Valmiuslain aikaa

Perjantai 20.3.2020

Olisitko ikinä uskonut? En. Elämä on heittänyt meidät aivan poikkeukselliseen aikaan. 

Suomen rajat on laittetu kiinni, koulujen lähiopetus lopetettu, ohjatut harrastukset tauolla.... Olemme saaneet pitkin viikkoa ohjeita vältellä sosiaalisia kontakteja ja kehoituksia siityä etätyöskentelyyn. Monen perheen arki on muuttunut kotikoulun pitämiseen ja uusien ulkoliikkumistapojen omaksumiseen. Yli 70-vuotiaita on pyydetty pysymään kokonaan kotona.

Tilanne vaatii nyt meiltä kaikilta ymmärrystä ja sitkeyttä. Haluamme päästä vaikeasta pandemiasta nopeasti yli. Taudin tartuntojen leviämiseksi on syytä ottaa tilanne vakavasti. Suomessa me pystymme varautumaan tautiin erittäin hyvin: totellaan viranomaisten määräyksiä ja luotetaan meidän terveydenhoitojärjestelmään. Yhtiskuntamme osoittaa jälleen, kuinka hyvin kaikki toimii poikkeustilanteenkin keskellä.

Kävin eilen erään pienyrittäjän kaupassa. Liikevaihto oli ollut edellisenä päivänä 5 euroa. Sekä työntekijöiden, että yrittäjien toimeentulo on nyt kriisiytynyt. Osalla ihmisiä loppuvat työt. Maan hallitus on luvannut tukipaketin poikkeustilanteesta selviytymiseen. Korona jättää kuitenkin jäljen kuntien ja kotitalouksien talouteen. Tähänkin on nyt varauduttava.

Oulussa tilanne on koko viikon ajan pysynyt rauhallisena. Johtajat, työntekijät ja asukkaat ovat tehneet parhaansa. On selvitetty uusia käytänteitä, mahdollisuuksia ja varauduttu pandemian vielä vaikeampaankin aikaan.

Ensi maanantaina kokoustava kaupunginhallitus kokoontuu fyysisesti, mutta testaa etäkokousvälineiden toimivuuden. Jatkossa tarkoitus on siirtyä sähköiseen kokoustamiseen. Tai ainakin mahdollistaa se luottamushenkilöille. Päätöksenteossa edetään tarvittavat kokoukset pitäen ja asioita valmistellaan lähes normaaliin tahtiin. Yhteiskuntamme rattaat pyörivät koronasta huolimatta.

Nyt lähdenkin tarkistamaan nelosluokkalaisen etätehtävien tekoa. Kuvataiteessa projektityö kotoa löytyvistä kierrätysmateriaaleista ja sen dokumentointi powerpoint- esitykseksi. Opettajalta tuli hyvät ohjeet ja homma näyttää pelaavan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomi, korona, Oulu, yhteiskunta

Keskustelua lastensuojelusta

Perjantai 24.11.2017 klo 15:34

Viime päivinä on keskusteltu laajasti lasten asioista. On harmillista, että lasten pahoinvointi, huostaanotot sekä lastensuojeluilmoitukset kasvavat. Kehitys on kerta kaikkiaan katkaistava. Puuttuminen epäasialliseen lasten kasvatukseen, hoivaan ja hoitoon on tärkeää, mutta pystymmekö tekemään jotakin ennen kuin rysähtää? Miksi apua saadaan vasta kun on tehty lastensuojeluilmoitus?

Eduskunta on lisännyt tällä vaalikaudella kuntien valtionosuuksia ja olisi kohtuullista, että kunnissa niitä käytettäisiin sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Lasten ja perheiden palvelut aiotaan nyt koota yhteen, jossa katsotaan paremmin kokonaisuutta. Apua ja tukea on saatava oikeaan aikaan ja yhdestä paikasta.

Lastensuojelutyössä työskentelevät kokevat työssä uupumista ja riittämättömyyttä. Henkilökunta vaihtuu tiheään. Yksikään laki tai hoitajamitoituksen tarkistaminen eivät poista lasten ongelmia. Tarvitsemme useita muutoksia.

Näen, että lastensuojelun menojen lisääntymisen tarve on pysäytettävä. Syyttäviä sormia kuntia, kaupunkeja, lastensuojelun työntekijöitä tai eduskuntaa kohtaan on riittävästi. Tässä tilanteessa herää kysymys: mikä meitä aikuisia vaivaa, kun emme pysty huolehtimaan lapsistamme? Huostaanotot ja lasten pahoinvointi kumpuaa koko perheen tilanteesta. Lasten oireiden hoitamisen lisäksi katseet syytä kääntää meihin aikuisiin.

Tunnista, että aikuisten ongelmat, pahoinvointi, työssä uupuminen ja henkinen jaksaminen ovat usein koetuksella. Olemme kuitenkin ensisijaisesti vastuussa lapsistamme. Aikuisten hätään on haettava apua ja vertaistukea. Yksin ei kenenkään pidä jäädä ongelmia hautomaan. Varhaista puuttumista ja apua on esimerkiksi meidän jokaisen lähimmäisen kyky tunnistaa avuntarve ja auttaa resurssiemme mukaan.

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden teemana on yhdessä. Kasvatustyössä ja lasten hoivaamisessa tarvitaan meitä kaikkia. On aika tehdä välittävän vanhemmuuden rytiliike. Siihen tarvitaan meitä kaikkia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lastensuojelu, sosiaalityö, yhteiskunta, suomi100