Meidän Oulu

Tiistai 25.5.2021 - Mirja

Meidän Oulussa on kaikki palaset kohillaan. On monipuolista ja viihtyisää asumista, harrastusmahdollisuuksia, hyvät kuntapalvelut, vireää yrittäjyyttä, löytyy opiskelupaikkoja ja kivoja kavereita. Tää ei ole mikään paska kaupunni! Oulu on Suomen viidenneksi suurin kaupunki, joka kasvaa ja kehittyy koko ajan eteenpäin.

Meneillään olevat kuntavaalit ovat jo oman historiani seitsämännet. Olen aina ollut ja olen kiinnostunut asuinkuntani asioista. Ihan niistä lähimmistä asioista, joiden kanssa ollaan päivittäin tekemisissä. Saanko ajan lähimpään hyvinvointikeskukseen? Pääseekö lapseni lähikouluun? Milloin tien montut paikataan kylätiestä? Voisiko asuinalueellamme olla skeittipuisto tai ulkokuntosali?

Kuluneen reippaan vuoden ajan olen tyskennellyt Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Olen tykännyt työstäni. Korona-aika on tosin muokannut työskentelyä etähommiksi, reissuja ei ole ollut ja vieraitakin käynyt harvakseltaan. Kokouksia ja paikallista touhua on sitten ollut senkin edestä. Oulun taloutta ja vetovoimaa on pyritty saamaan kuntoon ja niskassamme on paljon tulevia rakennusinvestointeja.

Oulun tulevaisuus rakennetaan yhteistyöllä. En koskaan politiikassa usko pikavoittoihin tai yksilösuorituksiin. Meillä on kaikki mahdollisuudet menestykseen. Nuori väestö, osaavat ihmiset, innovatiiviset yrittäjät ja reipas pohjoinen ilmapiiri puskevat meitä eteenpäin. En tule vastustamaan asioita, joilla kehitetään Oulua eteenpäin. En myöskään katso katsomosta kaupungin velkaantumista. Meillä riittää taloudessa, työllisyydessä ja tulopohjan vahvistamisessa valtavasti työtä.

Minun sydämen asia on täällä viihtyvät oululaiset ihmiset. Olen käytettävissä tulevan valtuustokauden haasteisiin!

Valmiuslain aikaa

Perjantai 20.3.2020

Olisitko ikinä uskonut? En. Elämä on heittänyt meidät aivan poikkeukselliseen aikaan. 

Suomen rajat on laittetu kiinni, koulujen lähiopetus lopetettu, ohjatut harrastukset tauolla.... Olemme saaneet pitkin viikkoa ohjeita vältellä sosiaalisia kontakteja ja kehoituksia siityä etätyöskentelyyn. Monen perheen arki on muuttunut kotikoulun pitämiseen ja uusien ulkoliikkumistapojen omaksumiseen. Yli 70-vuotiaita on pyydetty pysymään kokonaan kotona.

Tilanne vaatii nyt meiltä kaikilta ymmärrystä ja sitkeyttä. Haluamme päästä vaikeasta pandemiasta nopeasti yli. Taudin tartuntojen leviämiseksi on syytä ottaa tilanne vakavasti. Suomessa me pystymme varautumaan tautiin erittäin hyvin: totellaan viranomaisten määräyksiä ja luotetaan meidän terveydenhoitojärjestelmään. Yhtiskuntamme osoittaa jälleen, kuinka hyvin kaikki toimii poikkeustilanteenkin keskellä.

Kävin eilen erään pienyrittäjän kaupassa. Liikevaihto oli ollut edellisenä päivänä 5 euroa. Sekä työntekijöiden, että yrittäjien toimeentulo on nyt kriisiytynyt. Osalla ihmisiä loppuvat työt. Maan hallitus on luvannut tukipaketin poikkeustilanteesta selviytymiseen. Korona jättää kuitenkin jäljen kuntien ja kotitalouksien talouteen. Tähänkin on nyt varauduttava.

Oulussa tilanne on koko viikon ajan pysynyt rauhallisena. Johtajat, työntekijät ja asukkaat ovat tehneet parhaansa. On selvitetty uusia käytänteitä, mahdollisuuksia ja varauduttu pandemian vielä vaikeampaankin aikaan.

Ensi maanantaina kokoustava kaupunginhallitus kokoontuu fyysisesti, mutta testaa etäkokousvälineiden toimivuuden. Jatkossa tarkoitus on siirtyä sähköiseen kokoustamiseen. Tai ainakin mahdollistaa se luottamushenkilöille. Päätöksenteossa edetään tarvittavat kokoukset pitäen ja asioita valmistellaan lähes normaaliin tahtiin. Yhteiskuntamme rattaat pyörivät koronasta huolimatta.

Nyt lähdenkin tarkistamaan nelosluokkalaisen etätehtävien tekoa. Kuvataiteessa projektityö kotoa löytyvistä kierrätysmateriaaleista ja sen dokumentointi powerpoint- esitykseksi. Opettajalta tuli hyvät ohjeet ja homma näyttää pelaavan.

Työtä ja toimeliaisuutta Suomeen

Torstai 14.12.2017 klo 9.24

Eduskunta alotti tänään vuoden 2018 budjetin käsittelyn. Koko syksyn ajan valiokunnissa on kuultu asiantuntijoita ja annettu lausuntoja valtion rahanjaosta. Olen erityisen iloinen siitä, että koko vaalikauden tehty työ kantaa hedelmää. Suomen talous kasvaa, työllisyys paranee ja velaksi elämisen loppu on näköpiirissä. Pääministeri Juha Sipilän johdolla on tehty päätöksiä, jotka edesauttavat muun muassa lisäsatsauksia perusturvaan, kuntapalveluihin, koulutukseen ja liikennehankkeisiin.

Olemme uudistusten tiellä. On selvää, että sote- ja maakuntauudistukset viedään maaliin. Jokainen suomalainen on ansainnut tasa-arvoiset julkiset palvelut. Pientä viilaamista on vielä sosiaali- ja terveysuudistuksen valinnanvapautta koskevassa lainsäädännössä, mutta nekin saadaan ratkaistua. Olemme purkaneet satoja turhia normeja ja lakeja. Näistä esimerkkinä mökkialueen muuttamisesta pysyväksi asutukseksi tai juhlakylttien pystytyksen tienvarsille ilman ilmoitusvaelvollisuutta. Byrokratian purkua jatketaan edelleen.

Talouskasvumme on orastavaa. Ylimääräistä jaettavaa ei edelleenkään valtion kirstussa ole. On kuitenkin oikeudenmukaista, että pienetkin liikkumavarat käytetään pienituloisten ja perusturvan varassa elävien ihmisten auttamiseksi. Siksi olen tyytyväinen, että keskustajohtoisesti on päätetty, että takuueläkettä korotetaan, omais- ja perhehoidon rahoitusta parannetaan, opintotukeen tulee huoltajakorotus, varhaiskasvatusmaksuja alennetaan, pienimpiä vanhempainpäivärahoja ja sairaspäivärahoja korotetaan, pienituloiset vapautuvat yleisradioverosta…… Listaa voisi jatkaa usean kappaleen verran. Edellä vain kourallinen esimerkeistä.

Oli erikoista, että pääoppositiopuolue SDP junnasi menneissä ja vanhoissa höttöesityksissä. Kehuivat puoluettaan uudistajiksi ja iskivät pöytään sellaisen pinon niitä, että alkoi lompakonpohjaa kuumottamaan. Kuka maksaa? SDP:n suuriin uudistusksiin kuului mm. oppivelvollisuuden pidentäminen, koko varhaiskasvatus ilmaiseksi sekä työttömille lisää etuisuuksia. Nyt ei ole aika lisätä valtion julkisia menoja. Eikä ottaa lisää velkaa. Sen sijaan koko oppositio voisi keskittyä esittämään keinoja työllisyyden ja talouskasvun vauhdittamiseksi. Meidän tavoite on, että ensi vaalikaudella vähintään 100 000 työtä vailla olevaa ihmistä saa työtä.

Käymme kuluvan ja ensi viikon värikästä keskustelua budjetista eduskunnassa. Toivottavasti rakentavassa hengessä.

Keskustelua lastensuojelusta

Perjantai 24.11.2017 klo 15.34

Viime päivinä on keskusteltu laajasti lasten asioista. On harmillista, että lasten pahoinvointi, huostaanotot sekä lastensuojeluilmoitukset kasvavat. Kehitys on kerta kaikkiaan katkaistava. Puuttuminen epäasialliseen lasten kasvatukseen, hoivaan ja hoitoon on tärkeää, mutta pystymmekö tekemään jotakin ennen kuin rysähtää? Miksi apua saadaan vasta kun on tehty lastensuojeluilmoitus?

Eduskunta on lisännyt tällä vaalikaudella kuntien valtionosuuksia ja olisi kohtuullista, että kunnissa niitä käytettäisiin sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Lasten ja perheiden palvelut aiotaan nyt koota yhteen, jossa katsotaan paremmin kokonaisuutta. Apua ja tukea on saatava oikeaan aikaan ja yhdestä paikasta.

Lastensuojelutyössä työskentelevät kokevat työssä uupumista ja riittämättömyyttä. Henkilökunta vaihtuu tiheään. Yksikään laki tai hoitajamitoituksen tarkistaminen eivät poista lasten ongelmia. Tarvitsemme useita muutoksia.

Näen, että lastensuojelun menojen lisääntymisen tarve on pysäytettävä. Syyttäviä sormia kuntia, kaupunkeja, lastensuojelun työntekijöitä tai eduskuntaa kohtaan on riittävästi. Tässä tilanteessa herää kysymys: mikä meitä aikuisia vaivaa, kun emme pysty huolehtimaan lapsistamme? Huostaanotot ja lasten pahoinvointi kumpuaa koko perheen tilanteesta. Lasten oireiden hoitamisen lisäksi katseet syytä kääntää meihin aikuisiin.

Tunnista, että aikuisten ongelmat, pahoinvointi, työssä uupuminen ja henkinen jaksaminen ovat usein koetuksella. Olemme kuitenkin ensisijaisesti vastuussa lapsistamme. Aikuisten hätään on haettava apua ja vertaistukea. Yksin ei kenenkään pidä jäädä ongelmia hautomaan. Varhaista puuttumista ja apua on esimerkiksi meidän jokaisen lähimmäisen kyky tunnistaa avuntarve ja auttaa resurssiemme mukaan.

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden teemana on yhdessä. Kasvatustyössä ja lasten hoivaamisessa tarvitaan meitä kaikkia. On aika tehdä välittävän vanhemmuuden rytiliike. Siihen tarvitaan meitä kaikkia.

Kotikunta-maakuntamalli on vastaus kuntasekasortoon

Torstai 27.2.2014

Kuuden puolueen eripurainen hallitus pystyi hallitusneuvotteluissa sopimaan vain siitä, että kuntien itsehallintoa vähennetään ja kehyskunnat liitetään tarvittaessa vaikka pakolla keskuskuntiin. Kun kuntien uudistaminen on aloitettu tästä nurinkurisesta lähtökohdasta, tärkein on unohtunut: nimittäin kuntalaiset ja kuntalaisten palvelut.

Kunnissa kyllä tiedetään, että jonkinlaiset uudistukset ja yhteistyö ovat tarpeen tulevaisuuden haasteiden voittamiseksi. Kuntaministeri Virkkusen linja, jossa keskusvalta pyyhkii pöytää kuntien itsehallinnolla, on kuitenkin jumittanut kaikki uudistukset koko valtakunnassa.

Älyttömyyden huippu on ollut käsitellä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä erillään kuntaliitoksista. Ensin pitäisi olla selvillä se, miten yhteiset palvelut tuotetaan, ja sen jälkeen voidaan miettiä hallinnon järjestämistä ja kuntien rajoja!

Hallituksen sote-malli eli ns. isäntäkuntamalli jakaa kunnat isäntiin ja renkeihin. Valtionosuusuudistuksessa kuntien rahoitusta leikataan rajusti. Molemmat mallit kannustavat pieniä kuntia liittymään ”vapaaehtoisesti” oman seutunsa keskuskuntiin.

Pakkoliitokset loukkaavat Suomen perustuslakia ja kuntien itsehallintoa. Keskusta ei hyväksy valtion sanelemia kuntien pakkoliitoksia. Kuntaliitokset voivat olla joillekin kunnille aivan hyvä ratkaisu - jos päätös tehdään yhteisesti kaikkien kuntien kesken. Pakolla ei synny hyvää lopputulosta.

Keskustalla on vaihtoehto. Kotikunta-maakuntamalli. Malli takaisi sen, että pienet kunnat voisivat edelleen päättää monesta tärkeästä asiasta, kuten päivähoidosta, peruskoulusta, kulttuurista ja paikallisen elinkeinoelämän tukemisesta.

Isompaa väestöpohjaa vaativat asiat, kuten erityisterveydenhuolto, toisen asteen koulutus ja maakunnallinen kaavoitus päätettäisiin koko maakunnan kattavalla yhteistyöelimellä. Pienempiä ”perustason sote-alueita” ei tarvita.

Hallituksen rivit rakoilevat päivä päivältä enemmän. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, miten hallituspuolueiden edustajat äänestävät välikysymysäänestyksessä, kun kaikilta kansanedustajilta kysytään, voivatko he hyväksyä tämän epäluottamuslauseen:

”Eduskunta katsoo, ettei kuntauudistusta tule tehdä pakkoliitoksilla. Kunnallista itsehallintoa kunnioittamalla pystytään parhaiten turvaamaan asukkaiden vaikutusmahdollisuudet ja heidän tarvitsemansa palvelut. Hallitus on epäonnistunut kuntapolitiikassa sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisessa. Näillä perustein hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.”

Pääministerin hätähuuto!

Perjantai 21.2.2014 klo 11.44

Hallituksen palikat ovat sekaisin. Uudistukset, rakenneratkaisut, valtion velkaantuminen, kestävyysvaje vilisevät virallisissa puheissa.

Pääministeri Katainen päätti kutsua opposition mukaan pohtimaan valtion velkaantumista ensi viikon tiistaina. Pääministerin pelastusrengas on vihdoin heitetty opposition vesille.

Hallituksella on Eduskunnassa enemmistö. He pystyvät kyllä tekemään ratkaisunsa itse, jos niin tahtovat. Missä on johtajuus? Missä on päättäväisyys hoitaa Suomen asiat kuntoon?

Vastuullisina päättäjinä me keskustalaiset kyllä osallistumme pääministerin talouskeskusteluun, kun on kerran pyydetty. Odotukset yhteisten ratkaisujen löytämiseksi ovat korkealla. Kuka nyt haluaisi valtion velkaantuvan lisää?

Keskustelun tulos lässähtää kuin pannukakku siihen, että neuvotteluissa ei tulla keskustelemaan hallituksen vireillä olevista rakenneuudistuksista. Olemme useista keinoista ja ratkaisuista hallituksen kanssa eri mieltä - tärkeimpinä esimerkkeinä hallituksen kunta- ja sote-uudistukset.

Tunnistamme maailmantalouden ja Suomen sekä erityisesti kuntien tiukan taloustilanteen. Me tarvitsemme nyt nopeasti uutta työtä Suomeen.

Keinomme työllisyyden lisäämiseksi ja talouden tervehdyttämiseksi ovat: kotikunta-maakunta -malli takaamaan kuntapalvelut vähemmällä rahalla, uuden kasvun rahasto tuomaan töitä, elinkaariajattelua eläkeuudistukseen nostamaan työllisyysastetta ja valtion Infra Oy takaamaan teiden kunto.

Jatkuvatko hallituksen ja opposition kahvikeskustelut ensimmäisen tapaamisen jälkeen? Vaaleilla valtaan astunut maamme hallitus vaikuttaa epätoivoiselta. Yhtäkään epäonnistumista ei ministeriaitiosta ole tunnustettu. Olisiko nyt aika?

Valtiopäivät avattu

Tiistai 4.2.2014

Tämän vaalikauden viimeiset valtiopäivät avattiin tänään virallisin menoin: juhlajumalanpalvelus ja tasavallan presidentin puhe eduskunnalle. Presidentti ei muuten eduskunnassa käykään, kuin valtiopäivien avajaisissa.

Nämä ovat tavallista pidemmät valtiopäivät, jotka jatkuvat aina seuraaviin eduskuntavaaleihin maaliskuuhun 2015 saakka. Jos siis ennenaikaiset vaalit eivät käy toteen. Sitä ennen itsellä toki EU-vaalit edessä tänä keväänä, 25. toukokuuta.

Paljon isoja asioita on hallitus jättänyt viime tippaan: kuntien pakkoliitokset ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja valtionosuusuuditukset. Näiden suhteen voisi jopa toivoa, että aika loppuisi kesken, eikä ainakaan vahinkoa pääsisi syntymään. Toimet työllisyyden ja talouskasvun eteen olisi sen sijaan aloitettava heti ja vitkastelematta!

Valtion velkaantuminen puhututtaa. Kokoomuksen pääteema 2011 vaaleissa oli Suomen velkaantumisen pysäyttäminen. Tämä ei ole onnistunut. Valtiovarainministeri Urpilainen jo lausui, että on hylännyt hallitusneuvotteluissa sovitun linjan, jonka mukaan veronkorotukset ja palveluiden leikkaukset pidetään samansuuruisina. Millaista talouspolitiikkaa siis tulemme hallitukselta näkemään loppukauden ajan?

Omissa valiokunnissani puhututtaa nyt alkaneilla valtiopäivillä ainakin tietoyhteiskuntakaari (laaja tietoyhteiskuntaan liittyvä lakikokonaisuus) sekä luonnonsuojelulain kokonaisuudistus. Vesaisten puheenjohtajana seuraan silmä tarkkana myös lapsiin ja perheisiin vaikuttavia päätöksiä.

Välikysymys pakkoliitoksista

Torstai 30.1.2014 klo 17.03

Eilen keskiviikkona kokoustimme keskustan eduskuntaryhmän kanssa eduskunnassa. Ehdimme myös kiertää Uuttamaata. Ehdin vierailla Hakaniemen kauppahallissa Helsingissä, Finnairin luona Vantaalla, juttelemassa espoolaisten kanssa kauppakeskus Isossa Omenassa ja tapaamassa järvenpääläisiä kahvila Tyynissä. Oli aika ruuhkaisa reissu Ruuhka-Suomessa!

Talvikokouksessa me keskustan kansanedustajat päätimme tehdä hallitukselle välikysymyksen kuntien pakkoliitoksista. Kyllä nostaa verenpainetta. Ennen kuntavaaleja KAIKKI puolueet väittivät, että eivät kannata pakkoliitoksia. Nyt kuitenkin kokoomuksen ja sdp:n johtama hallitus iskee pöytään lakiesityksen, joka mahdollistaa pakkoliitokset. Minne unohtuivat vaalilupaukset?

Maakunnissa kokoomus- ja demariedustajat irtisanoutuvat kilpaa puoluejohtajien ja ministeri Virkkusen pakkoliitoslaista. Lausuntojen totuus punnitaan kun täysistunnossa on pakko äänestää keskustan välikysymyksestä - joko pakkoliitoksien puolesta tai niitä vastaan. Nyt jos koskaan on hallituksen kaatuminen lähellä.

Kohti kahtiajakoa

Maanantai 20.1.2014 klo 11.06

Hallitus repii Suomea hajalle. Vastakkaisasettelu maaseudun ja kaupunkien kesken on kärjistynyt. Keskuskaupunkien pönkittäminen, kaupunkiseutujen reunakuntien syyllistäminen ja maaseudun alasajo on valtaapitävien poliittinen agenda.

Kaikkien yhteinen huoli on julkisen talouden velkaantuminen. Elämme yli varojemme. Siksi isommat rakenteelliset uudistukset ovat välttämättömiä. Näpertely kuntien pakkoliitoksilla ei ole vastaus ajan haasteisiin. Kuntien raskaimmat sosiaali- ja terveyspalvelut tarvitsevat nopeasti uudistuksia. Keskustan kotikunta- maakuntamallille on käyttöä.

Hallitus leikkaa rajusti kuntien valtionosuuksia ja haluaa jakaa rahat uusilla kriteereillä. Keskuskaupungit ja kaupunkiseudut menestyvät. Suurimmat häviäjät löytyvät maaseudulta vähenevän väestön alueilta. Valtionosuusuudistuksen on otettava paremmin huomioon syrjäisyys ja väestönrakenne.

Alkuvuodesta on julkaistu mielenkiintoisia tutkimuksia. Ihmiset tuntuvat viihtyvän parhaiten kaupunkiseutujen kehyskunnissa. Palvelut, asuminen, harrastukset ja työllisyysmahdollisuudet koetaan parhaaksi. Nyt seutukuntia ollaan pakkoliittämässä yhteen. Eikö kuntien välinen yhteistyö ole mahdollista? Ainoastaan pääkaupunkiseudulle hallitus esittää yhteistä metropolihallintoa. Miksei muualle?

Kuntien pakkoliitoksia ei voi hyväksyä. Kuntaliitoksia on syytä selvittää, harkita ja toteuttaa huolella. Kuntaliitosten sijaan tarvitsemme työkaluja kuntien väliseen yhteistyöhön. Seutukuntahallinto, kuntayhtymät, liikelaitokset sekä uudet toimintatavat mahdollistavat asukaslähtöisemmät palvelut.

Kuntaministeri Virkkunen esikuntineen tarvitsee nyt jäitä hattuun. Asiantuntijat, kuntien päättäjät ja hallituspuolueiden omat edustajat ovat kritisoineet voimakkaasti kuntauudistusta. Itse odotan hallituksen linjauksia sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisesta. Niitä tarvitaan nyt ripeästi.

Kunnissa kytee kuntakapinaa. Syystäkin. Keskittämisvimma ja keskuskaupunkien pönkittäminen ovat ideologisia valintoja. Kaikki aika ja energia tulee suunnata elinvoimaisuuden lisäämiseen, kuntien välisen yhteistyön tiivistämiseen ja kunnan perustehtävien toteuttamiseen.

Kirjoitus on julkaistu myös Uusi Suomen Puheenvuorossa 20.1.2014.