Viikkoon mahtuu monenmoista

Keskiviikko 21.6.2017


Kuluvien viikkojen aikana on tapahtunut useita käännöksiä. Perussuomalaisten puoluekokous ja Jussi Halla-Ahon valinta uudeksi puheenjohtajaksi aiheutti tapahtumasarjan, jonka myötä hallituspohjaa jouduttiin tarkastelemaan uudestaan. Tapahtumasarjan päätteeksi Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä irtaantui 22 kansanedustajaa, joista 20 perusti ensiksi uuden eduskuntaryhmän ja myöhemmin uuden puolueen, Sinisen tulevaisuuden.

Viikkoa myöhemmin käsiteltiin valtioneuvoston tiedonantoa hallituspohjan muutoksista. Pääministeri Sipilä kävi tiedonannon läpi eduskunnan istuntosalissa. Perussuomalaisten puolueen linja oli muuttunut kauemmaksi kahden muun hallituspuolueen linjasta ja arvoista. Sipilä, Orpo ja Perussuomalaisten uusi puheenjohtaja Jussi Halla-Aho kävivät keskustelun, jonka jälkeen Sipilä ja Orpo päätyivät ehdottamaan, että hallitusyhteistyö ei voi enää jatkua. Arvoero hallituspuolueiden välillä oli kasvanut niin suureksi, että oli ilmeinen riski, ettei siltä pohjalta enää pystytä löytämään ratkaisuja eteen tuleviin asioihin. Erityisesti tämä riski liittyi EU-politiikkaan ja maahanmuuttopoliittisiin linjauksiin.

Mielestäni tämä oli hankalassa tilanteessa paras mahdollinen ratkaisu. Perussuomalaisten johto muuttui radikaalisti, jonka myötä yhteistyö heidän kanssaan olisi varmasti ollut haastavampaa. Pääministeri Sipilä hoiti hallituskriisin tyylikkäästi alusta loppuun ja osoitti johtajuutta. Suomi tarvitsee toimintakykyisen hallituksen, ja sellainen meillä on jatkossakin.

Viikkoon mahtui myös useampi eduskuntatyöhön liittyvä työmatka. Ensiksi suunnattiin kotikaupunkiini Ouluun, korkean tason arktiseen EU konferenssiin. Ouluun oli kokoontunut arktisen alueen vaikuttajia, aina ulkoministeri Timo Soinista EU komissaari Karmenu Vellaan asti. Kotikaupunkini laittoi parastaan. Ilma, keli ja puitteet olivat mainiot. Oli mielenkiintoista tavata päättäjiä ja virkamiehiä ympäri maailmaa ja itse kokouskin oli oikein onnistunut. Suomella on nyt kahden vuoden puheenjohtajuus Arktisessa neuvostossa. Nyt jos koskaan on hyvä aika edistää meille ja muille Pohjoismaille tärkeitä asioita.

Loppuviikosta matkasimme yhdessä eduskunnan ympäristövaliokunnan ja paikallisten vaikuttajien kanssa Hossan kansallispuiston avajaisiin. Kansallispuiston avasi tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio. Hossa on Suomen 100-vuotisen historian juhlapäätös ja juhlakansallispuisto ja se omaa erityiset luonto- ja kulttuuriarvot. Matkailuvirtoja odotetaan sekä Suomen sisältä, että rajojen ulkopuolelta. Kerrassaan mahtava juttu, Hossasta hyötyy pohjoisen elinkeinoelämä monella tapaa.

Tänään keskiviikkona äänestimme Postilain puolesta, joka meni eduskunnassa läpi. Postilailla turvaamme postinjakelun viitenä päivänä viikossa ympäri maan. Uusi postilaki vastaa nykypäivän kovaan kilpailuun ja yhä digitalisoituvampaan maailmaan. Kusti polkee jatkossakin!

Postilain äänestyksen jälkeen eduskunta käsitteli kauan odotetun ammatillisen koulutuksen lakiuudistuksen. Sillä lisätään näyttöön perustuvaa koulutusta, lisätään työpaikalla opittua osaamista, uudistetaan koulutuksen rahoitus ja varmistetaan yksilölliset ja joustavat oppimispolut.

Huomenna torstaina on vielä työpäivä, sen jälkeen saakin rientää juhannuksen viettoon. Aurinkoista juhannusta kaikille!

Kommentoi kirjoitusta.

Teknologia ja talous eivät ole vain miesten juttu

Perjantai 2.6.2017

Naisille suunnatun innovaatiopalkinnon voitti Aalto yliopistossa apulaisprofessorina toimiva Hele Savin. Savin toimii tällä hetkellä elektronifysiikan tutkimusryhmän johtajana sähkötekniikan korkeakoulun mikro- ja nanotekniikan laitoksella ja hän on kehittänyt nanoteknologiaa soveltavan menetelmän, jolla valmistetaan tehokkaita aurinkokennoja nanorakenteisen ”mustan piin” avulla. Tekniikka alentaa aurinkokennojen tuotantokustannuksia, lisää merkittävästi niiden hyötysuhdetta ja tehostaa siten aurinkosähkön tuottamista erityisesti pohjoisissa oloissa.

Teknologiaan ja talouteen liittyvä innovaatiopalkinto perustettiin yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden historian kunniaksi. Se jaettiin nyt ensimmäistä kertaa, mutta jatkoa on luvassa ainakin vuoreen 2019 asti. Palkinto lanseerattiin yhteistyössä Sipilän hallituksen ja Tekniikan Akatemian säätiön kanssa. Voittajan valinnan parhaiksi arvioitujen ehdokkaiden joukosta teki eduskunnan kansliatoimikunta, jota johtaa eduskunnan puhemies.

Palkinto korostaa eritoten uusien innovaatioiden tärkeyttä nyky-yhteiskunnassa ja samalla kytkee naiset paremmin osallisiksi uusien innovaatioiden tuottamaan talouskasvuun. Kansanedustajakollegani Sirkka-Liisa Anttila totesikin hyvin, että tiede ja tutkimus ja sen myötä tulevat innovaatiot ovat tärkeitä meille kaikille sukupuoleen katsomatta. Teknologia- ja tekniikka-ala on edelleen hyvin miespainotteinen ja naiset ovat vielä selvässä vähemmistössä näillä työmarkkinoilla.

Toimia tarvitaan, jotta naisia saadaan lisää teknologia-alalle. Onneksi esimerkkejä menestyvistä naisista tekniikan saralla löytyy jo runsaasti Suomessakin. Ehkäpä hekin toimivat innoittajina muille. Koen myös, että naisia tulisi rohkaista matematiikan ja luonnontieteiden opiskeluun jo varhain peruskoulussa. Uudessa opetussuunnitelmassa teknologiakasvatus on otettu huomioon ja suunnitelmassa on mainittu koodaustaidot osana oppimistavoitteita. Kannustetaan nuoria luomaan, kokeilemaan ja oivaltamaan uutta!

Kommentoi kirjoitusta.

Kuluneelta viikolta

Sunnuntai 28.5.2017

Helatorstai lyhensi työviikkoa, mutta käsiteltäviä asioita riitti siltikin yllin kyllin. Tapetilla olivat erityisesti liikenneasiat sekä energia- ja ilmastopolitiikka. Mielenkiintoisia asioita, jotka linkittyvät toisiinsa.

 
Hallituksen esitys ajoneuvojen katsastustoiminnasta poiki kiitosta myös oppositiosta. Katsastusvälejä harventamalla vastattiin kansalaisten mielipiteisiin ja toiveisiin. Turhaa sääntelyä puretaan ja säädöksiä sujuvoitetaan. Nyt määräaikaiskatsastuksia tullaan tekemään niin, että uusien autojen osalta vasta neljän vuoden päästä ja sitten kahden vuoden välein, aina, kun auto on kymmenenvuotias, ja sen jälkeen vuosittain.
Kansalaiset käyttävät noin 160 miljoonan euron verran rahaa katsastustoimintaan. Katsastuksellahan pyritään siihen, että autot ja ajoneuvot ja tietysti peräkärryt ja muut välineet ovat kunnossa ja turvallisia tiellä kulkiessaan. Tämä määräaikaiskatsastuksen välien harventaminen on tärkeä osa norminpurkua mutta ennen kaikkea osoitus siitä, että ajoneuvojen tekniikka ja automaatio ovat tuoneet varmuutta liikenteeseen ja autojen turvallisuuteen.
Höllennystä siis tapahtuu, mutta pysymme sellaisissa rajoissa, että turvallisuus säilyy.
 
Valtioneuvoston selontekoa kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta puitiin useampi tunti. Erityisesti pidän siitä, että Suomen energiatuotanto pysyy edelleenkin hajautettuna. Se takaa sen, että huoltovarmuus erityisesti kriisiajan olosuhteissa turvataan. Me olemme menossa kohti uusiutuvia energiamuotoja hiilivapaaseen yhteiskuntaan vauhdilla, jossa vielä pitäisi laittaa kaasua siihen, että potentiaaliset mahdollisuudet energiatuotantoon auringosta, tuulesta, vedestä, biomassoista saadaan vielä paremmin käyttöön. Kiertotalouden puolella meillä olisi mahdollisuus saada biokaasua enemmän vielä lietteistä, lannasta, jätteistä ja puunkäytön sivuvirroista. Erityisesti hajautettuun energiantuotantoon kuuluu se, että kotitalouksien sähköntuotantoa tuetaan ja mahdollistetaan.  
 
Salissa riitti puhetta jonkun verran myöskin turpeesta. Itse näin jo aikaisemmin viime eduskuntakaudella sen linjauksen tärkeäksi, että ensisijaisesti pyrimme eroon fossiilisista polttoaineista ja samalla turpeen käyttöä viedään asteittain alemmaksi. Turve on yksi osa kotimaisuusastettamme, joka tuo aluetyöllisyyttä ja toimeentuloa juuri niillä alueilla, jonne korvaavia työpaikkoja olisi ehkä hankalakin saada.
 
Liikenne- ja viestintävaliokunnassa katselimme energia- ja ilmastostrategiaa tietysti omien lasiemme läpi ja totesimme, että liikennesektori vastaa noin 40 prosentista taakanjakosektorin päästöistä ja on siten keskeisessä roolissa päästöjen vähentämisen kannalta. Nämä luvut, joita tiedämme, että liikenteestä on vähennettävä 3,6 miljoonaa tonnia päästöjä, ovat suuria ja haasteellisia. Yhdellä lääkkeellä, yhdellä teolla emme pääse tähän tavoitteeseen, vaan ponnisteluja tarvitaan monipuolisesti. Energiatehokkuus ja ennen kaikkea satsaukset liikenteen vaihtoehtoisen käyttövoiman kehittämiseen ja polttoaineiden kehittämiseen ovat tärkeitä.
Erilaisten sähkö- tai jakeluverkkojen kehittämistä on mietitty jo lainsäädännönkin tavalla, miten sähkön ja kaasun jakelu eri puolilla Suomea turvataan kansallisesti mutta myöskin kaupallisesti. Latausverkkoja tarvitaan siihen, että vuoteen 2030 mennessä meillä olisi vähintään 250 000 sähkökäyttöistä ja 50 000 kaasukäyttöistä autoa. Tämä tarkoittaa myöskin miettimistä autojen verotuskäytäntöihin, tukiin sekä kannustimiin.
 

Kommentoi kirjoitusta.

Ympäristövaliokunta Venäjällä

Tiistai 23.5.2017


Ympäristövaliokunta vieraili 16.-19.5.2017 Venäjällä Pietarissa, Kronstadissa ja Kaliningradissa. Matkasimme Pietariin junalla, joka on toimivin yhteys rajan yli. Matkan tarkoituksena oli tutustua Itämeren tilaan vaikuttaviin kohteisiin.

Pietarissa valiokunta tapasi Pietarin kaupungin lakiasäätävän kokouksen edustajia sekä tutustui muun muassa Pietarin kaupungin vesilaitokseen, Bronkan satamaan ja Nesteen Bronkan terminaaliin.

Kaliningradissa valiokunta vieraili Kaliningradin jätevedenpuhdistamossa sekä tutustui UNESCOn maailmanperintökohteeseen, Kuurinkynkään kansallispuistoon.

Muutamien päivien aikana pidettiin media- ja somepaastoa. Älypuhelimet oli jätetty kotiin ja netin äärellä oltiin vain hotellin verkoissa.
Käy lukemassa terveisiäni matkalta täältä: http://www.mirjavehkapera.fi/16

Kommentoi kirjoitusta.

Valinnanvapaus osana sote-uudistusta

Keskiviikko 10.5.2017

Tänään eduskunnan täysistunnossa on käsiteltävänä sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvä valinnanvapauslaki. Valinnanvapaus tarkoittaa asiakkaan näkökulmasta sitä, että asiakas saa itse valita, mistä hän jatkossa haluaa sosiaali- ja terveyspalvelut. Näitä sote-palveluita voisivat jatkossa tarjota julkiset, yksityiset sekä kolmannen sektorin toimijat, kuten esimerkiksi eri järjestöt tai säätiöt. Palveluja tarjoavan firman tai yhdistyksen pitää täyttää tarvittavat vaatimukset ja asiakasmaksut pysyvät samana kaikilla palveluntarjoajilla.

Ensiksi asiakas valitsee hammashoitolan sekä sosiaali- ja terveyskeskuksen, jonka palveluita hän haluaa käyttää. Sote-keskus pysyy samana aina vuoden kerrallaan, ellei asuinpaikka muutu. Jos asiakas ei halua päättää omaa sote-keskustaan, tekee maakunta sen hänen puolestaan. Palveluja valittaessa ei tarvitse pelätä jäävänsä yksin. Tarvittaessa tukea saa verkkopalvelusta, neuvontapuhelimesta tai palveluohjaajalta.

Maakunta on velvollinen järjestämään sote-keskuksen, jotta kaikilla ihmisillä on mahdollisuus päästä lääkärin ja hoitajan vastaanotolle. Sote-keskusten vastuulle kuuluu perustason terveyspalvelut, jotka ovat pitkälti samoja mitä nykyisin terveyskeskukset tarjoavat. Valinnanvapaus potkii laatuun ja palveluun: jos hoito ja palvelu ei ole hyvää, asiakkaat voivat äänestää jaloillaan. 

Valinnanvapaus mahdollistaa myöskin sen, että asiakas voi valita omaan tilanteeseensa sopivimman vaihtoehdon. Sote-keskukset voivat myöntää asiakassetelin, jolloin asiakas voi hakea lääkärin lähetteellä tarvitsemansa palvelun kuten oikomishoidon tai fysioterapian vaikkapa omalta mökkipaikkakunnaltaan.

Kiireelliseen hoitoon pääsyyn ei tule muutoksia. Jos hätätilanne yllättää, soitetaan 112 tai mennään lähimpään päivystykseen, aivan kuten ennenkin. Päivystys sekä suurin osa erikoissairaanhoidosta ja sosiaalipalveluista kuuluvat maakunnan liikelaitoksen palveluihin. Maakunnan liikelaitos on osa maakunnan viranomaisorganisaatiota ja se on velvollinen tuottamaan sote-keskuksen palvelut esimerkiksi silloin, jos syrjäseudulle ei tule yksityisiä sote-keskuksia.

Kinkkiseltä kuulostaa, mutta huolellisesti toteutettuna uudistus ja laaja valinnanvapaus parantavat perustason palvelujen saatavuutta ja ihmisten mahdollisuutta saada palveluja yhdenvertaisesti. Maakuntien velvollisuus on huolehtia palveluiden integraatiosta ja ettei asiakkaita pompotella paikasta toiseen.

Valinnanvapauslain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alussa, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäminen siirtyy kunnilta maakuntien vastuulle. Joissakin maakunnissa aloitetaan pilottihankkeet jo tänä vuonna. Valinnanvapaus laajenisi käyttöön vaiheittain niin, että tammikuussa 2019 voi valita hammashoitolan ja heinäkuussa 2019 sitten sote-keskuksen. Kokonaisuudessaan valinnanvapauden pitäisi olla käytössä kaikissa maakunnissa viimeistään vuoden 2023 alussa. Siirtymäaika on lyhyt ja vaatii paljon töitä ja erityisesti yhteistyötä toteutuakseen.

Kommentoi kirjoitusta.

Turvaa, työtä ja huolenpitoa

Keskiviikko 3.5.2017


Keskiviikkona eduskunnan istuntosalissa ruodittiin valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018–2021. Selonteko käsittelee talouspolitiikan suuntaviivoja sekä hallituksen puoliväliriihessä sopimia toimia. Puheenvuoroja oli pitkä lista ja keskustelua käytiin usean tunnin ajan. Keskustelun päätteeksi selonteko lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan mietintöä varten.

Hallituksen puoliväliriihen tuloksia tituleerattiin ”tussahdukseksi”, mutta itse näen selvää valoa tunnelin päässä. Olemme monen vuoden alamäen jälkeen saaneet aikaan käänteen parempaan. Talous kasvaa ja työllisyys kohenee koko ajan kohti sitä työllisyystavoitetta, jonka hallitus on asettanut. Tarvittavat säästöt on toteutettu ja meneillään on historiallisen suuria uudistuksia. Puoliväliriihessä satsasimme vielä lisää työllisyyden tukemiseen. Tästä esimerkkeinä vaikkapa pieni- ja keskituloisten suomalaisten päivähoitomaksujen alentaminen sekä bio- ja kiertotalouden edistäminen.

Suomen kuntoon laittaminen ei kuitenkaan ole pelkkää taloutta. Suomi on kunnossa vasta silloin, kun tämän 100-vuotisen valtion kaikki ihmiset ovat mukana ja heistä huolehditaan. Meidän on eduskunnassa vahvistettava ihmisten luottamusta tulevaisuuteen. On ollut myönteistä, talouden lamasta huolimatta, että olemme pystyneet joihinkin parannuksiin, kuten korottamaan kaikista pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkettä ja laittamaan omaishoitoa kuntoon. Olemme pitäneet myöskin erittäin tiukasti kiinni siitä, että kunnilta ei leikata. Leikkaukset kunnilta olisivat suoraan pois ihmisten peruspalveluista, koulutuksesta ja terveydestä — siis niistä lähipalveluista, joita jokainen tarvitsee päivittäin. 

Puoliväliriihen parhainta antia olivat tietysti nämä panostukset päivähoitomaksujen alentamiseen, mikä helpottaa pieni- ja keskituloisten perheiden toimeentuloa. Se merkitsee yli 6 700 perheen siirtymistä nollamaksuluokkaan päivähoitomaksujen osalta ja samalla se tukee myös työllisyyttä. Lisäksi panostamme lasten ja perheiden palveluihin sekä tuemme päihdeäitien kuntoutusta. Yksi Keskustan pitkäaikaisimmista tavoitteista, eli opintotuen huoltajakorotus saatiin myös maaliin. Se on tärkeä satsaus perheellisten opiskelijoiden tilannetta helpottamaan.

Väittäkööt oppositio muuta, mutta kyllä tämä oli turvallisuuden, työllisyyden, huolenpidon ja uudistamisen riihi.

Kommentoi kirjoitusta.

Hossa - 100-vuotisjuhlavuoden kansallispuisto

Perjantai 28.4.2017


Hallituksen kärkihanke kansallispuiston perustamisesta Suomussalmen Hossaan on edennyt. Hossa on kolmen kunnan, Suomussalmen, Kuusamon ja Taivalkosken yhteishanke. Asian ensimmäinen käsittely käytiin eduskunnassa tiistaina ja tänään perjantaina oli asian toinen käsittely.

Kärkihankkeen ohella Hossa on myöskin Suomen 100-vuotisen historian juhlapäätös ja juhlakansallispuisto. Hossassa on erityiset luonto- ja kulttuuriarvot, jotka puolsivat tätä valintaa, eikä vähempiosaiseksi jää se, että Suomussalmen rooli Suomen itsenäistymisprosessissa on mittavan suuri. Lukuisat järvet ja lammet, jääkauden jäljet ja erikoiset kalliomaalaukset tekevät alueesta monipuolisen ja kirjavan.

Suomessa on 39 kansallispuistoa, ja puistojen kokonaistulo- ja työllisyysvaikutukset ovat satoja miljoonia euroja. Hossan kansallispuiston ylläpitokustannukset tulevat olemaan noin 240 000 euroa vuodessa ja kokonaistyöllisyysvaikutus 29 henkilötyövuotta. Kokonaistuloja ajatellen tapetille nousee matkailun kehittäminen ja brändäys. Matkailuvirtoja odotetaan sekä Suomen sisällä, että myös rajojen ulkopuolelta. Pohjoisen logistiikka kehittyy koko ajan ja tästä hyötyy elinkeinoelämä niin paikallisten matkailuyritysten kuin muidenkin yritysten osalta.

Perustettavaksi ehdotettavaan kansallispuistoon kuuluisi noin 11 094 hehtaaria valtion omistamia maa- ja vesialueita. Puiston rajaus on tehty metsästyksen ja kalastuksen ehdoilla. Alue on rajattu niin, että metsästykseen ja kalastukseen kuuluvia alueita on otettu pois tästä isosta alueesta. Poronhoidosta linjattiin niin, että hoitoa pystyy harjoittamaan jatkossakin koko alueella. Metsästys kysymys aiheutti eniten keskustelua. Ympäristövaliokunnassa saimme yhdessä aikaan ratkaisun, jonka näen olevan Hossan alueelle eduksi. Pidimme huolta siitä, että metsästyslain 8 §:n mukaan kuntalaisten oikeus alueella metsästämiseen säilyy.

Hossan kansallispuisto on saanut jo merkittäviä rahoituksia etukäteen niin sanotusti tekemään olosuhteet, jotta kaikki tarpeellinen on kunnostettuna ja laitettuna avajaisiin mennessä. Kesäkuussa pääsen ilokseni osallistumaan ympäristövaliokunnan matkalle Hossan kansallispuiston avajaisiin. Avajaistilaisuuden lisäksi luvassa on ainakin valiokunnan seminaari sekä retkeilyä ja tutustumista alueen luontoon. Laki kansallispuiston perustamisesta Hossaan astuu voimaan 17.6., eli juuri sopivasti avajaisten aikaan.

Kommentoi kirjoitusta.

Liikenteen palvelut murroksessa

Tiistai 18.4.2017


Tänään oli aika palata pääsiäistauolta takaisin Arkadianmäelle. Kuntavaalit ovat takanapäin ja eduskunnassa menemme kovaa vauhtia kohti hallituksen puoliväliriiheä. Heti työviikon alkajaisiksi täysistunnossa oli vuorossa toinen käsittely liikennekaaresta. Ensimmäinen käsittely käytiin juuri ennen pääsiäistä.

Liikennekaari, jonka nimi muuttui muotoon ”laki liikenteen palvelusta”, vie meidät liikenteen palveluissa 2000-luvulta eteenpäin. Tahtotilana on ollut purkaa normeja ja luoda toimintaympäristöä uusille liikenteen palveluille. Henkilö- ja tavaraliikennettä on uudistettu ja lainsäädäntöä yhtenäistetty, digitalisaatiota ja matkaketjuja on parannettu ja yhteistä lippujärjestelmää odotetaan kaikkiin eri liikennevälineisiin. 

Keskustelua on käyty paljon siitä, mitä tulee tapahtumaan maaseudun liikennepalveluille. Palveluita yhdistetään toisiinsa niin, että tulevaisuudessa esimerkiksi postipalvelut, henkilöliikenne, kaupalliset palvelut sekä mitkä tahansa järjestämät lakisääteiset palvelut voidaan laittaa yhteen ja kuljettaa niitä eri puolille kuntaa ja kuntakeskuksia. Liikennepalvelujen integraatio pyritään tekemään saumattomaksi kuljetusketjuksi, joka helpottaa kansalaisten arkea. Nyt annetaan tilaa ja päätösvaltaa kehittää kuljetuspalveluita alueelliset olosuhteet huomioiden ja asiakaslähtöisesti.

Omassa maakunnassani on esimerkiksi olemassa kuntakohtainen liikennekaari tai omanlainen viritys, jossa käydään läpi kaikki yhden kunnan käyttämät liikkumispalvelut ja -muodot. Tämä on hyvin järkiperäistä siinäkin mielessä, jos halutaan yhdistää esimerkiksi koulu- tai palvelukyytejä ja miettiä kustannustehokkuutta ja järkevyyttä siihen, miten ihmisiä saadaan liikkumaan eri muodoilla palveluitten perään. Tämä mahdollistaa myöskin uutta yrittäjyyttä.

Liikenteeseen käytetään tällä hetkellä 30 miljardia euroa vuositasolla. Se on valtavan iso potti. Jos haluamme nostaa Suomen kilpailukykyä, niin erityisesti henkilö- ja tavaraliikenteessä me tarvitsemme tehokkuutta, toimintavarmuutta ja kustannusten laskua niin käyttäjien kuin yrittäjien osalta. Maailma muuttuu ympärillämme ja myöskin liikennettä koskevien lakien on muututtava.

Kaikki uusi tuo ilmaan epävarmuutta sekä mielipiteitä puolesta ja vastaan. Minäkin olen huolissani, mutta en allekirjoita opposition huuteluita taksialan kaaoksesta ja villin lännen meiningistä. Valiokunnassa olemme ottaneet huomioon taksien luotettavuuden. Haluamme, että myös jatkossa vaatimuksena on taksilupa sekä ajolupa ja ajoneuvon tulee täyttää tarvittavat kriteerit. Kuljettajalla tai ammatinharjoittajalla ei saa olla rikostaustaa ja toimipaikka tulee olla Suomessa. Pätevyysvaatimuksia on listattu paljon ja kuljettajan tulee suorittaa ammattipätevyyttä mittaava koe.

Kaiken kaikkinensa voidaan sanoa, että olemme uuden edessä. Liikenteen palvelut muuttuvat lainsäädännöstä huolimatta. Olemme nähneet muutoksen tuulia jo linja-autopuolella ja raideliikenteessä. Taksialaa kehittämällä voimme luoda yhtenäisiä matkaketjuja näiden palvelujen välillä entistä paremmin.

Kommentoi kirjoitusta.

Huolenpitäjiä valtuustoon

Lauantai 8.4.2017


Kuntavaalien virallinen vaalipäivä on huomenna sunnuntaina. Vaalikenttiä on kierretty tiiviillä tahdilla ja tämän viikonlopun aikana on loppurutistuksen vuoro.
Keskusta on lähtenyt näihin kuntavaaleihin Huolenpitoa –teemalla. Olemme sitoutuneet rakentamaan turvallista Suomea, jossa kaikista suomalaista ja koko maasta pidetään huolta tasa-arvoisesti. 

Kunnan tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että kuntalaisten arki sujuu ja kuntapalvelut ovat kunnossa. Lastemme on voitava saada laadukasta varhaiskasvatusta ja käydä koulua turvallisesti mahdollisimman lähellä kotia. Tarvitsemme myös lisää hoivaa ja hoitoa koteihin. Huolta kannan erityisesti ikäihmisten ja perheiden hoitopalveluiden monipuolisuudesta ja niiden saatavuudesta. Haluan kehittää Oulua viihtyisänä ja hyvien palveluiden asuinalueena.

Terve kuntatalous on laadukkaiden kuntapalvelujen perusta. Hyvä työllisyystilanne ja vireä elinkeinotoiminta tuottavat verotuloja kunnan kukkaroon. Kunnalla onkin keskeinen rooli elinvoiman rakentamisessa ja omien vahvuuksiensa esiintuomisessa. Elinvoimaisuuden lisäämiseksi Oulun tulee kannustaa paikallisia yrityksiä kasvun ja menestyksen polulle ja samalla luoda myös puitteita uusien yritysten perustamiselle. Työpaikkoja tarvitaan lisää niin pitkäaikaistyöttömille, nuorille kuin maahanmuuttajillekin. Pohjoinen sijaintimme meren äärellä mahdollistaa kansainvälistymisen ja työllisyysmahdollisuuksien edistämisen useaan suuntaan.

Yhdessä hyvä kuntatalous ja työllisyystilanne parantavat ennakoitavuutta. Nuorten työttömyyteen ja syrjäytymiseen on puututtava määrätietoisella otteella. ELY-keskuksen mukaan alle 25-vuotiaiden nuorten työttömyys on vähenemään päin, mutta tehtävää riittää edelleen. Nuorisotakuuta tulee uudistaa yhteisötakuun suuntaan, jossa jokaisen nuoren henkilökohtaiset tarpeet huomioidaan paremmin. Yhteisötakuussa on kyse nimenomaan huolenpidosta. Kunnan ja nuoren lähiyhteisöjen yhteisellä tuella voimme estää syrjäytymisen. Apua tarvitsevat nuoret tulee löytää ja palveluketjuista on huolehdittava niin, että tiedonkulku asianosaisen, vanhempien ja eri viranomaisten kanssa toimii.

Näiden ajatusten pohjalta olen edelleenkin innokas tarttumaan toimeen asuinkaupunkini Oulun hyväksi. Yhdessä eteenpäin – sisulla ja sydämellä.
Kannustan ja kehotan teitä kaikkia lähtemään vaaliuurnille huomenna sunnuntaina ja raapustamaan lappuun sopivimman ehdokkaan numeron. Tsemppiä ehdokkaille ja taustajoukoille loppukiriin!

Kommentoi kirjoitusta.

Metsien energiankäytöstä

Keskiviikko 29.3.2017


Viime perjantaina julkistettiin kannanotto, jonka mukaan Suomen metsäpolitiikka ei ole kestävällä pohjalla. Liki seitsemänkymmenen tutkijan kirjoittama kannanotto sisälsi varoituksia siitä, miten metsähakkuiden myötä monimuotoisuus köyhtyy ja ilmastonmuutos kiihtyy. Ministeri Tiilikainen kiisti nämä väitteet, mutta totesi samalla keskustelun olevan tervetullutta.

 

Tutkijoiden huolet ovat aiheellisia, mutta hallitus tekee jatkuvasti työtä sen eteen, ettei metsien lisääntyvä käyttö riskeeraa ilmastotavoitteita ja monimuotoisuutta. Suomi allekirjoitti Pariisin ilmastosopimuksen ja hallitus julkaisi selonteon kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta. Osana näitä prosesseja tutkimuslaitokset ovat tehneet useita selvityksiä energia- ja ilmastoasioihin liittyen.

 

Suomessa ei kasvateta eikä päätehakata metsiä energiaksi. Suomen metsät ovat jo pitkään olleet valtava hiilinielu, mikä tarkoittaa sitä, että metsät sitovat hiiltä ilmakehästä itseensä. Metsien puumäärä ja samalla myös nielu ovat kasvaneet, vaikka hakkuumäärätkin ovat nousseet. Metsien puumäärän kasvuun vaikuttaa laadukas metsänhoito, jota Suomessa on harjoitettu jo vuosikymmenten ajan. Kun metsät kasvavat, voimme käyttää niitä enemmän myös hyödyksi. Tämä merkitsee lisää työtä suomalaisille.

 

Pariisin sopimuksen mukaan päästöjen ja nielujen tulisi olla tasapainossa kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla. Suomi on energia- ja ilmastostrategiassaan käynyt läpi keinoja, miten saavutamme Pariisin sopimuksen tavoitteet. Ensisijalla on fossiilisten polttoaineiden käytön korvaaminen liikenteessä ja energiantuotannossa puuperäisillä polttoaineilla. Lisäksi on muistettava, että metsätuotteet korvaavat fossiilisia tuotteita. Kartonki ja puupohjaiset kankaat ovat varteenotettava vaihtoehto suuria ympäristövaikutuksia aiheuttavalle muoville.

Metsä- ja ilmastoasiat ovat globaaleja kysymyksiä. On perusteltua käyttää mieluummin omia, jatkuvasti lisääntyviä metsävarojaan rakentamiseen, pakkaamiseen ja energiaksikin kuin tuoda raaka-aine muualta, jossa metsävarat vähenevät ja metsiä hävitetään. Tutkijat ovat varsin yksimielisiä siitä, että bioenergia on pitkällä aikavälillä tarkasteltuna otollisempi vaihtoehto kuin fossiilinen energia. Tukkipuut menevät jatkossakin jalostukseen ja energiaksi menevät sivuvirtana saatavat osat, kuten kuoret, sahanpurut ja hakkuutähteet.

Kommentoi kirjoitusta.

Välikysymyskeskustelusta poimittua

Perjantai 17.3.2017


Keskiviikon täysistunnossa hallitus vastasi kansanedustaja Ville Niinistön esittämään välikysymykseen ammatillisen koulutuksen leikkausten aiheuttamista seurauksista ja koulutuksen eriarvoistumisesta. Välikysymys oli ensimmäinen vuoden 2017 valtiopäivillä.

Kirjavaa keskustelua riitti yli viisi ja puoli tuntia. Välikysymyksen tekijöiden kysymykset liittyivät ammatillisen koulutuksen reformiin, aloituspaikkoihin, lähiopetukseen sekä koulutuksen tasa-arvoisuuteen. Jaan itsekin huolen muun muassa siitä, miten kalliiden koulutusalojen investointien käy. Säästökuurista huolimatta tarvitsemme myös tulevaisuudessa rakennusalan, maa- ja metsätalouden sekä logistiikan ammattilaisia.

 

Ammatillinen koulutus tarvitsee uudistusta, siksi reformi toteutetaan. Työelämä ja sen osaamistarpeet ovat muuttuneet, eikä nykyinen koulutusjärjestelmä vastaa näihin tarpeisiin riittävän hyvin. Myönnän, että uudistus aiheuttaa hämmennystä. Uudistuksen tärkeimmät kulmakivet ovat koulutustakuu, työelämälähtöisyys, joustavat ja yksilölliset oppimispolut sekä yhtenäinen rahoitusmalli.

Työelämälähtöisyys ei tarkoita sitä, että nuoret heitetään vain työpaikalle oppimaan ja katsotaan, miten he siellä pärjäävät. Lähikontaktia, opetusta sekä opetushenkilökunnan läsnäoloa tarvitaan edelleen. Yksilöllisiä opintopolkuja rakentamalla voimme vastata kunkin opiskelijan tarpeisiin ja ottaa huomioon erilaiset elämäntilanteet.

 

Pidän tärkeänä, että ammatillisen koulutuksen reformissa otetaan rahoituksesta tiukka ote niin, että se on tulospainotteinen ja -perusteinen. Siis: suoriudutaan koulutuksesta ilman opintojen keskeyttämistä, huolehditaan lähiopetuksesta ja siitä, että työpaikoilla oppimisessa pysyy ohjaus mukana. Tulosperusteisuuteen liittyy myös se, miten aloille työllistytään ammattiin valmistumisen jälkeen.

 

Kevään puoliväliriihessä tehdään muitakin kuin vain rahallisia, taloudellisia, päätöksiä. Minusta on aivan aiheellista pistää riiheen poliittista painetta löytää myöskin toiminnallisia ratkaisuja ammatillisen koulutuksen reformin etenemiseen ja sen sisältöön.

Samalla kun koulutus uudistuu, on opetuksenkin uudistuttava. Opettajan rooli tulee muuttumaan tulevaisuudessa valtavasti ja täydennyskoulutusta tarvitaan. Opettajille tulee tarjota eväät kohdata uudella tavalla ammatillinen koulutus ja myöskin antaa sitä. Digitalisaatio tuo tähän varmasti uutta otetta: näyttötutkintoja, työpaikalla oppimista ja koordinaatiota voidaan sähköisillä työvälineillä varmasti edistää.

 

Tänään perjantaina oli vuorossa välikysymysäänestys Hallitus sai eduskunnan luottamuksen äänin 103-63. Eduskunta saa ammatillisen koulutuksen reformin käsittelyyn parin viikon päästä, ja uudistuksen on tarkoitus astua voimaan 1.1.2018. Toteutuessaan reformi on suurin koulutuksen uudistus lähes 20 vuoteen.

Kommentoi kirjoitusta.

Perinteisellä tyylillä

Perjantai 24.2.2017

Mennään jo helmikuun loppua. Viikossa tuntuu olevan vain maanantai ja perjantai. Siksi vauhdikkaasti työviikot vierähtävät. Kuluvan viikon aikana eduskunnan isossa salissa on käyty vilkkaita ajankohtaiskeskusteluja. Tiistaina saatiin pääministeri Juha Sipilän tiedoksianto lainsäädännön nykytasosta, keskiviikkona keskusteltiin tarkastusvaliokunnan mietinnön pohjalta Finavian johdannaiskaupan selvitystä ja torstaina saapui saliin LexMalmi lentokentän puolesta kantaa ottava kansalaisaloite.

Edellä olevista aiheista riitti viikon varrelle otsikoita. Silti väitän, että mielenkiintoisin työ eduskunnassa tehdään valiokunnissa. Kuunnellaan asiantuntijoita, pohditaan hallituksen esityksiä lainopilliselta kannalta, etsitään ratkaisuja ja tehdään esityksiä. Kun ei ole joka alan dosentti, niin sitä joutuu ottamaan asioista selvää joskus perinpohjaisestikkin.

Kokousten, tapaamisten ja työn ohessa olen valmistautunut hiihtokilpailuihin. En pääse Lahteen, mutta saan edustaa kansallista parlamenttiamme Pohjoismaiden parlamenttihiihdoissa lauantaina Keravalla. Osallistujia tulee ainakin Ruotsista ja Norjasta. Henkilökohtaisten matkojen lisäksi edessä on sprinttiviesti. Hyvää luistoa suomalaisille niin Lahteen kuin Keravalle.

Meidän kisoja voi muuten seurata suorana seuraavasta osoitteesta:

Keravan urheilijat on avannut kilpailusivut parlamenttihiihdoille! Sivuilla on tietoa kisoista, kartat, lähtölistat, tulokset. Linkit ohessa:

http://www.keravanurheilijat.fi/hiihto/kilpailut/parlamenttihiihto/

 Ja tässä linkki, josta parlamenttihiihdot lähetetään suorana. Lähetys tallentuu myös katsottavaksi myöhemmin. Nyt linkistä on katsottavissa nuorten kisa Keravalla tammikuulta:

https://www.facebook.com/100014487076533/videos/156542761505292/

Kommentoi kirjoitusta.

Kevätistuntokausi startattu

Torstai 9.2.2017

Kevätistuntokausi eduskunnassa on startattu vauhdikkaasti ja työpöydällä asioita riittää. Eilen käytiin istuntosalissa valtiopäivien avauskeskustelu, jossa pääministeri Sipilä kertoi hallituksen politiikan suuntaviivoja vuodelle 2017.

Paljon on meneillään. Kuluvalla kevätkaudella eduskunnan käsittelyyn tulee suuria uudistuksia. Piakkoin hallitus antaa esityksen maakunta- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseksi, jossa tehtävät siirtyvät kunnilta 18 maakunnalle vuoden 2019 alussa. Sote-uudistusta on vellottu eri kokoonpanoilla jo neljän vaalikauden ajan. On tärkeää, että nyt asiat etenevät ja saamme uudistuksen vihdoin maaliin.

 

Käsiteltäväksi tulee myös ammatillisen koulutuksen reformi. Reformissa uudistetaan kaikki ammatillisen koulutuksen palikat: rahoitus, tutkintoja, järjestäjärakennetta ja koulutuksen toteuttamismuotoja. Sääntelyä puretaan, työpaikoilla tapahtuvaa oppimista lisätään ja opiskelijoille tarjotaan yksilölliset, itselleen sopivimmat opintopolut.

Reformissa on paljon hyvää, mutta Oulun seudulla meidän tulee taistella, etteivät leikkaukset kasva kohtuuttomiksi Suomen lapsirikkaimmalla alueella. Ammatillinen koulutus nähdään houkuttelevana vaihtoehtona ja valmistuneet nuoret työllistyvät hyvin maakunnan alueelle. Olisi kestämätöntä, jos koulutusaloja ja aloituspaikkoja vähennetään.

Eilisessä lähetekeskustelussa käytiin läpi hallituksen esitystä uudesta postilaista. Olemme uuden edessä miettimässä, miten postipalvelut turvataan Suomessa, niin kaupungeissa kuin haja-asutusalueilla. Tarvitsemme uudistusta, jotta ihmiset saavat kirjeet, sanomalehdet ja paketit tarvittavassa ajassa. Lakimuutoksella mahdollistetaan uudenlaiset markkinaehtoiset palvelumahdollisuudet ja digitalisaation tuomat mahdollisuudet postin jakeluun.

Myös Liikennekaari mahdollistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia postinjakelussa. Tulevaisuudessa postinjakaja tuo postin, mutta lisäksi hän voi tuoda mukanaan esimerkiksi ostoksia ja lääkkeitä. Samassa kyydissä voi olla oppilaskuljetusta tai terveyspalveluita.

Liikennepuolella puhututtaa liikenneverkkomme rahoitus ja kunto. Hallitus asettaa parlamentaarisen työryhmän, jonka johdolla pohditaan niin korjausvelan vähentämistä kuin tieverkon kehittämistä ja digitalisaation edistämistä. Minut nimettiin Keskustan eduskuntaryhmän edustajana Markku Rossin kanssa työryhmän jäseneksi.

 

Tasavallan presidentti totesi valtiopäivien avajaisissa, että tekemättä ei voi jättää ja helppoja ratkaisuja ei ole. Maailma vierellämme myllertää ja kotipesä on saatava kuntoon. Paljon tapahtuu, me kansanedustajat olemme paljon vartijoina. Työ jatkuu!

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Kevättä ilmassa

Keskiviikko 1.2.2017


Eduskunta aloittaa kevätistuntokauden tänään. Olen valmistautunut huolella. Kunto on kohdillaan hiihdettyjen kilometrien ansiosta ja asiakirjat luettuna valmistelussa olevien asioiden puolesta.

Palautetta politiikasta on saatu niin kaupan kassajonossa kuin lukuisissa maakunnan tapahtumissa. Kaikkein kovimmat väittelyt on saanut ottaa koululaisten kanssa, kun kansanedustajana olen saanut vierailla kouluissa ja oppilaitoksissa.   

Näyttää siltä, että tässä keväässä on kaksi isoa tapahtumaa. Kuntavaalit huhtikuussa ja heti perään maan hallituksen puolivälitarkasteluriihi. Molemmat hallitsevat jo pelikenttää.

Kiivain aihe ei näytä kuntavaaleissa olevankaan sote-kysymykset, vaan uuden kunnan perustehtävät. Mitä jää maakunnallisen hallinnon rakentamisen jälkeen kuntien tehtäväksi? Nyt olisi tilausta keskittyä kehittämään kunnissa koulutusta, yrittäjyyttä, harrastus- ja vetovoimatekijöitä.

Juha Sipilän hallituksen ympärillä tuntuu olevan yksi jos toinenkin haaskalintu. Pipovalinnat, jääviyskysymykset ja jatkuva yksityisten asioiden penkominen peittävät alleen asiakysymykset. Miten saamme talouden rattaisiin lisää voimaa ja parannamme työllisyyttä? Miten lopetamme velaksi elämisen?

Uskon edelleen hallitusohjelman punaiseen lankaan. Suomi laitetaan kuntoon kilpailukykyä ja työllisyyttä parantamalla sekä tehdään uudistuksia, reformeja ja toteutetaan kärkihankkeita.

Pohjois-Pohjanmaallakin työttömyys on laskenut. Keskustelua käydään siitä, minkä hallituksen aikaansaannosta tämä on. Analyysejä on hyvä tehdä, mutta katseet tulee kohdistaa tulevaisuuteen. Sipilän hallitus tekee kaikkensa, että positiivista talous- ja työllisyyskehitystä voimistetaan edelleen.

Hallituksen sisäinen työskentelykin tarvitsee ryhtiliikkeen. Ministeri Bernerin esittelemän autoilun kulujen ja liikenneväyläyhtiön uudistuksen hyllyttäminen on esimerkki siitä, että ministeriryhmän etukäteiskeskusteluille pitää varata enemmän aikaa. Kauden puolivälissä työtahti vain kiihtyy.

Uudistusten ei pidä jumiutua muotoseikkoihin. Hallitusryhmien välillä on tähänkin mennessä ollut rakentava ilmapiiri. Oppositiosta taas ei ole kuulunut kuin kritiikkiä.

Suomijuhlii 100-vuotista historiaansa. Teemaksi on osuvasti valittu Yhdessä. Tämä teema on juuri oikea vahvistamaan meidän suomalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta. Meidän tulee katsoa historiaan, nykypäivään sekä tulevaisuuteen.

Itsenäisyytemme aikana olemme selvinneet niin sodista kuin lamavuosista. Selviämme myös nykypäivän haasteista ja rakennamme Suomesta entistä paremman maan asua ja elää, kunhan pidämme mielessä juhlavuoden teeman: Yhdessä.

Kirjoitus on julkaistu sanomalehti Kalevassa ja Kalevan verkkosivuilla keskiviikkona 1.2.

Kommentoi kirjoitusta.

Liikennettä, väyliä ja rahoitusta

Torstai 19.1.2017

Tarve autoilun, väylien ja liikenteen rahoituksen isoon remonttiin on olemassa. Liikenteestä kerättävien maksujen ja verojen osuus on noin 7 miljardia euroa vuodessa. Silti tiestö, raiteet ja perusinfra rapautuu enemmän, kuin saamme korjattua. Suoran budjettirahoituksen panostukset infran korjaukseen, ylläpitoon ja uusiin väylähankkeisiin on liian alhaisella tasolla. Mitä tilalle?
Voidaanko suomalaisten liikennepalveluita uudistaa? Voidaanko autoilun verotusta uudistaa? Voidaanko liikenteen päästöjä alentaa? Voidaanko autokantaa uudistaa? Voiko suomalainen sijoittaa suomalaiseen infraan?
Liikennepolitiikkaan tarvitaan pitkäjänteisyyttä. Verot ja maksut poukkoilevat, liikennehankkeet elävät hallituskausien mukaan ja infran korjausvelka eivät tule hoidetuksi nykyisellä mallilla. Tarvitaan yli hallituskausien menevä, koko liikennesektorin huomioiva ja uusien liikennepalveluiden mahdollistava malli. 
Nyt julkistettu liikenneverkkouudistus antaa hyvän pohjan keskusteluun. Sitä on syytä makustella huolella. Postia onkin jo lähetetty mustien seurantalaatikoiden ja autoilun verouudistusten osalta. Nähkää kokonaisuus. Yksittäiseen autoveroon on helppo ottaa kantaa, mutta entä uudet rahoitusmallit tiestön rakentamiseen?
Odotan vilkasta keskustelua. Olen itse perjantaina Ylen Radio ykkösen aamuhaastattelussa liikenneverkkoasioissa perjantaina klo 8 jälkeen.

Kommentoi kirjoitusta.

Rauhallista Joulua!

Lauantai 24.12.2016

Iloista Joulua ja valkeaa talvea kaikille!

On aika hiljentyä juhlaan.

On aika heittää maalliset murheet sivuun.

On aika olla kiitollinen läheisistä ja perheestä.

On aika tartuttaa ihana lasten jouluilo koko maailmaan.

Nautitaan!

Kommentoi kirjoitusta.

Poimintoja budjettikeskustelusta

Tiistai 20.12.2016

Huhhuh! Eilinen täysistunto venyi yli kellon ympäri. Hallinnonaloista käsittelyssä olivat työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö. Keskustelua ja asiaa riitti kerhotoiminnasta aina korjausvelkaan saakka.

 

Työllisyys meillä on kohentunut, mutta silti meillä on pitkä matka siihen, että saamme työkykyiset ihmiset töihin. Passiivisista toimista on siirrytty aktiivitoimiin. Muun muassa työttömyysetuisuuksia voidaan käyttää nyt entistä paremmin esimerkiksi starttirahan tai palkkatuen muodossa ja liikkuvuusavustus on tullut entistä joustavammaksi. Näillä toimilla pyritään siihen, että yrittäjyys olisi yksi työllistymisen muoto tulevaisuudessa. 

Taloudellisesti isoja satsauksia nähdään matkailun ja vientipaketin sekä yrittäjyyspaketin muodossa. Yrittäjävähennys ja maksuperusteinen arvonlisävero ovat saaneet jo kiitosta yrittäjien kohdalla. 2 500 euron kertakorvaus vanhemmuuden kustannuksista työnantajalle on myöskin hyvä osoitus siitä, että me haluamme lisätä naisten osuutta työmarkkinoilla. Yksi vientipaketti satsauksen saaneista on BusinessOulu, joka on saamassa 200 000 euron rahoituksen siihen, että elinkeinopolitiikan toteutusta ja kehittämishankkeita Oulussa pystytään viemään eteenpäin. Oululla onkin Suomi-talo tai ‑toimisto Astanassa, Jällivaarassa ja Tromssassa. Näitä voitaisiin hyödyntää koko Suomen mittakaavassa paljon paremmin, erityisesti nyt kun

Suomesta tulee tulevana vuonna Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa kahdeksi vuodeksi.Arktisen alueen hankkeet kaipaavat entistä tiitterämmin mielenkiintoa ja satsauksia siihen, että suomalaiset lähtevät arktisiin projekteihin, hankkeisiin ja mahdollisuuksiin työllistämään itsensä ja hankkimaan sieltä osaamista.

Liikenne- ja viestintäsektorilla ministeri Berner on laittanut kaasua erilaisiin hankkeisiin tämän vaalikauden aikana. Kansallisomaisuuttamme pistetään parempaan kuntoon kuin se oli vuosia sitten.  Korjausvelkarahoituksen miljardin euron satsauksella saamme satamia, teitä ja ratoja parempaan kuntoon.

Uudet väyläinvestoinnit tuovat työtä ja toimeliaisuutta koko maahan ja yksityisteiden rahoitusta nostetaan 10 miljoonalla eurolla. Tämä jos jokin, on järkevää liikennepolitiikkaa.
Ministeri Berner on luonut hyvän kumppanuusohjelman teleoperaattoreiden kanssa, jotta saamme seuraavien vuosien aikana miljardin euron satsaukset nopeisiin laajakaistoihin. Eikö myös liikenneverkko Oy olisi hyvä tie liikenneinvestointeihin?

 

Sivistys on tärkeä osa 100 vuotta täyttävän Suomen historiaa. Sivistykseen ja osaamiseen nojaten olemme rakentaneet Suomesta hienon maan. Koulutuksemme kulmakivi on tasa-arvo. Jokaisella on mahdollisuus opiskella niin pitkälle kuin rahkeet riittävät postinumeroon tai vanhempien varallisuuteen katsomatta. Koulutuspolitiikan olennaisin kysymys ei ole, lisätäänkö vai vähennetäänkö rahoitusta, vaan se, miten olemassa olevia resursseja käytetään tehokkaammalla tavalla.  

Koska koulutus on yhteiskunnan toiseksi suurin sektori, ovat edellinen ja nykyinen hallitus joutuneet tekemään vaikeita, taloudellisen tilanteen vuoksi merkittäviäkin säästöjä koulutuksesta. Säästöt toteutetaan koulutuksessa nyt niin, että tehdään rakenteellisia uudistuksia. Esimerkkinä tästä on ammatillisen koulutuksen reformi.

Eduskunnan tekemät lisäykset — 12,5 miljoonaa euroa — ovat pieniä summia tähän sivistyssektorin kokonaisuuteen, mutta niillä saadaan hoidettua tärkeitä asioita kuntoon. Muun muassa kerhotoimintaan tulee 3 miljoonan euron lisärahoitus, varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen lähes 4 miljoonan euron lisäys sekä nuorten työllistämiseen 2,8 miljoonan euron lisäys. Toisin kuin edellinen hallitus, nyt ei leikata peruskoulujen valtionosuuksista. Eriarvoisuutta ei peruskoulun valtionosuuksien suhteen aiota tehdä. 

Urheilijoiden toimeentulon edistämiseen lisäys on 950 000 euroa, jolla parannetaan pienituloisten urheilijoiden harjoittelumahdollisuuksia ja toimeentuloa. Lisäksi panostetaan museotoimintaan sekä alueellisesti ja paikallisesti tärkeisiin kulttuuritapahtumiin.  On hienoa, että nämä panostukset näkyvät itsenäisyyden juhlavuonna!

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Budjetti tukee työllisyyttä

Torstai 15.12.2016

Eilisessä täysistunnossa aloitimme käymää läpi tulevan vuoden, Suomen juhlavuoden talousarviota läpi. Budjettia työstämme jouluun saakka. Istunto venyi yli kahdeksan tunnin ja puheenvuoroja riitti. Asetelma pysyy samana vuodesta toiseen: hallitus puolustaa ja oppositio arvostelee. Vaaleissa saimme äänestäjiltä vahvan valtakirjan, että Suomi on laitettava kuntoon. Velaksi elämisen on loputtava. Tämä tapahtuu pala palalta, politiikan yksi lohko kerrallaan. 

Omassa puheenvuorossani korostin, että Sipilän nykyhallitus kykenee päätöksiin. Edellisen hallituksen päättämättömyys ja ajelehtiminen on vaihtunut tekemisen meininkiin. Puoliväliriiheen mennessä Sipilän hallitus on vienyt suurimman osan uudistuksista eteenpäin.

Kaikki ovat tunnistaneet sen, että Suomen suunta on muuttunut. Talous kasvaa vihdoinkin ja työttömyys on alentunut. Kasvu on kuitenkin hidasta ja sitä pitää vauhdittaa. Työttömyys maksaa yhteiskunnalle 5 miljardia euroa vuodessa. Onko meillä tähän varaa? Sanon, että ei. Siksi teemme hartiavoimin töitä työllisyyden eteen ja kansainvälisen kasvun nousuun. 

Kilpailukykysopimus työmarkkinaosapuolten kanssa oli osoitus sopimisen taidosta ja se sisältää hyvät edellytykset työllisyyden nostoon. Kiky-sopimus parantaa yksityisen sektorin kilpailukykyä ja julkisen sektorin asema paranee, kun julkinen talous saa lisätuloja kasvun ja työllisyyden kautta.

Kunta- ja maakuntauudistukset vierivät myös eteenpäin. Nämä ovat historiallisia uudistuksia, joiden avulla saadaan koko maan voimavarat käyttöön. Viime aikoina on tullut useita investointipäätöksiä maakuntiin niin biotalouden kuin raskaan teollisuudenkin osalta. Nämä investoinnit työllistävät ihmisiä ympäri Suomen. 

Hallituksen veropolitiikka kestää kyllä kritiikin, jota istuntosalissa kuultiin. Veronalennukset kohdistetaan ensi vuodella pieni- ja keskituloisiin ja eläkeläisiin. Eikö tämä ole juuri sitä oikeudenmukaisuutta, jota oppositiosta on huudettu? Veronalennukset tässä talousvaiheessa ovat lähes miljardin luokkaa, ja se parantaa suomalaisten ostovoimaa ja samalla nostaa työllisyyttä. 

Yrityspaketti on mittava. Siellä etenkin yrittäjävähennys on saanut hyvän vastaanoton ja Yrittäjänaiset ovat antaneet erityisesti kiitosta 2 500 euron kertakorvaukseen äidin työnantajalle vanhemmuuden kustannuksista. Tämä on edistyksellinen askel kohti tasavertaisempaa vanhemmuuden kustannusten jakamista.

Maksuperusteinen arvonlisäveron tilitys ja sukupolvenvaihdosten helpottaminen perintöveron osalta tulevat voimaan. Kaikki nämä ovat tarpeellisia uudistuksia, jotka vauhdittavat yrittäjyyttä. 

Nostin esille myös sen, kuinka mittavia hallituksen investointipäätökset ovat. Teitä, ratoja ja muita väyliä kunnostetaan ja aloitetaan isoja liikennehankkeita. Puhutaan jopa miljardin euron suuruisista investoinneista, jotka tehdään kansallisomaisuuteemme, eli olemassa oleviin teihin ja ratoihin.

Hallitusvastuuseen kuuluu kyky viedä uudistuksia ja asioita eteenpäin, myös niitä kiperiltä tuntuvia. Suomi on selviytynyt aina, kun olemme pystyneet uudistuksiin, sopimaan asioista ja tekemään yhteistyöstä. Tällä tiellä olemme myös nyt.

talous.JPG

Kommentoi kirjoitusta.

Paloja perhepaketista

Tiistai 13.12.2016

Syksyn ajan olemme pakertaneet Keskustan perhepaketin parissa. Tänään julkaistut raamit sisältävät tavoitteemme perhevapaajärjestelmän uudistamiseksi.

Keskeisintä uudistuksessa on lasten ja perheiden hyvinvoinnin tukeminen sekä joustavuuden lisääminen vanhempainvapaiden pitämiseen.

Keskustan mallissa tavoitteena on vahvistaa perheiden omaa valinnanvapautta ja tämän myötä huomioida perheiden erilaisuus ja monimuotoisuus. Isien vanhemmuutta tulee tukea ja kannustaa vanhempainvapaiden käyttämiseen.

Tämä ei tapahdu sanelemalla ylhäältä päin perhevapaiden jakamisesta. Keskustan raameissa sekä isille kohdennettu, että kiintiöimätön vanhempainvapaakausi pitenisivät, äidille kiintiöidyn vanhempainvapaan säilyessä ennallaan. Yksi porkkana voisi olla ansiosidonnaisen vanhempainrahan lisääminen.  

Nykyisellään vanhempainvapaat tulee käyttää siihen mennessä, kun lapsi täyttää kolme vuotta. Vanhempainvapaiden pitämiseen tarvitaan joustoa niin, että vapaita voisi käyttää myöhemmässä vaiheessa lapsuutta aina lapsen kouluikään saakka.

Järjestelmän tulee myös mahdollistaa molempien vanhempien yhtäaikaisen vapaan pitäminen ja vanhemmuuden tukeminen. Perhepolitiikkaa tulee tehdä niin, että perhe-elämän ja työn yhteensovittaminen on joustavaa. Osa-aikainen työ ei ole ollut houkuttelevaa pienten lasten vanhemmille. Tähän tarvitaan uudistusta. 

Koko perhevapaajärjestelmä kaipaa muutosta. Saavuttaaksemme laadukkaan uudistuksen, tarvitsemme asianmukaisen ja laadukkaan valmistelun. Siksi tarvitsemme asiantuntijoista koostuvan selvitystyöryhmän sekä parlamentaarisen seurantaryhmän työstämään perhevapaauudistusta. Mukaan keskusteluun on saatava myös työntekijä- ja työnantajajärjestöt. 

Kunnollisen valmistelun lisäksi uudistus vaatii myös lisärahoitusta, joten mahdollisuus tähän avautuu seuraavalla vaalikaudella 2019-2023.

Joihinkin toimenpiteisiin on kuitenkin jo valmius tällä vaalikaudella, tästä esimerkkinä huoltajakorotuksen lisääminen opintotukeen, joka parantaisi perheellisten opiskelijoiden toimeentuloa ja samalla myös mahdollistaisi nykyistä paremmin opintojen aikaista perheellistymistä.

Kommentoi kirjoitusta.

Hyviä uutisia!

Perjantai 25.11.2016

Harvinaisen myönteinen työviikko. Tässä muutamia rusinoita pullasta. Kun tarpeeksi kauan valmistelee, työstää, viilaa ja höylää, niin kyllähän onnistumisiakin tulee.

Energia- ja ilmastostrategia. Suomi luopuu kivihiilen poltosta ja fossiilisista polttoaineista. Lisäämme uusiutuvaa energiatuotantoa ja nostamme omavaraisuusastetta. Linjauksia on kehuttu ja etunoja päästöjen vähentämiseksi oikean suuntainen.

Liikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet ovat meille suuri vientimahdollisuus. Samalla kun edistämme itse sähköautojen, kaasu- ja biopohjaisten kulkuvälineiden lisääntymistä, voimme myydä osaamistamme maailmalle. Liikennepolttoaineen uusiutuvien sekoitussuhdetta lisätään 30 prosenttiin. Ja uusia biopolttolaitoksia sekä jakeluinfraa tullaan rakentamaan vauhdilla. Tavoitteena on, että Suomessa olisi vuonna 2030 vähintään 250 000 sähköautoa ja vähintään 50 000 kaasukäyttöistä autoa.

Koilliskaapeli. Ministeri Berner vastaanotti Lipposen työryhmän raportin tietoliikennekaapelin rakentamisesta Kiinasta ja Japanista Koillisväylän kautta Norjaan ja edelleen Suomen kautta muualle Eurooppaan. Hankkeelle ei ole poliittisia esteitä ja rahoitus voitaisiin juosta kasaan lähes markkinaehtoisesti. Uusi kaapeliyhteys  vähentäisi olennaisesti Euroopan ja Aasian välisen tietoliikenteen viivettä. Samalla pystyisimme hyödyntämään Itämeren kaapeliyhteyttä Eurooppaan. Asia on syytä pitää lämpimänä, onhan Suomi saamassa Arktisen neuvoston kaksivuotisen puheenjohtajuuden ensi vuonna. Hanke on sopivan konkreettinen Arktisten maiden edistettäväksi.

Maankäyttö- ja rakennuslaki. Normien purkutalkoot jatkuvat. Kunnat saavat entistä enemmän päätösvaltaa kaavoituksen ja rakentamisen paikalliselle soveltamiselle. Pitkään odotettu vapaa-ajan asuntojen muuttaminen vakituisiksi asunnoiksi helpottuu. Turhaa lupaviidakkoa katkotaan nyt oikeasti.

Terrafame. Eduskunta päätti lisätalousarvion yhteydessä 100 miljoonan euron pääomittamisesta kaivosyhtiölle. Yhtiö sai siten lisäaikaa omistajapohjan laajentamiseen ja toiminnan tervehdyttämiseen. Kyseessä on 1500 työpaikan kokonaisuus, jotka ovat tärkeitä Kainuulle ja koko Suomelle.

Huojentavaa on, että kaivoksen ympäristökysymykset on saatu hallintaan. Vesitase ja päästötavoitteet vastaavat nyt asetettuja normeja. Saadun selvityksen pohjalta voi todeta, että liuotusprosessi toimii. Yhtiön johto ja työntekijät tekevät varmasti parhaansa kaivoksen kannattavuuden eteen. Oli surkea katsella Vihreiden ja Ville Niinistön piponäytelmää. Onneksi pääministeri Sipilä keskittyy itse olennaiseen, eli työpaikkojen ja työllisyyden edistämiseen.

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »