Ajattele globaalisi, toimi paikallisestiTorstai 20.2.2025 Ajattele globaalisti, toimi paikallisesti Seuraamme silmät tarkkana Euroopan turvallisuustilannetta. Saako Yhdysvaltojen presidentti Trump ratkaistua Lähi-Idän ja Ukrainan sodat? Mikä merkitys Euroopalla on rauhan rakentamisessa? Kävelevätkö suurvallat Ukrainan yli? Euroopan unionia koetellaan yhtenäisyydellä, demokratialla, kyvyllä puolustaa alueita ja rakentaa kasvua. Kun maailman päämiehet ratkovat isoja ongelmia, keskityn itse toimimaan siellä, jonne kynteni yltävät. Työpöydälläni on isoja Oulun kaupungin investointeja, valmistautumista Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoteen ja savotta talouden tervehdyttämisohjelmaan säästökohteista. Viimeisten viikkojen aikana on saatu myös eteenpäin vetyhankkeita sekä monitoimiareenan suunnitelmia. Aloitin toisen kauteni Euroopan alueiden komitean jäsenenä. Alueiden komitea on unionin virallinen toimielin, joka toimii komission ja parlamentin välissä. Meitä on yhteensä 356 jäsentä EU:n kaikista jäsenmaista. Suomen valtuuskuntaan kuuluu yhdeksän jäsentä. Annamme lausuntoja komission esityksistä alueiden näkökulmasta asioihin ja vaikutamme, että EU parlamentti ottaa näkemyksemme huomioon päätöksenteossa. Tiedämme mikä toimii ja mikä ei alueellamme. Teemme raportteja ja virallisia lausuntoja joilla vaikutamme kommission valmisteluun ja Euroopan parlamentin jäseniin. Etsin naftaliinista kyllä Arktisen raporttini ja otan osaa Grönlannin asemaan ja arktisen alueen keskusteluun. Aluepolitiikkaa tehdään konkreettisesti alueille, ei Brysselin EU korttelissa. Euroopan unioni koostuu hyvin erilaisista alueista, joiden voimavarat on osattava hyödyntää. Ratkaisut tehdään paikallistasolla! Jos haluamme tehdä vihreän siirtymän Euroopassa, tarkoittaa se kuntien ja kaupunkien työtä esimerkiksi edistää kaavoituksella uusiutuvien energiamuotojen investointeja, muuttaa julkisen liikenteen bussit sähköllä käyviin, rakentaa pyöräteitä ja houkutella peusteollisuuden investointeja sinne missä on vihreää sähköä. Kun haluamme edistää luonnon monimuotoisuutta ja ennallistamista, on todettava, että kaikki joet, järvet ja vesistöt sijaitsevat alueilla. Esimerkiksi Leader-hankkeilla on tehty valtavasti paikallisesti hyvää: vesistöjen kunnostuksia, virkistysmahdollisuuksia, kalatalouden hankkeita. Eri rahoitusinstrumenttien avulla on pystytty kehittämään innovaatioita, yritysten kehitystä ja investointeja. Siirtymään vanhasta uudelle levelillä. Esimerkkinä turpeesta luopuminen, digitalisaatiossa automaation edistäminen, 5/6G langattoman teknologian hyödyntäminen. IIlman Euroopan unionin aluekehittämisen varoja ei esimerkiksi yritykset, oppilaitokset tai tutkimuskeskukset voisi kokeilla, tutkia tai kehittää tuotteita. Meillä on useita EU varoin pyöriviä ekosysteemejä - jonkun vahvuuden keskelle rakennettu yhteistyöalusta; Oulu innovatio allianssi tukee muun muassa puolustusteollisuuden ja terveysteknologian keksintöjä eteenpäin. Elämme globaalissa maailmassa, jossa sotien, kriisien ja talouden vaikutukset ylettyvät ruokapöytiimme asti. Suomen on tärkeä olla ratkaisemassa maailmanlaajuisia haasteita. Me taas teemme oman siivumme paikallisella tasolla alueen elinvoiman eteen! |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koheesio, aluepolitiikka, Euroopan alueiden komitea |
Tarvitsemme tekoja ilmastokysymysten ratkaisemiseenTorstai 21.11.2024 Oma puheeni Alueiden komitean istunnossa 20.11.2024 COP29 keskustelussa: On pakko kysyä. Olemmeko oppineet mitään viimeisten vuosien ja kuukausien luonnonkatastrofeista?
COP29 kokous ja neuvottelutulos näyttää suurelta pettymykseltä. Onneksi toimimme paikallistasolla. Kunnissa kierrätetään, käytetään uusiutuvia energialähteitä, olemme energiatehokkaita ja rakennamme kestävistä materiaaleista. Paikallistasolla otetaan ilmastonmuutos tosissaan. Valtioiden ja maanosien ilmasto- ja energianeuvottelut on edettävä. Tarvitsemme parempaa sitoutumista.
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ilmasto, COP29, kaupunki, alueiden komitea |
Euroopan energiakriisistäTorstai 24.11.2022 Osallistuin menneellä viikolla Euroopan alueiden komitean kokouksiin. Keskustelimme Euroopan tasolla energiakriisistä ja varautumisesta. Eurooppaa koettelee kriisi toisensa perään. Ensin korona ja sitten sota. Venäjän sota Eurooppaa vastaan on otettava tosissaan. Samalla kun mietimme omavaraisuutta ja varautumista energian sekä ruuan suhteen, emme saa unohtaa ukrainalaisten hätää nyt talven kynnyksellä. Emme saa olla Euroopassa riippuvaisia Venäjän tai Kiinan raaka-aineista. Esimerkiksi akkumineraalit , joita tarvitaan muun muassa sähköautoilun lisäämiseen tai komponentit vesihuoltoon on löydyttävä Euroopasta. Venäjä ja Kiina ovat pitäneet meitä pinteessä vuosikymmeniä.
Euroopan tavoitteet kasvihuonekaasujen vähentämiseen ja energiatuotannon viherryttämiseen ovat koetuksella. Varsinkin monet Keski-Euroopan maat ovat palaamassa hiilikasojen aikaan. Mistä löytyy maakaasulle ja hiilelle korvaavaa energiaa? Uusiutuvia on otettu käyttöön etanavauhdilla. Energian hinta ja saatavuus lyö takapakkia hiilineutraalisuustavoitteille.
Katsetta pitää kääntää pohjoiseen: meillä on runsaasti raaka-aineita käytettävissä kestävällä tavalla. Käytämme uusinta teknologiaa, energiaa tuotetaan lisääntyvästä uusiutuvista lähteistä, käytämme älykkäitä sähköverkkoja, teollisuus on pian hiilivapaata ja uusiutuvat luonnonvarat ovat käsillämme. Kysymys kuuluu, osaammeko EU:ssa käyttää niitä? Tietenkin tarvitsemme infraa, työntekijöitä ja EU:n mielenkiintoa, jotta kaikki saadaan käyttöön. Kannatan hajautettua energituotantoa: yli puolet Suomen tuulivoimasta tuotetaan alueellani, vetytalous etenee, pienydinvoimaloita on suunnitteilla ja saamme metsäteollisuuden sivuvirroista paljon biomateriaalia. Pyrimme eroon turpeesta - mutta tämä on huoltovarmuudelle ensisijainen materiaali. Tarvitsemme myös energiansäästötoimia. Oulun listalta löytyvät muun muassa: energiakatselmuksia, aurinkopaneeleita, ilmanvaito, lämmitys, käyttöveden lämpötilaa lasketaan, valaistus, autojen sisätilalämmittimet kielletään, jalkapallokentän tekonurmea ei lämmitetä, uimahallien allaslämpötilaa lasketaan ja saunoja lämmitetään rajoitetusti. Näistä saamme ainakin miljoonan euron vuotuisen säästön. Suomi on saari Euroopassa. Jos Itämerellä tapahtuu onnettomuus, huoltovarmuus on koetuksella. Suomella on yhteistä rajaa Venäjän kanssa 1300 kilometrin. Tärkein tehtävämme on pitää raja-alueella alueet asuttuna, elinvoimaisina ja hyvin varusteltuna. Samalla tarvitsemme myös raide ja tieyhteydet pohjoisesta Ruotsin ja Norjan kautta maailmalle. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Energia, Eurooppa, alueiden komitea |
Tästä se lähtee!Torstai 13.2.2020 ![]()
Osallistuin ensimmäiseen Euroopan alueiden komitean täysistuntoon Brysselissä. Oli mukava palata kaupunkiin ja parlamenttiin. Vuodessa kerkesin saada hyvän verkoston ihanista ihmisistä, joita on nyt taas mukava tavata. Aluksi muutama sana alueiden komiteasta. Tämä ei taatusti ole kovin monelle tuttu päätöksentekoelin. Ei aluksi minullekaan. Euroopan alueiden komitea on perustettu vuonna 1994 vahvistamaan alueiden ja kaupunkien vaikutusvaltaa Euroopan asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Mukana on 26 jäsenvaltiota ja meitä on valittu yhteensä 350 edustajaa ja Suomesta yhdeksän. Euroopan komission, EU:n neuvostonja Euroopan parlamentinon kuultava Euroopan alueiden komiteaa valmisteltaessa lainsäädäntöä aloilla, joka koskevat suoraan paikallis- ja aluehallintoa. Tällaisia aloja ovat muun muassa terveydenhuolto, koulutus, työllisyys, sosiaalipolitiikka, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus, liikenne, energia ja ilmastonmuutos. Istuntoja on noin kuusi kertaa vuodessa, jossa päätämme lausuntojen sisällöstä. Asioita valmistellaan valiokunnissa. Kuulun itse COTER ja NAT valiokuntiin. Ensimmäisessä vaikutetaan alueiden kehittämiseen, yleiseen EU rahoitukseen ja liikenteeseen kuuluvista asioista. NAT puolestaan keskittyy luonnonvaroihin, ruokaturvaan ja matkailuun liittyviin kysymyksiin. Jäseninä kuulumme myös poliitisiin ryhmiin. Omani on Renew Europa, jonka joku voi tuntea vanhana Alde ryhmänä. Poliittisia ryhmiä on yhteensä kuusi. Olen innostunut tehtävästä. Euroopan ja maailman ongelmat, mutta myös niiden ratkaiseminen vyöryvät kotisohville asti. Ilmastokysymykset tai epidemiat eivät tunne valtioiden rajoja. Olemme yhdessä enemmän. Siksi on hyvä jakaa hyviä käytäntöjä, keksiä uusia tapoja ratkaista asioita ja erityisesti ylläpitää ihmisten ja kansojen välistä yhteistyötä. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Alueiden komitea, Bryssel, Eurooppa |