Kotikunta-maakuntamalli on vastaus kuntasekasortoon

Torstai 27.2.2014

Kuuden puolueen eripurainen hallitus pystyi hallitusneuvotteluissa sopimaan vain siitä, että kuntien itsehallintoa vähennetään ja kehyskunnat liitetään tarvittaessa vaikka pakolla keskuskuntiin. Kun kuntien uudistaminen on aloitettu tästä nurinkurisesta lähtökohdasta, tärkein on unohtunut: nimittäin kuntalaiset ja kuntalaisten palvelut.

Kunnissa kyllä tiedetään, että jonkinlaiset uudistukset ja yhteistyö ovat tarpeen tulevaisuuden haasteiden voittamiseksi. Kuntaministeri Virkkusen linja, jossa keskusvalta pyyhkii pöytää kuntien itsehallinnolla, on kuitenkin jumittanut kaikki uudistukset koko valtakunnassa.

Älyttömyyden huippu on ollut käsitellä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä erillään kuntaliitoksista. Ensin pitäisi olla selvillä se, miten yhteiset palvelut tuotetaan, ja sen jälkeen voidaan miettiä hallinnon järjestämistä ja kuntien rajoja!

Hallituksen sote-malli eli ns. isäntäkuntamalli jakaa kunnat isäntiin ja renkeihin. Valtionosuusuudistuksessa kuntien rahoitusta leikataan rajusti. Molemmat mallit kannustavat pieniä kuntia liittymään ”vapaaehtoisesti” oman seutunsa keskuskuntiin.

Pakkoliitokset loukkaavat Suomen perustuslakia ja kuntien itsehallintoa. Keskusta ei hyväksy valtion sanelemia kuntien pakkoliitoksia. Kuntaliitokset voivat olla joillekin kunnille aivan hyvä ratkaisu - jos päätös tehdään yhteisesti kaikkien kuntien kesken. Pakolla ei synny hyvää lopputulosta.

Keskustalla on vaihtoehto. Kotikunta-maakuntamalli. Malli takaisi sen, että pienet kunnat voisivat edelleen päättää monesta tärkeästä asiasta, kuten päivähoidosta, peruskoulusta, kulttuurista ja paikallisen elinkeinoelämän tukemisesta.

Isompaa väestöpohjaa vaativat asiat, kuten erityisterveydenhuolto, toisen asteen koulutus ja maakunnallinen kaavoitus päätettäisiin koko maakunnan kattavalla yhteistyöelimellä. Pienempiä ”perustason sote-alueita” ei tarvita.

Hallituksen rivit rakoilevat päivä päivältä enemmän. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, miten hallituspuolueiden edustajat äänestävät välikysymysäänestyksessä, kun kaikilta kansanedustajilta kysytään, voivatko he hyväksyä tämän epäluottamuslauseen:

”Eduskunta katsoo, ettei kuntauudistusta tule tehdä pakkoliitoksilla. Kunnallista itsehallintoa kunnioittamalla pystytään parhaiten turvaamaan asukkaiden vaikutusmahdollisuudet ja heidän tarvitsemansa palvelut. Hallitus on epäonnistunut kuntapolitiikassa sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisessa. Näillä perustein hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.”

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntauudistus, välikysymys, kunta, sote, maakunta

Pääministerin hätähuuto!

Perjantai 21.2.2014 klo 11:44

eduskunta_sali.jpgHallituksen palikat ovat sekaisin. Uudistukset, rakenneratkaisut, valtion velkaantuminen, kestävyysvaje vilisevät virallisissa puheissa.

Pääministeri Katainen päätti kutsua opposition mukaan pohtimaan valtion velkaantumista ensi viikon tiistaina. Pääministerin pelastusrengas on vihdoin heitetty opposition vesille.

Hallituksella on Eduskunnassa enemmistö. He pystyvät kyllä tekemään ratkaisunsa itse, jos niin tahtovat. Missä on johtajuus? Missä on päättäväisyys hoitaa Suomen asiat kuntoon?

Vastuullisina päättäjinä me keskustalaiset kyllä osallistumme pääministerin talouskeskusteluun, kun on kerran pyydetty. Odotukset yhteisten ratkaisujen löytämiseksi ovat korkealla. Kuka nyt haluaisi valtion velkaantuvan lisää?

Keskustelun tulos lässähtää kuin pannukakku siihen, että neuvotteluissa ei tulla keskustelemaan hallituksen vireillä olevista rakenneuudistuksista. Olemme useista keinoista ja ratkaisuista hallituksen kanssa eri mieltä - tärkeimpinä esimerkkeinä hallituksen kunta- ja sote-uudistukset.

Tunnistamme maailmantalouden ja Suomen sekä erityisesti kuntien tiukan taloustilanteen. Me tarvitsemme nyt nopeasti uutta työtä Suomeen.

Keinomme työllisyyden lisäämiseksi ja talouden tervehdyttämiseksi ovat: kotikunta-maakunta -malli takaamaan kuntapalvelut vähemmällä rahalla, uuden kasvun rahasto tuomaan töitä, elinkaariajattelua eläkeuudistukseen nostamaan työllisyysastetta ja valtion Infra Oy takaamaan teiden kunto.

Jatkuvatko hallituksen ja opposition kahvikeskustelut ensimmäisen tapaamisen jälkeen? Vaaleilla valtaan astunut maamme hallitus vaikuttaa epätoivoiselta. Yhtäkään epäonnistumista ei ministeriaitiosta ole tunnustettu. Olisiko nyt aika?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kestävyysvaje, velka, rakenneuudistus, kunta, sote, työ

Välikysymys pakkoliitoksista

Torstai 30.1.2014 klo 17:03

Eilen keskiviikkona kokoustimme keskustan eduskuntaryhmän kanssa eduskunnassa. Ehdimme myös kiertää Uuttamaata. Ehdin vierailla Hakaniemen kauppahallissa Helsingissä, Finnairin luona Vantaalla, juttelemassa espoolaisten kanssa kauppakeskus Isossa Omenassa ja tapaamassa järvenpääläisiä kahvila Tyynissä. Oli aika ruuhkaisa reissu Ruuhka-Suomessa!

hakaniemen_hallissa_mirja_ja_elsi.jpg

Tutustuimme Hakaniemen kauppahallin hienoihin tuotteisiin yrittäjien opastuksella.

Talvikokouksessa me keskustan kansanedustajat päätimme tehdä hallitukselle välikysymyksen kuntien pakkoliitoksista. Kyllä nostaa verenpainetta. Ennen kuntavaaleja KAIKKI puolueet väittivät, että eivät kannata pakkoliitoksia. Nyt kuitenkin kokoomuksen ja sdp:n johtama hallitus iskee pöytään lakiesityksen, joka mahdollistaa pakkoliitokset. Minne unohtuivat vaalilupaukset?

Maakunnissa kokoomus- ja demariedustajat irtisanoutuvat kilpaa puoluejohtajien ja ministeri Virkkusen pakkoliitoslaista. Lausuntojen totuus punnitaan kun täysistunnossa on pakko äänestää keskustan välikysymyksestä - joko pakkoliitoksien puolesta tai niitä vastaan. Nyt jos koskaan on hallituksen kaatuminen lähellä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kunta, pakkoliitos, sote

Keskustan kasvu- ja työllisyyslinja vs. hallituksen leikkauslinja

Keskiviikko 23.10.2013

Isoihin ongelmiin tarvitaan suuria ratkaisuja. Keskusta esitteli tänään eduskunnassa oman talouspoliittisen vaihtoehtonsa. Emme tyytyneet tekemään pelkkää vuoden 2014 varjobudjettia. Sen sijaan olemme rakentaneet kattavan kasvu- ja työllisyyspaketin Suomelle.  

Kolme suurta rakenteellista uudistusta Suomen kasvun ja työllisyyden edistämiseksi ovat kasvurahasto, Valtion Infra Oy ja siirtymä fossiilitaloudesta biotalouteen.  

Keskustan uuden kasvun rahastoa voitaisiin käyttää kaikenlaisen yritystoiminnan tukemiseen työllisyyden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Halusimme tehdä rahastosta kunnianhimoisen. Noin seitsemän vuoden kuluessa rahaston kokoa kasvatettaisiin vaiheittain yli kolmeen miljardiin euroon. Valtion osuus kerättäisiin myymällä esimerkiksi TeliaSoneran osakkeita. Rahaston toinen puolisko koottaisiin eläkerahastojen sijoituksilla.  

Valtion Infra Oy:n perustaminen olisi vastaus Suomen tiestön rapautumiseen ja liikennepolitiikan poukkoilevuuteen. Infra Oy voisi myös hankkia omistukseensa Fortumin sähkön siirtoverkon, ettei se joudu ulkomaiseen omistukseen. Sähköverkon tuotolla yhtiö saisi myös budjetin ulkopuolista tulorahoitusta.  

Biotalouden kehittäminen on nostettava kansalliseksi kärkihankkeeksi. Fossiilinen tuontienergian on korvattava kotimaisella uusiutuvalla. Työpaikat syntyvät Suomeen ja vaihtotaseemme paranee. Samalla hillitsemme ilmastonmuutosta. Biotaloutta on myös ruoan tuotanto. Kotimainen ruoantuotanto on merkittävä suomalaisten työllistäjä. Maaperän puhtaus, korkea laatu, gmo-vapaus ja luomu ovat elintarvikkeidemme vientivaltteja.  

Mittavaan kasvupakettiin kuuluu myös muita merkittäviä muutoksia hallituksen linjaan. Kuntien valtionosuuksia käytetään välttämättömien peruspalveluiden tuottamiseen ja siksi niitä ei saa leikata. Eläkeikää on voitava nostaa yhdessä sopimalla sillä ehdolla, että mielekästä työtä löytyy riittävästi. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus yhdestä lähteestä ja järjestäminen maakunnallisesti toisi paitsi säästöjä, lisäisi palvelujen laatua.  

Keskustan esittämillä ratkaisuilla Suomen suunta muuttuu kasvun ja työllisyyden linjalle.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talous, työllisyys, kasvu, infra oy, biotalous, eläkeikä, kunnat, valtionosuudet, sote