Vihreää siirtymää

Torstai 16.11.2023

Istun Euroopan alueiden komitean kokouksessa, jossa keskustellaan konkreettisesti. Mitä me ollaan saatu aikaan ilmasto- ja energia-asioissa Euroopassa? Paljon. Väittäisin.

Meillä on kunnianhimoinen ilmastolaki, jota toteutamme joka jäsenmaassa ja paikallistasolta. Tahtotila päästöjen vähentämiseksi on kasvanut koko ajan. Jokaisella maalla, alueella, kunnalla, yrityksellä ja järjestöllä on oma suunnitelma vähentää kulutusta, kierrättää tehokkaammin, säästää energiaa ja tehdä toiminta vähäpäästöiseksi. 

Mitä paikallisesti on tapahtunut? Kiertotalous on tullut jäädäkseen - enää ei jätettä viedä kaatopaikalle vaan jätteet kierrätetään, teollisuuden päästöt ovat laskeneet huimasti ja siirrytty tuotannossa vihreisiin ratkaisuihin - tästä esimerkkinä hiilivapaan teräksen tuotanto, Venäjältä tuotavan energian lopettaminen, uusiutuvien energiamuotojen lisääminen - tästä esimerkkinä oma maakuntani, jossa tuotetaan lähes puolet Suomen tuottamasta tuulivoimasta. Palveluita on digitalisoitu. Tässä vain muutama esimerkki.

Mitä kansalaisten tasolla on tapahtunut?

Elämä on valintoja. Miten liikun, kulutan, mitä syön ja olenko osa ratkaisua vai ongelmaa. Oulussa pyörillään kesät talvet ja siirrytään asteittain joukkoliikenteessä sähköbusseihin. Me kierrätetään ja muutetaan kotien energiaratkaisuja. Lähiruokaa on ostettavissa. 

Euroopan tasolla vihreän siirtymän työ on kesken. Siksi nostin kokouksessa esille seuraavia asioita:

  • Edelleen varmistettava eri rahoitusten käyttö ja saatavuus paikalliselle tasolle
  • Hyvien käytäntöjen, ideoiden, esimerkkien, liiketoiminnan avaaminen ja jakaminen
  • Paikalliset olosuhteet pitää huomioida ympäristö, energia ja ilmastoratkaisuissa. Ei ole yhtä samaa muottia, jolla kaikkien alueiden asiat ratkaistaan. Kun aamulla lähdin Oulusta, meillä oli ohuesti lunta ja -14 astetta pakkasta. Samat rakentamisen, liikenteen tai energian tuotannon normit ja lainsäädäntö ei onnistu meillä ja Kanariansaarilla. EU;n yhteisiin tavoitteisiin voidaan päästä sallimalla paikalliset ratkaisut.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ilmasto, energia, kierrätys, pohjoinen

Pohjoisen alueet johtavat EU:n vihreään siirtymään

Tiistai 9.5.2023

Euroopan unioni pyrkii kohti vihreämpää tulevaisuutta. Ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin etsitään ratkaisuja suurten kaupunkien lisäksi myös syrjäisillä alueilla. Arktinen alue on erityisen altis ilmastokriisin vaikutuksille, sillä lämpötilat nousevat siellä jopa kolme kertaa nopeammin kuin muualla maailmassa.

Pohjoisen Euroopan harvaan asutuilla alueilla on ainutlaatuisia luonnonvaroja ja osaamista, jotka voivat nostaa ne vihreän siirtymän eturintamaan. Jopa 70 prosenttia Suomen luonnonvaroihin perustuvista uusista suurteollisuuden investoinneista kohdistuu Pohjois-Suomeen, ja yli puolet Suomen tuulivoimasta tuotetaan pohjoisessa. Pohjois-Ruotsista löydetyt harvinaiset maametallit voisivat tarjota Euroopalle tärkeitä raaka-aineita, joita tarvitaan sähköajoneuvoissa ja tuuliturbiineissa.

Syrjäisillä alueilla on kaikkialla Euroopassa infrastruktuuriin, koulutukseen ja liikenteeseen liittyviä erityistarpeita mutta myös samankaltaisia haasteita, jotka edellyttävät yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja vihreän, digitaalisen ja viime kädessä kestävän tulevaisuuden turvaamiseksi.

Euroopan unionin rakennerahastot tukevat kunkin alueen ainutlaatuista potentiaalia kestävän kehityksen edistäjänä. Työntekijöiden täydennys- ja uudelleenkoulutus, jotta heillä on edellytykset työskennellä laadukkaissa työpaikoissa vihreässä ja digitaalisessa taloudessa, on olennainen osa Euroopan osaamisen teemavuotta 2023. EU:n koheesiopolitiikalla on keskeinen merkitys pyrittäessä ratkaisemaan vakavia rakenteellisia haasteita ja parantamaan kansalaisten arkea kaikkialla Euroopassa.

Pohjois- ja Itä-Suomen alueet hyötyvät kuluvallakin EU:n ohjelmakaudella harvaan asutuille alueille maksettavasta erityistuesta. Yhteisillä eurooppalaisilla toimilla aikaan saatujen hyötyjen tulisi olla nykyistä paremmin kansalaisten nähtävillä.

Koska jokaisella Euroopan alueella on omanlaisensa tarpeet, EU:n ilmasto- ja ympäristölainsäädännössä on otettava huomioon harvaan asuttujen alueiden erityisolosuhteet. Luonnon ennallistamiseen tai jäteveden puhdistukseen liittyvät toimenpiteet voidaan parhaiten määritellä yhdessä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa.

Ruotsi toimii tällä hetkellä EU:n neuvoston puheenjohtajavaltiona. Puheenjohtajakautensa aluksi se kutsui kaikki Euroopan komission jäsenet Kiirunaan. Huhtikuun lopussa oli Euroopan alueiden komitean jäsenten vuoro tutustua arktisen alueen olosuhteisiin. Vierailu avasi varmasti silmiä eurooppalaisten kaupunkien ja alueiden edustajille.

Kokouksen päätteeksi annetussa Kiirunan julkilausumassa korostetaan, että kunnat ja alueet pystyvät toteuttamaan vihreän siirtymän ja johtamaan sitä. Niille on kuitenkin annettava tarvittavat keinot ja resurssit, ja niitä on kuultava sekä jäsenvaltioissa että EU:n tasolla. Olemme tiivistäneet pohjoisten naapurimaiden yhteistyötä Arktisten kaupunginjohtajien verkoston avulla. Haasteet, mahdollisuudet ja ratkaisut löytyvät yhteistyöllä. Mitään paikkaa ja yhtäkään ihmistä ei saa jättää oman onnensa nojaan, kun EU pyrkii kohti ilmastoneutraaliutta.

Mirja Vehkaperä

Euroopan alueiden komitean jäsen

Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: arktinen, pohjoinen kasvu, vihreä siirtymä

Tuliaisia Ruotsista

Torstai 2.3.2023

Maailmalla myllerrys jatkuu. Suurvaltojen mittelöitä seurataan silmä tarkkana, sota Ukrainassa jatkuu kuukaudesta toiseen, inflaatio kiihtyy ja odotamme edelleen sotilasliitto NATO jäsenyyttä. Asioita, joihin kotisohvalta on vaikea vaikuttaa. Siispä keskitytään läheisimpiin aiheisiin.

Kävimme viime viikolla Oulun kaupunginhallituksen ja johtoryhmän voimin vastavierailulla Ruotsin Luulajassa. En ole aikaisemmin kaupungissa vieraillut. Luulaja on lähes 80 000 asukkaan yliopistokaupunki, joka sijaitsee meren, jokien ja järvien ympäröimänä. Suurin ja merkittävin asia tällä hetkellä on perusteollisuuden rakennemuutos. Kaivosteollisuuden jalostamiseen etsitään kiivaasti vihreää siirtymää, jossa vedyn avulla tuotettaisiin tulevaisuudessa hiilivapaata terästä. Kuulostaako tutulta?

Pohjoisen Suomen, Ruotsin ja Norjan alueille on tulossa seuraavan kymmenen vuoden aikana 170 miljardin euron investoinnit. Mineraalit, puu ja energia työllistävät satojatuhansia ihmisiä. Samalla tarvitaan asuntoja, palveluja ja uusia liikenneyhteyksiä. Ja tarvitaan tietysti uusia asukkaita ja työntekijöitäkin.

Mahdollisuudet ja haasteet ovat pohjoisille maille ja kunnille yhteiset. Siksi tarvitsemme nopeasti rajat ylittävää yhteistyötä muun muassa ulkomaalaisen työvoiman saatavuuden parantamiseen. Samalla odotan vetytalouden ja muidenkin uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisen yhteistyötä. Pohjoismaiden yliopistot tutkijoineen ja innovatiiviset yritykset tekevät jo paljon yhdessä. 

Matkustimme Luulajaan linja-autolla. Olisiko lähitulevaisuudessa mahdollista tehdä matkaa junalla tai kesällä risteilylaivalla? Tarvitsemme huoltovarmuuden nostamiseen sekä kansanvälisen kaupan turvaamiseen joka tapauksessa pohjoisen ratayhteyden Ruotsin kautta Eurooppaan sekä yhteyden Jäämerelle. Nämä kaksi investointia on toteutettava jo seuraavan hallituskauden aikana. Maiden eri raideleveydet pystytään ratkaisemaan.

Meillä on pitkät perinteet Perämerenkaaren yhteistyössä. Kasvuyritykset ovat jauhaneet tulosta läpi vuosikymmenet, kauppa on vilkasta ja liikenneyhteyksiä on kehitetty kovasti. Kulttuurimme on samansukuista ja kanssakäyminen mutkatonta. Luulajan kaupunginjohtaja Carina Sammelin kanssa olen reissannut useita arktisia kokouksia ja tapahtumia. Näen suurta potentiaalia matalan kynnyksen yhteistyön tiivistämiseen Pohjois-Ruotsin kuntien kanssa: koululaisia vaihtoon, kulttuuri- ja urheiluseurat yhteistyöhön, yritykset katsomaan kasvumahdollisuuksia lähialueille ja matkailun mahdollisuuksien hyödyntäminen.

Jokohan jo ensi kesänä pääsisin veneellä Luulajaan? Sadat saaret ja kohteet odottavat meren toisella puolella näkemistä. 

(Kirjoitus on julkaistu 2.3.2023 Rantapohjassa)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ruotsi, Perämerenkaari, arktinen, yhteistyö

Tromssan tuliaiset

Sunnuntai 5.2.2023

Arktisen alueen yhteistyöfoorumi Arctic Frontiers oli taas upea kokemus! Paikalla olivat erityisesti edustettuna Pohjoismaat. Oulusta meitä oli mukana ainakin 20 osallistujaa kaupungin, BusinessOulun, yliopiston ja yritysten taholta.   Tapahtuman teemana oli Moving North!

Muutama keskeinen havainto matkalta: kiinnostus arktisia asioita kohtaan kasvaa koko ajan. Ilmaston lämpeneminen, vihreä siirtymä, luonnonvarojen kestävä käyttö, energiaratkaisut, turvallisuus ja puolustusyhteistyö puhututtavat. Kaikilla on huoli sään ääri-ilmiöiden yleistymisestä, alkuperäiskansojen elinolojen kaventumisesta, työntekijöiden puutteesta ja päätöksiin vaikuttamisesta. 

Huolet ja ongelmat ratkaistaan vain yhteistyöllä. Olemme odottaneet aivan liian kauan pohjoisessa, että ratkaisut tuodaan etelästä. Tarvitsemme Pohjoismaiden välistä yhteistyötä itä-länsi suunnassa. Huolet on käännettävä mahdollisuuksiksi. Se miten esimerkiksi puhumme pohjoisen kasvusta, merkityksestä ja viihtyvyydestä ratkaisee imagokysymykset. Meidän tulee istua kuskin paikalle arktisen alueen asioiden hoitajiksi.

Oli mielenkiintoista kuunnella Norjan, Ruotsin ja Islannin ulkoministereiden keskustelua arktisesta tulevaisuudesta. Suomea edusti valtiosihteeri Johanna Sumuvuori. Sotilasliitto NATOn laajentuminen oli vahvasti esillä. Kaikki korostivat, että Suomen ja Ruotsin jäsenyys on hyväksyttävä ja pohjoisen turvallisuus laitettava kuntoon. Tarvitsemme lisäksi huoltovarmuuden ylläpitämiseksi hyvät kulkuyhteydet maiden välille. Suomelle se tarkoittaa pohjoisen Jäämeriyhteyttä rata- ja maantieinvestointien osalta.

Sain osallistua kahteen paneelikeskusteluun. Avasimme Tromssaan arktisten kaupunginjohtajien verkoston AMF sihteeristön, jota johtaa Patti Bruns. Keskustelimme päälavalla kuntien, kuntalaisten ja maiden välisen yhteistyön merkityksestä. Voimme hyötyä toisistamme entistä enemmän, kun jaamme ideoita ja innovaatioita keskenämme. Pyörää ei tarvitse keskisiä aina uudestaan. Työntekijä- ja osaajapula on ratkaistava myös yhdessä, eikä kilpaillen toisia vastaan. Yrittäjyyden edellytysten tukeminen on keskeistä. 

Toisessa keskustelussa keskiössä oli vihreä siirtymä. Tällä alalla mennään nyt kovaa. Jos joku vielä pyristelee vastaan - kannattaa katsoa ratkaisuja. Uusiutuvien energiamuotojen käyttö on edennyt rakettimaisesti eteenpäin niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Ei ole yritystä tai palvelua, jossa ei säästettäisi energiaa, mietittäisi materiaalien kierrätystä tai energiavaihtoehtoja. Tuulivoima, vety ja biotalous olivat hyvin esillä. Merialueiden tuulivoimaratkaisut voivat olla lähempänä kuin arvaammekaan.

Yksi mieleenpainuvin keskustelu käytiin arktisten yliopistojen Arctic Five vetämänä tutkimusaluksella. Miksi, miten ja milloin arktista yhteistyötä tehdään? Kuka hyötyy ja häviää? Mukana oli niin yrittäjiä, tutkijoita, poliitikkoja kuin viranhaltijoita. Jaoimme saman tilannekuvan: meillä ei ole edessä kuin voitettavaa, haasteet käännetään mahdollisuuksiksi ja yhteistyössä on voimaa.

Ohjelman lomassa kerkesin tavata paljon kaupungin yhteistyökumppaneita ja ystäviä vuosien varrelta. Ulkopoliittisen instituutin apulaisjohtaja Samu Paukkusen kanssa keskusteltiin erityisesti pohjoisen turvallisuustilanteesta, Rovaniemen kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainion kanssa kaupunkien yhteistyöstä ja matkailun tilanteesta. Tromssan kaupunginjohtaja Gunnar Wilhelmsen ja paikalliset pitivät meidät hyvin informoituna Norjan asioista. Tapasimme paikallisia yrittäjiä, useita suurlähettiläitä, EU neuvoston väkeä ja oli onneksi aikaa myös suomalaisten osallistujien näkemysten vaihtoon.

Pohjoisen kasvun ohjelma otettiin hyvin vastaan. Olemme tehneet kotiläksymme hyvin. Vaatimus valtioneuvostotasoisesta ohjelmasta ei ole yliampuvaa. Myös Ruotsissa ja Norjassa on kansallisesti havaittu pohjoisen strategian tärkeyteen. Jatkamme pohjoismaiden yhteistyötä tässä tiiviisti.

Seuraava reissu onkin Luulajaan. Oulun kaupunginhallitus ja johtoryhmä vierailee Luulajassa 22.-23.2. Odotan matkaa mielenkiinnolla. Luulajan väki oli Oulussa viime vuoden puolella ja nyt pääsemme katsomaan heidän hankkeet ja kehityksen. Kaupunginjohtaja Carina Sammelin kanssa onkin paljon yhteisiä tulevia yhteistyömuotoja jo viritteillä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Arktinen, yhteistyö, vihreä siirtymä, AMF

Päätöksiä

Tiistai 19.1.2021

Jos joku toteaa, että mitään ei nyt korona-aikana tapahdu, niin kannattaa vilkaista Oulun kaupungin päätöksentekoa. Hieman jo ylipitkissä kaupunginhallituksen kokouksissa tehdään kymmeniä päätöksiä joka maanantai. Asioita valmistellaan, suunnitellaan ja pohdiskellaan joskun pitkään, mutta joskus tulee valmistakin.

Tässä maanantain 18.1. hallituksen kokouksen lopputulokset:

- Päätettiin myydä Sanginjoen monikäyttömetsä Koneen Säätiölle

- Aloitettiin hanke Merikosken kuivan uoman ympärivuotiseen vesittämiseen

- Hyväksyttiin työllisyyden kuntakokeilun sopimus

- Päätettiin hakea erä- ja luontokulttuurin museota Ouluun

Listalla oli tokkiinsa myös pienempiäkin päätöksiä muun muassa kuntavaalien äänestyspaikoista, valtuustoseminaarin pitämisestä ja Pateniemen asemakaavasta.

Oulu on todellinen luontokaupunki. Meidän oli helppoa tarttua Koneen Säätiön ostotarjoukseen Sanginjoen metsästä. Alueesta saadaan yhdessä Metsähallituksen kanssa todellinen retkeily- ja luontomatkailun kohde. Alueella oleva Loppulan rakennuksen kunnostamiseen säätiö sitoutui ihan omalla hankerahoituksella. Tulevaisuuden visiossa siintää mahdollinen Oulun kansallispuito.

Luonnon arvostuksesta kertovat myös kaksi muutakin päätöstä. Merikosken kuivaan uomaan halutaan ympärivuotisesti virtaamaan vesi. Silloin mahdollistettaisiin vaelluskalojen kutu ja poikastuotanto alueella. Tästä olisi iloa kaupunkilaisille, matkailijoille ja kalastajille. Mukana yhteistyössä ovat Oulun Energia, LUKE ja Pohjois-Pohjanmaan ELY keskus.

Keskustan valtuustoaloitteesta lähtenyt idea erä- ja luontokulttuurimuseon hakemuksen tekemistä, sai nopean ja positiivisen vastauksen. Ollaan innolla mukana hakemassa Ouluun toiminnallista ja sisällöltään rikasta museohanketta. Meillä on mettää, merta, jokea, soita, erämaata ja keskellä kaupunkia voi veneillä, kalastaa, retkeillä ja kerätä vaikka vadelmia. Kilpailun tuloksista kuullaan kuluvan kevään aikana. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Oulun kaupunki, metsä, joki, työllisyys

Eriarvoisuuden vähentäminen etusijalle

Torstai 12.4.2018 klo 16.52

Tällä viikolla päästiin sopuun hallituksen seuraavien vuosien julkisen talouden suunnitelmasta. Kehysten tavoitteena on vahvistaa kasvua, työllisyyttä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Suomen talous jatkaa kasvuaan ja tämä lisää myös mahdollisuuksia.

Keskustalle tärkeä saavutus on erityisesti eriarvoisuutta vähentävät toimenpiteet. Vähimmäismääräisiä päivärahoja, eli sairauspäivärahaa, vanhempainrahaa ja erityishoitorahaa, nostetaan työmarkkinatukea vastaavalle tasolle. Tämä tarkoittaa 80,50 euron korotusta. Pienituloisten takuueläkkeen korottamiseen lisätään 10 miljoonaa euroa.

Hallitus käynnistää kansallisen lapsistrategian valmistelun. Strategialla halutaan vahvistaa lapsi- ja perheystävällistä yhteiskuntaa ja syntyvyyden kehitystä. Lyhyemmällä aikavälillä parannetaan perhevapaiden yhdenvertaisuutta ja adoptioperheiden oikeuksia. Sairausvakuutuslakia muutetaan niin, että kunnallisen tai maakunnallisen luottamustoimen hoitaminen ei jatkossa vähennä vanhempainpäivärahaa.

Monet hallituksen alkukaudesta asetetuista tavoitteista ovat täyttymässä. Työllisyysaste lähenee asetettua 72 prosentin tavoitetta, työllisten määrä on noussut hallituskauden aikana 90 000:llä. Kokonaisveroaste on kääntynyt laskuun ja julkinen velkasuhde jatkaa myös laskuaan.

Kehysriihessä sovittiin monista työllisyyttä edistävistä toimista. Aktiivimallin aktiivisuusehtoa täyttäviä toimia laajennetaan, työttömien mahdollisuutta omaehtoiseen opiskeluun parannetaan ja nämä opinnot myös kerryttävät aktiivisuusehtoa, nuorten määräaikaisia työsuhteita helpotetaan ja työaikalakia laajennetaan ottaen käyttöön työaikapankki ja joustotyöaika.

Osaavan työvoiman saatavuutta helpotetaan koulutuksella. Kertaluontoisilla toimenpiteillä helpotetaan erityisesti esiin noussutta kohtaanto-ongelmaa. Yrityslähtöisiin työvoimakoulutuksiin ja kasvupalvelukokonaisuuksiin panostetaan. Työvoimapulan-alojen osaajien muuntokoulutuksiin lisätään rahoitusta ja alanvaihtoa helpotetaan koulutuksilla. Myös muunto- ja täydennyskoulutuksia helpotetaan ja avataan laajemmin. Kokonaisuudessaan koulutustoimiin lisätään 54 miljoonaa.

Maakunta- ja soteuudistuksen eteneminen turvataan lisärahoituksella. Valmisteluun ja rahoitukseen osoitetaan 95 miljoonaa euroa vuonna 2019. Digimuutokseen varataan 98 miljoonaa ensi vuodelle. Valinnanvapauspilotteihin tuplattiin rahoitus aiemmasta 100 miljoonasta 200 miljoonaan. Valinnanvapaus tulee voimaan vaiheistetusti.

Pohjois-Pohjanmaalle tärkeä päätös oli Oulun ja Pelson vankiloiden turvaaminen.  Tätä päätöstä on vatvottu jo liian kauan. Nyt asia saatiin vihdoin valmiiksi parhaimmalla mahdollisella tavalla. Oulun ja Pelson vankiloihin tehdään uusinvestoinnit. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: JTS, kehysriihi, eriarvoisuuden vähentäminen, työllisyys, Sipilän hallitus,

Arktisuus ja Jäämeren rata luovat uusia mahdollisuuksia

Perjantai 9.3.2018 klo 15.05

Selvitys Jäämeren radasta on valmistunut. Liikenne- ja viestintäministeriö on valinnut Jäämerelle Oulun, Rovaniemen ja Kirkkoniemen kautta kulkevan ratalinjauksen jatkoselvitettäväksi. Kaikki tutkitut ratavaihtoehdot olisivat teknisesti mahdollisia toteuttaa, mutta kustannuksissa ja ympäristövaikutuksissa on eroja. Linjauksen ratkaisi Kirkkoniemen eduksi Suomen logistisen aseman, saavutettavuuden ja huoltovarmuuden parantuminen vaihtoehtoihin verrattuna.

Arktisen alueen merkitys kasvaa jatkuvasti. Se luo EU:lle ja Pohjoismaille taloudellista selkärankaa ja uusia mahdollisuuksia elinkeinoelämälle. Keskeisessä osassa ovat sekä nyt selvitetty Jäämeren rata että Euroopan ja Aasian kasvukeskukset yhdistävä Koillisväylän tietoliikennekaapelihanke.

Jäämerirata luo Suomella uuden logistisen aseman. Siitä hyötyvät niin matkailu, kalatalous, metsä- ja metalliteollisuus, energiasektori sekä eurooppalainen logistiikka. Maailman mielenkiinto arkisille alueille kasvaa koko ajan.

Jäämeren radan selvityksessä käytiin läpi erilaisia ratalinjauksia ja niiden toteutusmahdollisuuksia. Jatkoselvitykseen valitun Kirkkoniemen reitin kustannusarvio on noin 3 miljardia, josta 2 miljardia kohdistuu Suomen puolelle. Selvityksessä on lisäksi kartoitettu mahdollisia liiketoimintamalleja ja laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Selvityksessä arvioitiin viiden eri linjausvaihtoehdon toteuttamista ja taloudellista kannattavuutta. Selvityksessä tarkastellut linjausvaihtoehdot olivat Tornio–Narvik, Kolari–Narvik, Kolari–Tromssa, Rovaniemi–Kirkkoniemi ja Kemijärvi–Alakurtti–Murmansk.

Jäämeren rata on osa isompaa liikenneverkkoa ja sen on mahdollista yhdistää Suomea pohjoiseen ja etelään. Jäämeren rata on osa eurooppalaista arktista politiikkaa, ei pelkkä alueellinen hanke. Rata kytkisi pohjoisen, arktisen Euroopan kiinteämmin osaksi Manner-Eurooppaa. Sillä olisi samalla myös Suomen huoltovarmuutta parantava vaikutus.  

Valmistunut selvitys tehtiin yhteistyössä Norjan liikenneviranomaisten kanssa. Jatkoselvitystä tehdään myös yhteistyössä Norjan kanssa. Jatkotarkastelua varten perustetaan yhteinen työryhmä, joka määrittelee asian edellyttämät jatkotyövaiheet ja -aikataulun. Työryhmän tulisi saada työnsä päätökseen 31.12.2018 mennessä.

1 kommentti . Avainsanat: Arktisuus, jäämeren rata, jäämeren radan selvitys, liikennepolitiikka

Askeleita oikeaan suuntaan

Keskiviikko 28.2.2018 klo 12.10

Parlamentaarinen väylätyöryhmä löysi yhteisymmärryksen tulevaisuuden väyläpolitiikan linjoista. Me työryhmän keskustalaiset jäsenet pidämme tätä tänään saavutettua yhteisymmärrystä askeleena oikeaan suuntaan.

Saavutimme yksimielisen poliittisen yhteisymmärryksen harjoittaa nykyistä huomattavasti pitkäjänteisempää ja suunnitelmallisempaa väyläpolitiikkaa. Yhteisymmärrys luo edellytykset jatkaa huonokuntoisten väylien korjaamista, aloittaa nykyistä useampia isoja liikennehankkeita ja mahdollistaa hankekohtaisten yhtiöiden kerätä ulkopuolista rahoitusta isoissa hankkeissa, poistaa esteitä EU-väylärahoituksen tieltä sekä edistää liikenteen digitalisaatiota. Näitä tarvitaan, jotta tulevaisuudessakin väylämme ovat kunnossa ja uusia investointeja tehdään.

Parlamentaarisen väylätyöryhmän yksimieliset linjaukset on kirjattava seuraavan hallituksen ohjelmaan ja samalla työtä jatketaan pitkäjänteisesti yli hallituskausien hallituspohjasta riippumatta. Väyläpolitiikkaa on tehtävä huomioiden kansalaiset ja elinkeinoelämän tarpeet, alueellinen saavutettavuus sekä koko maan kehittäminen alempiasteista tieverkkoa unohtamatta.

Toimiva maantie- ja raideverkosto koko Suomessa mahdollistavat sen, että monenlaiseen yrittäjyyteen perustuva luonnonvara- ja biotalous voi aidosti edetä. Bioenergialaitokset, biotuotetehtaat, sahat, kaivannaisteollisuus, turvetuotanto, maitotilat ja -jalostamot, teurastamot sekä elintarviketehtaat ovat kuljetusten varassa. Pitkän aikavälin väyläohjelmaa laadittaessa on muistettava, että kuljetukset alkavat pääsääntöisesti pienempien teiden varrelta ja päästä, pääväylien ulkopuolelta.

Liikenneverkkojen korjausvelan rahoitustaso on pystyttävä linjaamaan seuraavien vuosien aikana parlamentaarisen liikenneverkon rahoitusta pohtineen työryhmän hyväksymän vähintään 1,3 miljardin euron tasolle.

Käytännössä korjaustarpeet ovat tätäkin suuremmat, jotta korjausvelkaa pystytään poistamaan aidosti. Ensi vaalikaudella on käytävä läpi myös liikenteen verotus ja liikenteeltä perittävät maksut. Tarvitsemme myös lisää toimenpiteitä liikenteen päästöjen vähentämiseen.

Kiitoksen myös työryhmän puheenjohtajalle, liikenneministeri Anne Bernerille (kesk.) parlamentaarisen yhteisymmärryksen saavuttamisesta. Tästä on hyvä jatkaa!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Parlamentaarinen väylätyöryhmä, tulevaisuuden väyläpolitiikka, liikennepolitiikki, väyläverkosto

Keskustelua vuoden 2018 budjetista

Torstai 21.12.2017 klo 12.02

Liikenteeseen supervuosi 

Ensi vuoden budjetissa liikenteen iso kuva on kunnossa, ja siitä kuuluu kiitos ministeri Bernerille. Vihdoinkin meillä on uudistuskykyä, halua ja tahtoa satsata liikenteeseen ja väyliin. Väylien kannalta ensi vuosi on rahoituksen suhteen supervuosi. Meillä on lähes 500 miljoonaa euroa korjausvelkarahaa käytettävissä nyt olemassa olevien väylien eli teiden, satamien ja ratojen korjaukseen ja parantamiseen. Uusia investointihankkeitakin käynnistetään.

Ensimmäistä kertaa myöskin liikennesektorin päästöjen vähentämiseen varataan 14 miljoonaa euroa, millä tuetaan sähkö- ja kaasuautojen hankkimista ja myöskin niiden lataus- ja jakeluinfran rakentamista sekä romutuspalkkiollekin tulee jatko. Väylähankkeiden tulevaisuuden rahoitusmalleja täytyy linjata pikaisesti eduskunnassakin, ja siihen meillä on parlamentaarinen mahdollisuus. Tai tarvitsemme miljardiluokan tasokorotuksen tulevaisuuden liikennehankkeiden toteutukseen.

Infran korjausvelkaa syntyy koko ajan niin maalla, merellä kuin ilmassa, nyt myöskin avaruudessa, kun vanhat satelliitit vanhenevat. Korjausvelkaa tulee 100 miljoonaa euroa vuodessa lisää. Myös uusia investointeja tarvitaan, koska kilpailukykymme on niiden varassa. Siksi esimerkiksi isot hankkeet, Jäämeri-yhteydet tai Tallinnan tunneli tai muut isot ratahankkeet, eivät kertakaikkisesti mahdu nykyisten budjettien rakenteeseen menoeränä, vaan siinä pitää olla joku budjetin ulkopuolinen rahoitusmalli, johon saataisiin myöskin kansainvälistä rahoitusta ja budjetin ulkopuolista rahoitusta mukaan.

Oman maakuntani liikennehankkeisiin voi olla aidosti ylpeä. Saimme pitkään ajetut hankkeet budjettiin kuluvan ja tulevan vuoden aikana. Lista on pitkä: korjausvelkarahaa usean alempiasteisen tien kunnostamiseen, 4- tien parantaminen Kempele-Kemi välillä, Oulun satama ja meriväylän syventäminen, Hailuodon kiinteä yhteys, Oulun lentokentän kiitoradan perusparannus, vt22 Kiimingin kohdilta kuntoon......

Suomi elää puusta, metsistä ja osaamisesta 

Budjetissa puurakentamisen ohjelmaan lisätään 2 miljoonaa euroa. Se on tervetullutta, koska puun jalostusarvon pitää olla se ykkönen, jota me viemme eteenpäin. Toivon, että myöskin kansainvälistä vientiä puurakentamisen ja osaamisen puolesta koordinoidaan, koska siellä näen isoa potentiaalia siihen, miten kansantaloutta pystytään kasvattamaan puurakentamisen ja puuosaamisen viennillä.

Hallitus on tehnyt suuria ja pieniä tekoja energia- ja ilmastopoliittisella puolella koko tämän vaalikauden aikana. Aihe on myös suuresti agendalla, kun mietitään tulevia vuosia ja kansainvälisiä ratkaisuja.

Olen erityisen tyytyväinen siihen, että ilmasto- ja energiatalkoisiin ovat lähteneet myöskin useat kunnat, kaupungit ja seutukunnat. Nämä kaupunkien ja alueiden ilmastotyöt jatkuvat, mutta ennen kaikkea toivon, että Hinku-hanke, hiilineutraali yhteiskunta ja kunnat, jatkaa alueella työtä. Ainakin oman kuntani Oulun naapurikunta Ii on pisteenä iin päälle tehnyt työtä sen puolesta, että alueiden asukkaat ovat itse ideoineet, mitä voisivat tehdä vähentääkseen hiilijalanjälkeään. Tulokset puhuvat puolestaan.

Hallitus jatkaa ilmastonmuutoksen vastaista työtä merkittävillä lisätoimilla, ja ilmastoon ja energiaan liittyvä lisäpaketti nousee summaltaan 48 miljoonaan euroon, ja sillä tuetaan energia- ja ilmastostrategian lähtökohtia. 

 

Työtä ja toimeliaisuutta koko Suomeen 

Olen erityisen tyytyväinen siihen, että Sipilän hallitus katsoo koko Suomen kilpailukykyä, yrittäjyyttä ja työllisyyttä koko maan alueella. Yritysten edellytysten tukeminen on erityisen tärkeää. Siksi alueellisen kuljetustuen jatkaminen ensi ja seuraavalle vuodelle 2019 on hyvä päätös. Siihen varataan vuosittain 5 miljoonaa euroa. Pidän tärkeänä, että sitä jatketaan myöskin vuoden 2019 jälkeen.

Työllisyys ja työttömyys ovat puhuttaneet paljon. On hieno asia, että 50 000 työllisen lisääminen viime vuoteen verrattuna on tapahtunut vuoden aikana. Työ on parasta sosiaaliturvaa. Työllisyyden edistämiseksi pitää tehdä lujasti töitä. Siksi on käsittämätöntä, että työttömyysturvan aktiivimallia on riepoteltu aika rankastikin. Me haluamme lisätä toimenpiteitä siihen, että työttömät pääsisivät töihin, ja näihin aktiivitoimenpiteisiin muun muassa kuntoutuksen ja osaamisen, koulutuksen puolella satsataan lisää. 

Työttömyysturvan aktiivimalli kannustaa hakeutumaan töihin ja työvoimapalveluihin työttömyyden kaikissa vaiheissa. Samalla työttömyysturvan omavastuupäiviä vähennetään työttömyyden alussa 7 päivästä 5 päivään.

On tärkeää, että työttömät pääsevät omaehtoisesti opiskelemaan. Lyhytkestoista opiskelua työttömyysturvalla helpotetaan. Työnsä menettänyt voi pysyä aktiivisena ilman pelkoa työttömyysetuuden menettämisestä ja hakeutua esimerkiksi ammatillisia valmiuksia ja yritystoimintaa tukevaan koulutukseen.

Työttömillä on myöskin tulevaisuudessa vielä parempi mahdollisuus harjoittaa yritystoimintaa neljän kuukauden aikana työttömyysturvalla. Tämä on hyvä osoitus siitä, että voidaan kokeilla niitä työllisyyden siipiä myöskin sen oman osaamisen puitteissa työllistäen itse itsensä.

 

Tuemme lapsia, nuoria ja perheitä

Aika moni puolue ja eduskuntaryhmä on sanonut, että kasvu kuuluu kaikille. Niin se kuuluukin silloin, kun talouskasvua on jaettavissa. Sosiaalista oikeudenmukaisuutta harjoitetaan ensi vuoden budjetin osalta erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla. 

Erityisen tyytyväinen olen siihen, että tämä hallitus satsaa lapsiin, nuoriin ja perheisiin. Ensi vuoden alusta ministeri Saarikon johdolla linjataan perhevapaauudistus. On tärkeää, että uudistus ja vanhempainvapaajärjestelmän remontti tehdään lapsi- ja perhelähtöisesti. Lapsen luontaista kasvua ja kehitystä pitää tukea.

On tärkeää, että tuemme vanhempien osa-aikatyömahdollisuuksia silloin, kun lapset ovat pieniä. Toivon, että me löydämme yhdessä niin hallituspuolueiden kuin sitten työryhmässä olevien ihmisten ja järjestöjen kanssa yhteisen näkemyksen perhevapaauudistuksen tulevaisuudesta.

Uudistukset eivät lopu tähän, vaan seuraavan vuoden perhe-etuuksien parantamista on monella rintamalla:

Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan 70 miljoonalla eurolla vuoden alusta niin, että alennukset kohdistuvat pieni- ja keskituloisiin. Maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin tulee lähes 7 000 perhettä lisää. Toisen lapsen sisaralennus nostetaan 50 prosenttiin. Sitten kokeilemme 5-vuotiaiden maksutonta varhaiskasvatusta niiden kuntien ja niiden lasten kanssa, jotka haluavat lähteä mukaan tähän kokeiluun.

Äitiyspakkaukseen tehdään korotuksia niin, että äitiysavustusta korotetaan noin 30 eurolla. Ja sitten, mikä on parasta: minimisairauspäivärahoja korotetaan 23 eurolla kuukaudessa. Se tarkoittaa, että pikkulapsiperheiden vanhempainpäiväraha nousee samalla ja esimerkiksi pienimmät äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahat nousevat sillä 23 eurolla kuukaudessa.

Teemme yksinhuoltajakorotuksen lapsilisään, 5 euroa kuukaudessa, se on 60 euroa vuodessa. Ja erityisesti keskusta on ajanut sitä, että opintotukeen tehdään huoltajakorotus. Se tapahtuu nyt sitten ensi vuoden alusta, ja opintotukeen huoltajakorotus on 75 euroa kuukaudessa.

Nämä satsaukset lapsiin, perheisiin ja nuoriin ovat tärkeitä mietittäessä sitä, milloin tätä oikeudenmukaisuutta erityisesti voidaan käyttää.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: TAE2018, budjetti 2018, liikenne, työllisyys, ympäristö, sosiaalinen oikeudenmukaisuus

Työllisyyden parantamiseen aktiivisuutta

Maanantai 18.12.2017 klo 16.56

Työllisyyden parantaminen vaatii toimia kaikilta, niin yhteiskunnalta, työnantajilta kuin työnhakijoiltakin. Eduskunnassa on käsittelyssä uusi aktiivimalli, jolla edistetään työllisyyttä ja halutaan estää työttömyyden pitkittymistä. Malli perustuu kolmikantaisen työryhmän työhön.

Aktiivimallissa työttömyyden alun omavastuupäiviä vähennetään nykyisestä 7 päivästä 5 päivään. Muutos parantaa työttömyysetuuden saajan taloudellista tilannetta työttömyyden alussa.

Jatkossa työttömän aktiivisuutta seurataan kolmen kuukauden jaksoissa. Aktiivisuus osoitetaan osallistumalla työllistymistä edistäviin palveluihin tai palkkatyöhön. Työllistyminen voi olla myös osittaista. Yritystoiminta lisätään yhdeksi tavaksi edistää omaa työllistymistä.

Työllistymistä edistäviä palveluita ovat mm. työnhakuvalmennus, uravalmennus, työvoimakoulutus, työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen koulutus, työkokeilu sekä kuntouttava työtoiminta. Aktiivisuuden voi osoittaa myös osallistumalla muuhun te-toimiston järjestämään palveluun tai toimintaan, joka parantaa työllistymisedellytyksiä. Nämä voivat olla esimerkiksi erilaisia erikseen sovittavia työ- tai uravalmennuksia. Erilaisten vaihtoehtojen avulla työttömät halutaan pitää kiinni työnhaussa ja välttää työttömyyden pitkittymisestä johtuvaa työelämästä syrjäytymistä.

Malli ei hidasta työttömyysetuuksien maksamista, eikä vaikuta käsittelyaikoihin. Osa työttömyysetuuden saajista on kokonaan vapautettu aktiivimallista. Näitä ovat esimerkiksi henkilöt, jotka saavat työkyvyttömyyteen tai vammaan perustuvaa etuutta samaan aikaan työttömyysetuuden kanssa sekä omais- ja perhehoitajat, jotka saavat työttömyysetuutta. Myös työttömyyseläkettä hakevat työttömät ovat mallin ulkopuolella.

Työttömyysetuutta voi saada myös soviteltuna, jos osoittaa aktiivisuutensa palkkatyössä tai yritystoiminnalla. Sovittelussa on vain osa ansiotuloista pienentää etuutta ja käytössä on 300 euron suojaosa. Sen alittavat tulot eivät vaikuta etuuteen ollenkaan. Jos taas tulot ovat yli suojaosan, puolet suojaosan ylittävästä tulosta pienentää etuutta. 400 euron tulosta siis 50 euroa pienentää etuutta. Kokonaisuudessaan palkka ja työttömyysetuus yhteen sovitettuna on enemmän kuin pelkkä työttömyysetuus täytenä.

Seurantajakson aktiivisuus vaikuttaa seuraavan kolmen kuukauden jakson etuuteen. Kun työtön on aktiivinen, hän saa etuutensa normaalin suuruisena tai korotettuna. Jos tarvittavaa aktiivisuutta ei pysty osoittamaan, etuutta alennetaan väliaikaisesti. Pienennys kestää seuraavan kolmen kuukauden jakson ajan. Pienennys on yksi omavastuupäivä kuukaudessa. Pienentäminen ei kertaannu, vaikkei aktiivisuutta pystyisi osoittamaan seuraavallakaan jaksolla, vaan pienentäminen tehdään aina täyteen etuuteen. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Työllisyys, aktiivimalli, työttömyysetuus

Työtä ja toimeliaisuutta Suomeen

Torstai 14.12.2017 klo 9.24

Eduskunta alotti tänään vuoden 2018 budjetin käsittelyn. Koko syksyn ajan valiokunnissa on kuultu asiantuntijoita ja annettu lausuntoja valtion rahanjaosta. Olen erityisen iloinen siitä, että koko vaalikauden tehty työ kantaa hedelmää. Suomen talous kasvaa, työllisyys paranee ja velaksi elämisen loppu on näköpiirissä. Pääministeri Juha Sipilän johdolla on tehty päätöksiä, jotka edesauttavat muun muassa lisäsatsauksia perusturvaan, kuntapalveluihin, koulutukseen ja liikennehankkeisiin.

Olemme uudistusten tiellä. On selvää, että sote- ja maakuntauudistukset viedään maaliin. Jokainen suomalainen on ansainnut tasa-arvoiset julkiset palvelut. Pientä viilaamista on vielä sosiaali- ja terveysuudistuksen valinnanvapautta koskevassa lainsäädännössä, mutta nekin saadaan ratkaistua. Olemme purkaneet satoja turhia normeja ja lakeja. Näistä esimerkkinä mökkialueen muuttamisesta pysyväksi asutukseksi tai juhlakylttien pystytyksen tienvarsille ilman ilmoitusvaelvollisuutta. Byrokratian purkua jatketaan edelleen.

Talouskasvumme on orastavaa. Ylimääräistä jaettavaa ei edelleenkään valtion kirstussa ole. On kuitenkin oikeudenmukaista, että pienetkin liikkumavarat käytetään pienituloisten ja perusturvan varassa elävien ihmisten auttamiseksi. Siksi olen tyytyväinen, että keskustajohtoisesti on päätetty, että takuueläkettä korotetaan, omais- ja perhehoidon rahoitusta parannetaan, opintotukeen tulee huoltajakorotus, varhaiskasvatusmaksuja alennetaan, pienimpiä vanhempainpäivärahoja ja sairaspäivärahoja korotetaan, pienituloiset vapautuvat yleisradioverosta…… Listaa voisi jatkaa usean kappaleen verran. Edellä vain kourallinen esimerkeistä.

Oli erikoista, että pääoppositiopuolue SDP junnasi menneissä ja vanhoissa höttöesityksissä. Kehuivat puoluettaan uudistajiksi ja iskivät pöytään sellaisen pinon niitä, että alkoi lompakonpohjaa kuumottamaan. Kuka maksaa? SDP:n suuriin uudistusksiin kuului mm. oppivelvollisuuden pidentäminen, koko varhaiskasvatus ilmaiseksi sekä työttömille lisää etuisuuksia. Nyt ei ole aika lisätä valtion julkisia menoja. Eikä ottaa lisää velkaa. Sen sijaan koko oppositio voisi keskittyä esittämään keinoja työllisyyden ja talouskasvun vauhdittamiseksi. Meidän tavoite on, että ensi vaalikaudella vähintään 100 000 työtä vailla olevaa ihmistä saa työtä.

Käymme kuluvan ja ensi viikon värikästä keskustelua budjetista eduskunnassa. Toivottavasti rakentavassa hengessä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Budjetti 2018, työllisyys, eduskunta, Sipilän hallitus

Keskustelua lastensuojelusta

Perjantai 24.11.2017 klo 15.34

Viime päivinä on keskusteltu laajasti lasten asioista. On harmillista, että lasten pahoinvointi, huostaanotot sekä lastensuojeluilmoitukset kasvavat. Kehitys on kerta kaikkiaan katkaistava. Puuttuminen epäasialliseen lasten kasvatukseen, hoivaan ja hoitoon on tärkeää, mutta pystymmekö tekemään jotakin ennen kuin rysähtää? Miksi apua saadaan vasta kun on tehty lastensuojeluilmoitus?

Eduskunta on lisännyt tällä vaalikaudella kuntien valtionosuuksia ja olisi kohtuullista, että kunnissa niitä käytettäisiin sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Lasten ja perheiden palvelut aiotaan nyt koota yhteen, jossa katsotaan paremmin kokonaisuutta. Apua ja tukea on saatava oikeaan aikaan ja yhdestä paikasta.

Lastensuojelutyössä työskentelevät kokevat työssä uupumista ja riittämättömyyttä. Henkilökunta vaihtuu tiheään. Yksikään laki tai hoitajamitoituksen tarkistaminen eivät poista lasten ongelmia. Tarvitsemme useita muutoksia.

Näen, että lastensuojelun menojen lisääntymisen tarve on pysäytettävä. Syyttäviä sormia kuntia, kaupunkeja, lastensuojelun työntekijöitä tai eduskuntaa kohtaan on riittävästi. Tässä tilanteessa herää kysymys: mikä meitä aikuisia vaivaa, kun emme pysty huolehtimaan lapsistamme? Huostaanotot ja lasten pahoinvointi kumpuaa koko perheen tilanteesta. Lasten oireiden hoitamisen lisäksi katseet syytä kääntää meihin aikuisiin.

Tunnista, että aikuisten ongelmat, pahoinvointi, työssä uupuminen ja henkinen jaksaminen ovat usein koetuksella. Olemme kuitenkin ensisijaisesti vastuussa lapsistamme. Aikuisten hätään on haettava apua ja vertaistukea. Yksin ei kenenkään pidä jäädä ongelmia hautomaan. Varhaista puuttumista ja apua on esimerkiksi meidän jokaisen lähimmäisen kyky tunnistaa avuntarve ja auttaa resurssiemme mukaan.

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden teemana on yhdessä. Kasvatustyössä ja lasten hoivaamisessa tarvitaan meitä kaikkia. On aika tehdä välittävän vanhemmuuden rytiliike. Siihen tarvitaan meitä kaikkia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lastensuojelu, sosiaalityö, yhteiskunta, suomi100

Tyttövoimaa!

Keskiviikko 11.10.2017 - Mirja Vehkaperä

Tänään keskiviikkona vietämme kansainvälistä tyttöjen päivää. Onnea tytöt! Jokaisella tytöllä maailmassa pitäisi olla mahdollisuus koulutukseen, toimeentuloon, kasvaa turvassa väkivallalta ja syrjinnältä, päättää itse naimisiin menostaan ja perheen perustamisesta sekä osallistua yhteiskunnan rakentamiseen. Näin ei aina ole. Tytöt ja naiset kohtaavat syrjintää ja epätasa-arvoa  eri puolilla maailmaan. 

Tutkimustenkin mukaan yksi parhaimmista keinoista vähentää köyhyyttä maailmassa on tyttöjen koulutus. Pekingissä vuonna 1995 järjestetyn neljännen naisten asemaa käsitelleen maailmankonferenssin merkittävin anti, Pekingin julistus ja toimintaohjelma, linjasi muun muassa, että kasvatus ja koulutus ovat ihmisoikeus ja välttämätön keino tasa-arvon, kehityksen ja rauhan saavuttamiseksi. 

Noin 62 miljoonaa tyttöä ei maailmassa pääsee kouluun. Koulutuksen esteitä on monia. Osalla perheistä ei ole varaa kouluttaa kaikkia lapsiaan ja usein silloin vanhemmat kouluttavat vain poikansa. Myös lapsiavioliitot ja varhainen äidiksi tulo ovat yksi syy tyttöjen opintojen keskeytymiseen. Yli 64 miljoonaa tyttöä maailmassa on avioitunut alaikäisinä. Suurin osa heistä vasten tahtoaan. Tyttöjen koulutustason nostaminen vaurastuttaa yhteiskuntaa. Hyvän peruskoulutuksen saanut tyttö avioituu ja hankkii lapsia todennäköisemmin vasta aikuisena, huolehtii omasta ja perheen terveydestä sekä tuntee omat oikeutensa.

Sukupuolten välinen tasa-arvo on ollut jo kauan tärkeä osa Suomen kehityspolitiikkaa. Onneksi on olemassa monia keinoja auttaa tasa-arvon ja ihmisoikeuksien toteutumista. Päättäjinä voimme vaikuttaa ratkaisullamme, millaiseksi muovaamme yhteiskuntaa ja maailmaa tytöille. Jokainen meistä voi osallistua esimerkiksi osallistumalla vapaehtoistyöhön, lahjoittamalla tai levittämällä tietoa tyttöjen asemasta maailmassa. Kaikki erittäin tärkeitä keinoja.  

Vaikka tämä päivä on muistutus siitä, kuinka paljon meillä on tehtävää tyttöjen oikeuksien ja tasa-arvon puolesta, samalla se on juhlapäivä maailman tytöille. Tytöissä on valtava potentiaali ja mahdollisuus. Tyttöjen aseman parantaminen heijastaa koko yhteisöön ja yhteiskuntaan. Meidän tehtävänä on tukea heitä ja luoda maailma, jossa kaikki tytöt ja naiset ovat tasa-arvoisessa asemassa ja pääsevät toteuttamaan itseään ilman syrjintää.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tyttöjen päivä, tasa-arvo, ihmisoikeudet, koulutus

Ennakkoäänestys on alkanut!

Keskiviikko 14.5.2014

Euroopan parlamenttivaalien ennakkoäänestys Suomessa ja ulkomailla on alkanut tänään!

Jos et pääse äänestämään sunnuntaina 25.5. niin muistathan äänestää ennakkoon. Äänestämättä jättäminen ei ole kannanotto EU:n jäsenyyttä vastaan tai kritiikkiä EU:n ongelmia kohtaan. Äänestämättä jättämällä luovutat päätösvallan omista asioistasi jollekin toiselle.

EU tuntuu kaukaiselta ja kankealta. Ja sitä se monesti onkin. Suomalaisten asioita kuitenkin valmistellaan yhä enemmän Brysselissä. Tarvitsemme aktiivisia meppejä Eurooppaan ajamaan Suomen ja pohjoisen etua. Jos äänestät numeroa 209, lupaan olla yhteytesi Eurooppaan.

Vaaliuurnille, mars!

mirjan_vaalimainoksia_14052014.jpg

Kotimaan ennakkoäänestys toimitetaan 14.-20.5. yleisissä ennakkoäänestyspaikoissa, laitoksissa sekä kotiäänestyksenä tietyin edellytyksin. Ohjeet ja äänestys paikat täällä.

Ulkomaan ennakkoäänestys toimitetaan 14.-17.5. Suomen edustustoissa ja niiden toimipaikoissa ja suomalaisissa laivoissa. Ohjeet täällä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Eu, Euroopan unioni, vaalit, ennakkoäänestys

Työn juhlaa?

Keskiviikko 30.4.2014 klo 12.34

Vappu on työn juhla, mutta Suomessa ei valitettavasti ole viime aikoina työllisyystilastoilla juhlittu. Tuoreimmat työllisyystilastot viime maaliskuulta kertovat, että työttömyys on lisääntynyt vuoteen 2013 verrattuna.

Nuoret, pitkäaikaistyöttömät ja yli 50-vuotiaat työttömät ovat kaikki vaikeassa paikassa. Työttömyys on lisäksi alueellisesti jakautunutta: pahin tilanne on Kainuussa, jossa työttömiä työnhakijoita on 17 prosenttia työvoimasta. Pohjois-Pohjanmaalla työttömyys on maakunnista kuudenneksi korkein (14 prosenttia).

Pohjois-Pohjanmaan haasteena on erityisesti nuorisotyöttömyys. Meillä nuorten työttömyys on selvästi yleisempää kuin muualla maassa. Koulutuspaikkojen leikkaukset maakunnastamme eivät todellakaan tue nuorten työllistymistä!

Pääministeri Kataisella lienee aihetta työn juhlaan: toiveissa siintää unelmatyö Euroopassa. Vaikka tarvitsemme hyviä vaikuttajia Eurooppaan, eikö Suomen hallituksen ensisijainen tavoite pitäisi olla laittaa ensin koti kuntoon?

Edustaja Zyskowicz uhosi eilen tiistaina täysistunnossa, että kokoomusta kiinnostaa tällä hetkellä ainoastaan voittaa vaalit. Eikö nyt pitäisi kiinnostaa Suomen asiat, suomalaisten hyvinvointi ja suomalaisen työn tarjonta?

Synkeistä työllisyysluvuista huolimatta toivotan kaikille hauskaa vappua!

keskusta_ilmapallot.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vappu, työ, työttömyys

Pääministerin hätähuuto!

Perjantai 21.2.2014 klo 11.44

eduskunta_sali.jpgHallituksen palikat ovat sekaisin. Uudistukset, rakenneratkaisut, valtion velkaantuminen, kestävyysvaje vilisevät virallisissa puheissa.

Pääministeri Katainen päätti kutsua opposition mukaan pohtimaan valtion velkaantumista ensi viikon tiistaina. Pääministerin pelastusrengas on vihdoin heitetty opposition vesille.

Hallituksella on Eduskunnassa enemmistö. He pystyvät kyllä tekemään ratkaisunsa itse, jos niin tahtovat. Missä on johtajuus? Missä on päättäväisyys hoitaa Suomen asiat kuntoon?

Vastuullisina päättäjinä me keskustalaiset kyllä osallistumme pääministerin talouskeskusteluun, kun on kerran pyydetty. Odotukset yhteisten ratkaisujen löytämiseksi ovat korkealla. Kuka nyt haluaisi valtion velkaantuvan lisää?

Keskustelun tulos lässähtää kuin pannukakku siihen, että neuvotteluissa ei tulla keskustelemaan hallituksen vireillä olevista rakenneuudistuksista. Olemme useista keinoista ja ratkaisuista hallituksen kanssa eri mieltä - tärkeimpinä esimerkkeinä hallituksen kunta- ja sote-uudistukset.

Tunnistamme maailmantalouden ja Suomen sekä erityisesti kuntien tiukan taloustilanteen. Me tarvitsemme nyt nopeasti uutta työtä Suomeen.

Keinomme työllisyyden lisäämiseksi ja talouden tervehdyttämiseksi ovat: kotikunta-maakunta -malli takaamaan kuntapalvelut vähemmällä rahalla, uuden kasvun rahasto tuomaan töitä, elinkaariajattelua eläkeuudistukseen nostamaan työllisyysastetta ja valtion Infra Oy takaamaan teiden kunto.

Jatkuvatko hallituksen ja opposition kahvikeskustelut ensimmäisen tapaamisen jälkeen? Vaaleilla valtaan astunut maamme hallitus vaikuttaa epätoivoiselta. Yhtäkään epäonnistumista ei ministeriaitiosta ole tunnustettu. Olisiko nyt aika?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kestävyysvaje, velka, rakenneuudistus, kunta, sote, työ

Keskustan kasvu- ja työllisyyslinja vs. hallituksen leikkauslinja

Keskiviikko 23.10.2013

Isoihin ongelmiin tarvitaan suuria ratkaisuja. Keskusta esitteli tänään eduskunnassa oman talouspoliittisen vaihtoehtonsa. Emme tyytyneet tekemään pelkkää vuoden 2014 varjobudjettia. Sen sijaan olemme rakentaneet kattavan kasvu- ja työllisyyspaketin Suomelle.  

Kolme suurta rakenteellista uudistusta Suomen kasvun ja työllisyyden edistämiseksi ovat kasvurahasto, Valtion Infra Oy ja siirtymä fossiilitaloudesta biotalouteen.  

Keskustan uuden kasvun rahastoa voitaisiin käyttää kaikenlaisen yritystoiminnan tukemiseen työllisyyden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Halusimme tehdä rahastosta kunnianhimoisen. Noin seitsemän vuoden kuluessa rahaston kokoa kasvatettaisiin vaiheittain yli kolmeen miljardiin euroon. Valtion osuus kerättäisiin myymällä esimerkiksi TeliaSoneran osakkeita. Rahaston toinen puolisko koottaisiin eläkerahastojen sijoituksilla.  

Valtion Infra Oy:n perustaminen olisi vastaus Suomen tiestön rapautumiseen ja liikennepolitiikan poukkoilevuuteen. Infra Oy voisi myös hankkia omistukseensa Fortumin sähkön siirtoverkon, ettei se joudu ulkomaiseen omistukseen. Sähköverkon tuotolla yhtiö saisi myös budjetin ulkopuolista tulorahoitusta.  

Biotalouden kehittäminen on nostettava kansalliseksi kärkihankkeeksi. Fossiilinen tuontienergian on korvattava kotimaisella uusiutuvalla. Työpaikat syntyvät Suomeen ja vaihtotaseemme paranee. Samalla hillitsemme ilmastonmuutosta. Biotaloutta on myös ruoan tuotanto. Kotimainen ruoantuotanto on merkittävä suomalaisten työllistäjä. Maaperän puhtaus, korkea laatu, gmo-vapaus ja luomu ovat elintarvikkeidemme vientivaltteja.  

Mittavaan kasvupakettiin kuuluu myös muita merkittäviä muutoksia hallituksen linjaan. Kuntien valtionosuuksia käytetään välttämättömien peruspalveluiden tuottamiseen ja siksi niitä ei saa leikata. Eläkeikää on voitava nostaa yhdessä sopimalla sillä ehdolla, että mielekästä työtä löytyy riittävästi. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus yhdestä lähteestä ja järjestäminen maakunnallisesti toisi paitsi säästöjä, lisäisi palvelujen laatua.  

Keskustan esittämillä ratkaisuilla Suomen suunta muuttuu kasvun ja työllisyyden linjalle.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talous, työllisyys, kasvu, infra oy, biotalous, eläkeikä, kunnat, valtionosuudet, sote