Kohti kahtiajakoaMaanantai 20.1.2014 klo 11.06 Hallitus repii Suomea hajalle. Vastakkaisasettelu maaseudun ja kaupunkien kesken on kärjistynyt. Keskuskaupunkien pönkittäminen, kaupunkiseutujen reunakuntien syyllistäminen ja maaseudun alasajo on valtaapitävien poliittinen agenda. Kaikkien yhteinen huoli on julkisen talouden velkaantuminen. Elämme yli varojemme. Siksi isommat rakenteelliset uudistukset ovat välttämättömiä. Näpertely kuntien pakkoliitoksilla ei ole vastaus ajan haasteisiin. Kuntien raskaimmat sosiaali- ja terveyspalvelut tarvitsevat nopeasti uudistuksia. Keskustan kotikunta- maakuntamallille on käyttöä. Hallitus leikkaa rajusti kuntien valtionosuuksia ja haluaa jakaa rahat uusilla kriteereillä. Keskuskaupungit ja kaupunkiseudut menestyvät. Suurimmat häviäjät löytyvät maaseudulta vähenevän väestön alueilta. Valtionosuusuudistuksen on otettava paremmin huomioon syrjäisyys ja väestönrakenne. Alkuvuodesta on julkaistu mielenkiintoisia tutkimuksia. Ihmiset tuntuvat viihtyvän parhaiten kaupunkiseutujen kehyskunnissa. Palvelut, asuminen, harrastukset ja työllisyysmahdollisuudet koetaan parhaaksi. Nyt seutukuntia ollaan pakkoliittämässä yhteen. Eikö kuntien välinen yhteistyö ole mahdollista? Ainoastaan pääkaupunkiseudulle hallitus esittää yhteistä metropolihallintoa. Miksei muualle? Kuntien pakkoliitoksia ei voi hyväksyä. Kuntaliitoksia on syytä selvittää, harkita ja toteuttaa huolella. Kuntaliitosten sijaan tarvitsemme työkaluja kuntien väliseen yhteistyöhön. Seutukuntahallinto, kuntayhtymät, liikelaitokset sekä uudet toimintatavat mahdollistavat asukaslähtöisemmät palvelut. Kuntaministeri Virkkunen esikuntineen tarvitsee nyt jäitä hattuun. Asiantuntijat, kuntien päättäjät ja hallituspuolueiden omat edustajat ovat kritisoineet voimakkaasti kuntauudistusta. Itse odotan hallituksen linjauksia sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisesta. Niitä tarvitaan nyt ripeästi. Kunnissa kytee kuntakapinaa. Syystäkin. Keskittämisvimma ja keskuskaupunkien pönkittäminen ovat ideologisia valintoja. Kaikki aika ja energia tulee suunnata elinvoimaisuuden lisäämiseen, kuntien välisen yhteistyön tiivistämiseen ja kunnan perustehtävien toteuttamiseen. Kirjoitus on julkaistu myös Uusi Suomen Puheenvuorossa 20.1.2014. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kunta, kuntauudistus, pakkoliitokset, kotikunta-maakunta |