Tuhannet kiitokset

Torstai 30.5.2019 klo 8:44

Olen ollut mukana yhteisten asioiden hoitamisessa reippaasti yli puolet elämästäni. Jo kouluaikoina kuuluin oppilaskuntaan ja sain toimia luottamusoppilaana. Siitä ne saappaat pikku hiljaa kasvoivat. Olin innokkaana mukana nuoriso- ja opiskelijapolitiikassa. Olen saanut olla niin oman asuinkuntani, maakunnan, eduskunnan ja nyt Euroopan parlamentin jäsenenä. 

Motivaatiota ei tarvitse hakea kaukaa. Lähialueiden asioiden edistäminen on aina yhtä mielekästä kuin yrittää ratkaista Afrikan kuivuuden ja nälänhädän ongelmia. 

Politiikan työssä tullakseen valituksi pitää osallistua vaaleihin ja saada luottamusta äänestäjiltä. Läpimeno ei aina ole varmaa. Vaalityön tekeminen on puolestaan ihan oma lajinsa. Siihen saavat osallistua niin lähisukulaiset, ystävät, tuttavat kuin järjestöväkikin. Minulla on aina ollut hienoja tukijoita ympärilläni. Yhdessä on kierretty Suomea, tarjoiltu kauppojen edessä kahveja, jaettu esitteitä, keskusteltu ja kannustettu ihmisiä osallistumaan.

Suomen voitokkaan jääkiekkojoukkueen päävalmentaja Jukka Jalonen kiteytti Leijonien menestymisen salaisuuden hyvin: ”Meidän pitäisi ihan kaikkien sisältää se, että yhdessä tekemällä saadaan enemmän aikaan. Se kaikki mitä annat muille, tulee sulle jossakin kohtaa takaisin.” Näin on käynyt minullekin. Olen itse sekä perheeni antanut elämästäni paljon politiikan tekemiseen, mutta saanut ja oppinut yhteiskunnasta, maailmasta ja ihmisistä paljon.

Kiitos ja kumarrus. EU-vaaleissa sain 36302 ääntä ja sillä jäin Euroopan parlamentin varasijalle. Kiitos teille jokaiselle äänestäjälle ja vaaleissa minua tukeneille ihmisille. Olen teistä kaikista kiitollinen. Nyt on minun aika vetää syvään happea, hengähtää ja miettiä mitä sitä ison tekee.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU-vaalit

Auringonpaistetta Raahessa

Perjantai 17.5.2019 - Mirja Vehkaperä

Vaaliralli toi minut tänään aamupäivällä Raaheen, jossa porukkaa oli Halpa-Hallin edustalla runsaasti. Aurinko paistoi upeasti ja iloista mieltä siivitti kahvin tuoksu ja sinapilla höystetyt makkarat.

20190517_raahe_3.JPG

Raahe mainostaa olevansa "luonnostaan ylpeä" kaupunki, ja siltä todellakin tuntui ihmisten kanssa jutellessa. Ja ylpeitä kaupunkilaiset saavat ollakin, sillä Raahe on jo 370-vuotias!

20190517_raahe_2.JPG

Kaupunkilaisten kanssa keskustelin muun muassa luonnosta ja Raahen saaristosta sekä siitä, miksi kannattaa äänestää. Ilokseni kuulin, että moni koki äänestämisen tärkeäksi ja halusi omalla äänellään vaikuttaa EU-politiikan suuntaan.

20190517_raahe_4.JPG

Raahessa tuntee aina olevansa lämpimästi tervetullut ja siellä oli mukava piipahtaa. Sieltä matka jatkui keväisissä tunnelmissa kohti Oulun Erämessuja. Eli ei kesäkenkiä vielä jalkaan, vaan vaelluslenkkarit ensin kehiin. Toivottavasti nähdään messuilla! 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vaalikampanja, EU-vaalit, pohjoisin meppi

Lapissa oli ilo kampanjoida

Torstai 16.5.2019 - Mirja Vehkaperä

Kampanja-autoni kyyditsemänä kiersin Lappia keskiviikkona 15.5. Vielä oli paikoin tienpientareella lunta. On tämä Suomi kaunis maa!

 20190517_lappi_poro.png

Aamu alkoi Rovaniemellä aamukahvin merkeissä. Keskustelua käytiin monista aiheista. Yksi esille noussut puheenaihe oli tie Tervolasta Aavasaksaan, joka on ihan poskettoman huonossa kunnossa. Sain sen itsekin kokea ja lupasin tästäkin asiasta viedä viestiä eteenpäin.

 20190517_lappi_rovaniemen_silta.png

Muita Lapin kierroksen pysähdyspaikkoja oli Ylitornio, Tornio ja Kemi. Matkalla puhututti Suomen metsät, porotalous, ruuantuotanto sekä hallitusneuvottelut. Kahteen ensimmäiseen pystyn ja haluan vaikuttaa Euroopan parlamentissa.

20190517_lappi_rovaniemen_kahvila_raamit.png

Matka jatkuu ja tilaisuuksia on vielä runsaasti ennen varsinaista vaalipäivää. Katso sinulle sopivin aika ja paikka kotisivujeni kalenterista ja tule juttusille!

20190517_lappi_ampari2.png

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vaalikampanja, EU-vaalit, Lappi, pohjoisin meppi

Autolla halki Suomen

Perjantai 10.5.2019 klo 14:57

20190515_kiertue_raamit_mirja

Autolla halki Suomen -kiertueemme alkoi maanantaina 6.5. kauniin luonnon keskeltä Kemijärveltä. Siellä kuumimpina aiheina puhututti metsien tilanne ja alueen työllisyys. 

20190515_kiertue_pohjoinen_maisema

Matka Kemijärveltä jatkui kohti Kuusamoa, jossa paikallaolijoita mietitytti meneillään olevat hallitusneuvottelut sekä Keskustan otteet. Kajaanissa ja Iisalmessa jututin paikallisia isojen kauppojen edustalla.

20190515_kiertue_porot

Tiistaiaamu alkoi Kuopion kuuluisassa kauppahallissa aamukahvien merkeissä. "Pijä tyttö meijän savolaisten puolta siellä Euroopassa!" Olivat terveiset! "Ja minähän pidän!" Lupasin.

20190515_kiertue_kuopio_kauppahalli

Varkaudessa ja Mikkelissä juteltiin isojen kauppakeskusten edustalla. Paikalle tulleiden ja ohikulkijoiden mietteissä olivat erityisesti ilmaston lämpenemiseen liittyvät asiat. Ei pilata luontoa, mutta hyödynnetään luonnonrikkauksia kestävästi.

20190515_kiertue_ampari

Keskiviikkona kampanja-automme lähti kiitämään yhä etelämmäksi. Lahden torilla oli hieno aamutunnelma. Metsäpolitiikka puhututti jälleen, joka on ollut kiivas aihe koko EU-vaalien aikana. Pääsin myös onnittelemaan ja antamaan pinkin Mirkku -ämpärin tuoreelle kansanedustajalle Hilkka Kempille. 

20190515_kiertue_Hilkka

Lahdesta matka jatkui Vantaan Tikkuraitille. Siellä kylmä ja viileä tuuli sai vetämään pipon ja toppatakin päälle, mutta keskustelu yhdessä ihmisten kanssa sai EU-vaaleihin kuitenkin lämpimän säväyksen. 

20190515_kiertue_raamit_koira

Vantaalta siirryttiinkin sitten pääkaupunkiimme Helsinkiin. Osallistuin OAJ:n opetusalan vaalipaneeliin. Opettajat tenttasivat Euroopan koulutuksen ja tutkimuksen tulevaisuudesta. Minulle luokanopettajana on tärkeää koulutuksen laatu ja saavutettavuus. Ilmastopolitiikka, brexit ja myös kansalliset hallitusneuvottelut olivat paneelissa keskustelun aiheina.

20190515_kiertue_OAJ.jpg

Illan päätteeksi pääsin Afrikka-iltaan, Helsingissä Kahvi Charlotassa. Tutustuin Side by Side yritykseen ja keskustelimme Afrikan naisten koulutuksesta ja työllistymisestä sekä kehitysyhteistyöstä.

20190515_kiertue_SBS13.jpg

Torstai, Eurooppa-päivä, ja aamukahvit Joutsan torilla. Oli ilo jakaa hymyjä, ämpäreitä ja äänestysintoa ihmisille. Sieltä siirryimme Jyväskylän kävelykadulle Eurooppa-päivän tilaisuuteen. Me olemme ämpärikansaa, Mirkku-ämpärit lähtivät nimittäin nimmareineen käsistä! Jyväskylässä vierailin myös legendaarisella Alkio-opistolla.

20190515_kiertue_raamit_katu

Kampanja-auto ja pojat lähtivät kohti pohjoista ja minä suuntaan vielä Hämeenlinnaan Keskustan Etelä-Hämeen piirin vuosikokoukseen antamaan oman poliittisen katsaukseni. Matka siis jatkuu! Lisää kuulumisia tuonnempana.

20190515_kiertue_kuskit

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vaalikampanja, EU-vaalit

Rakentava sopu löydyttävä Britannian kanssa

Keskiviikko 16.1.2019 klo 11:32

Britannian parlamentin alahuone äänesti eilen tiistaina 15.1. Euroopan unionin ja Britannian välisestä brexit-sopimuksesta. Alahuone hylkäsi sopimuksen äänin 432-202. Tämä tuskin yllätti ketään asiaa seurannutta. Brittipäättäjiä kiristää erityisesti ihmisten vapaa liikkuvuus, tulliliitto ja tietysti kiistelty Irlannin kysymys. Sopimusta vastaan äänestäneillä ei ole esittää uutta vaihtoehtoa. Pääministeri Theresa Mayllä on mahdoton tehtävä - kolme työpäivää aikaa esitellä plan-b.
 
Brexit on surullinen tarina ja vielä surullisemmaksi sen tekee se, ettei Britannia ja EU ole päässyt rakentavaan sopuun tulevaisuuden suhteestaan. Sopimuksen kaaduttua Britannian parlamentin alahuoneen äänestyksessä vaihtoehdot ovat ero ilman sopimusta, eron lykkääntyminen tai jopa brexitin peruuntuminen. EU:n tahtotila on välttää kaikin mahdollisin keinoin ero ilman sopimusta.
 
Tänä aamuna parlamentti keskusteli brexitistä sekä Britannian parlamentin alahuoneen tiistain äänestyksen tuloksesta. Keskustelussa nousi esiin eron aikataulun lykkääminen, sen seuraukset ja tulevaisuuden eri mahdollisuudet. Oman poliittisen ryhmämme ALDEn puheenjohtajan Guy Verhofstadtin mukaan on mahdotonta ajatella, että sopimusta pidennetään Euroopan vaalipäivän yli. Hän myös korosti puheessaan EU:n ja Iso-Britannian kansalaisten tilannetta, sillä poliittinen sotku ja epävarmuus koskettavat juuri heitä ja jokaisen arkipäivää.
 
Kukaan ei tiedä mitä tulevina viikkoina tapahtuu. Varmaa on vain se, että rakentava sopu on löydettävä EU:n ja Britannian välille.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: brexit, EU, brexit sopimus, Iso-Britannia

Viesti Ukrainalle ja Venäjälle: Kansainväliseen oikeuteen ei voi suoda poikkeuksia

Torstai 20.12.2018 klo 10:44

Maanantaina 17. joulukuuta pidettiin Brysselissä EU:n ja Ukrainan välinen assosiaationeuvosto. Neuvostossa arvioitiin kahdenvälisiä suhteita sekä tarkasteltiin reilu vuosi sitten allekirjoitettua EU-Ukraina-assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanoa.

Kokouksen julkilausumia väritti muutaman viikon takainen välikohtaus Krimin niemimaan ja Venäjän erottavan Kertšinsalmen suulla. Marraskuun lopulla Venäjän merivartiosto valtasi kolme Ukrainan merivoimien alusta, kun ne olivat pyrkimässä salmen läpi Asovanmerelle ja edelleen ukrainalaisiin satamiin. Venäjän vallattua Krimin niemimaan Asovanmerestä on tullut käytännössä Venäjän sisämeri. Sen rannalla sijaitsee kuitenkin Ukrainan satamia. Lisäksi Asovanmerellä sijaitsee myös Ukrainan öljy- ja kaasukenttiä.

Tilanne Asovanmerellä on ollut kireä jo pitkään. Euroopan parlamentti ilmaisi huolensa tilanteen kärjistymisestä lokakuussa. Kertšinsalmen sillan valmistumisen myötä Venäjä on suorittanut salmen läpi kulkeville aluksille tarkistuksia, jotka ovat aiheuttaneet pitkiä viivästyksiä ja tappioita Ukrainan paikallistaloudelle ja kauppiaille. Tarkistuksiin on joutunut myös kymmeniä EU:hun rekisteröityjä aluksia. Venäjän lipun alla purjehtiville aluksille tarkastuksia ei ole tehty.

Tarkistukset eivät ole laittomia, mutta niitä ei pitäisi käyttää väärin tai poliittisin perustein. Venäjän toimet ovat rikkoneet kansainvälistä merioikeutta.

Euroopan parlamentti varoitti lokakuussa, että herkkä turvallisuustilanne voi helposti kärjistyä avoimeksi konfliktiksi.

Marraskuinen välikohtaus ja sen kiivaat jälkilöylyt herättivät pelkoja uuden rintaman syntymisestä Ukrainan ja Venäjän välisessä konfliktissa. Jo neljä vuotta jatkuneessa Itä-Ukrainan sodassa on kuollut yli 10 000 ihmistä. Kun tähän asti konfliktin osapuolina on ollut Ukraina ja venäläiset kapinallisryhmät, toi Kertšinsalmen tapaus Venäjän valtion uudella tavalla mukaan.

Välikohtauksen jälkeen Ukrainan ja Venäjän presidenttien välinen sanasota on ollut kiivasta. Toistensa syyttely ei ole tähän asti ollut järin rakentavaa.

Tapahtumien selvittäminen vaatii kansainvälistä, itsenäistä tutkintaa. EU on vaatinut Venäjää palauttamaan takavarikoidut alukset, vapauttamaan pidätetyt ukrainalaiset merenkulkijat ja varmistamaan kaikkien alusten vapaan liikkumisen salmen läpi. Samalla EU on korostanut vankkumatonta tukeaan Ukrainan suvereniteetille.

Krimin niemimaan jatkuva militarisointi ja herkkä tilanne vaatii vastuullisia ja harkittuja sanoja ja tekoja. Venäjän voimankäytölle ei ole perusteita. Voi myös muistuttaa mieliin, että aiemmin Venäjä on loukannut Euroopan maiden aluevesiä ja estänyt meriliikennettä Itämerellä, erityisesti Baltian maiden ja Puolan tapauksissa.

Maailmanjärjestystä pitää koossa yhteisesti kirjoitetut säännöt ja kansainvälinen oikeus. Siihen ei voi suoda kenellekään poikkeuksia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: asovanmeri, ukraina, venäjä, eu, krimin niemimaa

Keskustelua vuoden 2018 budjetista

Torstai 21.12.2017 klo 12:02

Liikenteeseen supervuosi 

Ensi vuoden budjetissa liikenteen iso kuva on kunnossa, ja siitä kuuluu kiitos ministeri Bernerille. Vihdoinkin meillä on uudistuskykyä, halua ja tahtoa satsata liikenteeseen ja väyliin. Väylien kannalta ensi vuosi on rahoituksen suhteen supervuosi. Meillä on lähes 500 miljoonaa euroa korjausvelkarahaa käytettävissä nyt olemassa olevien väylien eli teiden, satamien ja ratojen korjaukseen ja parantamiseen. Uusia investointihankkeitakin käynnistetään.

Ensimmäistä kertaa myöskin liikennesektorin päästöjen vähentämiseen varataan 14 miljoonaa euroa, millä tuetaan sähkö- ja kaasuautojen hankkimista ja myöskin niiden lataus- ja jakeluinfran rakentamista sekä romutuspalkkiollekin tulee jatko. Väylähankkeiden tulevaisuuden rahoitusmalleja täytyy linjata pikaisesti eduskunnassakin, ja siihen meillä on parlamentaarinen mahdollisuus. Tai tarvitsemme miljardiluokan tasokorotuksen tulevaisuuden liikennehankkeiden toteutukseen.

Infran korjausvelkaa syntyy koko ajan niin maalla, merellä kuin ilmassa, nyt myöskin avaruudessa, kun vanhat satelliitit vanhenevat. Korjausvelkaa tulee 100 miljoonaa euroa vuodessa lisää. Myös uusia investointeja tarvitaan, koska kilpailukykymme on niiden varassa. Siksi esimerkiksi isot hankkeet, Jäämeri-yhteydet tai Tallinnan tunneli tai muut isot ratahankkeet, eivät kertakaikkisesti mahdu nykyisten budjettien rakenteeseen menoeränä, vaan siinä pitää olla joku budjetin ulkopuolinen rahoitusmalli, johon saataisiin myöskin kansainvälistä rahoitusta ja budjetin ulkopuolista rahoitusta mukaan.

Oman maakuntani liikennehankkeisiin voi olla aidosti ylpeä. Saimme pitkään ajetut hankkeet budjettiin kuluvan ja tulevan vuoden aikana. Lista on pitkä: korjausvelkarahaa usean alempiasteisen tien kunnostamiseen, 4- tien parantaminen Kempele-Kemi välillä, Oulun satama ja meriväylän syventäminen, Hailuodon kiinteä yhteys, Oulun lentokentän kiitoradan perusparannus, vt22 Kiimingin kohdilta kuntoon......

Suomi elää puusta, metsistä ja osaamisesta 

Budjetissa puurakentamisen ohjelmaan lisätään 2 miljoonaa euroa. Se on tervetullutta, koska puun jalostusarvon pitää olla se ykkönen, jota me viemme eteenpäin. Toivon, että myöskin kansainvälistä vientiä puurakentamisen ja osaamisen puolesta koordinoidaan, koska siellä näen isoa potentiaalia siihen, miten kansantaloutta pystytään kasvattamaan puurakentamisen ja puuosaamisen viennillä.

Hallitus on tehnyt suuria ja pieniä tekoja energia- ja ilmastopoliittisella puolella koko tämän vaalikauden aikana. Aihe on myös suuresti agendalla, kun mietitään tulevia vuosia ja kansainvälisiä ratkaisuja.

Olen erityisen tyytyväinen siihen, että ilmasto- ja energiatalkoisiin ovat lähteneet myöskin useat kunnat, kaupungit ja seutukunnat. Nämä kaupunkien ja alueiden ilmastotyöt jatkuvat, mutta ennen kaikkea toivon, että Hinku-hanke, hiilineutraali yhteiskunta ja kunnat, jatkaa alueella työtä. Ainakin oman kuntani Oulun naapurikunta Ii on pisteenä iin päälle tehnyt työtä sen puolesta, että alueiden asukkaat ovat itse ideoineet, mitä voisivat tehdä vähentääkseen hiilijalanjälkeään. Tulokset puhuvat puolestaan.

Hallitus jatkaa ilmastonmuutoksen vastaista työtä merkittävillä lisätoimilla, ja ilmastoon ja energiaan liittyvä lisäpaketti nousee summaltaan 48 miljoonaan euroon, ja sillä tuetaan energia- ja ilmastostrategian lähtökohtia. 

 

Työtä ja toimeliaisuutta koko Suomeen 

Olen erityisen tyytyväinen siihen, että Sipilän hallitus katsoo koko Suomen kilpailukykyä, yrittäjyyttä ja työllisyyttä koko maan alueella. Yritysten edellytysten tukeminen on erityisen tärkeää. Siksi alueellisen kuljetustuen jatkaminen ensi ja seuraavalle vuodelle 2019 on hyvä päätös. Siihen varataan vuosittain 5 miljoonaa euroa. Pidän tärkeänä, että sitä jatketaan myöskin vuoden 2019 jälkeen.

Työllisyys ja työttömyys ovat puhuttaneet paljon. On hieno asia, että 50 000 työllisen lisääminen viime vuoteen verrattuna on tapahtunut vuoden aikana. Työ on parasta sosiaaliturvaa. Työllisyyden edistämiseksi pitää tehdä lujasti töitä. Siksi on käsittämätöntä, että työttömyysturvan aktiivimallia on riepoteltu aika rankastikin. Me haluamme lisätä toimenpiteitä siihen, että työttömät pääsisivät töihin, ja näihin aktiivitoimenpiteisiin muun muassa kuntoutuksen ja osaamisen, koulutuksen puolella satsataan lisää. 

Työttömyysturvan aktiivimalli kannustaa hakeutumaan töihin ja työvoimapalveluihin työttömyyden kaikissa vaiheissa. Samalla työttömyysturvan omavastuupäiviä vähennetään työttömyyden alussa 7 päivästä 5 päivään.

On tärkeää, että työttömät pääsevät omaehtoisesti opiskelemaan. Lyhytkestoista opiskelua työttömyysturvalla helpotetaan. Työnsä menettänyt voi pysyä aktiivisena ilman pelkoa työttömyysetuuden menettämisestä ja hakeutua esimerkiksi ammatillisia valmiuksia ja yritystoimintaa tukevaan koulutukseen.

Työttömillä on myöskin tulevaisuudessa vielä parempi mahdollisuus harjoittaa yritystoimintaa neljän kuukauden aikana työttömyysturvalla. Tämä on hyvä osoitus siitä, että voidaan kokeilla niitä työllisyyden siipiä myöskin sen oman osaamisen puitteissa työllistäen itse itsensä.

 

Tuemme lapsia, nuoria ja perheitä

Aika moni puolue ja eduskuntaryhmä on sanonut, että kasvu kuuluu kaikille. Niin se kuuluukin silloin, kun talouskasvua on jaettavissa. Sosiaalista oikeudenmukaisuutta harjoitetaan ensi vuoden budjetin osalta erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla. 

Erityisen tyytyväinen olen siihen, että tämä hallitus satsaa lapsiin, nuoriin ja perheisiin. Ensi vuoden alusta ministeri Saarikon johdolla linjataan perhevapaauudistus. On tärkeää, että uudistus ja vanhempainvapaajärjestelmän remontti tehdään lapsi- ja perhelähtöisesti. Lapsen luontaista kasvua ja kehitystä pitää tukea.

On tärkeää, että tuemme vanhempien osa-aikatyömahdollisuuksia silloin, kun lapset ovat pieniä. Toivon, että me löydämme yhdessä niin hallituspuolueiden kuin sitten työryhmässä olevien ihmisten ja järjestöjen kanssa yhteisen näkemyksen perhevapaauudistuksen tulevaisuudesta.

Uudistukset eivät lopu tähän, vaan seuraavan vuoden perhe-etuuksien parantamista on monella rintamalla:

Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan 70 miljoonalla eurolla vuoden alusta niin, että alennukset kohdistuvat pieni- ja keskituloisiin. Maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin tulee lähes 7 000 perhettä lisää. Toisen lapsen sisaralennus nostetaan 50 prosenttiin. Sitten kokeilemme 5-vuotiaiden maksutonta varhaiskasvatusta niiden kuntien ja niiden lasten kanssa, jotka haluavat lähteä mukaan tähän kokeiluun.

Äitiyspakkaukseen tehdään korotuksia niin, että äitiysavustusta korotetaan noin 30 eurolla. Ja sitten, mikä on parasta: minimisairauspäivärahoja korotetaan 23 eurolla kuukaudessa. Se tarkoittaa, että pikkulapsiperheiden vanhempainpäiväraha nousee samalla ja esimerkiksi pienimmät äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahat nousevat sillä 23 eurolla kuukaudessa.

Teemme yksinhuoltajakorotuksen lapsilisään, 5 euroa kuukaudessa, se on 60 euroa vuodessa. Ja erityisesti keskusta on ajanut sitä, että opintotukeen tehdään huoltajakorotus. Se tapahtuu nyt sitten ensi vuoden alusta, ja opintotukeen huoltajakorotus on 75 euroa kuukaudessa.

Nämä satsaukset lapsiin, perheisiin ja nuoriin ovat tärkeitä mietittäessä sitä, milloin tätä oikeudenmukaisuutta erityisesti voidaan käyttää.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: TAE2018, budjetti 2018, liikenne, työllisyys, ympäristö, sosiaalinen oikeudenmukaisuus

Tyttövoimaa!

Keskiviikko 11.10.2017 - Mirja Vehkaperä

Tänään keskiviikkona vietämme kansainvälistä tyttöjen päivää. Onnea tytöt! Jokaisella tytöllä maailmassa pitäisi olla mahdollisuus koulutukseen, toimeentuloon, kasvaa turvassa väkivallalta ja syrjinnältä, päättää itse naimisiin menostaan ja perheen perustamisesta sekä osallistua yhteiskunnan rakentamiseen. Näin ei aina ole. Tytöt ja naiset kohtaavat syrjintää ja epätasa-arvoa  eri puolilla maailmaan. 

Tutkimustenkin mukaan yksi parhaimmista keinoista vähentää köyhyyttä maailmassa on tyttöjen koulutus. Pekingissä vuonna 1995 järjestetyn neljännen naisten asemaa käsitelleen maailmankonferenssin merkittävin anti, Pekingin julistus ja toimintaohjelma, linjasi muun muassa, että kasvatus ja koulutus ovat ihmisoikeus ja välttämätön keino tasa-arvon, kehityksen ja rauhan saavuttamiseksi. 

Noin 62 miljoonaa tyttöä ei maailmassa pääsee kouluun. Koulutuksen esteitä on monia. Osalla perheistä ei ole varaa kouluttaa kaikkia lapsiaan ja usein silloin vanhemmat kouluttavat vain poikansa. Myös lapsiavioliitot ja varhainen äidiksi tulo ovat yksi syy tyttöjen opintojen keskeytymiseen. Yli 64 miljoonaa tyttöä maailmassa on avioitunut alaikäisinä. Suurin osa heistä vasten tahtoaan. Tyttöjen koulutustason nostaminen vaurastuttaa yhteiskuntaa. Hyvän peruskoulutuksen saanut tyttö avioituu ja hankkii lapsia todennäköisemmin vasta aikuisena, huolehtii omasta ja perheen terveydestä sekä tuntee omat oikeutensa.

Sukupuolten välinen tasa-arvo on ollut jo kauan tärkeä osa Suomen kehityspolitiikkaa. Onneksi on olemassa monia keinoja auttaa tasa-arvon ja ihmisoikeuksien toteutumista. Päättäjinä voimme vaikuttaa ratkaisullamme, millaiseksi muovaamme yhteiskuntaa ja maailmaa tytöille. Jokainen meistä voi osallistua esimerkiksi osallistumalla vapaehtoistyöhön, lahjoittamalla tai levittämällä tietoa tyttöjen asemasta maailmassa. Kaikki erittäin tärkeitä keinoja.  

Vaikka tämä päivä on muistutus siitä, kuinka paljon meillä on tehtävää tyttöjen oikeuksien ja tasa-arvon puolesta, samalla se on juhlapäivä maailman tytöille. Tytöissä on valtava potentiaali ja mahdollisuus. Tyttöjen aseman parantaminen heijastaa koko yhteisöön ja yhteiskuntaan. Meidän tehtävänä on tukea heitä ja luoda maailma, jossa kaikki tytöt ja naiset ovat tasa-arvoisessa asemassa ja pääsevät toteuttamaan itseään ilman syrjintää.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tyttöjen päivä, tasa-arvo, ihmisoikeudet, koulutus

On äänestämisen aika

Lauantai 24.5.2014 klo 10:18

Matka Brysseliin on ollut pitkä. Vuodenvaihteen jälkeen tilaisuuksia, tapahtumia ja ihmisten kohtaamisia koko maan alueella. Kun vielä viikko sitten kampanjoitiin Rovaniemellä parin asteen lämpötilassa Lordi-aukiolla ovat kelit muuttuneet jo perin eurooppalaisiksi.

rotuaari_helle_23052014.jpg

Helteistä kampanjointia Rotuaarilla perjantaina 23.5.

On loppukirin aika. Suomalaisten on aika käydä sunnuntaina äänestämään. Gallupit ja mielipidemittaukset eivät äänestä. Kansanvaltaa on antaa jokaisen etsiä oma edustaja Euroopan parlamenttiin.

Olen itse valmis vaikuttamaan suomalaisten edunvalvojana Euroopan parlamentissä. Kunta, maakunta ja kahden kauden kansanedustajakokemus ovat nyt käytettävissä. Brysselissä tulee vaikuttaa etukäteen Suomea koskevissa asioissa. Pienet nippelidirektiivit kiukututtavat ja vallan siirtyminen komission kabinetteihin on väärä suunta. Tarvitsemme eurooppalaista yhteistyötä, mutta vain itsenäisten jäsenvaltioiden liittona.

Suomi on pohjoinen sekä arktinen saarivaltio muuhun Eurooppaan verrattuna. Olemme riippuvaisia koko Euroopan talousalueen kilpailukyvystä. Liikenne, logistiikka ja pohjoisen luonnonvarat ovat tapetilla. Kannatan Jäämeriyhteyden avaamista Suomesta.

Euroopalla on merkitystä myös rauhan, vakauden ja arvojen edistämisessä. Ei vain 28 jäsenvaltion kesken, vaan koko maapallolla. Kriisit, konfliktit ja ongelmat ratkotaan rauhanomaisesti yhdessä. Ääriliikkeiden uhittelu nakertaa demokratiaa.

Luottamus syntyy oikeiden tekojen kautta. Olen valmis astumaan uusiin saappaisiin. Käytä ääntäsi. Euroopan parlamentin vaalit ovat nyt.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU, Euroopan unioni, vaalit, pohjoinen, rauha, byrokratia

Suomalaiset haluavat puhdasta lähiruokaa!

Torstai 22.5.2014 klo 16:48

Suomalaisten kuluttajien tietoisuus ruoan laadusta ja alkuperästä on viime vuosina noussut. Yhä useammat suomalaiset haluavat tietää missä ja miten heidän syömänsä ruoka on kasvatettu. Ruoan alkuperämerkinnät on laitettava kuntoon.

Lähiruoka kulkee suoraan ruokapöytään. Sen kuljettamiseen ei tarvita saastuttavia polttoaineita, ylettömiä määriä pakkausmateriaaleja tai säilöntäaineita. Lähiruoka työllistää paikallisia ihmisiä, ylläpitää maaseudun elinvoimaa ja alueellista ruokakulttuuria.

Miksi sitten esimerkiksi kouluissa ja vanhainkodeissa ei syödä omassa kunnassa tuotettua tuoretta ruokaa, vaan perunat kierrätetään yhä useammin keskusvarastojen kautta? Syyllistä haetaan usein EU:n kilpailulainsäädännöstä: tuotteiden on liikuttava vapaasti, eikä oman maan tuotteita saa suosia.

EU:n kilpailulainsäädäntö ei kuitenkaan estä lähiruoan suosimista. Julkisissa hankinnoissakin kyse on omasta tahdosta. Tarjouspyyntöä tehdessä on kiinnitettävä huomiota laatukriteereihin. Kestävän kehityksen (lyhyet kuljetusmatkat ja sesongin mukainen ruoka) huomioiminen on aivan pätevä kriteeri. Kriteereitä laadittaessa on syytä miettiä, pystyykö yksikään lähialueen toimija vastaamaan ehtoja.

Julkinen kilpailutus on malliesimerkki EU-direktiivien ylitulkinnasta Suomessa. Nyt  koti kuntoon ja maalaisjärki käyttöön EU-säännösten toimeenpanossa.

hakaniemen_hallissa_mirja_ja_elsi.jpg

Tammikuussa Keskustan eduskuntaryhmän kanssa tutustumassa lähiruoan myyjiin Helsingin Hakaniemen hallissa

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU, lähiruoka, kilpailutus

Metsäpolitiikasta päätettävä Suomessa

Tiistai 20.5.2014 klo 17:13

Tänään eduskunnassa keskusteltiin Suomen metsäpoliittisesta selonteosta. Metsistä on tullut Suomen kasvu, ja metsissä on myös Suomen tulevaisuus.

Bioenergian mahdollisuudet on hyödynnettävä täysillä. Nykyinen hallitus on politiikallaan kuitenkin vain vauhdittanut kivihiilen käyttöä Suomessa. Tähän on tultava muutos. Kotimaista uusiutuvaa kattiloihin! 

Puhtaan biotalouden tutkimus, tuotekehitys ja jalostuksen mahdollisuudet on tunnustettava. Suomen puuosaaminen on jo korkealla tasolla, ja tämä osaaminen on nyt valjastettava tuottavaan käyttöön ja työllisyyden nostamiseksi.

Teollisuuden investointien lisäksi metsäsektorille kaivataan kannusteita myös puuntuotannon puolelle sekä alempiasteisen tiestön kunnostukseen. Alempiasteiset tiet ja yksityistiet on laitettava kuntoon, jotta puu saadaan liikkeelle!

Metsäyrittäjyyden edellytyksiä on parannettava. Etenkin metsätilojen sukupolvenvaihdokset on tehtävä helpottamiksi.

EU:ssa yritetään yhä useammin puuttua jäsenmaiden kansalliseen metsäpolitiikkaan. Kiinteän biomassan kestävyyskriteerit eivät saa vaurioittaa suomalaista kestävää metsätaloutta. Metsäpolitiikka on pidettävä tiukasti suomalaisissa käsissä.

Puhdas kotimainen energia, sellun uudet käyttömahdollisuudet ja puuinnovaatiot työllistävät suomalaisia. Nämä ovat tulevaisuuden aloja, jotka on hyödynnettävä oikein.

tie_ja_metsa.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: metsä, metsäpolitiikka, EU

Vaalikentillä byrokratia saa täystyrmäyksen

Perjantai 16.5.2014 klo 18:28

Vaalityön viimeinen viikko käynnistyy pian. Paljon on jo ehditty ihmisten kanssa puhua ympäri Suomen. Yksi viesti vaalitilaisuuksissa on noussut yli muiden: turhat direktiivit ärsyttävät. Ihmiset ovat kyllästyneitä tiukkaan sääntelyyn, erilaiseen valvontaan eri jäsenmaissa ja pikkuasioiden viilaamiseen.

Älyttömät kurkkudirektiivit vievät EU:lta uskottavuutta sen tärkeämmissä tehtävissä. Keskusta on vaatinut byrokratian purkutalkoita Euroopan unioniin.

EU:n tulee keskittyä ainoastaan ydintehtävistään säätämiseen: rauha, toimivat sisämarkkinat ja vapaa liikkuvuus. Myös globaaleissa kysymyksissä, kuten ilmastonmuutoksen ja veroparatiisien torjunnassa, EU on vahvempi kuin jäsenmaat erikseen.

Päätöksenteon hidas luisuminen Brysseliin asiassa kuin asiassa on estettävä. Päätökset ovat sitä avoimempia mitä lähempänä ihmistä ne tehdään. Esimerkiksi metsäpolitiikkaan, petopolitiikkaan, koulutuspolitiikkaan sekä sosiaali- ja terveyspolitiikkaan emme tarvitse sitovaa EU-tason lainsäädäntöä.

Vielä on virtaa viedä viestiäni eteenpäin vaalitilaisuuksissa: pohjoisuus, työ ja perhe!

vaalibussi_huhti_2014.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU, Euroopan unioni, Suomi, byrokratia

Ennakkoäänestys on alkanut!

Keskiviikko 14.5.2014

Euroopan parlamenttivaalien ennakkoäänestys Suomessa ja ulkomailla on alkanut tänään!

Jos et pääse äänestämään sunnuntaina 25.5. niin muistathan äänestää ennakkoon. Äänestämättä jättäminen ei ole kannanotto EU:n jäsenyyttä vastaan tai kritiikkiä EU:n ongelmia kohtaan. Äänestämättä jättämällä luovutat päätösvallan omista asioistasi jollekin toiselle.

EU tuntuu kaukaiselta ja kankealta. Ja sitä se monesti onkin. Suomalaisten asioita kuitenkin valmistellaan yhä enemmän Brysselissä. Tarvitsemme aktiivisia meppejä Eurooppaan ajamaan Suomen ja pohjoisen etua. Jos äänestät numeroa 209, lupaan olla yhteytesi Eurooppaan.

Vaaliuurnille, mars!

mirjan_vaalimainoksia_14052014.jpg

Kotimaan ennakkoäänestys toimitetaan 14.-20.5. yleisissä ennakkoäänestyspaikoissa, laitoksissa sekä kotiäänestyksenä tietyin edellytyksin. Ohjeet ja äänestys paikat täällä.

Ulkomaan ennakkoäänestys toimitetaan 14.-17.5. Suomen edustustoissa ja niiden toimipaikoissa ja suomalaisissa laivoissa. Ohjeet täällä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Eu, Euroopan unioni, vaalit, ennakkoäänestys

Vähemmän, mutta parempaa Eurooppaa

Perjantai 9.5.2014 klo 9:57

Suomi kuuluu, nyt ja tulevaisuudessa, eurooppalaiseen kulttuuriyhteisöön. Tarvitsemme kansojen välisen liiton rakentamaan rauhaa ja vakautta, sekä huolehtimaan ilmastonmuutoksen hillinnästä ja taloudellisen kilpailukyvyn parantamisesta.

Suomen EU-politiikka ja Euroopan unioni kaipaavat tuuletusta. Suomen on vaikutettava määrätietoisesti EU:n yhteiseen politiikkaan niin, että omat etumme tulevat huomioiduksi. On pidettävä tinkimättömästi Suomen ja suomalaisten puolta. Myös Euroopan parlamentin puolueryhmissä suomalaisten europarlamentaarikkojen on toimittava ensisijaisesti Suomen parhaaksi.

Ei ole itsekästä huolehtia maatalouden kannattavuudesta, alueiden kehittämisestä tai lobata infrarahoja Suomeen. Tämä hallitus ei ole pitänyt EU-politiikassaan Suomen puolta. Se on näkynyt Suomen vakavina menetyksinä esimerkiksi maatalous- ja aluepolitiikassa.

EU:n on tulevaisuudessa keskityttävä isoihin asioihin, etenkin rauhaan, työllisyyteen ja talouteen. Sen ei pidä puuttua asioihin, jotka jäsenvaltiot tai kansalaiset voivat itse ratkaista ja päättää. Tarvitaan vähemmän, mutta parempaa EU:ta.

mirja_ja_vasikat_utajarvi_kummitila.jpg

Ei ole häpeä pitää suomalaisten eduista kiinni EU:ssa

Hyvää Eurooppa-päivää!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU, Euroopan unioni, Suomi

Tapaamisia vaalikentillä

Torstai 8.5.2014 klo 10:59

Juna vie, juna tuo... Viime yö meni makuuvaunussa Kemijärveltä Helsinkiin. Miellyttävä kokemus. Ennen lähtöä sain keskustella asemahenkilökunnan kanssa yöjunayhteyden merkityksestä ja tulevaisuuden näkymistä. Kaikkein eniten lappilaiset kaipaavat ja tavitsevat seuduilleen paikallista työtä.

mirja_juna_kemijarvi_07052014.jpg

Kemijärven asemalla. Laukun kanssa auttaa pitäjäneuvos Mauno Kerkelä.

Uusiutuvat energiavarat ja niiden kestävä hyödyntäminen tuo työpaikkoja erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomeen. Puussa on tulevaisuus! Sallassa odotetaan Soklin kaivoksen avautumista. Nyt tarvitaan junayhteys kuljettamaan malmivaroja jalostettavaksi. Moni paikalla käynyt nykyisen hallituksen ministeri yhteyden olikin jo luvannut. Mitään ei kuitenkaan vielä näy eikä kuulu.

Keskustelunaiheet vaalitilaisuuksissa ja toritapahtumissa kulkevat aika samaa latua: kysellään unionin tarpeellisuudesta, kritisoidaan huonosti talouttaan hoitaneita euromaita, ihmetellään Ukrainan kriisiä ja Venäjän aikeita, kysellään Nato-kantaa.

vaalibussi_salla_07052014.jpg

Keskustan vaalibussi kiertää

Puhetta riittää myös kotimaan asioista. Nyt säpistään vain puolueiden henkilövalinnoista kun pitäisi keskittyä asioihin. Ensi viikolla keskustellaan eduskunnassa meidän tekemästämme välikysymyksestä työllisyyden hoidosta. Saa siinä hallitus todistella tekojaan.

Olen saanut matkaeväitä. Pudasjärven mehevä leipä on jo syöty, valokuvat, villasukat, muikut ja historiikit olen laittanut ilolla talteen.

Matka Brysseliin jatkuu. Tilaisuuksia, tapahtumia ja kohtaamisia on äitienpäivää lukuun ottamatta viikon jokaisena päivänä 25.5. äänestyspäivään asti. Tule mukaan ja vaikuta Eurooppa-asioihin!

4 kommenttia . Avainsanat: EU, vaalit, Salla, Kemijärvi

Veteraanipäivä muistuttaa rauhasta

Sunnuntai 27.4.2014 klo 6:00

Kansallisena veteraanipäivänä ei juhlita sotaa, vaan rauhaa. Kunnissa ympäri Suomen muistetaan Suomen vapauden puolesta taistelleita ja nimenomaan heidän työnsä merkitystä meille nyt. Tärkeää on säilyttää vapaa yhteiskunta ja rauha myös tulevaisuudessa.

Euroopan unioni on ensisijaisesti rauhan hanke. Kansojen välinen yhteistyö, joka perustuu kaupankäynnin ja ihmisten välisen vuorovaikutuksen edistämiseen on hidas, mutta vakaa tie rauhaan.

Tänä keväänä Ukrainan tilanne on horjuttanut uskoamme ikuiseen rauhaan Euroopassa. Siksi Euroopan unionin yhtenäisyys on entistä tärkeämpää. Venäjää ei silti saa sulkea ulkopuolelle. Keskustelua Venäjän kanssa on jatkettava.

Sotilaallista liittoutumista en kannata, ja Suomen on säilytettävä uskottava puolustus. Tästä huolimatta rauhaa ei taata laittamalla rautaa rajalle. Rauha taataan luomalla sellaisia terveitä riippuvuussuhteita, jotka tekevät aluevaltauksista tarpeettomia.

”Mitä lieneekin aarteita Suomessa, toki kallehin on vapaus.” Näin lauletaan Sillanpään marssilaulussa. Ajat muuttuvat, onneksi. Tänä päivä vapauden ja rauhan meille tarjoaa parhaiten eurooppalaisen yhteistyö.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU, rauha, puolustus, veteranipäivä

Elintarviketurvallisuus EU-USA -vapaakauppasopimuksen suurin uhka

Torstai 20.3.2014 klo 9:51

Eilen käytiin eduskunnassakin kovaa väittelyä EU:n ja Yhdysvaltojen välisestä kauppa ja investointikumppanuussopimuksesta. EU:lla on vastaavia kauppasopimuksia lukemattomien muidenkin maiden kanssa, mutta juuri Yhdysvallat tuntuvat nostavan tunteet pintaan myös Suomessa.

Yleisesti ottaen kaupan esteiden laskeminen on hyödyllistä ja kannatettavaa. Kun kasvun lähteet ovat rajalliset, Suomenkin on hyvä tähytä kasvumahdollisuuksia rapakon takaa ja kaikista ilmansuunnista. Yhdysvallat on jo nyt Suomen kuudenneksi tärkein kauppakumppani.

Tullit ovat jo nyt matalat EU:n ja Yhdysvaltain välillä, mutta kaupan volyymi on suurta, joten puhumme isoista rahoista. Erityisen tärkeää on edistää teollisuustuotteiden markkinoillepääsyä tulleja alentamalla.

Sopimus ei saa vaarantaa julkisia hyvinvointipalveluja. Julkiset palvelut onkin pidetty sopimuksen ulkopuolella. Julkiset hankinnat kuitenkin kuuluvat sopimuksen piiriin, joten tässä on oltava tarkkana.

Suurin vaara kuitenkin piilee maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden kaupan esteiden poistamisessa. Elintarviketurvallisuus tulee pitää ykkösasiana. Euroopassa ruokaketjumme on suhteellisen näkyvä aina pellolta pöytään saakka. Yhdysvalloissa näin ei suinkaan ole. Ruoan pakkausmerkintöjen arvo nousee entisestään.

Jos elintarviketurvallisuudelle määritetään sitovat vähimmäiskriteerit, niiden on lähdettävä Euroopan tasolta, jossa asia on paremmin hoidettu. Ruokaturvaa ei saa uhrata näissä kasvutalkoissa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU, USA, kauppapolitiikka, maatalous

Pääministerin hätähuuto!

Perjantai 21.2.2014 klo 11:44

eduskunta_sali.jpgHallituksen palikat ovat sekaisin. Uudistukset, rakenneratkaisut, valtion velkaantuminen, kestävyysvaje vilisevät virallisissa puheissa.

Pääministeri Katainen päätti kutsua opposition mukaan pohtimaan valtion velkaantumista ensi viikon tiistaina. Pääministerin pelastusrengas on vihdoin heitetty opposition vesille.

Hallituksella on Eduskunnassa enemmistö. He pystyvät kyllä tekemään ratkaisunsa itse, jos niin tahtovat. Missä on johtajuus? Missä on päättäväisyys hoitaa Suomen asiat kuntoon?

Vastuullisina päättäjinä me keskustalaiset kyllä osallistumme pääministerin talouskeskusteluun, kun on kerran pyydetty. Odotukset yhteisten ratkaisujen löytämiseksi ovat korkealla. Kuka nyt haluaisi valtion velkaantuvan lisää?

Keskustelun tulos lässähtää kuin pannukakku siihen, että neuvotteluissa ei tulla keskustelemaan hallituksen vireillä olevista rakenneuudistuksista. Olemme useista keinoista ja ratkaisuista hallituksen kanssa eri mieltä - tärkeimpinä esimerkkeinä hallituksen kunta- ja sote-uudistukset.

Tunnistamme maailmantalouden ja Suomen sekä erityisesti kuntien tiukan taloustilanteen. Me tarvitsemme nyt nopeasti uutta työtä Suomeen.

Keinomme työllisyyden lisäämiseksi ja talouden tervehdyttämiseksi ovat: kotikunta-maakunta -malli takaamaan kuntapalvelut vähemmällä rahalla, uuden kasvun rahasto tuomaan töitä, elinkaariajattelua eläkeuudistukseen nostamaan työllisyysastetta ja valtion Infra Oy takaamaan teiden kunto.

Jatkuvatko hallituksen ja opposition kahvikeskustelut ensimmäisen tapaamisen jälkeen? Vaaleilla valtaan astunut maamme hallitus vaikuttaa epätoivoiselta. Yhtäkään epäonnistumista ei ministeriaitiosta ole tunnustettu. Olisiko nyt aika?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kestävyysvaje, velka, rakenneuudistus, kunta, sote, työ

EU:n tulevaisuus

Keskiviikko 12.2.2014 klo 16:13

Eduskunnassa EU:n tulevaisuusselonteko herätti kovaa keskustelua ja paljon ajatuksia.

Suomen kasvun, kehityksen ja työllisyyden kannalta Eurooppa-politiikalla on suurempi merkitys kuin luulemme. EU:n haasteena onkin tulla lähemmäs kansalaisia: kaikkia kuunnellen.

Kannatan ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääomien vapaata liikkumista. Eurooppa on Suomen suurin vientialue. Muissa EU-maissa opiskelleiden ja työtä tehneiden asiantuntemusta tarvitaan myös suomalaisissa yrityksissä. Siksi aktiivinen toimiminen EU-pöydissä on etumme.

Euroopassa eletään muutoksen aikaa. Talous, työllisyys ja ihmisoikeudet ovat päivittäin agendalla. Työttömyydestä on tulossa merkittävin sosiaalinen ja taloudellinen uhka Euroopalle.  Vaarana on Euroopan jakautuminen kahteen leiriin - voittajiin ja häviäjiin.

Meiltä suomalaisilta kysytään oikeutetusti, mihin tätä yhteistä rauhan liittoa tarvitaan? Ja mihin Euroopan unionia kehitetään?

Keskustan Eurooppa-linja on selkeä. KYLLÄ Euroopan unionille.  EI Euroopan Yhdysvalloille. Liittovaltiolla tarkoitan yhteistä talouspolitiikka ja sitovampaa suoraa lainsäädäntöä.

Yhteinen valuutta luo vakautta, mutta sen toimiminen edellyttää yhteisten sääntöjen noudattamista kaikilta jäsenmailta. Talouskuria tarvitaan. Tukipaketteja ei voi jakaa automaatin lailla. Velkaongelmiin ajautuneille maille oli perusteltua antaa yksi mahdollisuus selviytyä hätärahoituksella pahimman yli. Hätärahoituksen edellytyksenä täytyy olla sitoutuminen talouden sopeutusohjelmiin.

Emme tarvitse lisää yhteisvastuuta. Jokaisen jäsenmaan - myös Suomen - on itse huolehdittava oman julkisen taloutensa ja pankkijärjestelmänsä kestävyydestä. Suomi on ajautumassa tilanteeseen, jossa maamme rikkoo talous- ja rahaliiton sääntöjä. Suomen julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on nousemassa yli 60 %:n kuluvana vuonna.  Velaksi eläminen on lapsenlapsiltamme varastamista.

Maatalous- ja aluepolitiikka tuovat EU:n lähelle, joka niemeen ja notkelmaan. Kataisen hallitus on ikävä kyllä epäonnistunut suomalaisen maatalous- ja aluepolitiikan puolustamisessa. EU:n aluerahoituksen perustana oleva harvan asutuksen kriteeri puolittui Kataisen hallituksen neuvotteluiden tuloksena.  Tämä vie Suomelta satoja miljoonia euroja EU-tukea. Myös maataloustukia leikattiin viidellä prosentilla - vaikka maatalousyrittäjyyden kannattavuuden ongelmiin ei näy ratkaisua.

EU:n on keskityttävä suuriin asioihin: rauhaan, kasvuun, työllisyyteen, vapauteen. Jäsenmaille on jätettävä oikeus päättää paikallisista asioista: saako kalaa myydä suoraan savustuspöntöstä, pitääkö kurkun olla suora vai käyrä ja voimmeko mainostaa kotimaista lähiruokaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Eurooppa, EU, aluepolitiikka