Eriarvoisuuden vähentäminen etusijalle

Torstai 12.4.2018 klo 16:52

Tällä viikolla päästiin sopuun hallituksen seuraavien vuosien julkisen talouden suunnitelmasta. Kehysten tavoitteena on vahvistaa kasvua, työllisyyttä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Suomen talous jatkaa kasvuaan ja tämä lisää myös mahdollisuuksia.

Keskustalle tärkeä saavutus on erityisesti eriarvoisuutta vähentävät toimenpiteet. Vähimmäismääräisiä päivärahoja, eli sairauspäivärahaa, vanhempainrahaa ja erityishoitorahaa, nostetaan työmarkkinatukea vastaavalle tasolle. Tämä tarkoittaa 80,50 euron korotusta. Pienituloisten takuueläkkeen korottamiseen lisätään 10 miljoonaa euroa.

Hallitus käynnistää kansallisen lapsistrategian valmistelun. Strategialla halutaan vahvistaa lapsi- ja perheystävällistä yhteiskuntaa ja syntyvyyden kehitystä. Lyhyemmällä aikavälillä parannetaan perhevapaiden yhdenvertaisuutta ja adoptioperheiden oikeuksia. Sairausvakuutuslakia muutetaan niin, että kunnallisen tai maakunnallisen luottamustoimen hoitaminen ei jatkossa vähennä vanhempainpäivärahaa.

Monet hallituksen alkukaudesta asetetuista tavoitteista ovat täyttymässä. Työllisyysaste lähenee asetettua 72 prosentin tavoitetta, työllisten määrä on noussut hallituskauden aikana 90 000:llä. Kokonaisveroaste on kääntynyt laskuun ja julkinen velkasuhde jatkaa myös laskuaan.

Kehysriihessä sovittiin monista työllisyyttä edistävistä toimista. Aktiivimallin aktiivisuusehtoa täyttäviä toimia laajennetaan, työttömien mahdollisuutta omaehtoiseen opiskeluun parannetaan ja nämä opinnot myös kerryttävät aktiivisuusehtoa, nuorten määräaikaisia työsuhteita helpotetaan ja työaikalakia laajennetaan ottaen käyttöön työaikapankki ja joustotyöaika.

Osaavan työvoiman saatavuutta helpotetaan koulutuksella. Kertaluontoisilla toimenpiteillä helpotetaan erityisesti esiin noussutta kohtaanto-ongelmaa. Yrityslähtöisiin työvoimakoulutuksiin ja kasvupalvelukokonaisuuksiin panostetaan. Työvoimapulan-alojen osaajien muuntokoulutuksiin lisätään rahoitusta ja alanvaihtoa helpotetaan koulutuksilla. Myös muunto- ja täydennyskoulutuksia helpotetaan ja avataan laajemmin. Kokonaisuudessaan koulutustoimiin lisätään 54 miljoonaa.

Maakunta- ja soteuudistuksen eteneminen turvataan lisärahoituksella. Valmisteluun ja rahoitukseen osoitetaan 95 miljoonaa euroa vuonna 2019. Digimuutokseen varataan 98 miljoonaa ensi vuodelle. Valinnanvapauspilotteihin tuplattiin rahoitus aiemmasta 100 miljoonasta 200 miljoonaan. Valinnanvapaus tulee voimaan vaiheistetusti.

Pohjois-Pohjanmaalle tärkeä päätös oli Oulun ja Pelson vankiloiden turvaaminen.  Tätä päätöstä on vatvottu jo liian kauan. Nyt asia saatiin vihdoin valmiiksi parhaimmalla mahdollisella tavalla. Oulun ja Pelson vankiloihin tehdään uusinvestoinnit. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: JTS, kehysriihi, eriarvoisuuden vähentäminen, työllisyys, Sipilän hallitus,

Arktisuus ja Jäämeren rata luovat uusia mahdollisuuksia

Perjantai 9.3.2018 klo 15:05

Selvitys Jäämeren radasta on valmistunut. Liikenne- ja viestintäministeriö on valinnut Jäämerelle Oulun, Rovaniemen ja Kirkkoniemen kautta kulkevan ratalinjauksen jatkoselvitettäväksi. Kaikki tutkitut ratavaihtoehdot olisivat teknisesti mahdollisia toteuttaa, mutta kustannuksissa ja ympäristövaikutuksissa on eroja. Linjauksen ratkaisi Kirkkoniemen eduksi Suomen logistisen aseman, saavutettavuuden ja huoltovarmuuden parantuminen vaihtoehtoihin verrattuna.

Arktisen alueen merkitys kasvaa jatkuvasti. Se luo EU:lle ja Pohjoismaille taloudellista selkärankaa ja uusia mahdollisuuksia elinkeinoelämälle. Keskeisessä osassa ovat sekä nyt selvitetty Jäämeren rata että Euroopan ja Aasian kasvukeskukset yhdistävä Koillisväylän tietoliikennekaapelihanke.

Jäämerirata luo Suomella uuden logistisen aseman. Siitä hyötyvät niin matkailu, kalatalous, metsä- ja metalliteollisuus, energiasektori sekä eurooppalainen logistiikka. Maailman mielenkiinto arkisille alueille kasvaa koko ajan.

Jäämeren radan selvityksessä käytiin läpi erilaisia ratalinjauksia ja niiden toteutusmahdollisuuksia. Jatkoselvitykseen valitun Kirkkoniemen reitin kustannusarvio on noin 3 miljardia, josta 2 miljardia kohdistuu Suomen puolelle. Selvityksessä on lisäksi kartoitettu mahdollisia liiketoimintamalleja ja laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Selvityksessä arvioitiin viiden eri linjausvaihtoehdon toteuttamista ja taloudellista kannattavuutta. Selvityksessä tarkastellut linjausvaihtoehdot olivat Tornio–Narvik, Kolari–Narvik, Kolari–Tromssa, Rovaniemi–Kirkkoniemi ja Kemijärvi–Alakurtti–Murmansk.

Jäämeren rata on osa isompaa liikenneverkkoa ja sen on mahdollista yhdistää Suomea pohjoiseen ja etelään. Jäämeren rata on osa eurooppalaista arktista politiikkaa, ei pelkkä alueellinen hanke. Rata kytkisi pohjoisen, arktisen Euroopan kiinteämmin osaksi Manner-Eurooppaa. Sillä olisi samalla myös Suomen huoltovarmuutta parantava vaikutus.  

Valmistunut selvitys tehtiin yhteistyössä Norjan liikenneviranomaisten kanssa. Jatkoselvitystä tehdään myös yhteistyössä Norjan kanssa. Jatkotarkastelua varten perustetaan yhteinen työryhmä, joka määrittelee asian edellyttämät jatkotyövaiheet ja -aikataulun. Työryhmän tulisi saada työnsä päätökseen 31.12.2018 mennessä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Arktisuus, jäämeren rata, jäämeren radan selvitys, liikennepolitiikka

Askeleita oikeaan suuntaan

Keskiviikko 28.2.2018 klo 12:10

Parlamentaarinen väylätyöryhmä löysi yhteisymmärryksen tulevaisuuden väyläpolitiikan linjoista. Me työryhmän keskustalaiset jäsenet pidämme tätä tänään saavutettua yhteisymmärrystä askeleena oikeaan suuntaan.

Saavutimme yksimielisen poliittisen yhteisymmärryksen harjoittaa nykyistä huomattavasti pitkäjänteisempää ja suunnitelmallisempaa väyläpolitiikkaa. Yhteisymmärrys luo edellytykset jatkaa huonokuntoisten väylien korjaamista, aloittaa nykyistä useampia isoja liikennehankkeita ja mahdollistaa hankekohtaisten yhtiöiden kerätä ulkopuolista rahoitusta isoissa hankkeissa, poistaa esteitä EU-väylärahoituksen tieltä sekä edistää liikenteen digitalisaatiota. Näitä tarvitaan, jotta tulevaisuudessakin väylämme ovat kunnossa ja uusia investointeja tehdään.

Parlamentaarisen väylätyöryhmän yksimieliset linjaukset on kirjattava seuraavan hallituksen ohjelmaan ja samalla työtä jatketaan pitkäjänteisesti yli hallituskausien hallituspohjasta riippumatta. Väyläpolitiikkaa on tehtävä huomioiden kansalaiset ja elinkeinoelämän tarpeet, alueellinen saavutettavuus sekä koko maan kehittäminen alempiasteista tieverkkoa unohtamatta.

Toimiva maantie- ja raideverkosto koko Suomessa mahdollistavat sen, että monenlaiseen yrittäjyyteen perustuva luonnonvara- ja biotalous voi aidosti edetä. Bioenergialaitokset, biotuotetehtaat, sahat, kaivannaisteollisuus, turvetuotanto, maitotilat ja -jalostamot, teurastamot sekä elintarviketehtaat ovat kuljetusten varassa. Pitkän aikavälin väyläohjelmaa laadittaessa on muistettava, että kuljetukset alkavat pääsääntöisesti pienempien teiden varrelta ja päästä, pääväylien ulkopuolelta.

Liikenneverkkojen korjausvelan rahoitustaso on pystyttävä linjaamaan seuraavien vuosien aikana parlamentaarisen liikenneverkon rahoitusta pohtineen työryhmän hyväksymän vähintään 1,3 miljardin euron tasolle.

Käytännössä korjaustarpeet ovat tätäkin suuremmat, jotta korjausvelkaa pystytään poistamaan aidosti. Ensi vaalikaudella on käytävä läpi myös liikenteen verotus ja liikenteeltä perittävät maksut. Tarvitsemme myös lisää toimenpiteitä liikenteen päästöjen vähentämiseen.

Kiitoksen myös työryhmän puheenjohtajalle, liikenneministeri Anne Bernerille (kesk.) parlamentaarisen yhteisymmärryksen saavuttamisesta. Tästä on hyvä jatkaa!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Parlamentaarinen väylätyöryhmä, tulevaisuuden väyläpolitiikka, liikennepolitiikki, väyläverkosto

Tiestön talvikunnossapitoa tehostetaan

Torstai 15.2.2018 klo 11:40

Palautetta teiden heikosta talvikunnosta on tullut ympäri Suomen. Hallitus näyttää taas ripeän toimintakykynsä, kun liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner julkaisi talvihoidon tehostamisohjelman. Siinä esitetään tiestön talvihoitoon nopeita ja pitkän aikavälin ratkaisuja. Akuuttiin tilanteeseen teiden talvihoidon parantamiseksi lisätään välittömästi kaksi miljoonaa euroa. 

Uuden ohjelman myötä talvihoidon tasoa ja hoitoluokkaa nostetaan erityisesti vähäliikenteisemmällä tieverkolla. Lisärahoitusta käytetään myös palveluhiekoituksiin ja täsmähoitoon erityisesti raskaan liikenteen reiteillä. Lisäksi laadunvalvontaa tehostetaan. Kohteet valitaan yhteistyössä ELY-keskusten kanssa. Rahoitus siirretään teiden päällystämisestä talvihoitoon, mutta määrä ei vaikuta merkittävästi päällystystöiden kokonaisuuteen. Summa vähentää päällystystöitä muutamia kymmeniä kilometrejä, kun tiestöä päällystetään yhteensä vuosittain noin 3000 kilometriä. 

Voimakas sääolosuhteiden vaihtelu sulan, sohjon ja jäätymisen välillä on aiheuttanut ongelmia monilla teillä. Teiden vasteajat ovat olleet urakkasopimusten mukaisia, mutta se ei ole riittänyt. Nyt vanhoja toimintalinjoja päivitetään vastaamaan uusia tarpeita. Tähän tarvittava lisärahoitus turvataan jatkossa perusväylänpidon rahoituksesta.

Pitkällä aikavälillä teiden talvihoitoa tehostetaan lisäämällä kunnossapidon valvontaa hyödyntäen digitalisaatiota, tietojärjestelmiä ja uutta tekniikkaa. Maantielain muutoksella saavutetaan pysyvämpiä ratkaisuja tienpidon laatuongelmiin lisäämällä sitäkin kautta tienpidon valvontaa. Uuden urakkamallin kilpailutus alkaa seuraavassa tänä syksynä käynnistyvässä kilpailutuksessa.

Talven sääolosuhteet ovat olleet erityisen vaikeat liikenteelle ympäri Suomen.  Ainoastaan sellaisilla alueilla, joissa ollaan pysytty reilusti pakkasilla, tilanne on ollut parempi. Pitää varautua siihen, että tällaisista keliolosuhteiden nopeista vaihteluista on tulossa tavallisempaa. Siksi on hyvä, että liikenne- ja viestintäministeri Berner on tarttunut asiaan näin ripeästi, eikä jäänyt odottelemaan ensi vuoden sääennusteita. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tieverkosto, talvikunnossapito, talvihoidon tehostamisohjelma

Perheiden ja lasten parhaaksi

Perjantai 9.2.2018 klo 15:35

On oltava realistinen. Myös politiikassa. Olen seurannut, kommentoinut ja etsinyt ratkaisua hallituksen ja ministeri Saarikon johdolla tehtyyn perhevapaauudistukseen. Uudistukselle asetetut tavoitteet, eri tahojen ristiriitaiset toiveet sekä rahoituskehys eivät mahdollistaneet aidosti lasten ja perheiden parhaaksi tehtävää uudistusta. Näillä nuoteille ei syntynyt sinfoniaa.

Liian moni perhe olisi menettänyt toimeentuloaan. Jopa kahdella kolmasosalla perheistä tuet olisivat pienentyneet, osalla merkittävästi.

Olen vahvasti sitä mieltä, että perheet ansaitsisivat vanhempainvapaiden uudistuksen. Tämä tuleekin kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan ja sen toteuttamiseksi pitää varata rahaa. Tehty selvitystyö ja kustannusten laskelmat on syytä laittaa visusti talteen. Parhaillaan ollaan toteuttamassa sosiaaliturvan kokonaisuudistusta. Olisi luontevaa katsoa myös perhevapaita tässä tarkastelussa.

Asetin itse perhevapaauudistuksille kolme reunaehtoa. Ensinnäkin sen tulee antaa erilaisille perheille aito valinnanmahdollisuus lasten hoitomuotoa valittaessa. En innostu kiintiöistä. Perheiden tilanne, lasten tarpeet ja vanhempien työtilanteet muodostavat kehikon, jonka kautta vanhemmat osaavat itse päättää vanhempainvapaistaan.

Toiseksi haluan kaikin tavoin kannustaa isiä osallistumaan lasten kasvatukseen ja hoivaan. Se ei synny pakolla tai kiintiöillä. Tarvitaan asennemuutosta vanhempien kesken, joustoja työelämässä ja taloudellisia kannustimia. Esitetyssä mallissa isäkiintiöitä olisi nostettu niin rajusti, että ne olisivat varmasti jääneet valtaosin käyttämättä. Tämä ei ole ainakaan lapsen etu.

Kolmanneksi haluan kaikin tavoin edistää pienten lasten hoitoa kotona. Kotihoidontuki on hieno mahdollisuus hoitaa lasta kotona aina kolmivuotiaaksi asti. Vanhemmat tarvitsevat kotiin annettavia palveluita ja pienille lapsille voimme tarjota kerhoja ja avoimen varhaiskasvatuksen päivätoimintaa.

Perhevapaauudistus ei toteudu tämän vaalikauden aikana. Sitä ei kuitenkaan kuopata. Käydään vilkasta keskustelua edelleen perheiden ja lasten parhaaksi. Onneksi meillä on asiasta innostunut perheministeri Annika Saarikko.

Lue myös perheministeri Saarikon blogi aiheesta: annikasaarikko.fi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: perhepolitiikka, perhevapaauudistus

Keskustelua vuoden 2018 budjetista

Torstai 21.12.2017 klo 12:02

Liikenteeseen supervuosi 

Ensi vuoden budjetissa liikenteen iso kuva on kunnossa, ja siitä kuuluu kiitos ministeri Bernerille. Vihdoinkin meillä on uudistuskykyä, halua ja tahtoa satsata liikenteeseen ja väyliin. Väylien kannalta ensi vuosi on rahoituksen suhteen supervuosi. Meillä on lähes 500 miljoonaa euroa korjausvelkarahaa käytettävissä nyt olemassa olevien väylien eli teiden, satamien ja ratojen korjaukseen ja parantamiseen. Uusia investointihankkeitakin käynnistetään.

Ensimmäistä kertaa myöskin liikennesektorin päästöjen vähentämiseen varataan 14 miljoonaa euroa, millä tuetaan sähkö- ja kaasuautojen hankkimista ja myöskin niiden lataus- ja jakeluinfran rakentamista sekä romutuspalkkiollekin tulee jatko. Väylähankkeiden tulevaisuuden rahoitusmalleja täytyy linjata pikaisesti eduskunnassakin, ja siihen meillä on parlamentaarinen mahdollisuus. Tai tarvitsemme miljardiluokan tasokorotuksen tulevaisuuden liikennehankkeiden toteutukseen.

Infran korjausvelkaa syntyy koko ajan niin maalla, merellä kuin ilmassa, nyt myöskin avaruudessa, kun vanhat satelliitit vanhenevat. Korjausvelkaa tulee 100 miljoonaa euroa vuodessa lisää. Myös uusia investointeja tarvitaan, koska kilpailukykymme on niiden varassa. Siksi esimerkiksi isot hankkeet, Jäämeri-yhteydet tai Tallinnan tunneli tai muut isot ratahankkeet, eivät kertakaikkisesti mahdu nykyisten budjettien rakenteeseen menoeränä, vaan siinä pitää olla joku budjetin ulkopuolinen rahoitusmalli, johon saataisiin myöskin kansainvälistä rahoitusta ja budjetin ulkopuolista rahoitusta mukaan.

Oman maakuntani liikennehankkeisiin voi olla aidosti ylpeä. Saimme pitkään ajetut hankkeet budjettiin kuluvan ja tulevan vuoden aikana. Lista on pitkä: korjausvelkarahaa usean alempiasteisen tien kunnostamiseen, 4- tien parantaminen Kempele-Kemi välillä, Oulun satama ja meriväylän syventäminen, Hailuodon kiinteä yhteys, Oulun lentokentän kiitoradan perusparannus, vt22 Kiimingin kohdilta kuntoon......

Suomi elää puusta, metsistä ja osaamisesta 

Budjetissa puurakentamisen ohjelmaan lisätään 2 miljoonaa euroa. Se on tervetullutta, koska puun jalostusarvon pitää olla se ykkönen, jota me viemme eteenpäin. Toivon, että myöskin kansainvälistä vientiä puurakentamisen ja osaamisen puolesta koordinoidaan, koska siellä näen isoa potentiaalia siihen, miten kansantaloutta pystytään kasvattamaan puurakentamisen ja puuosaamisen viennillä.

Hallitus on tehnyt suuria ja pieniä tekoja energia- ja ilmastopoliittisella puolella koko tämän vaalikauden aikana. Aihe on myös suuresti agendalla, kun mietitään tulevia vuosia ja kansainvälisiä ratkaisuja.

Olen erityisen tyytyväinen siihen, että ilmasto- ja energiatalkoisiin ovat lähteneet myöskin useat kunnat, kaupungit ja seutukunnat. Nämä kaupunkien ja alueiden ilmastotyöt jatkuvat, mutta ennen kaikkea toivon, että Hinku-hanke, hiilineutraali yhteiskunta ja kunnat, jatkaa alueella työtä. Ainakin oman kuntani Oulun naapurikunta Ii on pisteenä iin päälle tehnyt työtä sen puolesta, että alueiden asukkaat ovat itse ideoineet, mitä voisivat tehdä vähentääkseen hiilijalanjälkeään. Tulokset puhuvat puolestaan.

Hallitus jatkaa ilmastonmuutoksen vastaista työtä merkittävillä lisätoimilla, ja ilmastoon ja energiaan liittyvä lisäpaketti nousee summaltaan 48 miljoonaan euroon, ja sillä tuetaan energia- ja ilmastostrategian lähtökohtia. 

 

Työtä ja toimeliaisuutta koko Suomeen 

Olen erityisen tyytyväinen siihen, että Sipilän hallitus katsoo koko Suomen kilpailukykyä, yrittäjyyttä ja työllisyyttä koko maan alueella. Yritysten edellytysten tukeminen on erityisen tärkeää. Siksi alueellisen kuljetustuen jatkaminen ensi ja seuraavalle vuodelle 2019 on hyvä päätös. Siihen varataan vuosittain 5 miljoonaa euroa. Pidän tärkeänä, että sitä jatketaan myöskin vuoden 2019 jälkeen.

Työllisyys ja työttömyys ovat puhuttaneet paljon. On hieno asia, että 50 000 työllisen lisääminen viime vuoteen verrattuna on tapahtunut vuoden aikana. Työ on parasta sosiaaliturvaa. Työllisyyden edistämiseksi pitää tehdä lujasti töitä. Siksi on käsittämätöntä, että työttömyysturvan aktiivimallia on riepoteltu aika rankastikin. Me haluamme lisätä toimenpiteitä siihen, että työttömät pääsisivät töihin, ja näihin aktiivitoimenpiteisiin muun muassa kuntoutuksen ja osaamisen, koulutuksen puolella satsataan lisää. 

Työttömyysturvan aktiivimalli kannustaa hakeutumaan töihin ja työvoimapalveluihin työttömyyden kaikissa vaiheissa. Samalla työttömyysturvan omavastuupäiviä vähennetään työttömyyden alussa 7 päivästä 5 päivään.

On tärkeää, että työttömät pääsevät omaehtoisesti opiskelemaan. Lyhytkestoista opiskelua työttömyysturvalla helpotetaan. Työnsä menettänyt voi pysyä aktiivisena ilman pelkoa työttömyysetuuden menettämisestä ja hakeutua esimerkiksi ammatillisia valmiuksia ja yritystoimintaa tukevaan koulutukseen.

Työttömillä on myöskin tulevaisuudessa vielä parempi mahdollisuus harjoittaa yritystoimintaa neljän kuukauden aikana työttömyysturvalla. Tämä on hyvä osoitus siitä, että voidaan kokeilla niitä työllisyyden siipiä myöskin sen oman osaamisen puitteissa työllistäen itse itsensä.

 

Tuemme lapsia, nuoria ja perheitä

Aika moni puolue ja eduskuntaryhmä on sanonut, että kasvu kuuluu kaikille. Niin se kuuluukin silloin, kun talouskasvua on jaettavissa. Sosiaalista oikeudenmukaisuutta harjoitetaan ensi vuoden budjetin osalta erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla. 

Erityisen tyytyväinen olen siihen, että tämä hallitus satsaa lapsiin, nuoriin ja perheisiin. Ensi vuoden alusta ministeri Saarikon johdolla linjataan perhevapaauudistus. On tärkeää, että uudistus ja vanhempainvapaajärjestelmän remontti tehdään lapsi- ja perhelähtöisesti. Lapsen luontaista kasvua ja kehitystä pitää tukea.

On tärkeää, että tuemme vanhempien osa-aikatyömahdollisuuksia silloin, kun lapset ovat pieniä. Toivon, että me löydämme yhdessä niin hallituspuolueiden kuin sitten työryhmässä olevien ihmisten ja järjestöjen kanssa yhteisen näkemyksen perhevapaauudistuksen tulevaisuudesta.

Uudistukset eivät lopu tähän, vaan seuraavan vuoden perhe-etuuksien parantamista on monella rintamalla:

Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan 70 miljoonalla eurolla vuoden alusta niin, että alennukset kohdistuvat pieni- ja keskituloisiin. Maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin tulee lähes 7 000 perhettä lisää. Toisen lapsen sisaralennus nostetaan 50 prosenttiin. Sitten kokeilemme 5-vuotiaiden maksutonta varhaiskasvatusta niiden kuntien ja niiden lasten kanssa, jotka haluavat lähteä mukaan tähän kokeiluun.

Äitiyspakkaukseen tehdään korotuksia niin, että äitiysavustusta korotetaan noin 30 eurolla. Ja sitten, mikä on parasta: minimisairauspäivärahoja korotetaan 23 eurolla kuukaudessa. Se tarkoittaa, että pikkulapsiperheiden vanhempainpäiväraha nousee samalla ja esimerkiksi pienimmät äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahat nousevat sillä 23 eurolla kuukaudessa.

Teemme yksinhuoltajakorotuksen lapsilisään, 5 euroa kuukaudessa, se on 60 euroa vuodessa. Ja erityisesti keskusta on ajanut sitä, että opintotukeen tehdään huoltajakorotus. Se tapahtuu nyt sitten ensi vuoden alusta, ja opintotukeen huoltajakorotus on 75 euroa kuukaudessa.

Nämä satsaukset lapsiin, perheisiin ja nuoriin ovat tärkeitä mietittäessä sitä, milloin tätä oikeudenmukaisuutta erityisesti voidaan käyttää.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: TAE2018, budjetti 2018, liikenne, työllisyys, ympäristö, sosiaalinen oikeudenmukaisuus

Työllisyyden parantamiseen aktiivisuutta

Maanantai 18.12.2017 klo 16:56

Työllisyyden parantaminen vaatii toimia kaikilta, niin yhteiskunnalta, työnantajilta kuin työnhakijoiltakin. Eduskunnassa on käsittelyssä uusi aktiivimalli, jolla edistetään työllisyyttä ja halutaan estää työttömyyden pitkittymistä. Malli perustuu kolmikantaisen työryhmän työhön.

Aktiivimallissa työttömyyden alun omavastuupäiviä vähennetään nykyisestä 7 päivästä 5 päivään. Muutos parantaa työttömyysetuuden saajan taloudellista tilannetta työttömyyden alussa.

Jatkossa työttömän aktiivisuutta seurataan kolmen kuukauden jaksoissa. Aktiivisuus osoitetaan osallistumalla työllistymistä edistäviin palveluihin tai palkkatyöhön. Työllistyminen voi olla myös osittaista. Yritystoiminta lisätään yhdeksi tavaksi edistää omaa työllistymistä.

Työllistymistä edistäviä palveluita ovat mm. työnhakuvalmennus, uravalmennus, työvoimakoulutus, työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen koulutus, työkokeilu sekä kuntouttava työtoiminta. Aktiivisuuden voi osoittaa myös osallistumalla muuhun te-toimiston järjestämään palveluun tai toimintaan, joka parantaa työllistymisedellytyksiä. Nämä voivat olla esimerkiksi erilaisia erikseen sovittavia työ- tai uravalmennuksia. Erilaisten vaihtoehtojen avulla työttömät halutaan pitää kiinni työnhaussa ja välttää työttömyyden pitkittymisestä johtuvaa työelämästä syrjäytymistä.

Malli ei hidasta työttömyysetuuksien maksamista, eikä vaikuta käsittelyaikoihin. Osa työttömyysetuuden saajista on kokonaan vapautettu aktiivimallista. Näitä ovat esimerkiksi henkilöt, jotka saavat työkyvyttömyyteen tai vammaan perustuvaa etuutta samaan aikaan työttömyysetuuden kanssa sekä omais- ja perhehoitajat, jotka saavat työttömyysetuutta. Myös työttömyyseläkettä hakevat työttömät ovat mallin ulkopuolella.

Työttömyysetuutta voi saada myös soviteltuna, jos osoittaa aktiivisuutensa palkkatyössä tai yritystoiminnalla. Sovittelussa on vain osa ansiotuloista pienentää etuutta ja käytössä on 300 euron suojaosa. Sen alittavat tulot eivät vaikuta etuuteen ollenkaan. Jos taas tulot ovat yli suojaosan, puolet suojaosan ylittävästä tulosta pienentää etuutta. 400 euron tulosta siis 50 euroa pienentää etuutta. Kokonaisuudessaan palkka ja työttömyysetuus yhteen sovitettuna on enemmän kuin pelkkä työttömyysetuus täytenä.

Seurantajakson aktiivisuus vaikuttaa seuraavan kolmen kuukauden jakson etuuteen. Kun työtön on aktiivinen, hän saa etuutensa normaalin suuruisena tai korotettuna. Jos tarvittavaa aktiivisuutta ei pysty osoittamaan, etuutta alennetaan väliaikaisesti. Pienennys kestää seuraavan kolmen kuukauden jakson ajan. Pienennys on yksi omavastuupäivä kuukaudessa. Pienentäminen ei kertaannu, vaikkei aktiivisuutta pystyisi osoittamaan seuraavallakaan jaksolla, vaan pienentäminen tehdään aina täyteen etuuteen. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Työllisyys, aktiivimalli, työttömyysetuus

Työtä ja toimeliaisuutta Suomeen

Torstai 14.12.2017 klo 9:24

Eduskunta alotti tänään vuoden 2018 budjetin käsittelyn. Koko syksyn ajan valiokunnissa on kuultu asiantuntijoita ja annettu lausuntoja valtion rahanjaosta. Olen erityisen iloinen siitä, että koko vaalikauden tehty työ kantaa hedelmää. Suomen talous kasvaa, työllisyys paranee ja velaksi elämisen loppu on näköpiirissä. Pääministeri Juha Sipilän johdolla on tehty päätöksiä, jotka edesauttavat muun muassa lisäsatsauksia perusturvaan, kuntapalveluihin, koulutukseen ja liikennehankkeisiin.

Olemme uudistusten tiellä. On selvää, että sote- ja maakuntauudistukset viedään maaliin. Jokainen suomalainen on ansainnut tasa-arvoiset julkiset palvelut. Pientä viilaamista on vielä sosiaali- ja terveysuudistuksen valinnanvapautta koskevassa lainsäädännössä, mutta nekin saadaan ratkaistua. Olemme purkaneet satoja turhia normeja ja lakeja. Näistä esimerkkinä mökkialueen muuttamisesta pysyväksi asutukseksi tai juhlakylttien pystytyksen tienvarsille ilman ilmoitusvaelvollisuutta. Byrokratian purkua jatketaan edelleen.

Talouskasvumme on orastavaa. Ylimääräistä jaettavaa ei edelleenkään valtion kirstussa ole. On kuitenkin oikeudenmukaista, että pienetkin liikkumavarat käytetään pienituloisten ja perusturvan varassa elävien ihmisten auttamiseksi. Siksi olen tyytyväinen, että keskustajohtoisesti on päätetty, että takuueläkettä korotetaan, omais- ja perhehoidon rahoitusta parannetaan, opintotukeen tulee huoltajakorotus, varhaiskasvatusmaksuja alennetaan, pienimpiä vanhempainpäivärahoja ja sairaspäivärahoja korotetaan, pienituloiset vapautuvat yleisradioverosta…… Listaa voisi jatkaa usean kappaleen verran. Edellä vain kourallinen esimerkeistä.

Oli erikoista, että pääoppositiopuolue SDP junnasi menneissä ja vanhoissa höttöesityksissä. Kehuivat puoluettaan uudistajiksi ja iskivät pöytään sellaisen pinon niitä, että alkoi lompakonpohjaa kuumottamaan. Kuka maksaa? SDP:n suuriin uudistusksiin kuului mm. oppivelvollisuuden pidentäminen, koko varhaiskasvatus ilmaiseksi sekä työttömille lisää etuisuuksia. Nyt ei ole aika lisätä valtion julkisia menoja. Eikä ottaa lisää velkaa. Sen sijaan koko oppositio voisi keskittyä esittämään keinoja työllisyyden ja talouskasvun vauhdittamiseksi. Meidän tavoite on, että ensi vaalikaudella vähintään 100 000 työtä vailla olevaa ihmistä saa työtä.

Käymme kuluvan ja ensi viikon värikästä keskustelua budjetista eduskunnassa. Toivottavasti rakentavassa hengessä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Budjetti 2018, työllisyys, eduskunta, Sipilän hallitus

Suomi 100

Tiistai 5.12.2017 klo 10:09

Tämä on ollut hieno matka. Suomen itsenäisyyden 100- vuoden juhlavuotta on juhlistettu riemukkaasti koko vuosi. On ollut kyläjuhlia, urheilukilpailuja, kokouksia, neulottu villasukkia ja valittu kansallisruuaksi ruisleipä. Yksi mieleenpainuvin juhlateko oli kolmen kunnan Suomussalmen, Taivalkosken ja Kuusamon alueelle perustettu Hossan kansallispuisto. Avajaiset luonnon keskellä ruokailuineen muistutti maamme luonnon kauneudesta.

”Sininen on taivas, siniset on silmänsä sen. Siniset on järvet, sinisyyttä heijastaen. Valkoinen on hanki, valkoiset on yöt kesien.”

Uskon, että lähes jokainen suomalainen on saanut kokea ripauksen juhlahumusta. Viikonvaihteessa pidettiin usealla koululla itsenäisyyspäivää. Opettajat olivat pukeutuneet kansallispukuihin ja oppilaiden esitykset olivat liikuttavia. Musiikki, näytelmät ja esitykset olivat ripaus mennyttä, mutta katse tiukasti tulevaisuudessa. On tärkeä kunnioittaa sotiemme veteraaneja, tuntea maamme historia ja olla ylpeä juuristamme.

”Kotimaa kun taakse jäi. Mietin hiljaa mielessäin. Mitä siitä kertoisin? Kysyjille vastaisin. Kertoisinko köyhyyden? Laudat eessä ovien, tai sen kaiken rikkauden...”

Oulu sai isännöidä valtakunnallisen Suomi-100 tilaisuuden viime lauantaina. Oulu-halli oli kauniissa juhla-asussa, konsertti yllättävä erilaisin ohjelmanumeroineen ja juhlaväki iloisella tuulella. Pääministeri sekä presidentti puolisoineen kunnioittivat läsnäolollaan juhlaa. Erityinen hatunnosto juhlan taiteelliselle toteutukselle. Oli nykytanssia, klassikkolauluja ja ihanat tanhuesitykset pikkupirpanoiden tähdittämänä.

Kun lasten kuoro kajautti Finlandian, ei salissa ollut kuivaa silmää.
”Oi Suomi, katso, Sinun päiväs koittaa
Yön uhka karkoitettu on jo pois
Ja aamun kiuru kirkkaudessa soittaa
Kuin itse taivahan kansi sois
Yön vallat aamun valkeus jo voittaa
Sun päiväs koittaa, oi synnyinmaa”

Eduskunta otti vastaan Nuorten uuden itsenäisyysjulistuksen. Se on 100Visio. Kuopion lyseon lukion oppilaat kuvasivat osuvasti mitä Suomi ja maailma tänä päivänä on:

"Rauhallinen ja hyvinvoiva maailma on edellytys rauhalliselle ja hyvinvoivalle Suomelle. Ainoastaan maailmalle avoimena Suomi voi menestyä tulevaisuudessa. Koska perusasiat ovat maassamme jo nyt erinomaisesti, on meidän autettava ihmisiä, joilla asiat ovat huonommin. Suomen pitää näyttää maailmalle mallia tasa-arvossa, demokratiassa ja onnellisuudessa."

Tässä yhä kansainvälistyvässä maailmassa korostuvat Suomen vahvuudet. Täällä on turvallista, meillä on ehyt yhteiskuntarakenne, demokratia, tasa-arvo, puhdas luonto, koulutusmahdollisuudet kaikille, sosiaaliturva ja peruspalvelut. Tulevaisuus on meistä kiinni. Yhdessä pystymme tekemään, osallistumaan, välittämään ja luomaan Suomen, jossa kaikki ovat mukana. Jokainen on tärkeä. Yhdessä.

HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ JA ROHKEUTTA TULEVIIN VUOSIIN!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Itsenäisyys, Suomi100, itsenäisyyspäivä, juhlavuosi

Keskustelua lastensuojelusta

Perjantai 24.11.2017 klo 15:34

Viime päivinä on keskusteltu laajasti lasten asioista. On harmillista, että lasten pahoinvointi, huostaanotot sekä lastensuojeluilmoitukset kasvavat. Kehitys on kerta kaikkiaan katkaistava. Puuttuminen epäasialliseen lasten kasvatukseen, hoivaan ja hoitoon on tärkeää, mutta pystymmekö tekemään jotakin ennen kuin rysähtää? Miksi apua saadaan vasta kun on tehty lastensuojeluilmoitus?

Eduskunta on lisännyt tällä vaalikaudella kuntien valtionosuuksia ja olisi kohtuullista, että kunnissa niitä käytettäisiin sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Lasten ja perheiden palvelut aiotaan nyt koota yhteen, jossa katsotaan paremmin kokonaisuutta. Apua ja tukea on saatava oikeaan aikaan ja yhdestä paikasta.

Lastensuojelutyössä työskentelevät kokevat työssä uupumista ja riittämättömyyttä. Henkilökunta vaihtuu tiheään. Yksikään laki tai hoitajamitoituksen tarkistaminen eivät poista lasten ongelmia. Tarvitsemme useita muutoksia.

Näen, että lastensuojelun menojen lisääntymisen tarve on pysäytettävä. Syyttäviä sormia kuntia, kaupunkeja, lastensuojelun työntekijöitä tai eduskuntaa kohtaan on riittävästi. Tässä tilanteessa herää kysymys: mikä meitä aikuisia vaivaa, kun emme pysty huolehtimaan lapsistamme? Huostaanotot ja lasten pahoinvointi kumpuaa koko perheen tilanteesta. Lasten oireiden hoitamisen lisäksi katseet syytä kääntää meihin aikuisiin.

Tunnista, että aikuisten ongelmat, pahoinvointi, työssä uupuminen ja henkinen jaksaminen ovat usein koetuksella. Olemme kuitenkin ensisijaisesti vastuussa lapsistamme. Aikuisten hätään on haettava apua ja vertaistukea. Yksin ei kenenkään pidä jäädä ongelmia hautomaan. Varhaista puuttumista ja apua on esimerkiksi meidän jokaisen lähimmäisen kyky tunnistaa avuntarve ja auttaa resurssiemme mukaan.

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden teemana on yhdessä. Kasvatustyössä ja lasten hoivaamisessa tarvitaan meitä kaikkia. On aika tehdä välittävän vanhemmuuden rytiliike. Siihen tarvitaan meitä kaikkia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lastensuojelu, sosiaalityö, yhteiskunta, suomi100

Kiinteistöveron alarajaa ei koroteta, maatalouteen lisätukea

Keskiviikko 25.10.2017 klo 6:53 - Mirja Vehkaperä

Eduskunnassa käsiteltiin viime viikolla tämän vuoden kolmatta lisätalousarvioesitystä. Maatalouden pitkään jatkuneet vaikeudet ja huono satovuosi huomioitiin esityksessä 25 miljoonan euron lisärahoituksella. Lisäksi Suomi hakee EU:lta tukea poikkeuksellisten sääolojen johdosta ja selvittää, miten tukeminen onnistuu jatkossa parhaiten EU-sääntöjen puitteissa.

Lisätalousarvioesityksen yhteydessä valtiovarainvaliokunta päätti yhdessä hallituksen kanssa luopua kiinteistöveron alarajan nostamisesta. Suomen talous on nousussa eikä parantunut taloudellinen tilanne näin vaadi kiinteistöveron alarajan korotusta.

Päätös merkitsee asumiskustannusten nousun hillitsemistä. Muutos tuo helpotusta esimerkiksi monien pienituloisten eläkeläisten tilanteeseen. Korkea kiinteistövero voisi myös estää investointeja esimerkiksi maataloudessa.

Kunnat päättävät kiinteistöveron muutoksista lain määrittämien ala- ja ylärajojen puitteissa. Jatkossa kunnilla on entistä laajemmat mahdollisuudet tehdä muutoksia ja säädellä tulojaan, kun vaihteluväli on suurempi.

Näiden lisäksi lisätalousarviossa panostettiin mm. innovaatioiden tukemiseen ja digitalisaation edistämiseen lisäämällä rahoitusta Tekesille sekä Kansallisarkiston ja Väestörekisterikeskuksen digitalisaatiohankkeisiin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lisätalousarvio 2017, kiinteistövero, maatalous

Suomi nousee

Torstai 12.10.2017 - Mirja Vehkaperä

Sipilän hallituksen uudistuspolitiikka on todistetusti toiminut. Talous kasvaa, työllisyys paranee ja velaksi elämisen loppu lähenee. Kahden vuoden jälkeen Suomi on paremmassa kunnossa ja tulevaisuus on valoisampi.

Työllisyyden parantaminen on edelleen ykkösasia. Hallituksen 70 prosentin työllisyystavoitteesta pidetään kiinni. Uusilla ratkaisuilla luodaan lisää työpaikkoja etenkin tulevaisuuden aloille. Matkailu, metalli - ja metsäteollisuus, biotalous sekä palvelualat kärsivät paikoin työvoimapulasta. Työn, opiskelun ja yrittäjyyden mahdollisuuksia lisätään aktiivitoimenpiteillä, jolloin pelko työttömyyskorvauksen tai toimeentulon menettämisestä vähenee. Rohkaisevaa on, että työttömiä työnhakijoita on nyt lähes 50 000 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Suomi on kunnossa vasta silloin, kun kaikki ovat mukana. Jokaisen suomalaisen ja koko maan on päästävä osalliseksi talouden noususta. Eriarvoisuuden torjumiseen tarvitaan verotuksen ja perusturvan uusia ratkaisuja. 

Yhteiskunnan parempiosaisten solidaarisuusveron alarajan alentamista jatketaan ja ostovoiman ja työllisyyden varmistamiseksi tehdään 270 miljoonan tuloveronalennukset. Hallitus on myös jo aiemmin keventänyt pieni- ja keskituloisten sekä eläkeläisten verotusta. Korotamme jo kolmatta kertaa pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkettä.

Ensi vuonna satsaamme erityisesti lapsiin ja perheisiin. Pieni- ja keskituloisten perheiden päivähoitomaksut alenevat ja noin 7 000 perhettä vapautuu maksuista kokonaan. Opintotukeen tehdään Keskustan tavoitteiden mukaisesti huoltajakorotus. Toteutamme perhevapaauudistuksen, kokeilemme maksutonta varhaiskasvatusta 5-vuotiaille, päihdeongelmaisten äitien hoitoon panostetaan ja lapsilisän yksinhuoltajakorotus nousee samalla kun pikkulapsiperheiden vanhempainpäivärahaa korotetaan. 

Tarvitsemme koko Suomen voimavarat käyttöön kasvun ja työllisyyden parantamiseksi. Siksi olen ylpeä eduskunnassa tehdyistä liikenteen satsauksista. Panostamme ennätysmäärän olemassa olevan tiestön, yksityisteiden, satamien ja raiteiden parantamiseen. Maakuntamme hankelista on kattava: lentokentän parannus, valtatiet 4 ja 8, Oulun sataman syvennys, Hailuodon kiinteä yhteys, Pohjanmaan junaradan parannukset sekä alempiasteisten teiden kunnostukset. Pohjoisille alueille tärkeä kuljetustuki saa jatkoa.

Pidämme kiinni uudistuspolitiikastamme. Jokaisen tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut halutaan turvata oikein ajoitettuina ja saatavilla olevilla lähipalveluilla. Erityisosaamista voidaan keskittää maakunnalliselle tasolle. Haluamme myös Suomeen maakuntahallinnon. Päätöksenteko muun muassa maankäytön, asumisen, liikenteen ja rakentamisen asioissa kuuluu alueille.

Odotettavissa on työntäyteinen ja lämmin poliittinen syksy. Työkinttaat pysyvät käsissä. 

(kirjoitus on julkaistu Kalevan kolumnipalstalla 11.10.2017)

Kommentoi kirjoitusta.

Tyttövoimaa!

Keskiviikko 11.10.2017 - Mirja Vehkaperä

Tänään keskiviikkona vietämme kansainvälistä tyttöjen päivää. Onnea tytöt! Jokaisella tytöllä maailmassa pitäisi olla mahdollisuus koulutukseen, toimeentuloon, kasvaa turvassa väkivallalta ja syrjinnältä, päättää itse naimisiin menostaan ja perheen perustamisesta sekä osallistua yhteiskunnan rakentamiseen. Näin ei aina ole. Tytöt ja naiset kohtaavat syrjintää ja epätasa-arvoa  eri puolilla maailmaan. 

Tutkimustenkin mukaan yksi parhaimmista keinoista vähentää köyhyyttä maailmassa on tyttöjen koulutus. Pekingissä vuonna 1995 järjestetyn neljännen naisten asemaa käsitelleen maailmankonferenssin merkittävin anti, Pekingin julistus ja toimintaohjelma, linjasi muun muassa, että kasvatus ja koulutus ovat ihmisoikeus ja välttämätön keino tasa-arvon, kehityksen ja rauhan saavuttamiseksi. 

Noin 62 miljoonaa tyttöä ei maailmassa pääsee kouluun. Koulutuksen esteitä on monia. Osalla perheistä ei ole varaa kouluttaa kaikkia lapsiaan ja usein silloin vanhemmat kouluttavat vain poikansa. Myös lapsiavioliitot ja varhainen äidiksi tulo ovat yksi syy tyttöjen opintojen keskeytymiseen. Yli 64 miljoonaa tyttöä maailmassa on avioitunut alaikäisinä. Suurin osa heistä vasten tahtoaan. Tyttöjen koulutustason nostaminen vaurastuttaa yhteiskuntaa. Hyvän peruskoulutuksen saanut tyttö avioituu ja hankkii lapsia todennäköisemmin vasta aikuisena, huolehtii omasta ja perheen terveydestä sekä tuntee omat oikeutensa.

Sukupuolten välinen tasa-arvo on ollut jo kauan tärkeä osa Suomen kehityspolitiikkaa. Onneksi on olemassa monia keinoja auttaa tasa-arvon ja ihmisoikeuksien toteutumista. Päättäjinä voimme vaikuttaa ratkaisullamme, millaiseksi muovaamme yhteiskuntaa ja maailmaa tytöille. Jokainen meistä voi osallistua esimerkiksi osallistumalla vapaehtoistyöhön, lahjoittamalla tai levittämällä tietoa tyttöjen asemasta maailmassa. Kaikki erittäin tärkeitä keinoja.  

Vaikka tämä päivä on muistutus siitä, kuinka paljon meillä on tehtävää tyttöjen oikeuksien ja tasa-arvon puolesta, samalla se on juhlapäivä maailman tytöille. Tytöissä on valtava potentiaali ja mahdollisuus. Tyttöjen aseman parantaminen heijastaa koko yhteisöön ja yhteiskuntaan. Meidän tehtävänä on tukea heitä ja luoda maailma, jossa kaikki tytöt ja naiset ovat tasa-arvoisessa asemassa ja pääsevät toteuttamaan itseään ilman syrjintää.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tyttöjen päivä, tasa-arvo, ihmisoikeudet, koulutus

Oikein kohdennetut perhetuet

Keskiviikko 13.9.2017

Verotuksen lapsivähennys poistuu vuoden 2018 alussa. Edellinen hallitus toteutti sen kompensoidakseen vuonna 2015 tehtyjä lapsilisäleikkauksia. Vähennys on ollut henkilökohtainen ja tulosidonnainen. Enimmillään lapsivähennys oli 50 euroa jokaisesta huollettavasta alaikäisestä lapsesta ja vähennys poistui asteittain tulojen kasvaessa.  Se oli tarkoitettukin väliaikaiseksi ratkaisuksi, eikä hallitus sille budjettiriihessä esittänyt jatkoa. Tämä tarkoittaa, että aiemmin tehtyjen lapsilisäleikkauksien vaikutukset toteutuvat nyt täysimääräisinä. Tämä on herättänyt keskustelua. 

Lapsivähennyksen ongelmana on ollut, ettei se ole hyödyttänyt kaikista pienituloisimpia, joilla ei ole ollut verotettavaa tuloa. Vähennyksen ulkopuolelle on jäänyt iso joukko perheitä. Esimerkiksi opintorahalla opiskelevat eivät ole olleet oikeutettuja lapsivähennykseen. Nyt opintotuen huoltajakorotuksen ansioista heidänkin tilannettaan pystytään parantamaan. Myös yksinhuoltajat, joiden verotettava tulo on ollut noin 1250 euroa kuukaudessa, eivät ole pystyneet hyötymään vähennyksestä. Heille ei ole kertynyt suoritettavia veroja, joista vähennys oltaisiin voitu tehdä. Näitä perheitä on noin 16 500. Nyt he saavat yksinhuoltajakorotuksen lapsilisään.

Budjettiriihessä hallitus teki siten ratkaisuja, jotka parantavat nimenomaan pieni- ja keskituloisten lapsiperheiden asemaa. Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan ja nollaluokka laajenee 6700 uudelle perheelle. Lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen tulee viiden euron korotus sekä opintotukeen saadaan huoltajakorotus. Lisäksi vähimmäispäivärahaa, joka sisältää myös pikkulapsiperheiden alimmat vanhempainpäivärahat, korotetaan 23 eurolla kuussa. Nämä ovat aitoja parannuksia juuri pientuloisille lapsiperheille.

Arvioiden mukaan verotuksen lapsivähennys on maksanut 80 miljoonaa euroa vuodessa. On tärkeää, että hallitus ohjaa vapautuneet varat niille perheille, jotka niitä kipeimmin tarvitsevat. Se on huolenpitoa!

Kommentoi kirjoitusta.

Eduskunnan syksy

Keskiviikko 6.9.2017 - Mirja Vehkaperä

Eduskunnan syysistuntokausi pärähti käyntiin remontoidussa päärakennuksessa. Kyllä nyt kelpaa. Kymmenen vuoden peruskorjaus on saatu päätökseen ja talo on käyty läpi lattiasta kattoon jokaista kolkkaa myöten. Parlamentti muistuttaa meitä historiasta, mutta kiillotetut tulevaisuuden patsaat kauaskantoisista päätöksistä. Teemme työtä koko Suomen ja suomalaisten eteen.

Politiikan saralla onkin vilskettä. Hallituksen toimintakyky ja uudistamisen toimet punnittiin vastikään käydyssä budjettiriihessä. Talous kasvaa, työllisyys paranee ja Suomen kilpailukyky kohenee päivä päivältä. Valtion velkaantuminen on saatu taittumaan ja tiukka menojen hillinnän kuuri alkaa puremaan. Pääministeri Sipilä on pitänyt meidät hyvinkin tietoisina päämäärästä jota kohti mennään suunnitellusti: Suomi laitetaan kuntoon!

Erityisen iloinen olen budjettiriihen lapsia ja perheitä kohtaan tulleista useista panostuksista. Pieni- ja keskituloisten päivähoitomaksuja alennetaan, yksinhuoltajien lapsilisää korotetaan, opiskelijoille huoltajakorotus ja ennen muuta perhevapaauudistus käynnistetään. Perheministeri Saarikolle vahva alku ja tiedän, että lisää seuraa. Iloksi on pistettävä myös meidän liikenneministeri Bernerin listoille päässeen Hailuodon kiinteän yhteyden rakentamispäätöksen. Pitkään odotettu hanke ei saa kangistua nyt valituskierteeseen.

Syksy tuo pöytään yllättävän tutut aiheet: sote- ja maakuntauudistuksen, työllisyyden edistämisen, turvallisuuskysymykset, maahanmuuttopolitiikan, energia- ja ilmastoaiheet, vanhempainvapaauudistuksen, ammatillisen koulutuksen reformin, liikenneinfran rahoitusmallin, …….. Lista on loputon. Meiltä odotetaan ratkaisuja moneen yhteiskunnan ongelmaan.

Kalenteri on pullollaan kokouksia, tapaamisia ja tapahtumia niin Helsingin kuin maakunnankin päässä. Tulkaahan ihmettelemään eduskuntatalon loistetta, jos satutte isolla kirkolla piipahtamaan. Täällä ollaan työn touhussa.

eduskunta2.jpg

 

Kommentoi kirjoitusta.

Eduskuntaryhmä vauhdissa

Keskiviikko 23.8.2017

Kokoonnuimme alkuviikosta eduskuntaryhmän kesäkokoukseen Savonlinnaan. Tunnelma oli vireä ja porukka oli ladannut akkunsa kesän aikana tuleviin koitoksiin. Vierailin ennen kokousta ministeri Bernerin ja edustaja Pakkasen kanssa Sulkavalla. Viestit olivat tuttuja: tarvitaan huolenpitoa koko Suomen alueella palveluiden, liikenneyhteyksien ja koulutuksen saralla. Tutustuttiin myös Vekaransalmen isoon tulevaan siltahankkeeseen. Sillä korvataan nykyinen lossiyhteys.

Kävimme kokouksessa läpi maailman ja Turun terrorismitapahtumia. Väkivaltaiset teot on syytä tuomita jyrkästi, osoittaa voimia lähiomaisille ja kitkeä pelonsekaiset ajatukset. Ison kiitoksen ansaitsevat kriisitilanteessa toimineet viranomaiset, poliisi, terveydenhuollon ammattilaiset, SPR, kirkko ja useat vapaaehtoistahot. Yksistään lait tai asetukset eivät valitettavasti estä ääri-iskuja. Kiirehdimme kuitenkin tiedustelulainsäädännön käsittelyä eduskunnassa ja pureudumme kielteisen turvapaikkahakemusten saaneiden tilanteeseen. 

Yhteiskunnassa on myös ilon ja onnistumisen merkkejä. Työllisyys kasvaa, talous elpyy ja kauppa käy. Yhä useampi on saanut työ- ja koulutuspaikan. Suomea on laitettu kuntoon useilla uudistuksilla, joita viedään määrätietoisesti eteenpäin. Turhien normien purkamisessa olemme päässeet yli kolmensadan asian kimppuun.

Ison osan kokousta hahmotimme syksyn tulevaa toimintaa. Budjettiriihessä halutaan jatkaa työllisyyttä parantavia tekoja ja edistää yrittäjyyttä. Keskiössä ovat muun muassa elintarviketuotanto, biotalous, eriarvoisuuden poistaminen esimerkiksi perhepolitiikkaan satsaamalla. Liikenteen vähäpäästöisyys ja uudet liikenteen palvelut tarvitsevat innovatiivisia ratkaisuja.

Savonlinna tarjosi upeat puitteet Olavinlinnassa kesäkoukselle. Aamulla kävin juoksulenkin pitkin vesistöjen rantaviivaa ja tarjosimme aamukahvit torin kupeessa. Täältä tullaan poliittinen syksy!

IMG_2855.JPG

IMG_2853.JPG

Kommentoi kirjoitusta.

Viikkoon mahtuu monenmoista

Keskiviikko 21.6.2017


Kuluvien viikkojen aikana on tapahtunut useita käännöksiä. Perussuomalaisten puoluekokous ja Jussi Halla-Ahon valinta uudeksi puheenjohtajaksi aiheutti tapahtumasarjan, jonka myötä hallituspohjaa jouduttiin tarkastelemaan uudestaan. Tapahtumasarjan päätteeksi Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä irtaantui 22 kansanedustajaa, joista 20 perusti ensiksi uuden eduskuntaryhmän ja myöhemmin uuden puolueen, Sinisen tulevaisuuden.

Viikkoa myöhemmin käsiteltiin valtioneuvoston tiedonantoa hallituspohjan muutoksista. Pääministeri Sipilä kävi tiedonannon läpi eduskunnan istuntosalissa. Perussuomalaisten puolueen linja oli muuttunut kauemmaksi kahden muun hallituspuolueen linjasta ja arvoista. Sipilä, Orpo ja Perussuomalaisten uusi puheenjohtaja Jussi Halla-Aho kävivät keskustelun, jonka jälkeen Sipilä ja Orpo päätyivät ehdottamaan, että hallitusyhteistyö ei voi enää jatkua. Arvoero hallituspuolueiden välillä oli kasvanut niin suureksi, että oli ilmeinen riski, ettei siltä pohjalta enää pystytä löytämään ratkaisuja eteen tuleviin asioihin. Erityisesti tämä riski liittyi EU-politiikkaan ja maahanmuuttopoliittisiin linjauksiin.

Mielestäni tämä oli hankalassa tilanteessa paras mahdollinen ratkaisu. Perussuomalaisten johto muuttui radikaalisti, jonka myötä yhteistyö heidän kanssaan olisi varmasti ollut haastavampaa. Pääministeri Sipilä hoiti hallituskriisin tyylikkäästi alusta loppuun ja osoitti johtajuutta. Suomi tarvitsee toimintakykyisen hallituksen, ja sellainen meillä on jatkossakin.

Viikkoon mahtui myös useampi eduskuntatyöhön liittyvä työmatka. Ensiksi suunnattiin kotikaupunkiini Ouluun, korkean tason arktiseen EU konferenssiin. Ouluun oli kokoontunut arktisen alueen vaikuttajia, aina ulkoministeri Timo Soinista EU komissaari Karmenu Vellaan asti. Kotikaupunkini laittoi parastaan. Ilma, keli ja puitteet olivat mainiot. Oli mielenkiintoista tavata päättäjiä ja virkamiehiä ympäri maailmaa ja itse kokouskin oli oikein onnistunut. Suomella on nyt kahden vuoden puheenjohtajuus Arktisessa neuvostossa. Nyt jos koskaan on hyvä aika edistää meille ja muille Pohjoismaille tärkeitä asioita.

Loppuviikosta matkasimme yhdessä eduskunnan ympäristövaliokunnan ja paikallisten vaikuttajien kanssa Hossan kansallispuiston avajaisiin. Kansallispuiston avasi tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio. Hossa on Suomen 100-vuotisen historian juhlapäätös ja juhlakansallispuisto ja se omaa erityiset luonto- ja kulttuuriarvot. Matkailuvirtoja odotetaan sekä Suomen sisältä, että rajojen ulkopuolelta. Kerrassaan mahtava juttu, Hossasta hyötyy pohjoisen elinkeinoelämä monella tapaa.

Tänään keskiviikkona äänestimme Postilain puolesta, joka meni eduskunnassa läpi. Postilailla turvaamme postinjakelun viitenä päivänä viikossa ympäri maan. Uusi postilaki vastaa nykypäivän kovaan kilpailuun ja yhä digitalisoituvampaan maailmaan. Kusti polkee jatkossakin!

Postilain äänestyksen jälkeen eduskunta käsitteli kauan odotetun ammatillisen koulutuksen lakiuudistuksen. Sillä lisätään näyttöön perustuvaa koulutusta, lisätään työpaikalla opittua osaamista, uudistetaan koulutuksen rahoitus ja varmistetaan yksilölliset ja joustavat oppimispolut.

Huomenna torstaina on vielä työpäivä, sen jälkeen saakin rientää juhannuksen viettoon. Aurinkoista juhannusta kaikille!

Kommentoi kirjoitusta.

Teknologia ja talous eivät ole vain miesten juttu

Perjantai 2.6.2017

Naisille suunnatun innovaatiopalkinnon voitti Aalto yliopistossa apulaisprofessorina toimiva Hele Savin. Savin toimii tällä hetkellä elektronifysiikan tutkimusryhmän johtajana sähkötekniikan korkeakoulun mikro- ja nanotekniikan laitoksella ja hän on kehittänyt nanoteknologiaa soveltavan menetelmän, jolla valmistetaan tehokkaita aurinkokennoja nanorakenteisen ”mustan piin” avulla. Tekniikka alentaa aurinkokennojen tuotantokustannuksia, lisää merkittävästi niiden hyötysuhdetta ja tehostaa siten aurinkosähkön tuottamista erityisesti pohjoisissa oloissa.

Teknologiaan ja talouteen liittyvä innovaatiopalkinto perustettiin yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden historian kunniaksi. Se jaettiin nyt ensimmäistä kertaa, mutta jatkoa on luvassa ainakin vuoreen 2019 asti. Palkinto lanseerattiin yhteistyössä Sipilän hallituksen ja Tekniikan Akatemian säätiön kanssa. Voittajan valinnan parhaiksi arvioitujen ehdokkaiden joukosta teki eduskunnan kansliatoimikunta, jota johtaa eduskunnan puhemies.

Palkinto korostaa eritoten uusien innovaatioiden tärkeyttä nyky-yhteiskunnassa ja samalla kytkee naiset paremmin osallisiksi uusien innovaatioiden tuottamaan talouskasvuun. Kansanedustajakollegani Sirkka-Liisa Anttila totesikin hyvin, että tiede ja tutkimus ja sen myötä tulevat innovaatiot ovat tärkeitä meille kaikille sukupuoleen katsomatta. Teknologia- ja tekniikka-ala on edelleen hyvin miespainotteinen ja naiset ovat vielä selvässä vähemmistössä näillä työmarkkinoilla.

Toimia tarvitaan, jotta naisia saadaan lisää teknologia-alalle. Onneksi esimerkkejä menestyvistä naisista tekniikan saralla löytyy jo runsaasti Suomessakin. Ehkäpä hekin toimivat innoittajina muille. Koen myös, että naisia tulisi rohkaista matematiikan ja luonnontieteiden opiskeluun jo varhain peruskoulussa. Uudessa opetussuunnitelmassa teknologiakasvatus on otettu huomioon ja suunnitelmassa on mainittu koodaustaidot osana oppimistavoitteita. Kannustetaan nuoria luomaan, kokeilemaan ja oivaltamaan uutta!

Kommentoi kirjoitusta.

Kuluneelta viikolta

Sunnuntai 28.5.2017

Helatorstai lyhensi työviikkoa, mutta käsiteltäviä asioita riitti siltikin yllin kyllin. Tapetilla olivat erityisesti liikenneasiat sekä energia- ja ilmastopolitiikka. Mielenkiintoisia asioita, jotka linkittyvät toisiinsa.

 
Hallituksen esitys ajoneuvojen katsastustoiminnasta poiki kiitosta myös oppositiosta. Katsastusvälejä harventamalla vastattiin kansalaisten mielipiteisiin ja toiveisiin. Turhaa sääntelyä puretaan ja säädöksiä sujuvoitetaan. Nyt määräaikaiskatsastuksia tullaan tekemään niin, että uusien autojen osalta vasta neljän vuoden päästä ja sitten kahden vuoden välein, aina, kun auto on kymmenenvuotias, ja sen jälkeen vuosittain.
Kansalaiset käyttävät noin 160 miljoonan euron verran rahaa katsastustoimintaan. Katsastuksellahan pyritään siihen, että autot ja ajoneuvot ja tietysti peräkärryt ja muut välineet ovat kunnossa ja turvallisia tiellä kulkiessaan. Tämä määräaikaiskatsastuksen välien harventaminen on tärkeä osa norminpurkua mutta ennen kaikkea osoitus siitä, että ajoneuvojen tekniikka ja automaatio ovat tuoneet varmuutta liikenteeseen ja autojen turvallisuuteen.
Höllennystä siis tapahtuu, mutta pysymme sellaisissa rajoissa, että turvallisuus säilyy.
 
Valtioneuvoston selontekoa kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta puitiin useampi tunti. Erityisesti pidän siitä, että Suomen energiatuotanto pysyy edelleenkin hajautettuna. Se takaa sen, että huoltovarmuus erityisesti kriisiajan olosuhteissa turvataan. Me olemme menossa kohti uusiutuvia energiamuotoja hiilivapaaseen yhteiskuntaan vauhdilla, jossa vielä pitäisi laittaa kaasua siihen, että potentiaaliset mahdollisuudet energiatuotantoon auringosta, tuulesta, vedestä, biomassoista saadaan vielä paremmin käyttöön. Kiertotalouden puolella meillä olisi mahdollisuus saada biokaasua enemmän vielä lietteistä, lannasta, jätteistä ja puunkäytön sivuvirroista. Erityisesti hajautettuun energiantuotantoon kuuluu se, että kotitalouksien sähköntuotantoa tuetaan ja mahdollistetaan.  
 
Salissa riitti puhetta jonkun verran myöskin turpeesta. Itse näin jo aikaisemmin viime eduskuntakaudella sen linjauksen tärkeäksi, että ensisijaisesti pyrimme eroon fossiilisista polttoaineista ja samalla turpeen käyttöä viedään asteittain alemmaksi. Turve on yksi osa kotimaisuusastettamme, joka tuo aluetyöllisyyttä ja toimeentuloa juuri niillä alueilla, jonne korvaavia työpaikkoja olisi ehkä hankalakin saada.
 
Liikenne- ja viestintävaliokunnassa katselimme energia- ja ilmastostrategiaa tietysti omien lasiemme läpi ja totesimme, että liikennesektori vastaa noin 40 prosentista taakanjakosektorin päästöistä ja on siten keskeisessä roolissa päästöjen vähentämisen kannalta. Nämä luvut, joita tiedämme, että liikenteestä on vähennettävä 3,6 miljoonaa tonnia päästöjä, ovat suuria ja haasteellisia. Yhdellä lääkkeellä, yhdellä teolla emme pääse tähän tavoitteeseen, vaan ponnisteluja tarvitaan monipuolisesti. Energiatehokkuus ja ennen kaikkea satsaukset liikenteen vaihtoehtoisen käyttövoiman kehittämiseen ja polttoaineiden kehittämiseen ovat tärkeitä.
Erilaisten sähkö- tai jakeluverkkojen kehittämistä on mietitty jo lainsäädännönkin tavalla, miten sähkön ja kaasun jakelu eri puolilla Suomea turvataan kansallisesti mutta myöskin kaupallisesti. Latausverkkoja tarvitaan siihen, että vuoteen 2030 mennessä meillä olisi vähintään 250 000 sähkökäyttöistä ja 50 000 kaasukäyttöistä autoa. Tämä tarkoittaa myöskin miettimistä autojen verotuskäytäntöihin, tukiin sekä kannustimiin.
 

Kommentoi kirjoitusta.

Ympäristövaliokunta Venäjällä

Tiistai 23.5.2017


Ympäristövaliokunta vieraili 16.-19.5.2017 Venäjällä Pietarissa, Kronstadissa ja Kaliningradissa. Matkasimme Pietariin junalla, joka on toimivin yhteys rajan yli. Matkan tarkoituksena oli tutustua Itämeren tilaan vaikuttaviin kohteisiin.

Pietarissa valiokunta tapasi Pietarin kaupungin lakiasäätävän kokouksen edustajia sekä tutustui muun muassa Pietarin kaupungin vesilaitokseen, Bronkan satamaan ja Nesteen Bronkan terminaaliin.

Kaliningradissa valiokunta vieraili Kaliningradin jätevedenpuhdistamossa sekä tutustui UNESCOn maailmanperintökohteeseen, Kuurinkynkään kansallispuistoon.

Muutamien päivien aikana pidettiin media- ja somepaastoa. Älypuhelimet oli jätetty kotiin ja netin äärellä oltiin vain hotellin verkoissa.
Käy lukemassa terveisiäni matkalta täältä: http://www.mirjavehkapera.fi/16

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »