Muistatko mikä on normienpurkutalkoot?

Tiistai 25.3.2025

Orpon hallituksen yhtenä tavoitteena on ollut keventää kuntien toimintaa ohjaavia normeja ja etsiä uudenlaisia, joustavia tapoja toteuttaa palveluja eri puolilla Suomea. Projekti on edennyt Keskustan Kuntaliiton hallitusryhmän mukaan auttamattoman hitaasti. Kuntien rahoitusta on kyllä leikattu etukäteen jo 23 miljoonaa.

Kuntaliiton tuoreen selvityksen mukaan tähän mennessä päätetyt normien kevennykset eivät vähennä kuntien työtä eikä hallinnollista taakkaa juuri ollenkaan. Osa kevennyskohteista saattaa jopa lisätä kuntien työtä. Myös uusia tehtäviä on tuotu purettujen rinnalle. Kuntien on esimerkiksi varattava minimiresurssit perus- opetuksen ryhmäkohtaisten tukimuotojen toteuttamiseksi lukuvuosisuunnitelmassa. Tämän aiheuttaa jopa 100 miljoonan euron lisäkustannukset kunnille.

Keskustan Kuntaliiton hallitusryhmä yhtyy Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhusen näkemykseen, että hallituksen norminpurkuhanke on epäonnistunut, eikä lisää luottamusta valtionhallinnon ohjaukseen.

Keskustalaisen kuntapolitiikan lähtökohtana on, että kuntien rahoituksen tulee vastata kuntien tehtäviä. Turhaa hallintoa ja kuntien toimintaa rajoittavia normeja tulee purkaa kiireellisesti. 

Keskustan kasvu- ja työllisyyslinja vs. hallituksen leikkauslinja

Keskiviikko 23.10.2013

Isoihin ongelmiin tarvitaan suuria ratkaisuja. Keskusta esitteli tänään eduskunnassa oman talouspoliittisen vaihtoehtonsa. Emme tyytyneet tekemään pelkkää vuoden 2014 varjobudjettia. Sen sijaan olemme rakentaneet kattavan kasvu- ja työllisyyspaketin Suomelle.  

Kolme suurta rakenteellista uudistusta Suomen kasvun ja työllisyyden edistämiseksi ovat kasvurahasto, Valtion Infra Oy ja siirtymä fossiilitaloudesta biotalouteen.  

Keskustan uuden kasvun rahastoa voitaisiin käyttää kaikenlaisen yritystoiminnan tukemiseen työllisyyden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Halusimme tehdä rahastosta kunnianhimoisen. Noin seitsemän vuoden kuluessa rahaston kokoa kasvatettaisiin vaiheittain yli kolmeen miljardiin euroon. Valtion osuus kerättäisiin myymällä esimerkiksi TeliaSoneran osakkeita. Rahaston toinen puolisko koottaisiin eläkerahastojen sijoituksilla.  

Valtion Infra Oy:n perustaminen olisi vastaus Suomen tiestön rapautumiseen ja liikennepolitiikan poukkoilevuuteen. Infra Oy voisi myös hankkia omistukseensa Fortumin sähkön siirtoverkon, ettei se joudu ulkomaiseen omistukseen. Sähköverkon tuotolla yhtiö saisi myös budjetin ulkopuolista tulorahoitusta.  

Biotalouden kehittäminen on nostettava kansalliseksi kärkihankkeeksi. Fossiilinen tuontienergian on korvattava kotimaisella uusiutuvalla. Työpaikat syntyvät Suomeen ja vaihtotaseemme paranee. Samalla hillitsemme ilmastonmuutosta. Biotaloutta on myös ruoan tuotanto. Kotimainen ruoantuotanto on merkittävä suomalaisten työllistäjä. Maaperän puhtaus, korkea laatu, gmo-vapaus ja luomu ovat elintarvikkeidemme vientivaltteja.  

Mittavaan kasvupakettiin kuuluu myös muita merkittäviä muutoksia hallituksen linjaan. Kuntien valtionosuuksia käytetään välttämättömien peruspalveluiden tuottamiseen ja siksi niitä ei saa leikata. Eläkeikää on voitava nostaa yhdessä sopimalla sillä ehdolla, että mielekästä työtä löytyy riittävästi. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus yhdestä lähteestä ja järjestäminen maakunnallisesti toisi paitsi säästöjä, lisäisi palvelujen laatua.  

Keskustan esittämillä ratkaisuilla Suomen suunta muuttuu kasvun ja työllisyyden linjalle.