Oulu vetää ja pitää

Torstai 12.9.2024

Vierailin hiljattain Suomen kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilötapaamisessa Turussa. Keskustelimme kaupunkien merkityksestä ja elinvoiman lisäämisestä. Yksi puhujista oli Timo Aro, aluetutkija, joka korosti keskittymään kaupungin pitovoiman rakentamiseen. 
Vaikka Oulu on kasvanut viime vuonna 3000 uudella asukkaalla, se ei ole sattumaa. Yli puolet uusista oululaisista on tulleet meille ulkomailta töihin ja opiskelemaan. Teknologiayritykset ja yliopisto vetävät osaajia lähinnä Aasiasta. Tulevaisuudessa yhä useampi tulija on maahanmuuttaja. Siksi onkin tärkeä keskittyä onnistumaan maahanmuuttopalveluissa ja kotoutumisessa. Haluamme uusien oululaisten viihtyvän, työllistävän ja integroituvan kaupunkiimme.
Seutumme on tänne tulijalle eksoottinen paikka. Kun talven viima ja kylmyys on koettu, keskikesän yötön yö otetaan innostuneesti vastaan. Mitä pystymme tarjoamaan vuoden jälkeen? Mikä pitää valmistuneen nuoren tai bangladeshilaisen perheen Oulussa ja pohjoisessa? 
Pitovoimaa voidaan edistää useilla asioilla. Yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta saadaan aikaan ottamalla asukkaat mukaan. Yksi työkalumme on Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 matka. Haaste tapahtumista ja tilaisuuksien järjestämisestä on heitetty meille kaikille. Olisiko sinulla omassa harrastepiirissä idea heitettäväksi? Rimaa ei ole asetettu korkealle. Timo Aro puhuu pehmeistä arvoista ja voimista. Kulttuuri on parhaimmillaan yhdistävä tekijä. 
Mikä pitää ihmiset pohjoisessa ja Oulussa? Uskoakseni elämän perusedellytykset. On koulutusmahdollisuuksia, työtä, harrastuksia, elämyksiä, ystäviä ja tekemistä. Omat juuret, kotiseuturakkaus ja sukulaiset tosin ovat jo iso pitovoimatekijä meille paikallisille. 
Meidän vetovoimatekijöitämme ovat ehdottomasti luonto, eri vuodenajan aktiviteetit, koulutusmahdollisuudet, monipuolinen yritysrakenne ja viidenneksi suurimman kaupungin palvelut. Satsaamme myös uusiin vetovoimatekijöihin. Vihreä siirtymä, luonnonvarat ja teknologian hyödyntäminen mm. puolustusteollisuuden tarpeisiin ovat aloja, jotka kasvavat rajusti. 
Tapaan työssäni viikoittain niin kotimaasta kuin ulkomailta tulevia vieraita. Aina he tiedustelevat samaa. Mitä te teette kasvun aikaan saamiseksi? Kysymykseen ei ole yhtä ja helppoa vastausta. Emme luota sattumiin, vaan teemme lujasti yhteistyötä yritysten, osaajien, oppilaitosten, investointien ja erityisesti alueemme veto- ja pitovoiman vahvistamiseksi. 
Kirjoitus julkaistu Rantapohjassa 12.9.2024

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Oulu, vetovoima, pitovoima, kasvu

Oulu vaikuttaa Euroopassa

Torstai 23.5.2024

Lähestyvät Euroopan parlamentin vaalit ovat tärkeät. Olemme osa Euroopan sisämarkkinoita, yhteistä euro talousaluetta, turvallisuuspolitiikkaa ja arvoyhteisöä. Meillä on mahdollisuus vaikuttaa niihin asioihin, joilla on seudun kuntien ja kuntalaisten kannalta merkitystä. Näitä asioita ovat esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuminen ja digitalisaation edistäminen.

Oulun kaupunki, kuten monet muutkin tahot, ovat julkistaneet omat Euroopan parlamentin seuraavan kauden tavoitteet. Haluamme kääntää katseet pohjoiseen myös EU-tasolla, sillä avaimet Euroopan kasvuun löytyvät Oulun maailmanluokan tutkimuksesta ja osaamisesta ja Pohjois-Suomen raaka-aineista ja mineraalivarannoista. Jos esimerkiksi haluamme vähentää polttomoottoriautoilua, tarkoittaa se sähköautoiluun tarvittavien akkujen valmistamista ja akkumineraalien hyödyntämistä. Sekä osaamista, että raaka-aineita löytyy pohjoisesta.

Keskiössä kasvun turvaamiseksi on valtion ja EU:n rahoitus pohjoisen liikenneinfrastruktuuriin. Raaka-aineet, jalostetut tuotteet ja energia tarvitsevat toimivat satama-, rata- ja tieinfran sekä siirtolinjat. Euroopan puolustaminen alkaa pohjoisesta Suomesta. Samalla olemme huoltovarmuuden suhteen saarivaltion asemassa. Näistä syistä johtuen tarvitsemme ratayhteyden Atlantille. Herätämme keskustelun myös ratakiskojen leveydestä. Olisiko aika testata Eurooppalaista raideleveyttä vaikka Oulun ja Haaparannan välillä?

Oulu tunnetaan maailmalla langattomasta huipputeknologiasta. 6G-tutkimukseen ja testausympäristöjen luomiseen tarvitaan lisää rahoitusta, jotta Eurooppa pysyy kilpailukykyisenä digitalisaatiossa. Oulun yliopistolla on jo valmiiksi maailmanlaajuista kiinnostusta tuonut 6G-Flagship -tutkimusohjelma ja Oulun kaupunki on mukana eurooppalaisessa Living-in-Eu -yhteistyössä, jossa kehitetään kaupunkien ja alueiden digitalisaatiota. Samoin vetytalouden tuomat mahdollisuudet Pohjois-Pohjanmaalla on mittavat, sillä VTT:n tutkimuksen mukaan Pohjois-Pohjanmaa voisi tuottaa jopa 10% koko EU:n vihreän energian kysynnästä. Siksi esitämme, että EU investoisi sähkön- ja vedynsiirtoinfrastruktuuriin ja tarjoaisi kannustimia vedyn paikallisen jalostamisen vauhdittamiseksi. 

Edunvalvonta Brysseliin pitää olla suoraa. Meidän pohjoisen asioitamme tuntevia EU-vaaliehdokkaita on syytä äänestää ja tukea!

(Kirjoitus julkaistu 23.5.2024 Rantapohjassa)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU-vaalit, pohjoinen, kasvu,

Näkemys Oulun budjetista

Maanantai 27.11.2023

Oulun kasvulle ja kehitykselle on suuret odotukset. Viidenneksi suurimman kaupungin toimintaa katsotaan suurennuslasilla. Kolmen seuraavan vuoden isot investoinnit ja kärkihankkeet pitävät pyörät pyörimässä. Odotusarvo Pohjoisen kasvun ohjelman toteutukseen valtakunnan tasolla on korkealla. Nyt pitää ruveta tapahtumaan pohjoisen investointien, liikenteen, energiahankkeiden ja huoltovarmuuden nimissä. Lisäksi meillä kaupungissa tulossa melkoisia isoja tapahtumia aina Itsenäisyyspäivä valtakunnallisesta juhlaparaatista, asuntomessuihin ja Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoteen.

Maailman konfliktit vaikuttavat kaupunkiimme:

  • Ukrainan sota - puolustusliitto NATO:n jäsenyys, nyt itärajalla oleva turvapaikkatilanne
  • Maakaasu- ja kaapeliputkien katkaisut Itämerellä
  • Tapahtumat Lähi-Idässä
  • Ilmaston lämpeneminen - hiilineuraalisuustavoitteeseen pääseminen

Eikä ulkoa tulevat talouteen vaikuttavat puhurit jätä meitä valitettavasti kylmäksi. Inflaatio nostaa erityisesti meidän investointihankkeita ja korkojen nousu mietityttää. Viimeisten vuosien aikana olemme pystyneet maksamaan lainoja takaisin, mutta nyt on suunta kääntynyt. Hyvinvointialueiden mittavat säästöt heijastuvat kaupunkilaistemme arkeen. Kysymys kuuluukin, mitä me voimme tehdä kaupunkina hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen eteen?

Viimeisin suuri huoli on kohdistunut valtion suunnitelmiin kuntien valtionosuuksien leikkauksiin. Viikko sitten jouduimme lähes uuden talousarviovalmistelun eteen. VOS-leikkaus SOTE-kertoimen uudelleenlaskennan jälkeen meinasi 17 miljoonan leikkausta Oulun valtionosuuksiin. Hätäjarrutusta ei onneksi ensi vuodelle tarvittu, mutta vääntö jatkuu. Leikkaukset ovat kuitenkin luvassa 2025-2026 vuosille.

Jos voi jotakin ennustaa, meillä on heti ensi vuoden alusta edessä taloustalkoot, jossa haetaan miljoonaluokan säästöjä niin käyttötaloudesta kuin investoinneista. JOS maan hallituksen kuntien valtionosuuksien leikkaukset toteutetaan täysimääräisesti. Tiedoksi, että Laesterä joukkoineen kiertää jo kuntakenttää kiivaaseen tahtiin.

Oulun kaupunginhallituksessa talousarviota on valmisteltu hyvässä hengessä. Yleinen talouden tilannekuva ja tahtotila on ollut yhteinen. Nyt on Oulun aika investoida ja rakentaa. Samalla pidämme kuntapalvelut saatavilla ja laadukkaina.

Verot päätettiin jo valtuustossa aikaisemmin. Ne nousevat hitusen. Tuloveroprosentin pyöristyksen vaikutus vuodessa on noin 2 milj. euroa ja maapohjan korotuksen 1,5 milj. euroa kaupungille. Vuosikate ei kata kaikkia investointeja, joten otamme lainaa. Kuten tiedämme palkkaharmonisointi vie kuluvan vuoden pahasti alijäämäiseksi, vaikka kyseisiä palkkoja maksetaan vasta seuraavien vuosien aikana. 

Toimintasuunnitelma lähtee kaupunkistrategian toteuttamisesta. Yritysmyönteisyys, hiilineutraalisuus, kansainvälisyys ja koulukaupunki…… näitä tulemme nostamaan voimakkaasti esille. Iloitsen hyvinvointitehtäväämme tuomista lisäpanostuksista: meille on palkattu uusia ihmisiä tekemään ennaltaehkäisevää työtä.

Kehittämisen työkalupakissa meillä on MATO - maankäytön toteutusohjelma. Päivitämme juuri asumiseen, työpaikkoihin ja yrityksille kaavailtuja tontteja. Tavoitteena on täydennysrakentamisen lisäksi hankkia kaupungin omistukseen riittävä määrä maata erilaisten yritysinvestointien mahdollistamiseksi. Toinen työkalu on MAL-ohjelma, jossa linjaamme seudun kuntien kanssa muun muassa tärkeimmät liikennehankkeet. Kolmas pensseli löytyy OIA-ryhmästä. Olemme mukana koulutuslaitosten, tutkimusyksiköiden, maakuntaliiton ja isojen yritysten kanssa isoissa kehittämishankkeissa, kuten Radiopuisto, OYSTER tai vetytalouden investoinneissa.

Tulevan vuoden aikana meidän työlistalle kuuluu työllisyyden TE-uudistukseen valmistautuminen. Se on SOTe-uudistuksen jälkeen suurin kuntakentän tehtäviin vaikuttava tehtävä. Työllisyyspalvelut järjestetään vuoden 2025 alusta Oulun seutua hieman isommalla alueella. Toinen valmistelussa oleva asia käydä meidän investointihankkeiden suunnittelu ja hankevalmistelu läpi. On esitetty kysymys; voidaanko rakentaa halvemmalla?

Kiitän viranhaltijoita ja kaupungin työntekijöitä kuluneesta vuodesta. Kiitän myös luottamushenkilöitä rakentavasta otteesta. Pidän ilmapiiriä Oulussa innostavan, ratkaisukeskeisen ja luottamuksen arvoisena. Tästä on hyvä ottaa uusi haasteita täynnä oleva toimintavuosi vastaan. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Oulu, talousarvio, Pohjoinen kasvu

Pohjoisen alueet johtavat EU:n vihreään siirtymään

Tiistai 9.5.2023

Euroopan unioni pyrkii kohti vihreämpää tulevaisuutta. Ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin etsitään ratkaisuja suurten kaupunkien lisäksi myös syrjäisillä alueilla. Arktinen alue on erityisen altis ilmastokriisin vaikutuksille, sillä lämpötilat nousevat siellä jopa kolme kertaa nopeammin kuin muualla maailmassa.

Pohjoisen Euroopan harvaan asutuilla alueilla on ainutlaatuisia luonnonvaroja ja osaamista, jotka voivat nostaa ne vihreän siirtymän eturintamaan. Jopa 70 prosenttia Suomen luonnonvaroihin perustuvista uusista suurteollisuuden investoinneista kohdistuu Pohjois-Suomeen, ja yli puolet Suomen tuulivoimasta tuotetaan pohjoisessa. Pohjois-Ruotsista löydetyt harvinaiset maametallit voisivat tarjota Euroopalle tärkeitä raaka-aineita, joita tarvitaan sähköajoneuvoissa ja tuuliturbiineissa.

Syrjäisillä alueilla on kaikkialla Euroopassa infrastruktuuriin, koulutukseen ja liikenteeseen liittyviä erityistarpeita mutta myös samankaltaisia haasteita, jotka edellyttävät yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja vihreän, digitaalisen ja viime kädessä kestävän tulevaisuuden turvaamiseksi.

Euroopan unionin rakennerahastot tukevat kunkin alueen ainutlaatuista potentiaalia kestävän kehityksen edistäjänä. Työntekijöiden täydennys- ja uudelleenkoulutus, jotta heillä on edellytykset työskennellä laadukkaissa työpaikoissa vihreässä ja digitaalisessa taloudessa, on olennainen osa Euroopan osaamisen teemavuotta 2023. EU:n koheesiopolitiikalla on keskeinen merkitys pyrittäessä ratkaisemaan vakavia rakenteellisia haasteita ja parantamaan kansalaisten arkea kaikkialla Euroopassa.

Pohjois- ja Itä-Suomen alueet hyötyvät kuluvallakin EU:n ohjelmakaudella harvaan asutuille alueille maksettavasta erityistuesta. Yhteisillä eurooppalaisilla toimilla aikaan saatujen hyötyjen tulisi olla nykyistä paremmin kansalaisten nähtävillä.

Koska jokaisella Euroopan alueella on omanlaisensa tarpeet, EU:n ilmasto- ja ympäristölainsäädännössä on otettava huomioon harvaan asuttujen alueiden erityisolosuhteet. Luonnon ennallistamiseen tai jäteveden puhdistukseen liittyvät toimenpiteet voidaan parhaiten määritellä yhdessä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa.

Ruotsi toimii tällä hetkellä EU:n neuvoston puheenjohtajavaltiona. Puheenjohtajakautensa aluksi se kutsui kaikki Euroopan komission jäsenet Kiirunaan. Huhtikuun lopussa oli Euroopan alueiden komitean jäsenten vuoro tutustua arktisen alueen olosuhteisiin. Vierailu avasi varmasti silmiä eurooppalaisten kaupunkien ja alueiden edustajille.

Kokouksen päätteeksi annetussa Kiirunan julkilausumassa korostetaan, että kunnat ja alueet pystyvät toteuttamaan vihreän siirtymän ja johtamaan sitä. Niille on kuitenkin annettava tarvittavat keinot ja resurssit, ja niitä on kuultava sekä jäsenvaltioissa että EU:n tasolla. Olemme tiivistäneet pohjoisten naapurimaiden yhteistyötä Arktisten kaupunginjohtajien verkoston avulla. Haasteet, mahdollisuudet ja ratkaisut löytyvät yhteistyöllä. Mitään paikkaa ja yhtäkään ihmistä ei saa jättää oman onnensa nojaan, kun EU pyrkii kohti ilmastoneutraaliutta.

Mirja Vehkaperä

Euroopan alueiden komitean jäsen

Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: arktinen, pohjoinen kasvu, vihreä siirtymä

Keskustan kasvu- ja työllisyyslinja vs. hallituksen leikkauslinja

Keskiviikko 23.10.2013

Isoihin ongelmiin tarvitaan suuria ratkaisuja. Keskusta esitteli tänään eduskunnassa oman talouspoliittisen vaihtoehtonsa. Emme tyytyneet tekemään pelkkää vuoden 2014 varjobudjettia. Sen sijaan olemme rakentaneet kattavan kasvu- ja työllisyyspaketin Suomelle.  

Kolme suurta rakenteellista uudistusta Suomen kasvun ja työllisyyden edistämiseksi ovat kasvurahasto, Valtion Infra Oy ja siirtymä fossiilitaloudesta biotalouteen.  

Keskustan uuden kasvun rahastoa voitaisiin käyttää kaikenlaisen yritystoiminnan tukemiseen työllisyyden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Halusimme tehdä rahastosta kunnianhimoisen. Noin seitsemän vuoden kuluessa rahaston kokoa kasvatettaisiin vaiheittain yli kolmeen miljardiin euroon. Valtion osuus kerättäisiin myymällä esimerkiksi TeliaSoneran osakkeita. Rahaston toinen puolisko koottaisiin eläkerahastojen sijoituksilla.  

Valtion Infra Oy:n perustaminen olisi vastaus Suomen tiestön rapautumiseen ja liikennepolitiikan poukkoilevuuteen. Infra Oy voisi myös hankkia omistukseensa Fortumin sähkön siirtoverkon, ettei se joudu ulkomaiseen omistukseen. Sähköverkon tuotolla yhtiö saisi myös budjetin ulkopuolista tulorahoitusta.  

Biotalouden kehittäminen on nostettava kansalliseksi kärkihankkeeksi. Fossiilinen tuontienergian on korvattava kotimaisella uusiutuvalla. Työpaikat syntyvät Suomeen ja vaihtotaseemme paranee. Samalla hillitsemme ilmastonmuutosta. Biotaloutta on myös ruoan tuotanto. Kotimainen ruoantuotanto on merkittävä suomalaisten työllistäjä. Maaperän puhtaus, korkea laatu, gmo-vapaus ja luomu ovat elintarvikkeidemme vientivaltteja.  

Mittavaan kasvupakettiin kuuluu myös muita merkittäviä muutoksia hallituksen linjaan. Kuntien valtionosuuksia käytetään välttämättömien peruspalveluiden tuottamiseen ja siksi niitä ei saa leikata. Eläkeikää on voitava nostaa yhdessä sopimalla sillä ehdolla, että mielekästä työtä löytyy riittävästi. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus yhdestä lähteestä ja järjestäminen maakunnallisesti toisi paitsi säästöjä, lisäisi palvelujen laatua.  

Keskustan esittämillä ratkaisuilla Suomen suunta muuttuu kasvun ja työllisyyden linjalle.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talous, työllisyys, kasvu, infra oy, biotalous, eläkeikä, kunnat, valtionosuudet, sote