Taloustalkoot

Tiistai 19.5.2020

Oulun kaupungissa palattiin pitkään kaivattuun konsensuspolitiikan. Saimme kaupunginhallituksessa aikaan ryhmien yhteisen linjauksen Oulun talouden tasapainottamisohjelmasta. Meillä kaikilla on iso huoli pahasti alijäämäisestä kuntataloudesta. Säästöjä on tehtävä jokapäiväisestä elämästä ja voimavaroja lisätulojen saamiseksi tehostettava.

Vääjäämättä lähes 130 miljoonan euron alijäämä tarvitsee jämeriä toimia. Kaupunginjohtajan esitys yt-neuvottelujen tuloksista ei vain näyttänyt menevän hallituksessa läpi. Ehkä niukka enemmistö olisi saatu esitettyjen lomautusten taakse. Siksi ryhdyimme valmistelemaan usean kohdan vaihtoehtoista etenemistä säästöjen aikaansaamiseksi. Kaikki hallitusryhmät olivat kiitettävällä tavalla mukana ja kantamassa vastuuta talouden heikosta tilasta. 

Esitetyt lomautukset kaatuivat mielestäni kahden kivijalan murenemiseen. Ensinnäkin tavoiteltu 40 miljoonan euron säästötavoite suli neuvottelujen edetessä arviolta 17 miljoonan euron suuruuteen. Ja arvioni on, että lomautusten toteutus olisi sulattanut potista vielä pois useamman miljoonan. Toiseksi aikataulu lomautusten toteuttamiseksi oli liian kireä. Kesälomat ja koronaepidemia tuovat vaikeuskerrointa jo nyt usealla työpisteellä arjessa selviytymiseen.

Vastuullisina kuntapäättäjinä ryhdyimme hallituksessa työstämään talouden tasapainottamisohjelmaa. Se syntyi yhteisen tilannekuvan jakamisesta ja tahtotilan löytämisestä. Oulu, kuten useat muutkin kaupungit sekä kunnat ovat heikossa taloustilaneessa kasvavien toimintamenojen edessä. Samalla olemme keskellä koronaepidemiaa, joka vaikuttaa kuntien palveluihin, yrittäjyyteen, työllisyyteen, ihmisten kulutustottumuksiin ja yleiseen luottamukseen tulevaisuudesta. Epävarmuutta on ilmassa vielä pitkään.

Saimme aikaan viiden kohdan talousohjelman. Hihat on käärittävä niin kuntalaisten kuin kaupungin työntekijöiden kesken. Säästöjä haetaan Perlaconin esittämän talouden tervehdyttämispaketin kautta, investointien toteutusten ja aikataulun tarkastuksilla, henkilöstömenojen säästöillä, hallintokuntien menokurilla ja loppuviimein verojen, maksujen ja taksojen tarkastuksilla. 

Samalla aikaa ja energiaa on suunnattava lisätulojen aikaan saamiseksi. 

Tästäkin selvitään. Edessä on tiukkoja päätöksiä talouden tervehdyttämiseksi. Yhteistyöllä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Oulu, talous, korona, konsensus

Kiinteistöveron alarajaa ei koroteta, maatalouteen lisätukea

Keskiviikko 25.10.2017 klo 6:53 - Mirja Vehkaperä

Eduskunnassa käsiteltiin viime viikolla tämän vuoden kolmatta lisätalousarvioesitystä. Maatalouden pitkään jatkuneet vaikeudet ja huono satovuosi huomioitiin esityksessä 25 miljoonan euron lisärahoituksella. Lisäksi Suomi hakee EU:lta tukea poikkeuksellisten sääolojen johdosta ja selvittää, miten tukeminen onnistuu jatkossa parhaiten EU-sääntöjen puitteissa.

Lisätalousarvioesityksen yhteydessä valtiovarainvaliokunta päätti yhdessä hallituksen kanssa luopua kiinteistöveron alarajan nostamisesta. Suomen talous on nousussa eikä parantunut taloudellinen tilanne näin vaadi kiinteistöveron alarajan korotusta.

Päätös merkitsee asumiskustannusten nousun hillitsemistä. Muutos tuo helpotusta esimerkiksi monien pienituloisten eläkeläisten tilanteeseen. Korkea kiinteistövero voisi myös estää investointeja esimerkiksi maataloudessa.

Kunnat päättävät kiinteistöveron muutoksista lain määrittämien ala- ja ylärajojen puitteissa. Jatkossa kunnilla on entistä laajemmat mahdollisuudet tehdä muutoksia ja säädellä tulojaan, kun vaihteluväli on suurempi.

Näiden lisäksi lisätalousarviossa panostettiin mm. innovaatioiden tukemiseen ja digitalisaation edistämiseen lisäämällä rahoitusta Tekesille sekä Kansallisarkiston ja Väestörekisterikeskuksen digitalisaatiohankkeisiin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lisätalousarvio 2017, kiinteistövero, maatalous

Koti kuntoon!

Tiistai 8.4.2014

Suomen talouden suuri kuva vuosille 2015–2018. Paljon suurempaa ja tärkeämpää keskustelunaihetta eduskuntaan on vaikea keksiä. Kataisen hallituksen keskeiset tavoitteet eivät ole toteutuneet. Velkasuhde ei käänny laskuun. Alijäämän kasvua ei saada kuriin eikä työllisyysaste käänny nousuun. Ainakaan tällä menolla.

Hallituksen talouspolitiikkaan kuuluu muun muassa tienpidon korjausvelan kasvattaminen ja lapsiperheiltä leikkaaminen. Kehysriihessä hallitus päätti säästää perusväylänpidosta 100 miljoonaa euroa. Näin käveltiin kepeästi eduskunnan päätösten yli.

Kansallisomaisuutemme korjausvelka on ihan oikeaa velkaa. Jos teitä ei kunnosteta, niiden arvo laskee ja lasku sen kuin kasvaa.

Lapsilisien leikkaukset, kotihoidontuen pakkokiintiöinti ja aiemmin jäädytetyt lapsilisien indeksitarkastusten jäädytykset ovat kylmää kyytiä perheille. Kun tähän soppaan lisätään energiaveron, polttoaineveron, ajoneuvoveron ja kiinteistöveron nostot, suomalaisia perheitä ei ole näissä säästötalkoissa säästelty.

Keskustalla on lääkkeet Suomen talouden tasapainottamiseksi. Kaikki energia on suunnattava työpaikkojen luomiseen. 200 000 uutta työpaikkaa pitää asettaa tavoitteeksi. Esimerkiksi energia-alalle, elintarviketeollisuuteen, matkailuun ja teknologia-alalle uuden työn luominen on mahdollista.

Suomen vaihtotase on saatava kuntoon, ja vienti vetämään. Erityisesti energiaomavaraisuutta lisäämällä ja tuontihiilen käyttöä vähentämällä vaihtotaseemme paranee. Tarvitsemme myös uuden eläkeratkaisun.

Meidän on pidettävä taloudestamme hyvää huolta, jotta voimme huolehtia kaikista. Pidetään koti kunnossa!

pyorat_pyorimaan_letka.jpg

Talouden pyörät pyörimään!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talous, kehysbudjetti, liikenne, lapsilisät

Elintarviketurvallisuus EU-USA -vapaakauppasopimuksen suurin uhka

Torstai 20.3.2014 klo 9:51

Eilen käytiin eduskunnassakin kovaa väittelyä EU:n ja Yhdysvaltojen välisestä kauppa ja investointikumppanuussopimuksesta. EU:lla on vastaavia kauppasopimuksia lukemattomien muidenkin maiden kanssa, mutta juuri Yhdysvallat tuntuvat nostavan tunteet pintaan myös Suomessa.

Yleisesti ottaen kaupan esteiden laskeminen on hyödyllistä ja kannatettavaa. Kun kasvun lähteet ovat rajalliset, Suomenkin on hyvä tähytä kasvumahdollisuuksia rapakon takaa ja kaikista ilmansuunnista. Yhdysvallat on jo nyt Suomen kuudenneksi tärkein kauppakumppani.

Tullit ovat jo nyt matalat EU:n ja Yhdysvaltain välillä, mutta kaupan volyymi on suurta, joten puhumme isoista rahoista. Erityisen tärkeää on edistää teollisuustuotteiden markkinoillepääsyä tulleja alentamalla.

Sopimus ei saa vaarantaa julkisia hyvinvointipalveluja. Julkiset palvelut onkin pidetty sopimuksen ulkopuolella. Julkiset hankinnat kuitenkin kuuluvat sopimuksen piiriin, joten tässä on oltava tarkkana.

Suurin vaara kuitenkin piilee maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden kaupan esteiden poistamisessa. Elintarviketurvallisuus tulee pitää ykkösasiana. Euroopassa ruokaketjumme on suhteellisen näkyvä aina pellolta pöytään saakka. Yhdysvalloissa näin ei suinkaan ole. Ruoan pakkausmerkintöjen arvo nousee entisestään.

Jos elintarviketurvallisuudelle määritetään sitovat vähimmäiskriteerit, niiden on lähdettävä Euroopan tasolta, jossa asia on paremmin hoidettu. Ruokaturvaa ei saa uhrata näissä kasvutalkoissa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU, USA, kauppapolitiikka, maatalous

Keskustan kasvu- ja työllisyyslinja vs. hallituksen leikkauslinja

Keskiviikko 23.10.2013

Isoihin ongelmiin tarvitaan suuria ratkaisuja. Keskusta esitteli tänään eduskunnassa oman talouspoliittisen vaihtoehtonsa. Emme tyytyneet tekemään pelkkää vuoden 2014 varjobudjettia. Sen sijaan olemme rakentaneet kattavan kasvu- ja työllisyyspaketin Suomelle.  

Kolme suurta rakenteellista uudistusta Suomen kasvun ja työllisyyden edistämiseksi ovat kasvurahasto, Valtion Infra Oy ja siirtymä fossiilitaloudesta biotalouteen.  

Keskustan uuden kasvun rahastoa voitaisiin käyttää kaikenlaisen yritystoiminnan tukemiseen työllisyyden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Halusimme tehdä rahastosta kunnianhimoisen. Noin seitsemän vuoden kuluessa rahaston kokoa kasvatettaisiin vaiheittain yli kolmeen miljardiin euroon. Valtion osuus kerättäisiin myymällä esimerkiksi TeliaSoneran osakkeita. Rahaston toinen puolisko koottaisiin eläkerahastojen sijoituksilla.  

Valtion Infra Oy:n perustaminen olisi vastaus Suomen tiestön rapautumiseen ja liikennepolitiikan poukkoilevuuteen. Infra Oy voisi myös hankkia omistukseensa Fortumin sähkön siirtoverkon, ettei se joudu ulkomaiseen omistukseen. Sähköverkon tuotolla yhtiö saisi myös budjetin ulkopuolista tulorahoitusta.  

Biotalouden kehittäminen on nostettava kansalliseksi kärkihankkeeksi. Fossiilinen tuontienergian on korvattava kotimaisella uusiutuvalla. Työpaikat syntyvät Suomeen ja vaihtotaseemme paranee. Samalla hillitsemme ilmastonmuutosta. Biotaloutta on myös ruoan tuotanto. Kotimainen ruoantuotanto on merkittävä suomalaisten työllistäjä. Maaperän puhtaus, korkea laatu, gmo-vapaus ja luomu ovat elintarvikkeidemme vientivaltteja.  

Mittavaan kasvupakettiin kuuluu myös muita merkittäviä muutoksia hallituksen linjaan. Kuntien valtionosuuksia käytetään välttämättömien peruspalveluiden tuottamiseen ja siksi niitä ei saa leikata. Eläkeikää on voitava nostaa yhdessä sopimalla sillä ehdolla, että mielekästä työtä löytyy riittävästi. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus yhdestä lähteestä ja järjestäminen maakunnallisesti toisi paitsi säästöjä, lisäisi palvelujen laatua.  

Keskustan esittämillä ratkaisuilla Suomen suunta muuttuu kasvun ja työllisyyden linjalle.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talous, työllisyys, kasvu, infra oy, biotalous, eläkeikä, kunnat, valtionosuudet, sote