Hoitovelkaa purkamassa

Torstai 16.4.2026

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue sai viime vuonna Valviralta (sosiaali- ja terveydenhuollon lupaviranomainen) kolmen miljoonan euron uhkasakon laittomien erikoissairaanhoidon hoitojonojen tilanteesta. Meillä oli jonossa tuhansia ihmisiä odottamassa leikkausta tai toimenpidettä jopa useita vuosia. Jonot olivat kertyneet pitkälti koronapandemian poikkeusolojen seurauksesta vuosia sitten. 
Käärittiin hihat. Leikkaus- ja hoitojonoja on purettu nyt kiivaaseen tahtiin lisäämällä omaa työtä, on ostettu palveluita yksityiseltä ja muilta hyvinvointialueilta. Lisäsimme kuluvan vuoden budjettiin 10 miljoonan euron erillismääräraha tähän työhön. Tilanne on edennyt suunnitelman mukaisesti. Laittomat hoitojonot pitäisi olla purettu huhtikuun loppuun mennessä. 
Hoitovelan purkamiseksi tarvitaan pitkäjänteistä kehittämistä ja työtä. Päivystyksellistä ja kiireellistä hoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan kaikissa olosuhteissa heti. Tarkoitus on keskittyä kiireettömien hoitojen toteuttamiseen jatkossa lakisääteisessä ajassa. Jonotus tulee kalliiksi yhteiskunnalle sekä aiheuttaa ihmisille kärsimystä ja epätietoisuutta. 
Hoivaan ja hoitoon pääsy on isomassakin kuvassa suuri keskustelun aihe. Hoitotakuu tulisi toteutua niin ikäihmisten hoidontarpeen arvioinnissa kuin nuoren psykiatrisiin palveluihin pääsyssä. Meillä on vielä paljon tekemistä, että omalääkärimalli on käytössä ja hoitoon pääsy inhimillisellä tasolla.  
Mistä sitten kiikastaa? Nostan esiin kaksi tekijää. Ensinnäkin resurssit ja rahoitus ovat kovilla. Maan hallitus on kyllä perustanut työryhmiä ja selvityshenkilöitä hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi. Mitään ei kuitenkaan saada tällä hallituskaudella valmiiksi. Hyvinvointialueiden rahoitus tarvitsee kipeästi korjaussarjan, jolla tasataan alueiden eriytymistä. Kuljemme Pohteella hyvinvointialueiden keskikastissa, jossa meillä on noin 70 miljoonaa euroa alijäämää kattamatta ja tavoittelemme plusmerkkistä tilikautta. Tiukkaa tekee pysyä budjetissa kaikilla toimialueilla. 
Toiseksi katseeni kääntyy rakenteisiin. Meneillään on hyvinvointialueiden neljäs toimintavuosi. Ollaan lyhyessä ajassa laitettu yli 30 kunnan organisaatiot, usean seutukunnan toiminnot ja kahden palo- ja pelastustoimen organisaatiot yhteen. Vain muutos on mahdollisuus ja pysyvää. Asiakkaat toivovat Pohteelta ketteryyttä ja nopeampaa reagointia. Siihen pitää pystyä vastaamaan. Rakenteet eivät saa olla kehityksen jarruna. On uskallettava käyttää robotisaatiota, teknologiaa, digiä ja tekoälyä palveluiden tehostamisessa. Meillä on maailman älykkäin yliopistollinen sairaala Oulussa. Samaa tahtotasoa haluan nähdä myös lähellä arkea järjestettävien perusterveydenhuollon palveluiden kehittämisessä.  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hoitovelka, leikkausjonot, sakkomaksut, Valvira, erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto

Pääministerin hätähuuto!

Perjantai 21.2.2014 klo 11.44

eduskunta_sali.jpgHallituksen palikat ovat sekaisin. Uudistukset, rakenneratkaisut, valtion velkaantuminen, kestävyysvaje vilisevät virallisissa puheissa.

Pääministeri Katainen päätti kutsua opposition mukaan pohtimaan valtion velkaantumista ensi viikon tiistaina. Pääministerin pelastusrengas on vihdoin heitetty opposition vesille.

Hallituksella on Eduskunnassa enemmistö. He pystyvät kyllä tekemään ratkaisunsa itse, jos niin tahtovat. Missä on johtajuus? Missä on päättäväisyys hoitaa Suomen asiat kuntoon?

Vastuullisina päättäjinä me keskustalaiset kyllä osallistumme pääministerin talouskeskusteluun, kun on kerran pyydetty. Odotukset yhteisten ratkaisujen löytämiseksi ovat korkealla. Kuka nyt haluaisi valtion velkaantuvan lisää?

Keskustelun tulos lässähtää kuin pannukakku siihen, että neuvotteluissa ei tulla keskustelemaan hallituksen vireillä olevista rakenneuudistuksista. Olemme useista keinoista ja ratkaisuista hallituksen kanssa eri mieltä - tärkeimpinä esimerkkeinä hallituksen kunta- ja sote-uudistukset.

Tunnistamme maailmantalouden ja Suomen sekä erityisesti kuntien tiukan taloustilanteen. Me tarvitsemme nyt nopeasti uutta työtä Suomeen.

Keinomme työllisyyden lisäämiseksi ja talouden tervehdyttämiseksi ovat: kotikunta-maakunta -malli takaamaan kuntapalvelut vähemmällä rahalla, uuden kasvun rahasto tuomaan töitä, elinkaariajattelua eläkeuudistukseen nostamaan työllisyysastetta ja valtion Infra Oy takaamaan teiden kunto.

Jatkuvatko hallituksen ja opposition kahvikeskustelut ensimmäisen tapaamisen jälkeen? Vaaleilla valtaan astunut maamme hallitus vaikuttaa epätoivoiselta. Yhtäkään epäonnistumista ei ministeriaitiosta ole tunnustettu. Olisiko nyt aika?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kestävyysvaje, velka, rakenneuudistus, kunta, sote, työ