Pohjoisen kasvun puolesta!

Maanantai 16.1.2023 - Pohjoisen avaintoimijat

Tiedote 

Pohjoisen avaintoimijat esittävät: Pohjoinen ohjelma seuraavaan hallitusohjelmaan

 

Pohjoisen maakuntaliitot, kunnat, korkeakoulut, kauppakamarit ja yrittäjäjärjestöt esittävät, että seuraava hallitus käynnistäävaltioneuvostotasoisen Pohjoisen ohjelman. Ohjelma vahvistaa Suomen geopoliittista asemaa ja kestävää kasvua hyödyntämällä pohjoisen osaamista, energiaa, logistiikkaa, luonnonvaroja ja kansainvälisiä yhteyksiä

Pohjoisen avaintoimijat huomauttavat, että pohjoisen mahdollisuuksien hyödyntäminen on koko Suomen etu. Siksi ne esittävät, että osana tulevaa hallitusohjelmaa toteutetaan erillinen, valtioneuvostotasoinen ohjelma nimellä ”Pohjoinen ohjelma – kasvua, turvallisuutta ja yhteistyötä. Ohjelma luo strategiset raamit tavoitteelliselle yhteistyölle Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan välillä sekä rahoittaa investointeja, joilla pohjoinen tuottaa kasvua ja turvallisuutta Suomeen, Eurooppaan ja maailmaan.

”Katseet ovat kääntyneet pohjoiseen. Venäjän hyökkäyssodan ja sitä seuraavan Nato-jäsenyyden, energiakriisin ja huoltovarmuuden korostumisen myötä geopoliittinen asetelma on muuttunut ja pohjoisen painoarvo on kasvanut merkittävästi”, sanoo Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pauli Harju.

Ohjelman pääteemat liittyvät osaamisen vahvistamiseen, innovatiivisiin energiaratkaisuihin, väylähankkeisiin ja uuteen geopoliittiseen asemaanLisäksi ohjelmaan tulee kirjata tavoitteet ja keinot pysyvien kansainvälisten yhteistyörakenteiden muodostamiseksi erityisesti maanpuolustusta, turvallisuutta ja huoltovarmuutta koskien ja itäisen raja-alueen elinvoiman merkityksen huomioiden.

Pohjoisen mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii investointeja erityisesti osaamiseen, väyliin, vihreän teollisuuden aloitteisiin sekä työvoiman saatavuuteen” toteaa Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala. 

Ruotsi ja Norja tekevät tulevina vuosina mittavia investointeja nimenomaan pohjoiseen.

Naapurimaiden tavoin myös Pohjois-Suomessa on vireillä suuret, liki 50 miljardin investoinnitMe voimme omalla osaamisellamme, vihreällä energiallamme ja luonnonvaroillamme kasvattaa investointien vaikuttavuutta ja muodostaa globaalisti merkittävän kasvuvyöhykkeen pohjoiseen”, arvioi Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Liisa Ansala. 

Elinvoimainen pohjoinen on muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa Suomelle elintärkeä alue. Meriyhteyksien häiriötilanteessa pohjoisen väylät ovat Suomen portti länteen.Maanpuolustuskyvyn, huoltovarmuuden ja kestävän kasvun takiaSuomen tulee varmistaa toimivat yhteydet pohjoisen Nato-liittolaisiin ja alueen taloudellinen kehitys

Pohjoisessa on vahvoja varuskuntia ja pitkä maaraja Venäjän kanssaPohjoisen maayhteys tuleviin NATO-liittolaisiin kasvattaa pohjoisen merkitystä myös maanpuolustuksen näkökulmasta”, linjaa Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen. 

Pohjoisen tuuli- ja vesivoima mahdollistavat vihreän siirtymän investointeja Suomeen ja varmistavat energiansaantiamme.Alueella on mittavat mineraalivarat, Kokkolaan on tulossa akkukemikaalitehdas ja Perämeren kaarelle on suunnitteilla vetyputkisto.

Pohjoisen energiavyöhyke on maailmanlaajuisesti merkittävä alue, jonka innovaatiot ja investoinnit mahdollistavat Suomenilmastotavoitteiden toteutumisen ja vahvistavat Suomen asemaa pohjoisen osaamisen edelläkävijänä”, Kokkolan kaupunginjohtaja Stina Mattila toteaa. 

Pohjoinen tunnetaan osaamisestaan. Energiaomavaraisuuden vauhdittaminen, pohjoisten mineraalien kestävä hyödyntäminen ja digitalisaation edistäminen sekä 6G-teknologian kehittäminen ovat esimerkkejä pohjoisista ratkaisuista.

”Pohjoisessa ohjelmassa myös arktisuus ja pehmeä turvallisuus ovat myös keskeisiä geopoliittisia kokonaisuuksia, joiden ympärille tulee rakentua vahvaa tutkimus-, kehitys-, innovaatio ja osaamistoimintaa tukemaan Suomen menestymistä, toteaa Antti Syväjärvi, Lapin yliopiston rehtori.

Investoinnit pohjoisen osaamiseen vauhdittavat maamme kestävää kasvua, vientiä ja tuottavuutta”, toteaa Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki.

Pohjoinen luonto on Suomen voimavara ja mahdollisuus entisestään lisätä matkailua, jonka vahvuuksia ovat ainutlaatuinen luonto, turvallisuus, puhtaus ja raikas ilma. 

Pohjoisessa on tilaa ja osaamista yhdistää luonnon, matkailun ja vihreän teollisuuden tarpeet”, sanoo Rovaniemen kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio.

 

Pohjoinen ohjelma – kasvua, turvallisuutta ja yhteistyötä
on pohjoisen toimijoiden yhteinen aloite valtioneuvostovetoiseksi ohjelmaksi, joka tulee kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan. Se vahvistaa Suomen geopoliittista asemaa ja kestävää kasvua hyödyntämällä pohjoisen osaamista, energiaa, logistiikkaa, luonnonvaroja ja ainutlaatuista asennetta. Valtioneuvostotason ohjelma tarvitaan, sillä kyseessäon valtioiden välinen yhteistyö pohjoisen Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä. Pohjoisen Suomen elinvoiman säilyttäminen on geopoliittisesti tärkeää, ja pohjoisen investoinnit ja energiatuotanto ovat mittakaavaltaan kansallisesti merkittäviä. 

Ohjelman allekirjoittajat:

Pauli Harju, Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja, 0400 389 152

Pentti Malinen, Kainuun maakuntajohtaja044 7970 197

Mika Riipi, Lapin maakuntajohtaja, 044 767 4200

Jyrki Kaiponen, Keski-Pohjanmaan maakuntajohtaja, 040 140 8995

Päivi Laajala, Oulun kaupunginjohtaja, 040 180 1168

Ulla-Kirsikka Vainio, Rovaniemen kaupunginjohtaja040 6256535

Stina Mattila, Kokkolan kaupunginjohtaja, 040 806 8200

Jari Tolonen, Kajaanin kaupunginjohtaja044 710 0303

Leena Mikkola-Riekkinen, Raahen kaupunginjohtaja08 439 3111

Jukka Kujala, Tornion kaupunginjohtaja, 040 132 0403

Matti Ruotsalainen, Kemin kaupunginjohtaja016 259 200

Maria Sorvisto, Ylivieskan kaupunginjohtaja044 4294 210

Jouko Manninen, Kuusamon kaupunginjohtaja044 505 4639

Jouko Niinimäki, Oulun yliopiston rehtori, 046 921 5820

Antti Syväjärvi, Lapin yliopiston rehtori, 0400 606 244

Heidi Fagerholm, Oulun ammattikorkeakoulun rehtori020 611 0200

Riitta Rissanen, Lapin ammattikorkeakoulun rehtori0400 293 545

Matti Sarén, Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori044 7101 600

Kari Ristimäki, Centria ammattikorkeakoulun rehtori044 725 0310

Jari Tuovinen, Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja, 044 313 4505

Liisa Ansala, Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja, 044 5777 514

Marjo Kolehmainen, Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien toimitusjohtaja050 5277 288

Anu Tervonen, Kainuun yrittäjien toimitusjohtaja044 728 7100

Pirkka Salo, Lapin yrittäjien toimitusjohtaja040 039 2139

Mervi Järkkälä, Keski-Pohjanmaan yrittäjien toimitusjohtaja0500 561 145

Lisätietoja allekirjoittajilta.

www.oulu.com/pohjoinen-ohjelma

Kommentoi kirjoitusta.

Kiitos Päivi Laajala

Keskiviikko 21.12.2022

Kirjoitusta tarjottiin sanomalehti Kalevaan, mutta eivät aikoneet sitä julkistaa.

Oulun kaupunginjohtajana kuusi vuotta työskennellyt Päivi Laajala jättää lähtemättömän kädenjäljen kaupungin, seudun ja pohjoisen Suomen kehittämiseen. Hänen kaupunginjohtajakauden aikana Oulun veto- ja pitovoima, työllisyys, yritysten määrä ja kuntalaisten asukastyytyväisyys ovat kasvaneet merkittävästi. Isoja Oululle ja koko seudulle tärkeitä hankkeita on saatu jalalle ja maaliin, erityisesti viime vuosina. Näistä mainittakoon esimerkiksi aseman seutu ja sen sopimusten edistäminen sekä Poikkimaantien valtion rahoitus.

Päivi Laajala oli yhtenä avainhenkilönä tekemässä Oulun voittoa Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 kilpailussa. Insinöörikaupungin rinnalle haluttiin pehmeitä, viihtyisyyttä parantavia ja laajasti kulttuuria edustavia arvoja. Päivi toimi myös moottorina Pohjoisen kasvun, yhteistyön ja turvallisuuden ohjelman laatimisessa. Hän kasasi pohjoiset kaupungit, maakuntaliitot, kauppakamarit ja toiminnallaan vahvasti puolusti Pohjois-Suomen merkittävyyttä. Yhdessä Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa hän on tehnyt uutterasti työtä, jotta Oulun satama saatiin osaksi TEN-T liikenneverkkoa.

Tunnemme Päivi Laajalan tinkimättömästä tarkkaavaisuudesta, pitkän työpäivän ja esimerkillisen huomaavaisuuden osalta. Tiedolla johtaminen, asiantuntijoiden sekä yhteistyön kunnioittaminen tekevät Päivistä johtajana pidetyn. Tiedämme häntä arvostettavan etelän viranhaltijoiden, kollegoiden, seudun elinkeinoelämän ja kaupungin sidosryhmien keskuudessa.

Kaupunginjohtajana Päivi jättää isot saappaat seuraajalleen. Esitämme tässä hänelle kiitokset mittavasta työstä Oulun hyväksi. Toivotamme valitun Seppo Määtän tervetulleeksi. Oulu on hyvässä iskussa taloudellisesti ja toiminnallisesti. Tästä on seuraajan hyvä jatkaa. 

Kaupunginjohtajaprosessi ei ole Oulussa mennyt täysin mallikkaasti. Se on myönnettävä. Vaikeuskertoimia tuli matkan varrella useita. Kaksi hakukierrosta, muutama perääntynyt ehdokkuus, entisen yhdyskuntajohtajan varoituksen räväkkä läpikäynti julkisuudessa ja jopa koko hakuprosessin keskeyttämisvaatimus. 

Eniten koko prosessissa mietityttää sanomalehti Kalevan rooli, motiivi ja tarkoitusperä. Mihin kohuotsikoilla, salaliittoteorioilla ja erityisesti kaupunginjohtaja Päivi Laajalan mustamaalaamisella pyrittiin? Haluttiinko vaikuttaa kaupunginvaltuutettujen äänestyskäyttäytymiseen? Neljä valtuuston kokousta edeltävää päivää olivat räikeitä ylilyöntejä. Jopa päätoimittaja laittoi arvovaltansa peliin ja heilutti tuomarin nuijaa.

Maanantain kaupunginjohtajan valintakokouksen jälkeen on ollut sitten rauhallisempaa. Tutkintapyynnöt, syyttelyt, epäilyt, poliisin esitutkinnat ja salaliittoteoriat on unohdettu -ainakin hetkeksi. Täpärän äänestyspäätöksen jälkeen menee oma aikansa, että luottamus poliitikkojen kesken palautuu. Pohjoisen äänitorven Kalevan kanssa meillä on vakavan palaverin paikka.

Oulun tulevaisuus vaikuttaa joka tapauksessa valoisalta ja Päivin kaltaiselle osaajalle on varmasti ottajia. Itse toivomme jatkossa parempaa yhteen hiileen puhaltamista aivan jokaiselta. 

Mirja Vehkaperä

Henna Määttä

Pirjo Sirviö

Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajisto

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Oulun kaupunginjohtaja, Päivi Laajala, Kaleva

Euroopan energiakriisistä

Torstai 24.11.2022

Osallistuin menneellä viikolla Euroopan alueiden komitean kokouksiin. Keskustelimme Euroopan tasolla energiakriisistä ja varautumisesta. Eurooppaa koettelee kriisi toisensa perään. Ensin korona ja sitten sota. Venäjän sota Eurooppaa vastaan on otettava tosissaan. Samalla kun mietimme omavaraisuutta ja varautumista energian sekä ruuan suhteen, emme saa unohtaa ukrainalaisten hätää nyt talven kynnyksellä.

Emme saa olla Euroopassa riippuvaisia Venäjän tai Kiinan raaka-aineista. Esimerkiksi akkumineraalit , joita tarvitaan muun muassa sähköautoilun lisäämiseen tai komponentit vesihuoltoon on löydyttävä Euroopasta. Venäjä ja Kiina ovat pitäneet meitä pinteessä vuosikymmeniä.

 

Euroopan tavoitteet kasvihuonekaasujen vähentämiseen ja energiatuotannon viherryttämiseen ovat koetuksella. Varsinkin monet Keski-Euroopan maat ovat palaamassa hiilikasojen aikaan. Mistä löytyy maakaasulle ja hiilelle korvaavaa energiaa? Uusiutuvia on otettu käyttöön etanavauhdilla. Energian hinta ja saatavuus lyö takapakkia hiilineutraalisuustavoitteille. 

Katsetta pitää kääntää pohjoiseen: meillä on runsaasti raaka-aineita käytettävissä kestävällä tavalla. Käytämme uusinta teknologiaa, energiaa tuotetaan lisääntyvästä uusiutuvista lähteistä, käytämme älykkäitä sähköverkkoja, teollisuus on pian hiilivapaata ja uusiutuvat luonnonvarat ovat käsillämme. Kysymys kuuluu, osaammeko EU:ssa käyttää niitä? Tietenkin tarvitsemme infraa, työntekijöitä ja EU:n mielenkiintoa, jotta kaikki saadaan käyttöön.

Kannatan hajautettua energituotantoa: yli puolet Suomen tuulivoimasta tuotetaan alueellani, vetytalous etenee, pienydinvoimaloita on suunnitteilla ja saamme metsäteollisuuden sivuvirroista paljon biomateriaalia. Pyrimme eroon turpeesta - mutta tämä on huoltovarmuudelle ensisijainen materiaali.

Tarvitsemme myös energiansäästötoimia. Oulun listalta löytyvät muun muassa: energiakatselmuksia, aurinkopaneeleita, ilmanvaito, lämmitys, käyttöveden lämpötilaa lasketaan, valaistus, autojen sisätilalämmittimet kielletään, jalkapallokentän tekonurmea ei lämmitetä, uimahallien allaslämpötilaa lasketaan ja saunoja lämmitetään rajoitetusti. Näistä saamme ainakin miljoonan euron vuotuisen säästön.

Suomi on saari Euroopassa. Jos Itämerellä tapahtuu onnettomuus, huoltovarmuus on koetuksella. Suomella on yhteistä rajaa Venäjän kanssa 1300 kilometrin. Tärkein tehtävämme on pitää raja-alueella alueet asuttuna, elinvoimaisina ja hyvin varusteltuna. Samalla tarvitsemme myös raide ja tieyhteydet pohjoisesta Ruotsin ja Norjan kautta maailmalle.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Energia, Eurooppa, alueiden komitea

Arktisella asialla

Maanantai 17.10.2022

Osallistuin vuosittaiseen Islannin Arctic Circle tapahtumaan. Mukana oli tutkijoita, poliitikkoja, kansalaisvaikuttajia, yrittäjiä ja nuorten edustajia ympäri maailman. Keskustelun aiheet ja luennot olivat lähes perinteisiä: ilmastonmuutos arktisella alueella, energiatuotanto ja alkuperäiskansojen oikeudet. Uuden värin keskusteluun toi puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa. Näistä aiheista arktisissa tapahtumissa on aikaisemmin lähes vaiettu. 

Mikä on arktisen alueen turvallisuustilanne? Sanoisin yleisesti, että vakaa mutta haastava. Arktisen yhteistyön pöydästä ovat nyt venäläiset täysin ulkona. Ukrainan sodan alkamisen jälkeen Suomi ja Ruotsi ovat hakeneet sotilasliitto NATOn jäsenyyttä, Ukrainaa on autettu erityisesti Yhdysvallloista ja Euroopasta käsin puolustusmateriaaleilla sekä raja Venäjän ja Euroopan välillä tilkitty.

Koko arktinen on aikaisemmin koettu rauhan, vakauden ja yhteistyön alueeksi. Sodat ja konfliktit ovat olleet alueen ulkopuolella. Nyt arktisen alueen uhka tulee Venäjältä. Tilanne on muuttunut. Ydinaseilla uhkailu, energiainfrastruktuuriin tehdyt iskut ja pohjoisen Kuolan niemimaan sekä Jäämeren varustelu tuovat suurta jännitettä arktiselle alueelle. 

NATOn jäsenyys antaa meille mahdollisuuden rakentaa turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa yhdessä pohjoismaiden kanssa. Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteistyöllä varaudumme Venäjän lisääntyviin toimiin pohjoisilla alueilla. Varustautuminen, harjoitukset, infran uudistukset ja kuntakentän yhteistyö tulee saattaa kuntoon. 

Arktinen alue lämpenee kaksi kertaa nopeammin kuin muut alueet. Ikiroudan sulaminen ja jääpeitteen ohentuminen vaikuttavat sään ääri-ilmiöiden lisääntymiseen ja vedenpinnan nousuun. Islannissa sain maistaa todellisen myrskyn tuulenpuuskineen ja lumipeitettä Suomessa saadaan odottaa pitkälle joulukuuhun. 

Tarvitsemme kaikki mukaan arktisen alueen mahdollisuuksien edistämiseen ja ongelmien ratkaisemiseen. Venäjän sota Ukrainassa on sekoittanut pahan kerran arktisen yhteistyön. Onneksi Kiina ja Yhdysvallat ovat mukana. Tosin Kiinaa on moitittu kasilla korteilla pelaamisesta, jossa myötäilevät Venäjän politiikkaa ja napsivat rusinoita pullasta myös arktisessa yhteistyössä. 

Sain itse olla mukana Reykjavikissa kahdessa lavakeskustelussa. Suomen Barentsin puheenjohtajuuskauden tapahtumassa avasin Euroopan unionin ja arktisen politiikan linjauksia. Tarvitsemme Euroopan unionin parempaa läsnäoloa ja mielenkiintoa arktisiin kysymyksiin. Toisessa paneelissa arktisen alueen kaupunginjohtajat (Arctic Mayers Forum) ja nuoret edustajat kohtasivat. Kävimme läpi nuorten osallistumisen lisäämistä, nuorten kasvamista ja pysymistä pohjoisilla alueilla. Nostin esiin Oulun esimerkit nuorisovaltuustosta ONE, nuorten poliitikkakoulusta ja mentoriohjelmasta. 

Tapahtumassa oli hienosti esillä arktinen ruoka. Meillä oli Oulu2026 kautta mukana ruokayrittäjiä ja viranhaltijoita. Lavalle pääsi Tyrnävän peruna ja Pudasjärven juusto - kokit kokkasivat upeita makunautintoja arktisista raaka-aineista.

Islanti ei yllättänyt tälläkään kerralla. Aurinkoiset päivät ilahduttivat, mutta hyinen myrsky hyydytti ulkona kulkijan. Turisteja kaupungissa oli paljon. Sain maistettua valasta ja paikallista lammasta. Jälkimmäinen ehdottomasti parasta!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Arktinen, pohjoisuus, Islanti, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa

Meidän Oulu

Maanantai 5.9.2022

Oululla on monet kasvot. Se on puolen Suomen hallinnollinen keskus, jolla on monta erillistehtävää. Kaupungin on vastattava elinkeinoelämän, aluehallinnon sekä valtiolta saatujen velvoitteiden täyttymiseen. Kasvu ja kehitys ovat elinehto alueen veto- ja pitovoiman kasvattamiseksi. Rattaiden on pysyttävä pyörimässä koko ajan.

Oulu on pohjoinen, älykäs ja inhimillinen. Näillä sanoilla me luonnehdimme identiteettiämme. Otamme kaiken irti pohjoisesta mahdollisuuksista: luonnonvarojen kestävästä käytöstä, sijainnista, luonnosta ja osaamisesta. Älykkyys puolestaan kumpuaa Oulun koulutustarjonnasta, sivistyksestä, teknologiasta ja innovaatioista. Luonteeltamme olemme maltillisia, luotettavia ja mahdollistamme asukkaille onnellisen elämän.

Oulu kasvaa. Meitä on jo yli 210 000. Kansainvälisyys näkyy korkeakouluissa ja yrityksissä. Tarvitsemme kipeästi työvoimaa useille aloille. Houkuttelemme myös huippuosaajia maailmalta. Hyvät kuntapalvelut, asuinalueiden viihtyvyys ja monipuoliset harrastukset toimivat 

Oulu on Suomen yritysmyönteisin kunta. Näin asetimme tavoitteen uudessa kaupunkistrategiassa. Haluamme yrittäjyyden olevan asenne, jolla rakennamme hyvinvointia. Kaupunki haluaa olla yrittäjän kumppani. Se vaatii meiltä sujuvuutta lupa- ja kaavoitusprosesseissa sekä yrittäjien mielipiteiden huomioimista päätöksissämme.

Meillä investoidaan. Ensi vuoden rakentamisen ja remontoimisen rahoitus kiipeää ennätyskorkeuksiin. Budjettiin tultaneen varamaan jopa 160 miljoonaa euroa koulujen, päiväkotien, kunnallistekniikan, uimahallien, kulttuurilaitosten ja monen muun rakentamiseen ja paikkaamiseen. Inflaatio ja energian nousu pistävät miettimään investointien aikataulua, mutta mm. Tuiran vanhat sillat on jossakin vaiheessa korjattava. Tekemättä ei voi jättää.

Kaupungilta odotetaan myös elinvoimainvestointeja. Niitä, joilla saadaan vipuvoimaa kasvuun ja yritystoimintaan. Syksyn aikana ratkaistaan mahdollisen monitoimiareenan kohtalo. Pöydällä ovat myös asemaseudun rakentaminen ja torinrannan investoinnit. Oulu haluaa olla hyvä kumppani tänne investoijien kanssa. Kehitämme muun muassa Nallikaria ja Virpiniemen aluetta matkailun vetonauloiksi. 

Olemme matkalla Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026. Voimme nostaa esiin rikkaan kulttuuritarjonnan ammattilaisista harrastajiin. Mukaan haetaan nyt kaikkia ideoita ja tekijöitä. Alueemme ruoka, luonto, elämäntyyli, tapa liikkua ja harrastaa sekä itse taide antaa hienon pohjan kulttuurikattaukselle. Tulevana viikonloppuna juhlitaan Oulun Päiviä. Tarjolla on kymmeniä tapahtumia eri puolilla Oulua, joihin kaikki ovat tervetulleita. 

Kirjoitus on julkaistu Forum24 lehdessä 31.8.2022

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Oulu, kaupunki, Forum24

Tää on mun juttu!

Perjantai 1.7.2022

Nyt se on täällä! Kesä, lämpö, aurinko ja yöttömät yöt. Tästä minä tykkään.

Oulussa on vieraillut paljon ulkomaisia vieraitamme ennen kesätaukoa. Heille on ollut mieletön elämys uida, saunoa, kävellä metsässä ja istua patiolla ilta-auringossa. Olosuhteiden lisäksi usea on ihmetellyt yritysten, teknologian ja kasvun määrää. "Tämähän on kuin Euroopan Pii-laakso!", eräs vieras tokaisi. Ja niinhän Oulu onkin. Ja vahvistuu edelleen.

On ilo huomata ihmisten aktiivisuuden kesäpäivinä. Uimarannat ovat kovassa käytössä, torilla vipinää ja melkoinen tapahtumakesä meneillään. Viikon kalenteristani löytyy ACOulun jalkapallopeli, Hupisaarten kesäteatteriesitys, Ylikiimingin Tervastiima-avajaiset ja Oulaisten Weteraanikonepäivät. Onneksi pääsee myös veneilemään ja golfaamaan.

Minulta on useaan kertaan kysytty, että lähdenkö mukaan ensi kevään eduskuntavaaleihin. Tiedän ja tunnen kansanedustajan työn läpikotaisin kahdentoista eduskuntavuoden jäljiltä. 

Vastaukseni on, että nyt keskityn tehtäviin jotka minulle on luotettu. Niitä on paljon. Vedän kokopäiväisesti Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävää, jossa vastuullani on poliittisten asioiden päätöksenteon onnistuminen. Ei ihan pikkujuttu. Käsissä on useita isoja investointeja, kuten asemaseudun rakentaminen, palveluverkkokysymykset, Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeen valmistelu, yrittäjyysohjelma, edunvalvontakysymykset, asuntomessut, johtamisjärjestelmän kehittäminen ja niin edelleen. 

Saan työni ohessa osallistua hyvinvointialueen valtuuston päätöksentekoon, olen jäsenenä Oulun ammattikorkeakoulun hallituksessa ja Suomen Kuntaliiton valtuuskunnan varapuheenjohtaja. Kansainvälisiä asioita saan tehdä Euroopan alueiden komitean jäsenenä. 

Yhdelle ihmiselle ihan riittävästi puuhaa. Tykkään työstäni ja pöydälläni olevista haasteista.

Ihan pieni asia ei myöskään ole se, että saan tehdä politiikkaa kotoa käsin. Olen ollut reisuuhommissa niin Helsingin kuin Brysselin päässä. Aamulla keitetään puuro, lähetetään lapset kouluun ja ajellaan työtehtäviin. Illasta ehtii usein harrastuksiin ja kotiaskareisiin. Tätä elämäntyyliä arvostan.

Olen heinäkuun lomalla. Ulkoilen, kuntoilen, laiskottelen ja ajattelin lukea muutaman kirjan.

Aurinkoista kesää!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kesä, politiikka, Oulu

Euroopan tulevaisuuskeskustelu

Lauantai 30.4.2022

Vuoden työ Euroopan tulevaisuuskeskustelun tuloksista on nyt tehty. Kymmeniä työryhmien kokouksia, täysistuntoja, kansalaiskeskusteluja jäsenmaissa, sähköinen keskustelualusta ja mieletön määrä esityksiä sekä ideoita kehittämisestä. 

Eurooppa on uuden edessä. Vuoden sisällä olemme saaneet normaalin arjen haasteiden lisäksi kaksi isoa ongelmaa ratkaistavaksi: korona ja Venäjän sota. Molemmissa koetellaan Euroopan yhtenäisyyttä ja kriisitietoisuutta. Selviämme pandemian hoitamisesta satsaamalla terveydenhuoltoon, rokotusjärjestelmään ja uusien pandemioiden torjuntaan. 

Euroopassa oleva sota vaatii yhtenäisyyttä Venäjää kohtaan. Sota Ukrainaa kohtaan on täysin kohtuuton ja tuomittava. Ihmisarvot, demokratia, oikeus omaan maahan ja itsenäisyyteen on tuhottu Ukrainassa. Sota on hyökkäys myös koko läntistä maailmaa vastaan. Sanktioita Venäjälle on asetettava lisää. Katkaistava enrgian ostaminen ja kaikki taloudellinen kanssakäyminen Venäjän kanssa. Ja meidän autettava Ukrainaa kaikin tavoin.

Euroopan on uusiuduttava - luotava nahka aika ajoin. Ei vain reagoitava kriiseihin ja erityistilanteisiin. Nyt tulevaisuuskeskustelussa keskusteltiin laajasti eri teemoista. Mukana aiheissa oli Ilmastonmuutos, terveys, talous, työllisyys, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, arvot, turvallisuus, digitalisaatio, muuttoliike, koulutus ja kulttuuri. 

Mitä keskustelujen jälkeen? Hyväksyimme 350 ehdotusta Euroopan unionin asioiden uudistamiseksi. Tavoittelemme muun muassa kohtuuhintaista elintarvikkeiden tuotantoa, laadukkaampaa terveydenhuoltoa, vähentävän muovin käyttöä, torjutaan kyberuhkia, edistetään digitalisaatiota, vahvistetaan laillista muuttoliikettä ja vahvistetaan yhteisiä arvoja.

Esityksiä käydään nyt läpi Euroopan toimielimissä. Ilmapiiri oli rakentava. Tästähän se työ jatkuu. Erityisen iloinen olen nuorten ja kansalaisten tiiviistä osallistumisesta ja näkemyksistä. Suurimmat uudistukset tarkoittavat EU perussopimuksen uudistamista. Siihen pisteeseen taitaa vielä olla kuitenkin montaa mutkaa ja matkaa edessä.

Oli hienoa päästä tulevaisuustyön viimeiseen istuntoon paikan päälle Strasbourgiin. Kevät oli pitkällä, pohjoisen ihmiselle jopa kuumat kelit, turisteja ja ihmisvilinää kiitettävästi, parlamentti paikallaan ja matka turkasen pitkä. Meneehän se yksi Vappu näinkin!!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU, Euroopan tulevaisuuskonferenssi, tulevaisuus

Turvallisuus uhattuna

Perjantai 18.3.2022

Suomi julistettiin jälleen kerran maailman onnellisimmaksi maaksi. Etumatka seuraaviin jopa kasvoi edellisiin vuosiin nähden. On siis edelleen lottovoitto syntyä Suomeen. Meillä vapaus, elämänlaatu ja sosiaalinen osallistuminen koetaan muita maita korkeammaksi. Olen tuloksesta erittäin ylpeä.

Maailmalla kuohuu. Venäjän sota Ukrainaa vastaan on sota koko länsimaalaista elämänkatsomusta vastaan. Venäjän häikäilettömät toimet itsenäisen valtion, siviilien tappamisen ja oman kansansa harhauttamiseksi ovat täysin tuomittavia. Ukrainan tapahtumat koskettavat syvästi meidän yhteisiin eurooppalaisiin arvoihin: demokratia, vapaus, turvallisuus ja yhdenvertaisuus. 

Venäjä on sotatomillaan eristänyt itsensä nurkkaan. Sieltä ei ole pitkään aikaan paluuta yhteisiin neuvottelupöytiin. Euroopan ja Yhdysvaltojen reagointi on ollut odotettavaa. Sanktiot ovat olleet ennen näkemättömiä, Ukrainaa on autettu taloudellisesti että sotilaallisesti sekä pakolaisia on otettu vastaan avosylin. Mitä tekee Kiina? Heidän valintansa kiinnostaa koko maailmaa.

Kun turvallisuus on uhattuna sitä osaa vasta arvostaa. Meillä ei ole paluuta aikaan ennen Ukrainan sotaa. On katsottava tosiasioita silmiin. Katsottava myös maailman karttaa. Yhteistyö Venäjän kanssa on katkennut kaikilla rintamilla. Emme pysty enää luottamaan vain omiin voimiimme Suomen puolustamiseksi. Emme voi myöskään valita naapureitamme. Mutta voimme varautua pahimpaan. Liittyminen sotilasliitto Natoon on Suomen tie.

Ukrainan sota ulottuu jokapäiväiseen arkeen. Oulussa olemme avustaneen Punaisen Ristin kautta 100 000 eurolla ukrainalaisia. Olemme myös varautuneet pakolaisiin ja heidän jokapäiväisten palveluiden järjestämiseen. Ystävyyskaupunki Odessaan olemme pitäneet yhteyttä ja pidämme edelleen. Sydäntä raastaa ukrainalaisten hätä ja sodan tuhot.

En varmaankaan ole ainoa, joka tuntee tulleensa huijatuksi. Meidän harjoittamalla diplomatialla, yhteistyöllä ja uskolla Venäjän muutoksiin ei enää ole olemassa kuin tuhkat. Olisiko tämä kaikki pitänyt aavistaa? Ehkä. Krimin valloitus antoi jo meille varoituksen. Silti nojasin parempaan yhteiseen Euroopan ja Venäjän väliseen tulevaisuuteen. 

Neuvottelut rauhasta ovat silti meneillään. Ilmassa on siis edelleen toivoa....

Kommentoi kirjoitusta.

Isoja ja pieniä päätöksiä

Torstai 3.3.2022

Tämä kirjoitus on julkaistu Rantapohja lehdessä 3.3.2022

Vuoden alku on ollut turbulenttinen. Elämme edelleen korona-arkea, yritämme päästä normaaliin arjen järjestykseen kiinni, kolaamme ulkona ennätyksellistä lumikuormaa ja seuraamme henkeä pidätellen Euroopassa käynnissä olevaa sotaa. Tähän päälle kuorrutus jokaisen elämän iloja ja suruja.

Olet taatusti seurannut Oulussa tehtyjä päätöksiä. Täytyy tunnustaa, että tahti on ollut sen verran kova, että hiihtoladulle ei kovin ole ehtinyt. Tammikuussa saatiin päätökseen Oulun kaupungin strategia, jolla tavoitellaan niin asukkaiden, työllisyyden, yrittäjyyden kuin kansainvälisyyden kasvua. Helmikuussa puitiin johtamisjärjestelmää, asemakeskuksen ja Raksilan kaavaa sekä aloitettiin valmistautuminen hyvinvointialueen muodostamisen jälkeiseen aikaan. Saimme myös pitkään odotetun Luuppi (taidemuseo, Tietomaa ja Pohjois-Pohjanmaan museo) ratkaisun päätökseen.

Jokainen alkuvuoden päätös olisi kolumnin arvoinen. Kuluneen viikon aikana ne tuntuvat kuitenkin täysin vähäpätöisiltä ja toisarvoisilta. Ajatuksiin, yöuniin ja päivän puheenaiheeksi ovat nousseet Ukrainan sodan kauhut. Seuraamme reaaliajassa naapurimaamme Venäjän, täysin tuomittavaa hyökkäystä, itsenäisen Ukrainan kansan kimppuun. Sodan kasvot ovat rajut. Herää kysymys, voiko meille käydä samoin?

Olen ollut suuri diplomatian kannattaja. Yhteistyö, neuvottelut ja kompromissit ovat sanavarastoni kärkipäässä. Naapurimaiden ja kansojen kanssa on opittava elämään. Toisia kunnioittaen. Tuntuu, että Venäjää kohtaan olen ollut liian sinisilmäinen ja luottavainen. Heidän suurvalta-asemansa säilyttämiseksi tarvittiin Putinin käynnistämä sota Eurooppaa vastaan. He alistavat, tuhovat ja levittävät pelon ilmapiiriä oman veljeskansaansa tappamalla meihin kaikkiin.

Eurooppa on yhtenäisempi kuin koskaan. Pakotteet, venäläisiin kohdistuneet sanktiot, sotamateriaalin toimitukset ja poliittiset toimet on tehty yksimielisesti. Koko Eurooppa seisoo Ukrainan takana. Pahinta on kuitenkin katsoa sivusta ukrainalaisten taistelua. Siviileihin kohdistuneet iskut ovat liikaa. Odotamme NATOn ja muiden kansainvälisten järjestöjen puuttumista tilanteeseen. Ainoa ulospääsy on rauha ja Venäjän oman kansan herääminen vastarintaan johtajiaan vastaan. 

Paikalliset toimet ovat olleet reagointia. Oulun kaupunki avustaa useiden muiden kaupunkien tavoin taloudellisesti Ukrainaa ja lahjoitamme 100 000 euroa kriisiapuun. Olemme keskeyttäneet Venäjän ystävyyskaupunkityömme ja maidemme väliset kansainväliset hankkeet. Etsimme uusia tapoja ukrainalaisten auttamiseksi. Toisten hädän hetkellä, tuntee suurta voimattomuutta.

Kuten puolustusministeri Antti Kaikkonen rohkaisi: ”Arjen on jatkuttava. Aikuiset aamulla töihin. Lapset kouluun. Ja saa soittaa mummolle.” Tässä meille kaikille oivat ohjeet, joilla selviydymme eteenpäin.

Kommentoi kirjoitusta.

Ouluun keskustakampus

Lauantai 26.2.2022

Ouluun keskustakampus

 

Hyväksyimme viime kuussa Oulun kaupunginvaltuustossa kaupunkistrategian. Se perustuu kasvulle, kansanvälisyydelle ja osaamiselle. Strategian otsikko on kulttuuri-ilmastonmuutos NYT, ja se kertoo kyvystämme ja ennen kaikkea halustamme uudistua.

Haluan nähdä Oulun haluttuna yhteistyökumppanina. Vetovoiman ansioista tänne halutaan tulla, investoida ja kasvattaa kestävää tulevaisuutta. Kaupungissa on meneillään isoja ja mittavia hankkeita. Näistä mainittakoon asemaseudun kehittäminen, tulevien asuntomessujen kaavoitus, Nokian uuden tuotantoyksikön rakentaminen, Stora Enson toiminnan laajentaminen, Junnikkalan uuden ja modernin sahan rakentaminen, yliopistollisen sairaalan investointi, uuden vankilan ja poliisin toimitilojen eli Ruskon turvakampuksen suunnitelmat ja lukuisa määrä kulttuuri- ja urheiluinvestointeja.

Oulun yliopiston hallitus on tehnyt päätöksen pitkän aikavälin kiinteistöstrategiastaan. Päätös pitää sisällään yliopiston halun tulla lähemmäs kaupungin keskustaa ja rakentaa modernit, uuden ajan oppimisen ja tieteen tekemisen tilat. Keskustakampusta on esitetty toteutettavaksi Raksilaan samalle tontille kahden kauppaliikkeen kanssa.

Keskustakampuksen vastustus on ollut ennen näkemätöntä. Yliopiston tahtotilaa ja toimivaltaisen päätöksentekoelimen päätöstä ja suunnitelmia on kyseenalaistettu äänekkäästi. Vastustajien mielestä yliopiston tulisi sijaita Linnanmaalla nyt ja tulevaisuudessa.

Peräänkuulutan nyt meiltä päättäjiltä vastuullisuutta. Emme ole emmekä tule kyseenalaistamaan eri toimijoiden uutta tilaa tai tonttia kaupungista tavoittelevien yhteistyökumppaneittemme tavoitteita ja motiiveja. Emme pyri opettamaan heille, miltä heidän liiketoimintansa näyttää 20 vuoden kuluttua. Meille valtuutetuille ei kuulu työpaikkaruokailun järjestämisen suunnitelmat tai tiedekuntien opetustilojen sisällöt. Jokaisen tehtävä on pysyä roolissaan. Me valtuutetut päätämme muun muassa kaupungin kaavoituksesta ja maankäytöstä. Meidän tulee tässäkin tapauksessa luottaa siihen, että yliopisto tietää parhaiten omat tarpeensa tulevaisuudessa.

Meille valtuutetuille on tuotettu hyvää materiaalia Raksilan suunnitteluvaraukseen liittyen päätöksenteon tueksi. Faktojen mukaan keskustakampus sopii mainiosti kaupunkikuvaan ja edesauttaa ydinkeskustan kehittymistä. Kaupunki on todennut, että kaavoituksellisia tai liikenteellisiä esteitä keskustakampukselle ei ole.

Olen hyvin tietoinen gallupeista, joiden mukaan kampusta vastustetaan laajalti myös kaupunkilaisten keskuudessa. Vähättelemättä gallupin tuloksia, luulen tulosten johtuvan osin siitä kohtuuttoman negatiivisesta vyörytyksestä, jota kampushanketta vastaan on alusta alkaen suunnattu - jo ennen kuin suunnitelmia ja yliopiston tulevaisuuden tarpeita on tarkemmin edes avattu. Se kertoo siitä, että vastustamisella on myös muita kuin hankkeen varsinaiseen sisältöön perustuvia motiiveja.

Meidän luottamushenkilöiden on katsottava kaupungin kokonaisetua. Näen keskustakampushankkeen lähtölaukauksena kehitykselle, jonka myötä kaupunkiimme voisi syntyä pitkällä aikavälillä Raksilasta Kontinkankaalle ulottuva yksi superkampus. Yhtenäistä kampusratkaisua ovat peräänkuuluttaneet myös yliopiston opiskelijat ja työntekijät.  

Mirja Vehkaperä

Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja (kesk.)

Kommentoi kirjoitusta.

Oulua viedään eteenpäin!

Keskiviikko 23.2.2022

Kuluva kevättalvi on päätöksien kevät! Oulussa tehdään nyt historiallisia päätöksiä, joilla on vaikutusta kauas tulevaisuuteen. Pitäkää piposta kiinni - vauhti vain kasvaa.

On kunnia johtaa poliittista valmistelua, neuvotella ja rakentaa pohjoisen Suomen ykköskaupunkia. Yhteinen tahtotila on kaikkien uudistuksien tärkein moottori.

Saimme kaupunginhallituksessa vihdoin ja viimein päätökseen kulttuuritilojen Luuppi ratkaisun. Päätös pitää sisällään Tietomaan peruskorjauksen ja laajentamisen, Pohjois-Pohjanmaan museon uudisrakentamisen Tietomaan yhteyteen ja taidemuseon perusparantamisen. Oulu saa upeat ja modernit kulttuuritilat. Valtuuston talousarviokäsittelyssä ovat mittavat 27 miljoonan euron investointipäätökset. Luuppi-ratkaisun myötä rakennussuunnitelut ovat jo käynnissä ja rakentamaan päästään vuoden 2024 alusta.

Ainola, jossa sijaitsee nykyisin Pohjoi-Pohjanmaan museo, on nyt tarkoitus myydä. Osataja on COR Group oy. Myynnistä ja kaupan ehdoista päätetään yhdyskuntalautakunnassa. Uusi omista on sitoutunut remontoimaan ja entisöimään tilat. Rakennukseen tulee myös kaikille avoimia julkisia tiloja. Julkisuudessa ollut Ainolan lahjakirjat ei sido meitä juridisesti - myynnissä voidaan edetä eteenpäin. Luonnonsuojeluyhdistyksen vaatimus Ainolan suojelemisesta käsittelee ELY. 

Päätimme kaupunginhallituksessa odotetusti jatkaa Oulussa duaalimallin johtamisjärjestelmällä. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen Kokoomuksen esittäessä pormestarimalliin siirtymistä. Oulua johdetaan tulevaisuudessa duaalimallilla, jossa kaupunginjohtaja vastaa viranhaltijoiden valmistelusta ja kaupunginhallituksen kokopäiväinen puheenjohtaja poliittisesta valmistelusta. Tämähän minulle passaa.

Muita hyviä uutisia:

  • Aseman seutu ja matkakeskus nytkähtivät eteenpäin! Kaikki alueen toimijat saavuttivat yhteisen näkemyksen alueen kehittämisestä. Tästä alkaa mittava kaavoitusprosessi ja muutaman vuoden päästä rakentaminen. Hyvä tästä tulee! 
  • Monitoimiareenasta saadaan selvitys ensi kuussa. Siitä ei ole tehty minkään tason päätöksiä, vaikka julkisuuden kautta niin olisi voinut ymmärtää. Investointi on mittava ja omilla rahoilla sitä emme pysty toteuttamaan. Oulu tarvitsee toki oman Areenan.
  • Asuntomessujen kaavat on nyt hyväksytty niin yhdyskuntalautakunnassa kuin hallituksessa. Ja yksituumaisesti :) 

Kommentoi kirjoitusta.

Teimme historiaa

Tiistai 25.1.2022 - Mirja

Sunnuntaina 23. tammikuuta Suomessa tehtiin historiaa. Äänestimme aluevaltuutetut päättämään sosiaali-, terveys-, palo- ja pelastustoimen palveluiden järjestämisestä tulevilla hyvinvointialueilla. 

Olihan meillä vaalit! Ensinnäkin vaalit koronarajoituksien aikaan ovat todella hankalat. Missä kampanjoida? Missä tavata ja jututtaa äänestäjiä? Pelkällä someilulla vaalisanomaa oli vaikea viedä eteenpäin. Kauppojen pihoilla harva jäi juttelemaan meidän maskipäisten ehdokkaiden kanssa. No, tilanne kaikille sama.

Uusi hyvinvointialue ei varmasti ollut kaikille ihan selvä tapaus. Nyt rakennetaan ihan uutta. Onneksi media ja ihmiset innostuivat viimeisten viikkojen aikana aiheesta. Alettiin puhua ja keskustella uudistuksen sisällöstä ja lähipalveluista. Keskustan sanoma meni myös perille: haluamme kaikkiin kuntiin ainakin yhden hyvinvointipisteen.

Kiitos kaikille minua äänestäneille. Olen luottamuksesta äärimmäisen ylepä. On kunnia lähteä tekemään aluevaltuustoon päätöksiä koko maakunnan asukkaiden puolesta. Pohjois-Pohjanmaalla meitä aluevaltuutettuja on 79. Mukaan mahtuu tuttuja, konkareita ja uusia vaikuttajia. Valituksi tuli paljon sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia.

Olen erityisen iloinen ja tyytyväinen Keskustan menestykseen. Miettikää... pitkän alamäen jälkeen tällainen vaalitulos. Tiesin, uskoin ja ajattelin, että vaaleissa teemme hyvän tuloksen, mutta kyllä oletusarvo ylitettiin lopputuloksella. Keskusta lunasti vankan paikan aluevaltuustoissa, kolmannen tilan niukasti demareiden jälkeen ja omassa maakunnassamme kannatuksemme on lähes 40 prosenttia. Huikeeta!

Mitä nyt tapahtuu? Aluevaltuusto tulee järjestäytymään maaliskuun alussa. Kun luottamuspaikat on jaettu, arki koittaa. Saamme päätettäväksi ison tukun asioita, joilla toimintaa käynnistetään: hallintosäännön, palvelustrategian, henkilöstö-, talous- ja kiinteistösuunnitelmat. Onneksi olen ollut jo valmistelemassa päätösasioita. Ei ihan alusta pidä aloittaa.

Työkinttaat ovat jo käsissä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: aluevaalit, vaalitulos, Keskusta, Oulu

Sinun hyvinvointi on tärkeää

Torstai 20.1.2022

Aluevaalien ennakkoäänestyksen suosio on yllättänyt meidät kaikki. Vaalien ajankohta, korona pandemia ja uuden hyvinvointialueen muodostaminen piti olla jarruna aktiivisuudelle. Toisin näyttää käyvän. Mistä tämä kertoo?

Siitä, että aluevaaleissa ratkaistaan meille kaikille tärkeimpien palveluiden tulevaisuus. Ei ole ihan sama, mistä terveyspalveluita saat jatkossa. Lääkäriin on päästävä ja hoitoa on saatava oikea-aikaisesti. Kun tarvitset ambulanssia tai paloautoa, on sen saatavuus turvattava.

Vaalikampanjoinnin aikana moni vastaantuleva on todennut, että juurihan me kuntavaaleissa äänestettiin tai eduskunnassahan ne näistä asioista päättävät. Kuntien ja kaupunkien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu on nyt aidosti siitymässä vaaleilla valittavien aluevaltuutettujen päätettäväksi. Ja eduskunnassa päätetään tulevien hyvinvointialueiden rahoituksesta. 

Vielä on muutama päivä aikaa miettiä äänestämistä. Minä ja Keskusta haluamme turvata ja kehittää sinulle tärkeiden lähipalveluiden saatavuus. Jokaisen terveys ja hyvinvointi on tärkeä asia. Innostusta äänestämiseen!

Kommentoi kirjoitusta.

Nyt saa äänestää - ALUEVAALIT ALKAA

Tiistai 11.1.2022 - Mirja

Kun kysyn sinulta, mikä saa sinut onnelliseksi tai mikä elämässäsi on tärkeintä, saan vastaukseksi varmasti kaksi asiaa: TERVEYS ja LÄHEISET. Järjestys voi tosin vaihdella. Tästä aluevaaleissakin on kyse. Haluan turvata sinulle hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut. 

Käymme Suomen ensimmäisiin aluevaaleihin. Uutta maakunnallista sosiaali- ja terveysuudistusta on tehty vuosikymmenet. Nyt sinun lähipalveluiden järjestäjä muuttuu kaupungista tai kunnasta Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle. Sinne siirretään kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut sekä palo- ja pelastuspalvelut.

Mikä muuttuu?

Tavoittelen ainakin kahta muutosta: että pääset hoitoon ja saat apua oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Toisaalta haluan saumattomampaa hoitoketjua ensimmäisestä hoitajan tai lääkärin käynnistäsi aina erikoissairaanhoitoon ja kuntoutukseen.

Palveluiden tulee olla saavutettavissa tarpeeksi lähellä. Omassa hyvinvointipisteessä on saatava hoidon arvio viipymättä. Vaativammat hoidot ja erikoissairaanhoidot voidaan keskittää yliopistolliseen sairaalaan. Meillä on kohta Oulussa aivan upea ja viimeisen päälle moderni sairaala valmis. 

Kun sattuu, avun on oltava lähellä. Palo- ja pelastustoimen saavutettavuus tulee turvata maakunnan reunoja myöten. 

Miksi äänestämään?

Kyse on sinun kaikkein tärkeimmistä ja läheisimmistä palveluista. Olen valmis olemaan yhteytesi maakunnan päätöksenteossa. Kuuntelen tarpeita, toiveita ja palautetta mieluusti. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: aluevaalit, äänestäminen, Keskusta

Oulun talousarvio

Maanantai 29.11.2021

Vuosi 2022 tulee olemaan erityisen poikkeuksellinen. Oulussa kuten Suomen muissakin kunnissa siirrytään hyvinvointialueiden aikakauteen. Tämä tarkoittaa Oulussa sitä, että 1/3 henkilöstöstä ja puolet budjetista siirtyvät hyvinvointialueelle. Kunnan rooli tulee olemaan aivan uusi tulevina vuosina. Elinvoiman edistäminen korostuu.

Talousarvio on aina arvio tulevasta. Tulevalle vuodelle on useita muuttuvia tekijöitä, joiden arvionti on vaikeaa. Koronan osalta kukaan ei tiedä, mitä tulee tapahtumaan - tärkeintä on TERVE JA TURVALLINEN ARKI ja koronasta koituvat kulut maksetaan valtion kassasta? Talouskasvu näyttää nyt hyvältä - jatkuuko sama myönteinen kehitys yritysten ja työllisyyden kehityksessä? Tarvitsemme myös lisää koulutettua työvoimaa myös maamme rajojen ulkopuolelta.

Talousarviovalmistelu sujui hallituksessa mallikkaasti. Tiedostamme hallintokuntien paineet muun muassa hyvinvointipalveluiden puolella. Oulun investointibudjetti on 140 miljoonaa euroa. Puolet niistä toteutetaan lainalla, - silti suuret investointipaineet ovat vasta edessä - elinvoimainvestoinnit tulevat muun muassa aseman seutu mainitakseni.

Kaupunginhallituksessa tehtiin yksituumaisesti seuraavia esityksiä talousarvioon vuodelle 2022:

  • veroja ei koroteta
  • Lisätään hyvinvointipalveluiden toimintakatteeseen 3 miljoonaa euroa
  • Aikaistetaan Linnanmaan uimahallin investointi alkavaksi 2022
  • Henkilöstön kulttuuri- ja liikuntaedut palautetaan vuoden 2023 alusta alkaen vuoden 2019 tasolle
  • Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin turvataan riittävät resurssit
  • Perusopetuksessa tulee olla riittävästi pienryhmiä
  • Kehitetään uusia toimia työllisyyden kuntakokeilussa, jotta säästötavoite toteutuu
  • Virpiniemen alueen kehittämiseksi valtakunnalliseksi liikunnan-, matkailun ja vapaa-ajan palveluiden keskukseksi laaditaan suunnitelma yhteistyössä alueen toimijoiden, yritysten ja hallintokuntien kanssa
  • Osallistuvaan budjetointiin varataan 70 000 euroa kaupunginhallituksen määrärahoista
  • Vuonna 2022 päivitetään omaishoidettavien hoito- ja palvelusuunnitelmat. Huomio kiinnitetään omaishoitajien jaksamiseen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Budjetti, Oulu

Pärinää Oulun budjetista

Keskiviikko 6.10.2021

Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala julkaisi oman esityksensä kaupungin talousarvioksi. Yli kahdensadan sivun mittainen opus ei sisältänyt yllätyksiä. Oulun kaupungin talousarvio on tehty maltilliselle pohjalle. Menokehykset ovat tiukat, investoinnit pakolliset ja lainaa joudutaan ottamaan investointien kattamiseksi. 

Talouden tilannekuvaa on käyty valtuutettujen kanssa läpi laajasti. Olisi perin erikoista, jos budjettikäsittelyssä eri valtuustoryhmät tai yksittäiset valtuutetut tekisivät isoja menoesityksiä. Vaalilupauksille ei löydy lisärahoitusta. 

Paineita tuloveron korotukseen on ollut ilmassa. Näkemykseni on, että poliittista kannatusta veronkorotuksille ei löydy. Veroja ei tulla korottamaan. Sen sijaan joudumme tasapainottamaan taloutta tulevan vuoden aikana etsien säästökohteita ja tekemällä asioita uusilla tavoilla. 

Suurin haaste on tulopohjan vahvistaminen. Työllisyyden, yrittäjyyden ja elinvoiman eteen tehdään Oulussa paljon töitä. Vahvuutena meillä on vankka teknologiaosaaminen, innovatiiviset yritykset, koulutus sekä tutkimuspanostukset ja nuori väestö.

Perusinvestointeja tehdään koko laajan Oulun alueelle. Varhaiskasvatus, koulu ja vapaa-ajan palveluiden rakennuksia remontoidaan ja laajennetaan. Sosiaali- ja terveydenhuolloin toimipisteiden investoinnit siirtyvät päätettäväksi ja rahoitettavaksi uudelle maakunnalliselle hyvinvointialueelle.

Ilokseni laitoin merkille, että luonto sekä lähiympäristö ovat saaneet ison merkityksen asuinalueidemme hyvinvoinnin edistämisessä. Kunnostamme, mahdollistamme ja kiinnitämme entistä enemmän huomiota asumiseen sekä eri väestöryhmien viihtyvyyteen.

Valtuustossa käydään vuoden aikana läpi isot strategiset asiakirjat. Kaupunkistartegia, johtamisjärjestelmä ja maankäytön toteuttamissuunnitelma mainitakseni. On selvää, että myös sote-uudistuksen jälkeen kaupunkiin jäävä palveluverkko käydään läpi sivistys-, kulttuuri- ja liikuntapalveluiden osalta. 

Kommentoi kirjoitusta.

Politiikan syksy Oulussa

Tiistai 7.9.2021

Oulun kaupungin politiikan syksy on käynnistynyt vauhdikkaasti. Luottamuspaikat on jaettu, perehtymistyö on meneillään ja isoihin asioihin syöksytään nyt toden teolla. Tekemisen ja yhteistyön ilmapiiri on hyvä. Lähtökohdat onnistuneelle vaalikaudelle on kaikin puolin olemassa.

Sorvaamme parhaillaan kaikkien valtuustoryhmien kesken valtuustosopimusta. Miksi? Jotta saamme yhteisen tilannekuvan ja lähtökohdat isojen päätösten osalta kasaan poliittisten ryhmien kesken. Tarkoitus on katsoa, löydämmekö taloudesta, työllisyydestä, investoinneista, toiminnan painopisteistä, henkilöstöpolitiikasta ja uudistuksista yhteisen näkemyksen. Valtuustosopimuksesta tehdään napakka asiakirja, jossa otetaan kantaa reunaehtoihin. valtuuston parhaillaan oleva kaupunkistrategiatyö sen sijaan pureutuu sitten pintaa syvällisemmin mm. kaupunkikuvan, palveluverkoston ja kansainvälisen asemamme linjauksiin.

Syksyn aikana käydään taatusti vilkasta keskustelua investoinneista. Mitä tapahtuu asemaseudun, Raksilan ja torinrannan kehitykselle? Kuinka kaavoitus asuntomessuja varten etenee ja mistä löytyy yrityksille hyviä kauppapaikkoja? Kaikki investoinnit eivät ole kaupungin, joten yhteistyötahoja on syytä kuunnella herkällä korvalla. Selvitystyö mahdollisen areenan rakentamisesta valmistuu myös loppuvuodesta. 

Päätöksentekoon tulee myös Oulun johtamisjärjestelmä. Meillä on käytössä duaalimalli, jossa virkamiesvalmistelusta vastaa kaupunginjohtaja ja poliittisesta valmistelusta kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Mennäänkö tällä vai siirrytäänkö pormestarimalliin? Siinäpä pähkinä purtavaksi. Työstimme raportin päätöksenteon pohjaksi Oulun pormestarimallista, jossa ehdotetaan pormestaria ja kahta apulaispormestaria. Jos ensi vaalien kautta pormestarijärjestelmään siis siirrytään. 

Minulla on kädet täynnä työasioita. Valmistaudumme Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoteen, työstämme ensi vuoden talousarviota, valmistaudumme soteuudistukseen ja pyrimme vastaamaan edunvalvontatyöllä alueemme haasteisiin. Nyt edunvalvonnan listalla ovat pohjoisen liikennehankkeet ja aluekehittämisrahoitus. Molemmat ovat erityisen tärkeitä Oulun kasvun ja kehityksen aikaansaamiseen.

Kun kerkiäis..... syksyllä on ihana pyöräillä Oulun mahtavia pyöräteitä pitkin ja poikin. Vielä olisi puolukat poimimatta ja muutama golfkierros pelaamatta. Toivotaan pitkää lämmintä syksyä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: politiikka, Oulu,

Meidän Oulu

Tiistai 25.5.2021 - Mirja

Meidän Oulussa on kaikki palaset kohillaan. On monipuolista ja viihtyisää asumista, harrastusmahdollisuuksia, hyvät kuntapalvelut, vireää yrittäjyyttä, löytyy opiskelupaikkoja ja kivoja kavereita. Tää ei ole mikään paska kaupunni! Oulu on Suomen viidenneksi suurin kaupunki, joka kasvaa ja kehittyy koko ajan eteenpäin.

Meneillään olevat kuntavaalit ovat jo oman historiani seitsämännet. Olen aina ollut ja olen kiinnostunut asuinkuntani asioista. Ihan niistä lähimmistä asioista, joiden kanssa ollaan päivittäin tekemisissä. Saanko ajan lähimpään hyvinvointikeskukseen? Pääseekö lapseni lähikouluun? Milloin tien montut paikataan kylätiestä? Voisiko asuinalueellamme olla skeittipuisto tai ulkokuntosali?

Kuluneen reippaan vuoden ajan olen tyskennellyt Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Olen tykännyt työstäni. Korona-aika on tosin muokannut työskentelyä etähommiksi, reissuja ei ole ollut ja vieraitakin käynyt harvakseltaan. Kokouksia ja paikallista touhua on sitten ollut senkin edestä. Oulun taloutta ja vetovoimaa on pyritty saamaan kuntoon ja niskassamme on paljon tulevia rakennusinvestointeja.

Oulun tulevaisuus rakennetaan yhteistyöllä. En koskaan politiikassa usko pikavoittoihin tai yksilösuorituksiin. Meillä on kaikki mahdollisuudet menestykseen. Nuori väestö, osaavat ihmiset, innovatiiviset yrittäjät ja reipas pohjoinen ilmapiiri puskevat meitä eteenpäin. En tule vastustamaan asioita, joilla kehitetään Oulua eteenpäin. En myöskään katso katsomosta kaupungin velkaantumista. Meillä riittää taloudessa, työllisyydessä ja tulopohjan vahvistamisessa valtavasti työtä.

Minun sydämen asia on täällä viihtyvät oululaiset ihmiset. Olen käytettävissä tulevan valtuustokauden haasteisiin!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit, valtuusto, päätöksenteko, Oulu

Ympäristötekoja

Tiistai 2.3.2021 - Mirja

Kierrätätkö, käytätkö lähellä tuotettuja ruuan raaka-aineita, kuljetko pyörällä tai kävellen, mietitkö tarkkaan hankintojasi...... arjen ekokysymyksiä? Jokainen meistä voi tehdä ympäristötekoja. Itse kierrärän mahdollisimman paljon, käyn kirpparilla, mietin parasta liikkumismuotoa ja teen ruokaa yrittäen minimoida hävikkiä. Aina en onnistu. Autolla on lähdettävä töihin tai kokoukseen. Ostoskoriin sujahtaa avokado tai etelän hedelmä....

Olen vahvasti sitä mieltä, että päätöksenteolla voidaan ohjata ja kannustaa kuntalaisia ympäristötalkoisiin mukaan. Voisiko julkinen liikenne olla maksutonta? Sähkö- ja biokäyttöisten autojen lataus- ja tankkauspisteitä tarvitaan lisää. Voisiko omakotitaloni energian lähteenä olla joku muu kuin sähkö? Jos luovun autosta, voisiko saada pyöränostoon etusetelin? 

Kannustava ilmapiiri tuo tuloksia. Kun kierrättämisestä tehdään helppoa, siihen tartutaan. Notkun itse sosiaalisen median kirppisporukoissa etsien pojalle hiihtovälineitä. Turhauttavaa ostaa lähes joka vuosi uudet kasvuikäiselle. Näyttää siltä, että tavara liikkuu hyvin. 

Oulun kaupunki on tehnyt ja tekee loistavia ympäristötekoja. Vasta Laanilan lämmityskattilat muutettiin vastaanottamaan uusiutuvaa energiaa ja kierrätysmateriaalia. Usea julkinen rakennus saa sähkönsä aurinkovoimasta. Julkisessa liikenteessä ajelee biokaasubusseja. 

Minulla oli ilo julkistaa vastikään kaupunginhallituksen päätös Sanginjoen ulkometsän suojellun alueen luovuttamisesta valtiolle ja Metsähallituksen omistukseen. Tämä päätös on jatkoa jo aikaisemmin Koneen Säätiölle myydyn alueen yhdistämiseksi isoksi kokonaisuudeksi. 

Tässä ote puheestani:

"Kaupunginhallitus päättää myydä Suomen Valtiolle (Metsähallitus, luontopalvelut) kaupungin omistuksessa olevan Isokankaan luonnonsuojelualueen ja Asmonkorven luonnonsuojelualueen yhden euron kauppahinnalla. Kaupan tavoitteena on yhdistää alueet ja edistää kansallispuiston perustamista. Tämän ja aiemman Koneen Säätiö sr:n kanssa tehdyn kaupan jälkeen Suomen Valtio tulee saamaan omistukseensa yhtenäisen noin 2567 hehtaarin suojeltavan alueen Sanginjoelta. Kaupan myötä alueen kehittämis- ja ennallistamistoimenpiteiden toteuttaminen siirtyvät valtion tehtäviksi, jolla on kaupunkia enemmän kokemusta, resursseja ja osaamista edellä mainittujen toimenpiteiden suorittamisesta."

Me Oulun kaupungin päättäjät inspiroiduimme Koneen Säätiön erittäin merkittävästä panoksesta Sanginjoen ulkometsän varjeluun ja kaupunkimme elinvoiman ja vetovoiman edistämiseen sekä Metsähallituksen sitoutumisesta Sanginjoen ulkometsän suojeluun ja alueen eteenpäin viemiseen.

Mitähän seuraavaksi? Jalat tukevasti maassa tehtävät realiaikaiset ympäristöteot ovat tulleet jäädäkseen. Kuka keksii taas jotain uutta?

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ympäristö, luonto, kansallispuisto, Sanginjoki

Päätöksiä

Tiistai 19.1.2021

Jos joku toteaa, että mitään ei nyt korona-aikana tapahdu, niin kannattaa vilkaista Oulun kaupungin päätöksentekoa. Hieman jo ylipitkissä kaupunginhallituksen kokouksissa tehdään kymmeniä päätöksiä joka maanantai. Asioita valmistellaan, suunnitellaan ja pohdiskellaan joskun pitkään, mutta joskus tulee valmistakin.

Tässä maanantain 18.1. hallituksen kokouksen lopputulokset:

- Päätettiin myydä Sanginjoen monikäyttömetsä Koneen Säätiölle

- Aloitettiin hanke Merikosken kuivan uoman ympärivuotiseen vesittämiseen

- Hyväksyttiin työllisyyden kuntakokeilun sopimus

- Päätettiin hakea erä- ja luontokulttuurin museota Ouluun

Listalla oli tokkiinsa myös pienempiäkin päätöksiä muun muassa kuntavaalien äänestyspaikoista, valtuustoseminaarin pitämisestä ja Pateniemen asemakaavasta.

Oulu on todellinen luontokaupunki. Meidän oli helppoa tarttua Koneen Säätiön ostotarjoukseen Sanginjoen metsästä. Alueesta saadaan yhdessä Metsähallituksen kanssa todellinen retkeily- ja luontomatkailun kohde. Alueella oleva Loppulan rakennuksen kunnostamiseen säätiö sitoutui ihan omalla hankerahoituksella. Tulevaisuuden visiossa siintää mahdollinen Oulun kansallispuito.

Luonnon arvostuksesta kertovat myös kaksi muutakin päätöstä. Merikosken kuivaan uomaan halutaan ympärivuotisesti virtaamaan vesi. Silloin mahdollistettaisiin vaelluskalojen kutu ja poikastuotanto alueella. Tästä olisi iloa kaupunkilaisille, matkailijoille ja kalastajille. Mukana yhteistyössä ovat Oulun Energia, LUKE ja Pohjois-Pohjanmaan ELY keskus.

Keskustan valtuustoaloitteesta lähtenyt idea erä- ja luontokulttuurimuseon hakemuksen tekemistä, sai nopean ja positiivisen vastauksen. Ollaan innolla mukana hakemassa Ouluun toiminnallista ja sisällöltään rikasta museohanketta. Meillä on mettää, merta, jokea, soita, erämaata ja keskellä kaupunkia voi veneillä, kalastaa, retkeillä ja kerätä vaikka vadelmia. Kilpailun tuloksista kuullaan kuluvan kevään aikana. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Oulun kaupunki, metsä, joki, työllisyys

Vanhemmat kirjoitukset »