisteet - pysytään niissä ja hoidetaan ohjelmien toimeenpano joutuisasti. Sujuvuutta tarvitaan myös lisää jäsenmaihin. Tilapäisiin kriiseihin ja tilanteisiin tarvitaan toinen kaista. Koronapandemia tai luonnonkatastrofit pitää hoitaa nopeiden rahoitusinstrumenttien avulla. 

Odotan, että tulevan koheesiopolitiikan avulla pystymme alueellamme vastaamaan vihreän siirtymän, digitalisaation ja työvoiman saatavuuteen. Edelleenkin saavutettavuus, hyvät kulkuyhteydet, luonnonvarojen kestävä käyttö ja ihmisten onnellisuus ovat kehityksen keskiössä.”

Toinen mielenkiintoinen keskustelu käytiin rajat ylittävästä yhteistyöstä. Etenkin pohjoisessa meillä ei ole mitään muuta mahdollisuutta, kuin tehdä yhdessä. Palveluista yrittäjyyteen. Onneksi ilmapiiri on yhteistyölle erityisen suotuisa länteen päin.

”Rajatylittävällä yhteistyöllä on saatu paljon aikaan ja työtä on tehostettava tulevaisuudessa. 

Suomessa Venäjän hyökkäys Ukrainaan lopetti kaiken yhteistyön venäläisten kanssa. Suomella ja Venäjällä on yhteistä rajaa 1300 kilometriä. Emme tiedä Venäjän suunnitelmista meitä kohtaan. Liittyminen NATOn antaa meille sotilaallisen turvatakuun. Nyt Pohjoisen puolustaminen alkaa Suomesta. Edelleen pidämme huolta omasta puolustuskyvystä ja toimimme oman huoltovarmuuden parantamiseksi mitä tulee energia, ruoka ja raaka-ainevaroihin.

Meidän läheisimmät yhteistyökumppanit ovat EU, NATO, Ruotsi ja Norja. Rajat ylittävä yhteistyö on arkipäiväistä. Työskentely, palvelut, liike-elämä ja hankkeet kulkevat yli maarajojen. Viime viikolla pidimme omassa kaupungissani Oulussa Suomen ja Ruotsin liikennehankkeiden seminaarin. Mukana oli myös komission TEN-T koordinaattori Catrin Trauttmann. Jatkossa tie- ja ratayhteyksiä parannetaan huomattavasti maiden välillä. Suomi tarvitsee myös huoltovarmuuden nimissä raideyhteyden Atlantille. Se kulkee Ruotsin ja Norjan läpi.

Energiahankkeissa alueellani ollaan hereillä. Esimerkiksi vedyn käytön edistämiseksi tehdään paljon töitä paikallisten, yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa maarajojen ylitse.

Mitä odotan Euroopan unionilta?

  • pitämään huolen Venäjän rajalla olevien Euroopan alueiden kehityksestä. Seutujen pitäminen elinvoimaisina, asuttuina ja puolustuskykyisinä edesauttavat selviytymistämme. 
  • Poistetaan esteitä rajat-ylittävältä yhteistyöltä ja kannustetaan rahoituksen keinoin yhteisinvestointeihin.”

Kävin kesässä ja tulin ruskaiseen syksyyn. Iloisia kohtaamisia tuttujen kanssa. Depatoimme Mauri Pekkarisen kanssa samassa PK-yritysten tapahtumassa. Ympärillä ihmisiä, jotka haluavat kehittää ja viedä Eurooppaa eteenpäin.

Kommentoi kirjoitusta.

Palveluverkko Oulussa

Maanantai 19.6.2023

Olemme työstäneet Oulun palveluverkkopäätöstä reipaan vuoden ajan. Viranhaltijat ja päättäjät eri toimielimissä ovat perehtyneet tilanteeseen, suunnitelmiin, ennusteisiin ja faktoihin huolella. Olen itse osallistunut asukkaiden kuulemistilaisuuksiin ja vieraillut kouluilla. Neuvotteluja ja kompromissiin etsimiseen on käytetty valtavasti aikaa. 

Syy koko palveluverkon tarkasteluun tulee 

  • terveiden- ja turvallisten oppimisympäristojen varmistaminen oppilaille ja koulun henkilökunnalle
  • Syntyvyyden laskeminen
  • Koulutilojen optimoiminen
  • Oppilasmäärästä johtuva valtionosuuksien lasku
  • Koulujen ja varhaiskasvatuksen rakennusten peruskorjaustarve ja uudisrakentamistarve

Oulu kasvaa ja kehittyy. Asukaslukumme kasvaa 2000 asukkaan muuttovoitolla vuosittain. Lähes kaksi kolmasosaa Ouluun muuttavista on maahanmuuttajia. Tänne tullaan töihin ja opiskelemaan. Jos ja kun Pohjoisen kasvun suunnitelmat toteutuvat, tarvitsemme runsaasti uutta työvoimaa ja osaajia pohjoiseen. Tähänkin pitää palveluverkon vastata. Kansanvälisen koulun olemassaolo varhaiskasvatuksesta aina yliopistoon asti on merkittävä vetovoimatekijä Oulussa.

Oulu on koulukaupunki. Meillä on monipuolinen koulu- ja varhaiskasvatuksen palveluverkko. Oulussa pienimmässä kouluyksikössä Pikkaralassa käy koulua 21 oppilasta ja koko Suomen suurimmassa yhtenäisessä peruskoulussa Ritaharjussa puolestaan 1520 oppilasta. Pidämme jatkossakin kiinni monipuolisen ja erilaisten koulujen verkoston kehittämisestä. Parhaillaan Oulussa peruskorjataan ja rakennetaan useita kouluja. Ja mitä tulee kyläkouluihin - haluan muistuttaa meitä, että joka ikinen koulu Oulussa sijaitsee jollakin kylällä ja on kylän koulu tai jopa useamman kylän yhteinen.

Nyt valtuustossa päätettävänä oleva palveluverkkoesitys on syntynyt viranhaltijoiden pohjaesityksen, sivistyslautakunnan ja kaupunginhallituksen käsittelyn kautta. Valmistelun aikana on pidetty lukuisia kokouksia, neuvotteluja, keskustelutilaisuuksia ja kuunneltu asukkaiden mielipiteitä. Haluan antaa erityisen kiitoksen kompromissihakuisesta työskentelystä lautakunnan, hallituksen ja viranhaltijoiden suuntaan, niille poliittisille ryhmille, joille se kuuluu. Varhaiskasvatus- ja koulupalvelut ovat asukkaidemme lähimmät palvelut, joita arvostetaan. Yhdenkään koulun lakkauttaminen ei ole helppo ratkaisu, olisikin mukava vain perustaa kouluja lisää. 

Vuoteen on mahtunut monenlaista keskustelua palveluverkosta. On nahistelut pikkukoulut vastaan isot koulut paremmuudesta, kyselty lasten edun perään ja mietitty säästöjen tarkoituksenmukaisuutta. Tunteenpurkauksiltakaan ei olla vältytty. On kuitenkin elettävä ajassa ja katsottava tulevaisuuteen. Väistämätön tosiasia on edessä myös teillä valtuutetulla, jotka äänestätte tänään pohjaesitystä vastaan. 

Esitän kaupunginhallituksen päätöstä valtuustolle hyväksyttäväksi Oulun palveluverkosta. Pohjaesitys ei ollut yksimielinen kaupunginhallituksessa.

Esitys lyhykäisyydessään:

Kaupunginhallitus esittää Keiskan, Kuivasojan, Lämsänjärven ja Myllyojan koulun Sanginsuun yksikön lakkauttamista.

Takkurannan, Tirinkylän ja Ylikylän koulut jatkavat, mikäli oppilasmäärä ei laske lukuvuoden 2023–2024 laskentapäivän 20.9.2023 olevasta oppilasmäärästä 20 prosenttia. Pikkaralan koulu jatkaa toimintaa, jos koulussa on vähintään 20 oppilasta.

Lisäksi kaupunginhallitus linjasi, että jatkovalmistelussa kiinnitetään erityistä huomiota maankäytön ja kaavoituksen edellytyksiin tukea palveluverkkoselvityksessä esillä olevien alueiden asukasmäärän lisäämistä ja kehitystä.

Myös opetuskäytöstä poistettujen koulutilojen sekä piha- ja liikunta-alueiden kuntalaiskäyttö ja ylläpito suunnitellaan kokonaisuus huomioiden niiden hallintokuntien tai toimijoiden yhteistyönä, jotka vastaavat tiloista ja alueista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Koulu, palveluverkko, kyläkoulu, Oulu

Uusia investointeja Ouluun

Keskiviikko 14.6.2023

TEKSTI JA KUVAT: MunOulu (www.munoulu.fi)

Oulun kaupunginhallitus teki maanantain kokouksessaan kaksi merkittävää periaatepäätöstä areenahankkeisiin liittyen. Kaupungin rahoitusta esitetään niin Raksilaan vanhan oikeus- ja poliisitalon tontille suunnitellulle tapahtuma- ja elämysareenalle kuin Heinäpäähän kaavaillulle jalkapallostadionille.

Kaupunginhallitus esittää edelleen valtuuston hyväksyttäväksi huomattavia panostuksia uusiin oululaisiin tapahtuma-areenoihin.

Raksilan tapahtuma- ja elämysareenaa varten perustettavaan yhtiöön kaupunki sitoutuisi omistajaksi enintään 49,9 prosentin osuudella. Areenahanketta varten loppuvuodesta 2021 tehdyn selvityksen mukaisella kustannustasolla se tarkoittaisi korkeintaan noin 50 miljoonan euron sijoitusta.

Kaupungin sijoitus voi muodostua omasta ja vieraasta pääomasta, ja se kohdistuu vain tapahtuma-areenaan, harjoitushalliin ja pysäköintipaikoitukseen, mutta ei rakennuksen yhteyteen tuleviin toimitiloihin ja hotelliin. Lisäksi kaupunki sitoutuu vuokraamaan tiloja Areena-yhtiöltä erikseen neuvoteltavalla tavalla.

Areena ei valmistu ihan lähivuosina. Sille aletaan nyt etsiä neuvottelujen ja kilpailutuksen kautta potentiaalisia toteuttajia markkinoilta, ja asemakaavan muutosprosessikin on vasta käynnistymässä. Rakentaminen alkaa todennäköisesti aikaisintaan vuonna 2028, jolloin valmistumisajankohta olisi vuosikymmenen vaihteen jälkeen. Vanhan poliisi- ja oikeustalon purkaminen tontilla on jo alkanut.

Kaupunki perustelee tapahtuma- ja elämysareenaan investoimista sillä, että se vahvistaa kaupunkistrategian mukaisesti Oulun veto- ja pitovoimaa. Areenaa edistetään keskustakehityshankkeena vetovoiman, elävän ja monimuotoisen kaupunkikulttuurin sekä liikunnan tarpeisiin.

Oppia muun muassa rahoitukseen liittyen on jo käyty hakemassa Helsingin, Jyväskylän, Tampereen ja Turun vastaavista hankkeista.

Areena on tarkoitus rakentaa parhaillaan purettavan vanhan oikeus- ja poliisitalon paikalle. Kuva: Arkkitehtitoimisto Kontukoski Oy 

Noin 10 000 katsojan kapasiteetilla suunnitellussa areenassa on tarkoitus järjestää kulttuuri- ja urheilutapahtumia sekä konferensseja, ja sen uskotaan vahvistavan Oulun imagoa pohjoisen kasvukeskuksena. Valmistuessaan Oulun areena olisi Suomen pohjoisin ja 5. suurin monitoimiareena, joka palvelisi laajaa aluetta pohjoisessa Ruotsia ja Norjaa myöten ja täydentäisi kansallista tapahtumapaikkojen verkostoa. Kapasiteetti mahdollistaisi esimerkiksi jääkiekon arvokisojen järjestämisen.

Kaupungin jo tekemän markkinavuoropuhelun perusteella hanke on toteutuskelpoinen ja kiinnostuneita sijoittajia ja rakentajia löytyy. Oikeus- ja poliisitalon tontti antaa parhaat toteutumisedellytykset hankkeelle sekä sijoittajien että kaupunkirakenteen näkökulmasta. 

Osaltaan hankkeeseen vaikuttaa se, että Raksilan vuonna 1975 avattu jäähalli on tulossa käyttöikänsä päähän noin kymmenessä vuodessa, jolloin siihen olisi tehtävä mittava peruskorjaus tai jopa uudisrakennus. Jos tapahtuma- ja elämysareena rakennetaan, nykyisen jäähallin tontti voidaan vapauttaa muuhun käyttöön.

Rakentamisen kokonaiskustannukseksi on tällä hetkellä arvioitu noin 123 miljoonaa euroa. Hankkeen suoran työllisyysvaikutuksen arvioidaan olevan noin 700 henkilötyövuotta koko rakennusvaiheen aikana.

Jalkapallostadionille 4,2 miljoonan avustus

Heinäpään jalkapallostadionin osalta suunnitelmat ovat paljon pitemmällä, mutta rakentamisen aloitus on lykkääntynyt helmikuussa kaupunginvaltuustossa hyväksytystä asemakaavan muutoksesta tehtyjen valitusten vuoksi. Ne ovat käsittelyjonossa hallinto-oikeudessa.

Hankkeen valmistelut ja rahoitus etenevät kuitenkin valituskäsittelyn aikanakin. Kaupunginhallitus esittää nyt valtuustolle, että kaupunki myöntää stadionin rakentavalle yksityiselle OTC Stadion Oy:lle 4,2 miljoonan euroa investointiavustuksen, joka on 25 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. Avustus maksetaan jälkirahoitteisesti kohteen valmistumisasteen mukaisesti.

Heinäpään jalkapallostadionista tehtyjen valitusten käsittelyajan hallinto-oikeudessa arvioidaan olevan noin puolitoista vuotta. Kuva: Arkkitehtuuritoimisto Arktes Oy 

Hankkeen kokonaiskustannusarvio on kohonnut alkuperäisestä 13 miljoonasta eurosta 16,8 miljoonaan euroon hankkeen viivästyttyä ja kustannusten noustua. OTC Stadion Oy hakee hankkeeseen julkista tukea myös opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja Suomen Palloliitolta, ja niiltä saadut avustukset vähennetään kaupungin avustussummasta.

Myös Heinäpään jalkapallostadion nähdään Oulun kaupungin kannalta elinvoimainvestointina, joka vahvistaa kasvukeskuksen veto- ja pitovoimaa urheilu- ja tapahtuma-alueena ja edistää kestävää kaupunkitaloutta tukemalla huomattavaa yksityistä investointia.

Samalla halutaan vahvistaa Oulun pitkiä perinteitä jalkapallokaupunkina. Lisenssipelaajien lukumäärän perusteella jalkapallo on Oulun suosituin joukkuelaji, kun paikallisissa seuroissa pelaa kaikkiaan noin 4 700 rekisteröitynyttä pelaajaa. Oulu haluaa olla merkittävä jalkapallokaupunki myös jatkossa, mikä edellyttää riittävien ja tarpeeksi tasokkaiden olosuhteiden olemassaoloa.

Heinäpään stadionin katsotaan edistävän liikuntalain mukaisia liikuntapalveluita, kaupungin näkyvyyttä, elinvoimaisuutta ja kansainvälisyyttä sekä tunnettavuutta vahvana liikunta- ja urheilukaupunkina.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Elämys- ja monitoimiareena, jalkapallostadion

Välitilinpäätös

Torstai 25.5.2023

(Kirjoitus on julkaistu 25.5.2023 Rantapohjassa)

Kuluva kuntavaalikausi on pian puolessavälissä. On aika summata menneitä ja katsoa tulevaisuuteen.  Oulu ja Oulunseutu ovat kasvaneet asukasmäärältään hallitusti. Uusia asuinalueita on avattu siten, että kuntapalvelut ovat pysyneet mukana. Ja suuntaus on suosia täydennysrakentamista jatkossa. Olemme investoineet uusia kouluja ja varhaiskasvatusrakennuksia, remontoineet vanhaa ja onpa purettukkin elinkaarensa ehtoopuolella olevaa infraa.

Vuosiin on mahtunut haasteita. Korona-pandemia pakotti meidät sopeuttamaan toimintaamme terveys edellä. Selvisimme yllättävän ketterästi koulujen sulut, palveluiden ja liikkumisen rajoituksien ja elinkeinoelämän sääntelyn osalta. Opiksi ja pysyväksi jäljiksi jäi varautuminen sekä viranomaisten paikallinen yhteistyö. 

Muita isoja muuttujia ovat olleet Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa kohtaan, inflaation vaikutukset sekä sosiaali- ja terveysuudistus. Uudistuksen myötä lähes puolet kaupungin henkilökunnasta ja budjetista siirtyi hyvinvointialueelle vuoden alusta. Jatkamme Pohteen kanssa tiivistä yhteistyötä kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Parhaillaan mitoitetaan lähellä olevien terveyspalveluiden saatavuutta.

Oulun imago ja brändi ei elä itsestään. Sen eteen on tehtävä töitä. Kaupungin puolella se tarkoittaa yhdessä tehdyn kaupunkistrategian toteuttamista. Linjasimme, että Oulu on vuonna 2030 Suomen yritysmyönteisin kansainvälinen kasvukeskus. Lisäksi teemme kulttuuri-ilmastonmuutoksen ja olemme hiilineutraali kaupunki vuoteen 2035 mennessä. Kaikissa näissä tavoitteissa tarvitsemme onnistuakseen mukaan niin kuntalaiset, kaupungin työntekijät kuin alueen yrittäjät. 

Kirjoitimme yhdessä pohjoisen toimijoiden kanssa Pohjoisen kasvun ohjelman. Ohjelma syntyi tarpeesta nostaa mahdollisuuksia, osaamista, luonnonvaroja ja alueen ihmisiä esille koko Suomen voimavaroja vahvistamaan. Venäjän hyökkäyssodan jälkeen myös turvallisuus, Nato-yhteistyö ja huoltovarmuus nousivat aivan omalle agendalleen. Odotusarvo on, että Säätytalon hallitusneuvotteluissa kasvuohjelma saa lihaa luiden ympärille. Katseet on käännettävä pohjoiseen.

Odotusarvo Oulun ja seudun menestymiseen ovat korkealla. Hyvä kuntatalouden tila antaa meille mahdollisuuden investoida elinvoimahankkeisiin. Lähivuosina näemme aseman seudulle nousevan matkakeskuksen, radanvarteen monitoimiareenan, asuntomessualueen uudiskohteineen sekä useiden virkistysalueiden kehityksen. Myös kylien kehittäminen luo viihtyisyyttä ja vetovoimaa monipuolisilla asumisen ja palveluiden mahdollisuuksilla. 

Kommentoi kirjoitusta.

Oulun seudun yhteistyöhön elinvoimaa

Tiistai 16.5.2023

Me Oulun seudun kuntien hallitusten puheenjohtajat esittämme seutuyhteistyön tiivistämistä. Tarpeen on selvittää vastaavien Tampereella ja Turussa olevien kaupunkiseutufoorumien perustamista myös Oulun seudulle.

Oulun seudun kunnat ovat tehneet pitkään yhteistyötä tavoitteenaan elinvoimainen, turvallinen ja energiatehokas sekä uudistuva tulevaisuuteen suuntaava yhdyskunta. Yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi on tunnistettu seudun vahvuudet ja kehittämistarpeet. Seutumme vahvuuksina on nähty erityisesti nuori, koulutettu väestö ja innovatiivinen monipuolinen osaaminen, jotka ovat luoneet erinomaisen pohjan elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistamiselle. Kehittämisen tarpeita nähdään erityisesti liikenteen, maankäytön, asumisen ja elinkeinojen saralla.

Suuri yhteiskunnallinen murros asettaa kuntien toiminnan uudelleen tarkasteluun. Väestön ikääntyminen ja syntyvyyden lasku ovat valtakunnallisia haasteita, jotka vaikuttavat koko maamme tulevaisuuteen. Ratkaistaviksi jo lähivuosina tulevat osaavan ja riittävän työvoiman saatavuuteen, hyvinvointivaltion rahoitukseen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden riittävyyteen liittyvät haasteet.

Oulun seudun kunnat tekevät yhteistyötä eri tavoin alueemme kehittämiseksi. Oulun seudun tavoitteena on olla koko Suomen ja Pohjois-Euroopan vetovoimainen edelläkävijä. Kansallinen ja kansainvälinen kilpailu niin asukkaista, työpaikoista ja työntekijöistä kuin merkittävistä investoinneistakin on jatkuvaa. Viime vuosien aikana Oulun seudun kehitys muihin suuriin kaupunkiseutuihin vertailtaessa uhkaa jäädä jälkeen muiden suurten kaupunkiseutujen elinvoiman kehittymisestä. Tämä kehityssuunta tulee pysäyttää.

Seudullamme on kaikki edellytykset teknologiaosaamisen edelläkävijänä kestävään tuottavuuden kasvuun ja asemaan yritysmyönteisimpänä kasvukeskuksena. Jotta alueemme myönteinen kehitys olisi mahdollista tulevaisuudessakin, tarvitaan yhä vaikuttavampaa seudullista yhteistyötä ja edunvalvontaa niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin. Näemmekin tarpeelliseksi vapaaehtoisuuteen perustuvan kuntarajat ylittävän seudullisen yhteistyön vahvistamisen ensiarvoisen tärkeänä. Työkaluksi esitämme yhteisen kaupunkiseutufoorumin perustamista.

Yhdessä toimien voimme lisätä seutumme veto- ja pitovoimaa sekä tarjota kuntiemme asukkaille pohjoista laadukasta arkea ja hyvinvointia. Oulun seutu tuottaa pohjoisia, asteen verran vaikuttavampia, ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin.

KH:n puheenjohtajat:

Teija Siekkinen Hailuoto 

Ilkka Pakonen Ii

Antti Ollikainen Kempele 

Juho Pakaslahti Liminka 

Jaana Ollakka Lumijoki 

Aimo Manelius Muhos 

Mirja Vehkaperä Oulu 

Annukka Suotula Tyrnävä

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Oulun seutu, kaupunkiseutu, seutukaupunkiforum

Pohjoisen alueet johtavat EU:n vihreään siirtymään

Tiistai 9.5.2023

Euroopan unioni pyrkii kohti vihreämpää tulevaisuutta. Ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin etsitään ratkaisuja suurten kaupunkien lisäksi myös syrjäisillä alueilla. Arktinen alue on erityisen altis ilmastokriisin vaikutuksille, sillä lämpötilat nousevat siellä jopa kolme kertaa nopeammin kuin muualla maailmassa.

Pohjoisen Euroopan harvaan asutuilla alueilla on ainutlaatuisia luonnonvaroja ja osaamista, jotka voivat nostaa ne vihreän siirtymän eturintamaan. Jopa 70 prosenttia Suomen luonnonvaroihin perustuvista uusista suurteollisuuden investoinneista kohdistuu Pohjois-Suomeen, ja yli puolet Suomen tuulivoimasta tuotetaan pohjoisessa. Pohjois-Ruotsista löydetyt harvinaiset maametallit voisivat tarjota Euroopalle tärkeitä raaka-aineita, joita tarvitaan sähköajoneuvoissa ja tuuliturbiineissa.

Syrjäisillä alueilla on kaikkialla Euroopassa infrastruktuuriin, koulutukseen ja liikenteeseen liittyviä erityistarpeita mutta myös samankaltaisia haasteita, jotka edellyttävät yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja vihreän, digitaalisen ja viime kädessä kestävän tulevaisuuden turvaamiseksi.

Euroopan unionin rakennerahastot tukevat kunkin alueen ainutlaatuista potentiaalia kestävän kehityksen edistäjänä. Työntekijöiden täydennys- ja uudelleenkoulutus, jotta heillä on edellytykset työskennellä laadukkaissa työpaikoissa vihreässä ja digitaalisessa taloudessa, on olennainen osa Euroopan osaamisen teemavuotta 2023. EU:n koheesiopolitiikalla on keskeinen merkitys pyrittäessä ratkaisemaan vakavia rakenteellisia haasteita ja parantamaan kansalaisten arkea kaikkialla Euroopassa.

Pohjois- ja Itä-Suomen alueet hyötyvät kuluvallakin EU:n ohjelmakaudella harvaan asutuille alueille maksettavasta erityistuesta. Yhteisillä eurooppalaisilla toimilla aikaan saatujen hyötyjen tulisi olla nykyistä paremmin kansalaisten nähtävillä.

Koska jokaisella Euroopan alueella on omanlaisensa tarpeet, EU:n ilmasto- ja ympäristölainsäädännössä on otettava huomioon harvaan asuttujen alueiden erityisolosuhteet. Luonnon ennallistamiseen tai jäteveden puhdistukseen liittyvät toimenpiteet voidaan parhaiten määritellä yhdessä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa.

Ruotsi toimii tällä hetkellä EU:n neuvoston puheenjohtajavaltiona. Puheenjohtajakautensa aluksi se kutsui kaikki Euroopan komission jäsenet Kiirunaan. Huhtikuun lopussa oli Euroopan alueiden komitean jäsenten vuoro tutustua arktisen alueen olosuhteisiin. Vierailu avasi varmasti silmiä eurooppalaisten kaupunkien ja alueiden edustajille.

Kokouksen päätteeksi annetussa Kiirunan julkilausumassa korostetaan, että kunnat ja alueet pystyvät toteuttamaan vihreän siirtymän ja johtamaan sitä. Niille on kuitenkin annettava tarvittavat keinot ja resurssit, ja niitä on kuultava sekä jäsenvaltioissa että EU:n tasolla. Olemme tiivistäneet pohjoisten naapurimaiden yhteistyötä Arktisten kaupunginjohtajien verkoston avulla. Haasteet, mahdollisuudet ja ratkaisut löytyvät yhteistyöllä. Mitään paikkaa ja yhtäkään ihmistä ei saa jättää oman onnensa nojaan, kun EU pyrkii kohti ilmastoneutraaliutta.

Mirja Vehkaperä

Euroopan alueiden komitean jäsen

Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: arktinen, pohjoinen kasvu, vihreä siirtymä

Tuliaisia Ruotsista

Torstai 2.3.2023

Maailmalla myllerrys jatkuu. Suurvaltojen mittelöitä seurataan silmä tarkkana, sota Ukrainassa jatkuu kuukaudesta toiseen, inflaatio kiihtyy ja odotamme edelleen sotilasliitto NATO jäsenyyttä. Asioita, joihin kotisohvalta on vaikea vaikuttaa. Siispä keskitytään läheisimpiin aiheisiin.

Kävimme viime viikolla Oulun kaupunginhallituksen ja johtoryhmän voimin vastavierailulla Ruotsin Luulajassa. En ole aikaisemmin kaupungissa vieraillut. Luulaja on lähes 80 000 asukkaan yliopistokaupunki, joka sijaitsee meren, jokien ja järvien ympäröimänä. Suurin ja merkittävin asia tällä hetkellä on perusteollisuuden rakennemuutos. Kaivosteollisuuden jalostamiseen etsitään kiivaasti vihreää siirtymää, jossa vedyn avulla tuotettaisiin tulevaisuudessa hiilivapaata terästä. Kuulostaako tutulta?

Pohjoisen Suomen, Ruotsin ja Norjan alueille on tulossa seuraavan kymmenen vuoden aikana 170 miljardin euron investoinnit. Mineraalit, puu ja energia työllistävät satojatuhansia ihmisiä. Samalla tarvitaan asuntoja, palveluja ja uusia liikenneyhteyksiä. Ja tarvitaan tietysti uusia asukkaita ja työntekijöitäkin.

Mahdollisuudet ja haasteet ovat pohjoisille maille ja kunnille yhteiset. Siksi tarvitsemme nopeasti rajat ylittävää yhteistyötä muun muassa ulkomaalaisen työvoiman saatavuuden parantamiseen. Samalla odotan vetytalouden ja muidenkin uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisen yhteistyötä. Pohjoismaiden yliopistot tutkijoineen ja innovatiiviset yritykset tekevät jo paljon yhdessä. 

Matkustimme Luulajaan linja-autolla. Olisiko lähitulevaisuudessa mahdollista tehdä matkaa junalla tai kesällä risteilylaivalla? Tarvitsemme huoltovarmuuden nostamiseen sekä kansanvälisen kaupan turvaamiseen joka tapauksessa pohjoisen ratayhteyden Ruotsin kautta Eurooppaan sekä yhteyden Jäämerelle. Nämä kaksi investointia on toteutettava jo seuraavan hallituskauden aikana. Maiden eri raideleveydet pystytään ratkaisemaan.

Meillä on pitkät perinteet Perämerenkaaren yhteistyössä. Kasvuyritykset ovat jauhaneet tulosta läpi vuosikymmenet, kauppa on vilkasta ja liikenneyhteyksiä on kehitetty kovasti. Kulttuurimme on samansukuista ja kanssakäyminen mutkatonta. Luulajan kaupunginjohtaja Carina Sammelin kanssa olen reissannut useita arktisia kokouksia ja tapahtumia. Näen suurta potentiaalia matalan kynnyksen yhteistyön tiivistämiseen Pohjois-Ruotsin kuntien kanssa: koululaisia vaihtoon, kulttuuri- ja urheiluseurat yhteistyöhön, yritykset katsomaan kasvumahdollisuuksia lähialueille ja matkailun mahdollisuuksien hyödyntäminen.

Jokohan jo ensi kesänä pääsisin veneellä Luulajaan? Sadat saaret ja kohteet odottavat meren toisella puolella näkemistä. 

(Kirjoitus on julkaistu 2.3.2023 Rantapohjassa)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ruotsi, Perämerenkaari, arktinen, yhteistyö

Tromssan tuliaiset

Sunnuntai 5.2.2023

Arktisen alueen yhteistyöfoorumi Arctic Frontiers oli taas upea kokemus! Paikalla olivat erityisesti edustettuna Pohjoismaat. Oulusta meitä oli mukana ainakin 20 osallistujaa kaupungin, BusinessOulun, yliopiston ja yritysten taholta.   Tapahtuman teemana oli Moving North!

Muutama keskeinen havainto matkalta: kiinnostus arktisia asioita kohtaan kasvaa koko ajan. Ilmaston lämpeneminen, vihreä siirtymä, luonnonvarojen kestävä käyttö, energiaratkaisut, turvallisuus ja puolustusyhteistyö puhututtavat. Kaikilla on huoli sään ääri-ilmiöiden yleistymisestä, alkuperäiskansojen elinolojen kaventumisesta, työntekijöiden puutteesta ja päätöksiin vaikuttamisesta. 

Huolet ja ongelmat ratkaistaan vain yhteistyöllä. Olemme odottaneet aivan liian kauan pohjoisessa, että ratkaisut tuodaan etelästä. Tarvitsemme Pohjoismaiden välistä yhteistyötä itä-länsi suunnassa. Huolet on käännettävä mahdollisuuksiksi. Se miten esimerkiksi puhumme pohjoisen kasvusta, merkityksestä ja viihtyvyydestä ratkaisee imagokysymykset. Meidän tulee istua kuskin paikalle arktisen alueen asioiden hoitajiksi.

Oli mielenkiintoista kuunnella Norjan, Ruotsin ja Islannin ulkoministereiden keskustelua arktisesta tulevaisuudesta. Suomea edusti valtiosihteeri Johanna Sumuvuori. Sotilasliitto NATOn laajentuminen oli vahvasti esillä. Kaikki korostivat, että Suomen ja Ruotsin jäsenyys on hyväksyttävä ja pohjoisen turvallisuus laitettava kuntoon. Tarvitsemme lisäksi huoltovarmuuden ylläpitämiseksi hyvät kulkuyhteydet maiden välille. Suomelle se tarkoittaa pohjoisen Jäämeriyhteyttä rata- ja maantieinvestointien osalta.

Sain osallistua kahteen paneelikeskusteluun. Avasimme Tromssaan arktisten kaupunginjohtajien verkoston AMF sihteeristön, jota johtaa Patti Bruns. Keskustelimme päälavalla kuntien, kuntalaisten ja maiden välisen yhteistyön merkityksestä. Voimme hyötyä toisistamme entistä enemmän, kun jaamme ideoita ja innovaatioita keskenämme. Pyörää ei tarvitse keskisiä aina uudestaan. Työntekijä- ja osaajapula on ratkaistava myös yhdessä, eikä kilpaillen toisia vastaan. Yrittäjyyden edellytysten tukeminen on keskeistä. 

Toisessa keskustelussa keskiössä oli vihreä siirtymä. Tällä alalla mennään nyt kovaa. Jos joku vielä pyristelee vastaan - kannattaa katsoa ratkaisuja. Uusiutuvien energiamuotojen käyttö on edennyt rakettimaisesti eteenpäin niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Ei ole yritystä tai palvelua, jossa ei säästettäisi energiaa, mietittäisi materiaalien kierrätystä tai energiavaihtoehtoja. Tuulivoima, vety ja biotalous olivat hyvin esillä. Merialueiden tuulivoimaratkaisut voivat olla lähempänä kuin arvaammekaan.

Yksi mieleenpainuvin keskustelu käytiin arktisten yliopistojen Arctic Five vetämänä tutkimusaluksella. Miksi, miten ja milloin arktista yhteistyötä tehdään? Kuka hyötyy ja häviää? Mukana oli niin yrittäjiä, tutkijoita, poliitikkoja kuin viranhaltijoita. Jaoimme saman tilannekuvan: meillä ei ole edessä kuin voitettavaa, haasteet käännetään mahdollisuuksiksi ja yhteistyössä on voimaa.

Ohjelman lomassa kerkesin tavata paljon kaupungin yhteistyökumppaneita ja ystäviä vuosien varrelta. Ulkopoliittisen instituutin apulaisjohtaja Samu Paukkusen kanssa keskusteltiin erityisesti pohjoisen turvallisuustilanteesta, Rovaniemen kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainion kanssa kaupunkien yhteistyöstä ja matkailun tilanteesta. Tromssan kaupunginjohtaja Gunnar Wilhelmsen ja paikalliset pitivät meidät hyvin informoituna Norjan asioista. Tapasimme paikallisia yrittäjiä, useita suurlähettiläitä, EU neuvoston väkeä ja oli onneksi aikaa myös suomalaisten osallistujien näkemysten vaihtoon.

Pohjoisen kasvun ohjelma otettiin hyvin vastaan. Olemme tehneet kotiläksymme hyvin. Vaatimus valtioneuvostotasoisesta ohjelmasta ei ole yliampuvaa. Myös Ruotsissa ja Norjassa on kansallisesti havaittu pohjoisen strategian tärkeyteen. Jatkamme pohjoismaiden yhteistyötä tässä tiiviisti.

Seuraava reissu onkin Luulajaan. Oulun kaupunginhallitus ja johtoryhmä vierailee Luulajassa 22.-23.2. Odotan matkaa mielenkiinnolla. Luulajan väki oli Oulussa viime vuoden puolella ja nyt pääsemme katsomaan heidän hankkeet ja kehityksen. Kaupunginjohtaja Carina Sammelin kanssa onkin paljon yhteisiä tulevia yhteistyömuotoja jo viritteillä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Arktinen, yhteistyö, vihreä siirtymä, AMF

Pohjoisen kasvun puolesta!

Maanantai 16.1.2023 - Pohjoisen avaintoimijat

Tiedote 

Pohjoisen avaintoimijat esittävät: Pohjoinen ohjelma seuraavaan hallitusohjelmaan

 

Pohjoisen maakuntaliitot, kunnat, korkeakoulut, kauppakamarit ja yrittäjäjärjestöt esittävät, että seuraava hallitus käynnistäävaltioneuvostotasoisen Pohjoisen ohjelman. Ohjelma vahvistaa Suomen geopoliittista asemaa ja kestävää kasvua hyödyntämällä pohjoisen osaamista, energiaa, logistiikkaa, luonnonvaroja ja kansainvälisiä yhteyksiä

Pohjoisen avaintoimijat huomauttavat, että pohjoisen mahdollisuuksien hyödyntäminen on koko Suomen etu. Siksi ne esittävät, että osana tulevaa hallitusohjelmaa toteutetaan erillinen, valtioneuvostotasoinen ohjelma nimellä ”Pohjoinen ohjelma – kasvua, turvallisuutta ja yhteistyötä. Ohjelma luo strategiset raamit tavoitteelliselle yhteistyölle Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan välillä sekä rahoittaa investointeja, joilla pohjoinen tuottaa kasvua ja turvallisuutta Suomeen, Eurooppaan ja maailmaan.

”Katseet ovat kääntyneet pohjoiseen. Venäjän hyökkäyssodan ja sitä seuraavan Nato-jäsenyyden, energiakriisin ja huoltovarmuuden korostumisen myötä geopoliittinen asetelma on muuttunut ja pohjoisen painoarvo on kasvanut merkittävästi”, sanoo Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pauli Harju.

Ohjelman pääteemat liittyvät osaamisen vahvistamiseen, innovatiivisiin energiaratkaisuihin, väylähankkeisiin ja uuteen geopoliittiseen asemaanLisäksi ohjelmaan tulee kirjata tavoitteet ja keinot pysyvien kansainvälisten yhteistyörakenteiden muodostamiseksi erityisesti maanpuolustusta, turvallisuutta ja huoltovarmuutta koskien ja itäisen raja-alueen elinvoiman merkityksen huomioiden.

Pohjoisen mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii investointeja erityisesti osaamiseen, väyliin, vihreän teollisuuden aloitteisiin sekä työvoiman saatavuuteen” toteaa Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala. 

Ruotsi ja Norja tekevät tulevina vuosina mittavia investointeja nimenomaan pohjoiseen.

Naapurimaiden tavoin myös Pohjois-Suomessa on vireillä suuret, liki 50 miljardin investoinnitMe voimme omalla osaamisellamme, vihreällä energiallamme ja luonnonvaroillamme kasvattaa investointien vaikuttavuutta ja muodostaa globaalisti merkittävän kasvuvyöhykkeen pohjoiseen”, arvioi Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Liisa Ansala. 

Elinvoimainen pohjoinen on muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa Suomelle elintärkeä alue. Meriyhteyksien häiriötilanteessa pohjoisen väylät ovat Suomen portti länteen.Maanpuolustuskyvyn, huoltovarmuuden ja kestävän kasvun takiaSuomen tulee varmistaa toimivat yhteydet pohjoisen Nato-liittolaisiin ja alueen taloudellinen kehitys

Pohjoisessa on vahvoja varuskuntia ja pitkä maaraja Venäjän kanssaPohjoisen maayhteys tuleviin NATO-liittolaisiin kasvattaa pohjoisen merkitystä myös maanpuolustuksen näkökulmasta”, linjaa Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen. 

Pohjoisen tuuli- ja vesivoima mahdollistavat vihreän siirtymän investointeja Suomeen ja varmistavat energiansaantiamme.Alueella on mittavat mineraalivarat, Kokkolaan on tulossa akkukemikaalitehdas ja Perämeren kaarelle on suunnitteilla vetyputkisto.

Pohjoisen energiavyöhyke on maailmanlaajuisesti merkittävä alue, jonka innovaatiot ja investoinnit mahdollistavat Suomenilmastotavoitteiden toteutumisen ja vahvistavat Suomen asemaa pohjoisen osaamisen edelläkävijänä”, Kokkolan kaupunginjohtaja Stina Mattila toteaa. 

Pohjoinen tunnetaan osaamisestaan. Energiaomavaraisuuden vauhdittaminen, pohjoisten mineraalien kestävä hyödyntäminen ja digitalisaation edistäminen sekä 6G-teknologian kehittäminen ovat esimerkkejä pohjoisista ratkaisuista.

”Pohjoisessa ohjelmassa myös arktisuus ja pehmeä turvallisuus ovat myös keskeisiä geopoliittisia kokonaisuuksia, joiden ympärille tulee rakentua vahvaa tutkimus-, kehitys-, innovaatio ja osaamistoimintaa tukemaan Suomen menestymistä, toteaa Antti Syväjärvi, Lapin yliopiston rehtori.

Investoinnit pohjoisen osaamiseen vauhdittavat maamme kestävää kasvua, vientiä ja tuottavuutta”, toteaa Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki.

Pohjoinen luonto on Suomen voimavara ja mahdollisuus entisestään lisätä matkailua, jonka vahvuuksia ovat ainutlaatuinen luonto, turvallisuus, puhtaus ja raikas ilma. 

Pohjoisessa on tilaa ja osaamista yhdistää luonnon, matkailun ja vihreän teollisuuden tarpeet”, sanoo Rovaniemen kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio.

 

Pohjoinen ohjelma – kasvua, turvallisuutta ja yhteistyötä
on pohjoisen toimijoiden yhteinen aloite valtioneuvostovetoiseksi ohjelmaksi, joka tulee kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan. Se vahvistaa Suomen geopoliittista asemaa ja kestävää kasvua hyödyntämällä pohjoisen osaamista, energiaa, logistiikkaa, luonnonvaroja ja ainutlaatuista asennetta. Valtioneuvostotason ohjelma tarvitaan, sillä kyseessäon valtioiden välinen yhteistyö pohjoisen Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä. Pohjoisen Suomen elinvoiman säilyttäminen on geopoliittisesti tärkeää, ja pohjoisen investoinnit ja energiatuotanto ovat mittakaavaltaan kansallisesti merkittäviä. 

Ohjelman allekirjoittajat:

Pauli Harju, Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja, 0400 389 152

Pentti Malinen, Kainuun maakuntajohtaja044 7970 197

Mika Riipi, Lapin maakuntajohtaja, 044 767 4200

Jyrki Kaiponen, Keski-Pohjanmaan maakuntajohtaja, 040 140 8995

Päivi Laajala, Oulun kaupunginjohtaja, 040 180 1168

Ulla-Kirsikka Vainio, Rovaniemen kaupunginjohtaja040 6256535

Stina Mattila, Kokkolan kaupunginjohtaja, 040 806 8200

Jari Tolonen, Kajaanin kaupunginjohtaja044 710 0303

Leena Mikkola-Riekkinen, Raahen kaupunginjohtaja08 439 3111

Jukka Kujala, Tornion kaupunginjohtaja, 040 132 0403

Matti Ruotsalainen, Kemin kaupunginjohtaja016 259 200

Maria Sorvisto, Ylivieskan kaupunginjohtaja044 4294 210

Jouko Manninen, Kuusamon kaupunginjohtaja044 505 4639

Jouko Niinimäki, Oulun yliopiston rehtori, 046 921 5820

Antti Syväjärvi, Lapin yliopiston rehtori, 0400 606 244

Heidi Fagerholm, Oulun ammattikorkeakoulun rehtori020 611 0200

Riitta Rissanen, Lapin ammattikorkeakoulun rehtori0400 293 545

Matti Sarén, Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori044 7101 600

Kari Ristimäki, Centria ammattikorkeakoulun rehtori044 725 0310

Jari Tuovinen, Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja, 044 313 4505

Liisa Ansala, Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja, 044 5777 514

Marjo Kolehmainen, Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien toimitusjohtaja050 5277 288

Anu Tervonen, Kainuun yrittäjien toimitusjohtaja044 728 7100

Pirkka Salo, Lapin yrittäjien toimitusjohtaja040 039 2139

Mervi Järkkälä, Keski-Pohjanmaan yrittäjien toimitusjohtaja0500 561 145

Lisätietoja allekirjoittajilta.

www.oulu.com/pohjoinen-ohjelma

Kommentoi kirjoitusta.

Kiitos Päivi Laajala

Keskiviikko 21.12.2022

Kirjoitusta tarjottiin sanomalehti Kalevaan, mutta eivät aikoneet sitä julkistaa.

Oulun kaupunginjohtajana kuusi vuotta työskennellyt Päivi Laajala jättää lähtemättömän kädenjäljen kaupungin, seudun ja pohjoisen Suomen kehittämiseen. Hänen kaupunginjohtajakauden aikana Oulun veto- ja pitovoima, työllisyys, yritysten määrä ja kuntalaisten asukastyytyväisyys ovat kasvaneet merkittävästi. Isoja Oululle ja koko seudulle tärkeitä hankkeita on saatu jalalle ja maaliin, erityisesti viime vuosina. Näistä mainittakoon esimerkiksi aseman seutu ja sen sopimusten edistäminen sekä Poikkimaantien valtion rahoitus.

Päivi Laajala oli yhtenä avainhenkilönä tekemässä Oulun voittoa Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 kilpailussa. Insinöörikaupungin rinnalle haluttiin pehmeitä, viihtyisyyttä parantavia ja laajasti kulttuuria edustavia arvoja. Päivi toimi myös moottorina Pohjoisen kasvun, yhteistyön ja turvallisuuden ohjelman laatimisessa. Hän kasasi pohjoiset kaupungit, maakuntaliitot, kauppakamarit ja toiminnallaan vahvasti puolusti Pohjois-Suomen merkittävyyttä. Yhdessä Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa hän on tehnyt uutterasti työtä, jotta Oulun satama saatiin osaksi TEN-T liikenneverkkoa.

Tunnemme Päivi Laajalan tinkimättömästä tarkkaavaisuudesta, pitkän työpäivän ja esimerkillisen huomaavaisuuden osalta. Tiedolla johtaminen, asiantuntijoiden sekä yhteistyön kunnioittaminen tekevät Päivistä johtajana pidetyn. Tiedämme häntä arvostettavan etelän viranhaltijoiden, kollegoiden, seudun elinkeinoelämän ja kaupungin sidosryhmien keskuudessa.

Kaupunginjohtajana Päivi jättää isot saappaat seuraajalleen. Esitämme tässä hänelle kiitokset mittavasta työstä Oulun hyväksi. Toivotamme valitun Seppo Määtän tervetulleeksi. Oulu on hyvässä iskussa taloudellisesti ja toiminnallisesti. Tästä on seuraajan hyvä jatkaa. 

Kaupunginjohtajaprosessi ei ole Oulussa mennyt täysin mallikkaasti. Se on myönnettävä. Vaikeuskertoimia tuli matkan varrella useita. Kaksi hakukierrosta, muutama perääntynyt ehdokkuus, entisen yhdyskuntajohtajan varoituksen räväkkä läpikäynti julkisuudessa ja jopa koko hakuprosessin keskeyttämisvaatimus. 

Eniten koko prosessissa mietityttää sanomalehti Kalevan rooli, motiivi ja tarkoitusperä. Mihin kohuotsikoilla, salaliittoteorioilla ja erityisesti kaupunginjohtaja Päivi Laajalan mustamaalaamisella pyrittiin? Haluttiinko vaikuttaa kaupunginvaltuutettujen äänestyskäyttäytymiseen? Neljä valtuuston kokousta edeltävää päivää olivat räikeitä ylilyöntejä. Jopa päätoimittaja laittoi arvovaltansa peliin ja heilutti tuomarin nuijaa.

Maanantain kaupunginjohtajan valintakokouksen jälkeen on ollut sitten rauhallisempaa. Tutkintapyynnöt, syyttelyt, epäilyt, poliisin esitutkinnat ja salaliittoteoriat on unohdettu -ainakin hetkeksi. Täpärän äänestyspäätöksen jälkeen menee oma aikansa, että luottamus poliitikkojen kesken palautuu. Pohjoisen äänitorven Kalevan kanssa meillä on vakavan palaverin paikka.

Oulun tulevaisuus vaikuttaa joka tapauksessa valoisalta ja Päivin kaltaiselle osaajalle on varmasti ottajia. Itse toivomme jatkossa parempaa yhteen hiileen puhaltamista aivan jokaiselta. 

Mirja Vehkaperä

Henna Määttä

Pirjo Sirviö

Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajisto

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Oulun kaupunginjohtaja, Päivi Laajala, Kaleva

Euroopan energiakriisistä

Torstai 24.11.2022

Osallistuin menneellä viikolla Euroopan alueiden komitean kokouksiin. Keskustelimme Euroopan tasolla energiakriisistä ja varautumisesta. Eurooppaa koettelee kriisi toisensa perään. Ensin korona ja sitten sota. Venäjän sota Eurooppaa vastaan on otettava tosissaan. Samalla kun mietimme omavaraisuutta ja varautumista energian sekä ruuan suhteen, emme saa unohtaa ukrainalaisten hätää nyt talven kynnyksellä.

Emme saa olla Euroopassa riippuvaisia Venäjän tai Kiinan raaka-aineista. Esimerkiksi akkumineraalit , joita tarvitaan muun muassa sähköautoilun lisäämiseen tai komponentit vesihuoltoon on löydyttävä Euroopasta. Venäjä ja Kiina ovat pitäneet meitä pinteessä vuosikymmeniä.

 

Euroopan tavoitteet kasvihuonekaasujen vähentämiseen ja energiatuotannon viherryttämiseen ovat koetuksella. Varsinkin monet Keski-Euroopan maat ovat palaamassa hiilikasojen aikaan. Mistä löytyy maakaasulle ja hiilelle korvaavaa energiaa? Uusiutuvia on otettu käyttöön etanavauhdilla. Energian hinta ja saatavuus lyö takapakkia hiilineutraalisuustavoitteille. 

Katsetta pitää kääntää pohjoiseen: meillä on runsaasti raaka-aineita käytettävissä kestävällä tavalla. Käytämme uusinta teknologiaa, energiaa tuotetaan lisääntyvästä uusiutuvista lähteistä, käytämme älykkäitä sähköverkkoja, teollisuus on pian hiilivapaata ja uusiutuvat luonnonvarat ovat käsillämme. Kysymys kuuluu, osaammeko EU:ssa käyttää niitä? Tietenkin tarvitsemme infraa, työntekijöitä ja EU:n mielenkiintoa, jotta kaikki saadaan käyttöön.

Kannatan hajautettua energituotantoa: yli puolet Suomen tuulivoimasta tuotetaan alueellani, vetytalous etenee, pienydinvoimaloita on suunnitteilla ja saamme metsäteollisuuden sivuvirroista paljon biomateriaalia. Pyrimme eroon turpeesta - mutta tämä on huoltovarmuudelle ensisijainen materiaali.

Tarvitsemme myös energiansäästötoimia. Oulun listalta löytyvät muun muassa: energiakatselmuksia, aurinkopaneeleita, ilmanvaito, lämmitys, käyttöveden lämpötilaa lasketaan, valaistus, autojen sisätilalämmittimet kielletään, jalkapallokentän tekonurmea ei lämmitetä, uimahallien allaslämpötilaa lasketaan ja saunoja lämmitetään rajoitetusti. Näistä saamme ainakin miljoonan euron vuotuisen säästön.

Suomi on saari Euroopassa. Jos Itämerellä tapahtuu onnettomuus, huoltovarmuus on koetuksella. Suomella on yhteistä rajaa Venäjän kanssa 1300 kilometrin. Tärkein tehtävämme on pitää raja-alueella alueet asuttuna, elinvoimaisina ja hyvin varusteltuna. Samalla tarvitsemme myös raide ja tieyhteydet pohjoisesta Ruotsin ja Norjan kautta maailmalle.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Energia, Eurooppa, alueiden komitea

Arktisella asialla

Maanantai 17.10.2022

Osallistuin vuosittaiseen Islannin Arctic Circle tapahtumaan. Mukana oli tutkijoita, poliitikkoja, kansalaisvaikuttajia, yrittäjiä ja nuorten edustajia ympäri maailman. Keskustelun aiheet ja luennot olivat lähes perinteisiä: ilmastonmuutos arktisella alueella, energiatuotanto ja alkuperäiskansojen oikeudet. Uuden värin keskusteluun toi puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa. Näistä aiheista arktisissa tapahtumissa on aikaisemmin lähes vaiettu. 

Mikä on arktisen alueen turvallisuustilanne? Sanoisin yleisesti, että vakaa mutta haastava. Arktisen yhteistyön pöydästä ovat nyt venäläiset täysin ulkona. Ukrainan sodan alkamisen jälkeen Suomi ja Ruotsi ovat hakeneet sotilasliitto NATOn jäsenyyttä, Ukrainaa on autettu erityisesti Yhdysvallloista ja Euroopasta käsin puolustusmateriaaleilla sekä raja Venäjän ja Euroopan välillä tilkitty.

Koko arktinen on aikaisemmin koettu rauhan, vakauden ja yhteistyön alueeksi. Sodat ja konfliktit ovat olleet alueen ulkopuolella. Nyt arktisen alueen uhka tulee Venäjältä. Tilanne on muuttunut. Ydinaseilla uhkailu, energiainfrastruktuuriin tehdyt iskut ja pohjoisen Kuolan niemimaan sekä Jäämeren varustelu tuovat suurta jännitettä arktiselle alueelle. 

NATOn jäsenyys antaa meille mahdollisuuden rakentaa turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa yhdessä pohjoismaiden kanssa. Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteistyöllä varaudumme Venäjän lisääntyviin toimiin pohjoisilla alueilla. Varustautuminen, harjoitukset, infran uudistukset ja kuntakentän yhteistyö tulee saattaa kuntoon. 

Arktinen alue lämpenee kaksi kertaa nopeammin kuin muut alueet. Ikiroudan sulaminen ja jääpeitteen ohentuminen vaikuttavat sään ääri-ilmiöiden lisääntymiseen ja vedenpinnan nousuun. Islannissa sain maistaa todellisen myrskyn tuulenpuuskineen ja lumipeitettä Suomessa saadaan odottaa pitkälle joulukuuhun. 

Tarvitsemme kaikki mukaan arktisen alueen mahdollisuuksien edistämiseen ja ongelmien ratkaisemiseen. Venäjän sota Ukrainassa on sekoittanut pahan kerran arktisen yhteistyön. Onneksi Kiina ja Yhdysvallat ovat mukana. Tosin Kiinaa on moitittu kasilla korteilla pelaamisesta, jossa myötäilevät Venäjän politiikkaa ja napsivat rusinoita pullasta myös arktisessa yhteistyössä. 

Sain itse olla mukana Reykjavikissa kahdessa lavakeskustelussa. Suomen Barentsin puheenjohtajuuskauden tapahtumassa avasin Euroopan unionin ja arktisen politiikan linjauksia. Tarvitsemme Euroopan unionin parempaa läsnäoloa ja mielenkiintoa arktisiin kysymyksiin. Toisessa paneelissa arktisen alueen kaupunginjohtajat (Arctic Mayers Forum) ja nuoret edustajat kohtasivat. Kävimme läpi nuorten osallistumisen lisäämistä, nuorten kasvamista ja pysymistä pohjoisilla alueilla. Nostin esiin Oulun esimerkit nuorisovaltuustosta ONE, nuorten poliitikkakoulusta ja mentoriohjelmasta. 

Tapahtumassa oli hienosti esillä arktinen ruoka. Meillä oli Oulu2026 kautta mukana ruokayrittäjiä ja viranhaltijoita. Lavalle pääsi Tyrnävän peruna ja Pudasjärven juusto - kokit kokkasivat upeita makunautintoja arktisista raaka-aineista.

Islanti ei yllättänyt tälläkään kerralla. Aurinkoiset päivät ilahduttivat, mutta hyinen myrsky hyydytti ulkona kulkijan. Turisteja kaupungissa oli paljon. Sain maistettua valasta ja paikallista lammasta. Jälkimmäinen ehdottomasti parasta!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Arktinen, pohjoisuus, Islanti, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa

Meidän Oulu

Maanantai 5.9.2022

Oululla on monet kasvot. Se on puolen Suomen hallinnollinen keskus, jolla on monta erillistehtävää. Kaupungin on vastattava elinkeinoelämän, aluehallinnon sekä valtiolta saatujen velvoitteiden täyttymiseen. Kasvu ja kehitys ovat elinehto alueen veto- ja pitovoiman kasvattamiseksi. Rattaiden on pysyttävä pyörimässä koko ajan.

Oulu on pohjoinen, älykäs ja inhimillinen. Näillä sanoilla me luonnehdimme identiteettiämme. Otamme kaiken irti pohjoisesta mahdollisuuksista: luonnonvarojen kestävästä käytöstä, sijainnista, luonnosta ja osaamisesta. Älykkyys puolestaan kumpuaa Oulun koulutustarjonnasta, sivistyksestä, teknologiasta ja innovaatioista. Luonteeltamme olemme maltillisia, luotettavia ja mahdollistamme asukkaille onnellisen elämän.

Oulu kasvaa. Meitä on jo yli 210 000. Kansainvälisyys näkyy korkeakouluissa ja yrityksissä. Tarvitsemme kipeästi työvoimaa useille aloille. Houkuttelemme myös huippuosaajia maailmalta. Hyvät kuntapalvelut, asuinalueiden viihtyvyys ja monipuoliset harrastukset toimivat 

Oulu on Suomen yritysmyönteisin kunta. Näin asetimme tavoitteen uudessa kaupunkistrategiassa. Haluamme yrittäjyyden olevan asenne, jolla rakennamme hyvinvointia. Kaupunki haluaa olla yrittäjän kumppani. Se vaatii meiltä sujuvuutta lupa- ja kaavoitusprosesseissa sekä yrittäjien mielipiteiden huomioimista päätöksissämme.

Meillä investoidaan. Ensi vuoden rakentamisen ja remontoimisen rahoitus kiipeää ennätyskorkeuksiin. Budjettiin tultaneen varamaan jopa 160 miljoonaa euroa koulujen, päiväkotien, kunnallistekniikan, uimahallien, kulttuurilaitosten ja monen muun rakentamiseen ja paikkaamiseen. Inflaatio ja energian nousu pistävät miettimään investointien aikataulua, mutta mm. Tuiran vanhat sillat on jossakin vaiheessa korjattava. Tekemättä ei voi jättää.

Kaupungilta odotetaan myös elinvoimainvestointeja. Niitä, joilla saadaan vipuvoimaa kasvuun ja yritystoimintaan. Syksyn aikana ratkaistaan mahdollisen monitoimiareenan kohtalo. Pöydällä ovat myös asemaseudun rakentaminen ja torinrannan investoinnit. Oulu haluaa olla hyvä kumppani tänne investoijien kanssa. Kehitämme muun muassa Nallikaria ja Virpiniemen aluetta matkailun vetonauloiksi. 

Olemme matkalla Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026. Voimme nostaa esiin rikkaan kulttuuritarjonnan ammattilaisista harrastajiin. Mukaan haetaan nyt kaikkia ideoita ja tekijöitä. Alueemme ruoka, luonto, elämäntyyli, tapa liikkua ja harrastaa sekä itse taide antaa hienon pohjan kulttuurikattaukselle. Tulevana viikonloppuna juhlitaan Oulun Päiviä. Tarjolla on kymmeniä tapahtumia eri puolilla Oulua, joihin kaikki ovat tervetulleita. 

Kirjoitus on julkaistu Forum24 lehdessä 31.8.2022

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Oulu, kaupunki, Forum24

Tää on mun juttu!

Perjantai 1.7.2022

Nyt se on täällä! Kesä, lämpö, aurinko ja yöttömät yöt. Tästä minä tykkään.

Oulussa on vieraillut paljon ulkomaisia vieraitamme ennen kesätaukoa. Heille on ollut mieletön elämys uida, saunoa, kävellä metsässä ja istua patiolla ilta-auringossa. Olosuhteiden lisäksi usea on ihmetellyt yritysten, teknologian ja kasvun määrää. "Tämähän on kuin Euroopan Pii-laakso!", eräs vieras tokaisi. Ja niinhän Oulu onkin. Ja vahvistuu edelleen.

On ilo huomata ihmisten aktiivisuuden kesäpäivinä. Uimarannat ovat kovassa käytössä, torilla vipinää ja melkoinen tapahtumakesä meneillään. Viikon kalenteristani löytyy ACOulun jalkapallopeli, Hupisaarten kesäteatteriesitys, Ylikiimingin Tervastiima-avajaiset ja Oulaisten Weteraanikonepäivät. Onneksi pääsee myös veneilemään ja golfaamaan.

Minulta on useaan kertaan kysytty, että lähdenkö mukaan ensi kevään eduskuntavaaleihin. Tiedän ja tunnen kansanedustajan työn läpikotaisin kahdentoista eduskuntavuoden jäljiltä. 

Vastaukseni on, että nyt keskityn tehtäviin jotka minulle on luotettu. Niitä on paljon. Vedän kokopäiväisesti Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävää, jossa vastuullani on poliittisten asioiden päätöksenteon onnistuminen. Ei ihan pikkujuttu. Käsissä on useita isoja investointeja, kuten asemaseudun rakentaminen, palveluverkkokysymykset, Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeen valmistelu, yrittäjyysohjelma, edunvalvontakysymykset, asuntomessut, johtamisjärjestelmän kehittäminen ja niin edelleen. 

Saan työni ohessa osallistua hyvinvointialueen valtuuston päätöksentekoon, olen jäsenenä Oulun ammattikorkeakoulun hallituksessa ja Suomen Kuntaliiton valtuuskunnan varapuheenjohtaja. Kansainvälisiä asioita saan tehdä Euroopan alueiden komitean jäsenenä. 

Yhdelle ihmiselle ihan riittävästi puuhaa. Tykkään työstäni ja pöydälläni olevista haasteista.

Ihan pieni asia ei myöskään ole se, että saan tehdä politiikkaa kotoa käsin. Olen ollut reisuuhommissa niin Helsingin kuin Brysselin päässä. Aamulla keitetään puuro, lähetetään lapset kouluun ja ajellaan työtehtäviin. Illasta ehtii usein harrastuksiin ja kotiaskareisiin. Tätä elämäntyyliä arvostan.

Olen heinäkuun lomalla. Ulkoilen, kuntoilen, laiskottelen ja ajattelin lukea muutaman kirjan.

Aurinkoista kesää!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kesä, politiikka, Oulu

Euroopan tulevaisuuskeskustelu

Lauantai 30.4.2022

Vuoden työ Euroopan tulevaisuuskeskustelun tuloksista on nyt tehty. Kymmeniä työryhmien kokouksia, täysistuntoja, kansalaiskeskusteluja jäsenmaissa, sähköinen keskustelualusta ja mieletön määrä esityksiä sekä ideoita kehittämisestä. 

Eurooppa on uuden edessä. Vuoden sisällä olemme saaneet normaalin arjen haasteiden lisäksi kaksi isoa ongelmaa ratkaistavaksi: korona ja Venäjän sota. Molemmissa koetellaan Euroopan yhtenäisyyttä ja kriisitietoisuutta. Selviämme pandemian hoitamisesta satsaamalla terveydenhuoltoon, rokotusjärjestelmään ja uusien pandemioiden torjuntaan. 

Euroopassa oleva sota vaatii yhtenäisyyttä Venäjää kohtaan. Sota Ukrainaa kohtaan on täysin kohtuuton ja tuomittava. Ihmisarvot, demokratia, oikeus omaan maahan ja itsenäisyyteen on tuhottu Ukrainassa. Sota on hyökkäys myös koko läntistä maailmaa vastaan. Sanktioita Venäjälle on asetettava lisää. Katkaistava enrgian ostaminen ja kaikki taloudellinen kanssakäyminen Venäjän kanssa. Ja meidän autettava Ukrainaa kaikin tavoin.

Euroopan on uusiuduttava - luotava nahka aika ajoin. Ei vain reagoitava kriiseihin ja erityistilanteisiin. Nyt tulevaisuuskeskustelussa keskusteltiin laajasti eri teemoista. Mukana aiheissa oli Ilmastonmuutos, terveys, talous, työllisyys, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, arvot, turvallisuus, digitalisaatio, muuttoliike, koulutus ja kulttuuri. 

Mitä keskustelujen jälkeen? Hyväksyimme 350 ehdotusta Euroopan unionin asioiden uudistamiseksi. Tavoittelemme muun muassa kohtuuhintaista elintarvikkeiden tuotantoa, laadukkaampaa terveydenhuoltoa, vähentävän muovin käyttöä, torjutaan kyberuhkia, edistetään digitalisaatiota, vahvistetaan laillista muuttoliikettä ja vahvistetaan yhteisiä arvoja.

Esityksiä käydään nyt läpi Euroopan toimielimissä. Ilmapiiri oli rakentava. Tästähän se työ jatkuu. Erityisen iloinen olen nuorten ja kansalaisten tiiviistä osallistumisesta ja näkemyksistä. Suurimmat uudistukset tarkoittavat EU perussopimuksen uudistamista. Siihen pisteeseen taitaa vielä olla kuitenkin montaa mutkaa ja matkaa edessä.

Oli hienoa päästä tulevaisuustyön viimeiseen istuntoon paikan päälle Strasbourgiin. Kevät oli pitkällä, pohjoisen ihmiselle jopa kuumat kelit, turisteja ja ihmisvilinää kiitettävästi, parlamentti paikallaan ja matka turkasen pitkä. Meneehän se yksi Vappu näinkin!!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU, Euroopan tulevaisuuskonferenssi, tulevaisuus

Turvallisuus uhattuna

Perjantai 18.3.2022

Suomi julistettiin jälleen kerran maailman onnellisimmaksi maaksi. Etumatka seuraaviin jopa kasvoi edellisiin vuosiin nähden. On siis edelleen lottovoitto syntyä Suomeen. Meillä vapaus, elämänlaatu ja sosiaalinen osallistuminen koetaan muita maita korkeammaksi. Olen tuloksesta erittäin ylpeä.

Maailmalla kuohuu. Venäjän sota Ukrainaa vastaan on sota koko länsimaalaista elämänkatsomusta vastaan. Venäjän häikäilettömät toimet itsenäisen valtion, siviilien tappamisen ja oman kansansa harhauttamiseksi ovat täysin tuomittavia. Ukrainan tapahtumat koskettavat syvästi meidän yhteisiin eurooppalaisiin arvoihin: demokratia, vapaus, turvallisuus ja yhdenvertaisuus. 

Venäjä on sotatomillaan eristänyt itsensä nurkkaan. Sieltä ei ole pitkään aikaan paluuta yhteisiin neuvottelupöytiin. Euroopan ja Yhdysvaltojen reagointi on ollut odotettavaa. Sanktiot ovat olleet ennen näkemättömiä, Ukrainaa on autettu taloudellisesti että sotilaallisesti sekä pakolaisia on otettu vastaan avosylin. Mitä tekee Kiina? Heidän valintansa kiinnostaa koko maailmaa.

Kun turvallisuus on uhattuna sitä osaa vasta arvostaa. Meillä ei ole paluuta aikaan ennen Ukrainan sotaa. On katsottava tosiasioita silmiin. Katsottava myös maailman karttaa. Yhteistyö Venäjän kanssa on katkennut kaikilla rintamilla. Emme pysty enää luottamaan vain omiin voimiimme Suomen puolustamiseksi. Emme voi myöskään valita naapureitamme. Mutta voimme varautua pahimpaan. Liittyminen sotilasliitto Natoon on Suomen tie.

Ukrainan sota ulottuu jokapäiväiseen arkeen. Oulussa olemme avustaneen Punaisen Ristin kautta 100 000 eurolla ukrainalaisia. Olemme myös varautuneet pakolaisiin ja heidän jokapäiväisten palveluiden järjestämiseen. Ystävyyskaupunki Odessaan olemme pitäneet yhteyttä ja pidämme edelleen. Sydäntä raastaa ukrainalaisten hätä ja sodan tuhot.

En varmaankaan ole ainoa, joka tuntee tulleensa huijatuksi. Meidän harjoittamalla diplomatialla, yhteistyöllä ja uskolla Venäjän muutoksiin ei enää ole olemassa kuin tuhkat. Olisiko tämä kaikki pitänyt aavistaa? Ehkä. Krimin valloitus antoi jo meille varoituksen. Silti nojasin parempaan yhteiseen Euroopan ja Venäjän väliseen tulevaisuuteen. 

Neuvottelut rauhasta ovat silti meneillään. Ilmassa on siis edelleen toivoa....

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »