Oulu vaikuttaa Euroopassa

Torstai 23.5.2024

Lähestyvät Euroopan parlamentin vaalit ovat tärkeät. Olemme osa Euroopan sisämarkkinoita, yhteistä euro talousaluetta, turvallisuuspolitiikkaa ja arvoyhteisöä. Meillä on mahdollisuus vaikuttaa niihin asioihin, joilla on seudun kuntien ja kuntalaisten kannalta merkitystä. Näitä asioita ovat esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuminen ja digitalisaation edistäminen.

Oulun kaupunki, kuten monet muutkin tahot, ovat julkistaneet omat Euroopan parlamentin seuraavan kauden tavoitteet. Haluamme kääntää katseet pohjoiseen myös EU-tasolla, sillä avaimet Euroopan kasvuun löytyvät Oulun maailmanluokan tutkimuksesta ja osaamisesta ja Pohjois-Suomen raaka-aineista ja mineraalivarannoista. Jos esimerkiksi haluamme vähentää polttomoottoriautoilua, tarkoittaa se sähköautoiluun tarvittavien akkujen valmistamista ja akkumineraalien hyödyntämistä. Sekä osaamista, että raaka-aineita löytyy pohjoisesta.

Keskiössä kasvun turvaamiseksi on valtion ja EU:n rahoitus pohjoisen liikenneinfrastruktuuriin. Raaka-aineet, jalostetut tuotteet ja energia tarvitsevat toimivat satama-, rata- ja tieinfran sekä siirtolinjat. Euroopan puolustaminen alkaa pohjoisesta Suomesta. Samalla olemme huoltovarmuuden suhteen saarivaltion asemassa. Näistä syistä johtuen tarvitsemme ratayhteyden Atlantille. Herätämme keskustelun myös ratakiskojen leveydestä. Olisiko aika testata Eurooppalaista raideleveyttä vaikka Oulun ja Haaparannan välillä?

Oulu tunnetaan maailmalla langattomasta huipputeknologiasta. 6G-tutkimukseen ja testausympäristöjen luomiseen tarvitaan lisää rahoitusta, jotta Eurooppa pysyy kilpailukykyisenä digitalisaatiossa. Oulun yliopistolla on jo valmiiksi maailmanlaajuista kiinnostusta tuonut 6G-Flagship -tutkimusohjelma ja Oulun kaupunki on mukana eurooppalaisessa Living-in-Eu -yhteistyössä, jossa kehitetään kaupunkien ja alueiden digitalisaatiota. Samoin vetytalouden tuomat mahdollisuudet Pohjois-Pohjanmaalla on mittavat, sillä VTT:n tutkimuksen mukaan Pohjois-Pohjanmaa voisi tuottaa jopa 10% koko EU:n vihreän energian kysynnästä. Siksi esitämme, että EU investoisi sähkön- ja vedynsiirtoinfrastruktuuriin ja tarjoaisi kannustimia vedyn paikallisen jalostamisen vauhdittamiseksi. 

Edunvalvonta Brysseliin pitää olla suoraa. Meidän pohjoisen asioitamme tuntevia EU-vaaliehdokkaita on syytä äänestää ja tukea!

(Kirjoitus julkaistu 23.5.2024 Rantapohjassa)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU-vaalit, pohjoinen, kasvu,

Oulun seudun yhteistyöhön elinvoimaa

Tiistai 16.5.2023

Me Oulun seudun kuntien hallitusten puheenjohtajat esittämme seutuyhteistyön tiivistämistä. Tarpeen on selvittää vastaavien Tampereella ja Turussa olevien kaupunkiseutufoorumien perustamista myös Oulun seudulle.

Oulun seudun kunnat ovat tehneet pitkään yhteistyötä tavoitteenaan elinvoimainen, turvallinen ja energiatehokas sekä uudistuva tulevaisuuteen suuntaava yhdyskunta. Yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi on tunnistettu seudun vahvuudet ja kehittämistarpeet. Seutumme vahvuuksina on nähty erityisesti nuori, koulutettu väestö ja innovatiivinen monipuolinen osaaminen, jotka ovat luoneet erinomaisen pohjan elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistamiselle. Kehittämisen tarpeita nähdään erityisesti liikenteen, maankäytön, asumisen ja elinkeinojen saralla.

Suuri yhteiskunnallinen murros asettaa kuntien toiminnan uudelleen tarkasteluun. Väestön ikääntyminen ja syntyvyyden lasku ovat valtakunnallisia haasteita, jotka vaikuttavat koko maamme tulevaisuuteen. Ratkaistaviksi jo lähivuosina tulevat osaavan ja riittävän työvoiman saatavuuteen, hyvinvointivaltion rahoitukseen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden riittävyyteen liittyvät haasteet.

Oulun seudun kunnat tekevät yhteistyötä eri tavoin alueemme kehittämiseksi. Oulun seudun tavoitteena on olla koko Suomen ja Pohjois-Euroopan vetovoimainen edelläkävijä. Kansallinen ja kansainvälinen kilpailu niin asukkaista, työpaikoista ja työntekijöistä kuin merkittävistä investoinneistakin on jatkuvaa. Viime vuosien aikana Oulun seudun kehitys muihin suuriin kaupunkiseutuihin vertailtaessa uhkaa jäädä jälkeen muiden suurten kaupunkiseutujen elinvoiman kehittymisestä. Tämä kehityssuunta tulee pysäyttää.

Seudullamme on kaikki edellytykset teknologiaosaamisen edelläkävijänä kestävään tuottavuuden kasvuun ja asemaan yritysmyönteisimpänä kasvukeskuksena. Jotta alueemme myönteinen kehitys olisi mahdollista tulevaisuudessakin, tarvitaan yhä vaikuttavampaa seudullista yhteistyötä ja edunvalvontaa niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin. Näemmekin tarpeelliseksi vapaaehtoisuuteen perustuvan kuntarajat ylittävän seudullisen yhteistyön vahvistamisen ensiarvoisen tärkeänä. Työkaluksi esitämme yhteisen kaupunkiseutufoorumin perustamista.

Yhdessä toimien voimme lisätä seutumme veto- ja pitovoimaa sekä tarjota kuntiemme asukkaille pohjoista laadukasta arkea ja hyvinvointia. Oulun seutu tuottaa pohjoisia, asteen verran vaikuttavampia, ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin.

KH:n puheenjohtajat:

Teija Siekkinen Hailuoto 

Ilkka Pakonen Ii

Antti Ollikainen Kempele 

Juho Pakaslahti Liminka 

Jaana Ollakka Lumijoki 

Aimo Manelius Muhos 

Mirja Vehkaperä Oulu 

Annukka Suotula Tyrnävä

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Oulun seutu, kaupunkiseutu, seutukaupunkiforum

Euroopan energiakriisistä

Torstai 24.11.2022

Osallistuin menneellä viikolla Euroopan alueiden komitean kokouksiin. Keskustelimme Euroopan tasolla energiakriisistä ja varautumisesta. Eurooppaa koettelee kriisi toisensa perään. Ensin korona ja sitten sota. Venäjän sota Eurooppaa vastaan on otettava tosissaan. Samalla kun mietimme omavaraisuutta ja varautumista energian sekä ruuan suhteen, emme saa unohtaa ukrainalaisten hätää nyt talven kynnyksellä.

Emme saa olla Euroopassa riippuvaisia Venäjän tai Kiinan raaka-aineista. Esimerkiksi akkumineraalit , joita tarvitaan muun muassa sähköautoilun lisäämiseen tai komponentit vesihuoltoon on löydyttävä Euroopasta. Venäjä ja Kiina ovat pitäneet meitä pinteessä vuosikymmeniä.

 

Euroopan tavoitteet kasvihuonekaasujen vähentämiseen ja energiatuotannon viherryttämiseen ovat koetuksella. Varsinkin monet Keski-Euroopan maat ovat palaamassa hiilikasojen aikaan. Mistä löytyy maakaasulle ja hiilelle korvaavaa energiaa? Uusiutuvia on otettu käyttöön etanavauhdilla. Energian hinta ja saatavuus lyö takapakkia hiilineutraalisuustavoitteille. 

Katsetta pitää kääntää pohjoiseen: meillä on runsaasti raaka-aineita käytettävissä kestävällä tavalla. Käytämme uusinta teknologiaa, energiaa tuotetaan lisääntyvästä uusiutuvista lähteistä, käytämme älykkäitä sähköverkkoja, teollisuus on pian hiilivapaata ja uusiutuvat luonnonvarat ovat käsillämme. Kysymys kuuluu, osaammeko EU:ssa käyttää niitä? Tietenkin tarvitsemme infraa, työntekijöitä ja EU:n mielenkiintoa, jotta kaikki saadaan käyttöön.

Kannatan hajautettua energituotantoa: yli puolet Suomen tuulivoimasta tuotetaan alueellani, vetytalous etenee, pienydinvoimaloita on suunnitteilla ja saamme metsäteollisuuden sivuvirroista paljon biomateriaalia. Pyrimme eroon turpeesta - mutta tämä on huoltovarmuudelle ensisijainen materiaali.

Tarvitsemme myös energiansäästötoimia. Oulun listalta löytyvät muun muassa: energiakatselmuksia, aurinkopaneeleita, ilmanvaito, lämmitys, käyttöveden lämpötilaa lasketaan, valaistus, autojen sisätilalämmittimet kielletään, jalkapallokentän tekonurmea ei lämmitetä, uimahallien allaslämpötilaa lasketaan ja saunoja lämmitetään rajoitetusti. Näistä saamme ainakin miljoonan euron vuotuisen säästön.

Suomi on saari Euroopassa. Jos Itämerellä tapahtuu onnettomuus, huoltovarmuus on koetuksella. Suomella on yhteistä rajaa Venäjän kanssa 1300 kilometrin. Tärkein tehtävämme on pitää raja-alueella alueet asuttuna, elinvoimaisina ja hyvin varusteltuna. Samalla tarvitsemme myös raide ja tieyhteydet pohjoisesta Ruotsin ja Norjan kautta maailmalle.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Energia, Eurooppa, alueiden komitea

Euroopan tulevaisuuskeskustelu

Lauantai 30.4.2022

Vuoden työ Euroopan tulevaisuuskeskustelun tuloksista on nyt tehty. Kymmeniä työryhmien kokouksia, täysistuntoja, kansalaiskeskusteluja jäsenmaissa, sähköinen keskustelualusta ja mieletön määrä esityksiä sekä ideoita kehittämisestä. 

Eurooppa on uuden edessä. Vuoden sisällä olemme saaneet normaalin arjen haasteiden lisäksi kaksi isoa ongelmaa ratkaistavaksi: korona ja Venäjän sota. Molemmissa koetellaan Euroopan yhtenäisyyttä ja kriisitietoisuutta. Selviämme pandemian hoitamisesta satsaamalla terveydenhuoltoon, rokotusjärjestelmään ja uusien pandemioiden torjuntaan. 

Euroopassa oleva sota vaatii yhtenäisyyttä Venäjää kohtaan. Sota Ukrainaa kohtaan on täysin kohtuuton ja tuomittava. Ihmisarvot, demokratia, oikeus omaan maahan ja itsenäisyyteen on tuhottu Ukrainassa. Sota on hyökkäys myös koko läntistä maailmaa vastaan. Sanktioita Venäjälle on asetettava lisää. Katkaistava enrgian ostaminen ja kaikki taloudellinen kanssakäyminen Venäjän kanssa. Ja meidän autettava Ukrainaa kaikin tavoin.

Euroopan on uusiuduttava - luotava nahka aika ajoin. Ei vain reagoitava kriiseihin ja erityistilanteisiin. Nyt tulevaisuuskeskustelussa keskusteltiin laajasti eri teemoista. Mukana aiheissa oli Ilmastonmuutos, terveys, talous, työllisyys, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, arvot, turvallisuus, digitalisaatio, muuttoliike, koulutus ja kulttuuri. 

Mitä keskustelujen jälkeen? Hyväksyimme 350 ehdotusta Euroopan unionin asioiden uudistamiseksi. Tavoittelemme muun muassa kohtuuhintaista elintarvikkeiden tuotantoa, laadukkaampaa terveydenhuoltoa, vähentävän muovin käyttöä, torjutaan kyberuhkia, edistetään digitalisaatiota, vahvistetaan laillista muuttoliikettä ja vahvistetaan yhteisiä arvoja.

Esityksiä käydään nyt läpi Euroopan toimielimissä. Ilmapiiri oli rakentava. Tästähän se työ jatkuu. Erityisen iloinen olen nuorten ja kansalaisten tiiviistä osallistumisesta ja näkemyksistä. Suurimmat uudistukset tarkoittavat EU perussopimuksen uudistamista. Siihen pisteeseen taitaa vielä olla kuitenkin montaa mutkaa ja matkaa edessä.

Oli hienoa päästä tulevaisuustyön viimeiseen istuntoon paikan päälle Strasbourgiin. Kevät oli pitkällä, pohjoisen ihmiselle jopa kuumat kelit, turisteja ja ihmisvilinää kiitettävästi, parlamentti paikallaan ja matka turkasen pitkä. Meneehän se yksi Vappu näinkin!!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU, Euroopan tulevaisuuskonferenssi, tulevaisuus

Tästä se lähtee!

Torstai 13.2.2020

AKistuntosali.jpeg

 

Osallistuin ensimmäiseen Euroopan alueiden komitean täysistuntoon Brysselissä. Oli mukava palata kaupunkiin ja parlamenttiin. Vuodessa kerkesin saada hyvän verkoston ihanista ihmisistä, joita on nyt taas mukava tavata. 

Aluksi muutama sana alueiden komiteasta. Tämä ei taatusti ole kovin monelle tuttu päätöksentekoelin. Ei aluksi minullekaan. 

Euroopan alueiden komitea on perustettu vuonna 1994 vahvistamaan alueiden ja kaupunkien vaikutusvaltaa Euroopan asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Mukana on 26 jäsenvaltiota ja meitä on valittu yhteensä 350 edustajaa ja Suomesta yhdeksän.

Euroopan komissionEU:n neuvostonja Euroopan parlamentinon kuultava Euroopan alueiden komiteaa valmisteltaessa lainsäädäntöä aloilla, joka koskevat suoraan paikallis- ja aluehallintoa. Tällaisia aloja ovat muun muassa terveydenhuolto, koulutus, työllisyys, sosiaalipolitiikka, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus, liikenne, energia ja ilmastonmuutos.

Istuntoja on noin kuusi kertaa vuodessa, jossa päätämme lausuntojen sisällöstä. Asioita valmistellaan valiokunnissa. Kuulun itse COTER ja NAT valiokuntiin. Ensimmäisessä vaikutetaan alueiden kehittämiseen, yleiseen EU rahoitukseen ja liikenteeseen kuuluvista asioista. NAT puolestaan keskittyy luonnonvaroihin, ruokaturvaan ja matkailuun liittyviin kysymyksiin. 

Jäseninä kuulumme myös poliitisiin ryhmiin. Omani on Renew Europa, jonka joku voi tuntea vanhana Alde ryhmänä. Poliittisia ryhmiä on yhteensä kuusi.

Olen innostunut tehtävästä. Euroopan ja maailman ongelmat, mutta myös niiden ratkaiseminen vyöryvät kotisohville asti. Ilmastokysymykset tai epidemiat eivät tunne valtioiden rajoja. Olemme yhdessä enemmän. Siksi on hyvä jakaa hyviä käytäntöjä, keksiä uusia tapoja ratkaista asioita ja erityisesti ylläpitää ihmisten ja kansojen välistä yhteistyötä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Alueiden komitea, Bryssel, Eurooppa

Tuhannet kiitokset

Torstai 30.5.2019 klo 8.44

Olen ollut mukana yhteisten asioiden hoitamisessa reippaasti yli puolet elämästäni. Jo kouluaikoina kuuluin oppilaskuntaan ja sain toimia luottamusoppilaana. Siitä ne saappaat pikku hiljaa kasvoivat. Olin innokkaana mukana nuoriso- ja opiskelijapolitiikassa. Olen saanut olla niin oman asuinkuntani, maakunnan, eduskunnan ja nyt Euroopan parlamentin jäsenenä. 

Motivaatiota ei tarvitse hakea kaukaa. Lähialueiden asioiden edistäminen on aina yhtä mielekästä kuin yrittää ratkaista Afrikan kuivuuden ja nälänhädän ongelmia. 

Politiikan työssä tullakseen valituksi pitää osallistua vaaleihin ja saada luottamusta äänestäjiltä. Läpimeno ei aina ole varmaa. Vaalityön tekeminen on puolestaan ihan oma lajinsa. Siihen saavat osallistua niin lähisukulaiset, ystävät, tuttavat kuin järjestöväkikin. Minulla on aina ollut hienoja tukijoita ympärilläni. Yhdessä on kierretty Suomea, tarjoiltu kauppojen edessä kahveja, jaettu esitteitä, keskusteltu ja kannustettu ihmisiä osallistumaan.

Suomen voitokkaan jääkiekkojoukkueen päävalmentaja Jukka Jalonen kiteytti Leijonien menestymisen salaisuuden hyvin: ”Meidän pitäisi ihan kaikkien sisältää se, että yhdessä tekemällä saadaan enemmän aikaan. Se kaikki mitä annat muille, tulee sulle jossakin kohtaa takaisin.” Näin on käynyt minullekin. Olen itse sekä perheeni antanut elämästäni paljon politiikan tekemiseen, mutta saanut ja oppinut yhteiskunnasta, maailmasta ja ihmisistä paljon.

Kiitos ja kumarrus. EU-vaaleissa sain 36302 ääntä ja sillä jäin Euroopan parlamentin varasijalle. Kiitos teille jokaiselle äänestäjälle ja vaaleissa minua tukeneille ihmisille. Olen teistä kaikista kiitollinen. Nyt on minun aika vetää syvään happea, hengähtää ja miettiä mitä sitä ison tekee.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU-vaalit

Auringonpaistetta Raahessa

Perjantai 17.5.2019 - Mirja Vehkaperä

Vaaliralli toi minut tänään aamupäivällä Raaheen, jossa porukkaa oli Halpa-Hallin edustalla runsaasti. Aurinko paistoi upeasti ja iloista mieltä siivitti kahvin tuoksu ja sinapilla höystetyt makkarat.

20190517_raahe_3.JPG

Raahe mainostaa olevansa "luonnostaan ylpeä" kaupunki, ja siltä todellakin tuntui ihmisten kanssa jutellessa. Ja ylpeitä kaupunkilaiset saavat ollakin, sillä Raahe on jo 370-vuotias!

20190517_raahe_2.JPG

Kaupunkilaisten kanssa keskustelin muun muassa luonnosta ja Raahen saaristosta sekä siitä, miksi kannattaa äänestää. Ilokseni kuulin, että moni koki äänestämisen tärkeäksi ja halusi omalla äänellään vaikuttaa EU-politiikan suuntaan.

20190517_raahe_4.JPG

Raahessa tuntee aina olevansa lämpimästi tervetullut ja siellä oli mukava piipahtaa. Sieltä matka jatkui keväisissä tunnelmissa kohti Oulun Erämessuja. Eli ei kesäkenkiä vielä jalkaan, vaan vaelluslenkkarit ensin kehiin. Toivottavasti nähdään messuilla! 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vaalikampanja, EU-vaalit, pohjoisin meppi

Lapissa oli ilo kampanjoida

Torstai 16.5.2019 - Mirja Vehkaperä

Kampanja-autoni kyyditsemänä kiersin Lappia keskiviikkona 15.5. Vielä oli paikoin tienpientareella lunta. On tämä Suomi kaunis maa!

 20190517_lappi_poro.png

Aamu alkoi Rovaniemellä aamukahvin merkeissä. Keskustelua käytiin monista aiheista. Yksi esille noussut puheenaihe oli tie Tervolasta Aavasaksaan, joka on ihan poskettoman huonossa kunnossa. Sain sen itsekin kokea ja lupasin tästäkin asiasta viedä viestiä eteenpäin.

 20190517_lappi_rovaniemen_silta.png

Muita Lapin kierroksen pysähdyspaikkoja oli Ylitornio, Tornio ja Kemi. Matkalla puhututti Suomen metsät, porotalous, ruuantuotanto sekä hallitusneuvottelut. Kahteen ensimmäiseen pystyn ja haluan vaikuttaa Euroopan parlamentissa.

20190517_lappi_rovaniemen_kahvila_raamit.png

Matka jatkuu ja tilaisuuksia on vielä runsaasti ennen varsinaista vaalipäivää. Katso sinulle sopivin aika ja paikka kotisivujeni kalenterista ja tule juttusille!

20190517_lappi_ampari2.png

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vaalikampanja, EU-vaalit, Lappi, pohjoisin meppi

Autolla halki Suomen

Perjantai 10.5.2019 klo 14.57

20190515_kiertue_raamit_mirja

Autolla halki Suomen -kiertueemme alkoi maanantaina 6.5. kauniin luonnon keskeltä Kemijärveltä. Siellä kuumimpina aiheina puhututti metsien tilanne ja alueen työllisyys. 

20190515_kiertue_pohjoinen_maisema

Matka Kemijärveltä jatkui kohti Kuusamoa, jossa paikallaolijoita mietitytti meneillään olevat hallitusneuvottelut sekä Keskustan otteet. Kajaanissa ja Iisalmessa jututin paikallisia isojen kauppojen edustalla.

20190515_kiertue_porot

Tiistaiaamu alkoi Kuopion kuuluisassa kauppahallissa aamukahvien merkeissä. "Pijä tyttö meijän savolaisten puolta siellä Euroopassa!" Olivat terveiset! "Ja minähän pidän!" Lupasin.

20190515_kiertue_kuopio_kauppahalli

Varkaudessa ja Mikkelissä juteltiin isojen kauppakeskusten edustalla. Paikalle tulleiden ja ohikulkijoiden mietteissä olivat erityisesti ilmaston lämpenemiseen liittyvät asiat. Ei pilata luontoa, mutta hyödynnetään luonnonrikkauksia kestävästi.

20190515_kiertue_ampari

Keskiviikkona kampanja-automme lähti kiitämään yhä etelämmäksi. Lahden torilla oli hieno aamutunnelma. Metsäpolitiikka puhututti jälleen, joka on ollut kiivas aihe koko EU-vaalien aikana. Pääsin myös onnittelemaan ja antamaan pinkin Mirkku -ämpärin tuoreelle kansanedustajalle Hilkka Kempille. 

20190515_kiertue_Hilkka

Lahdesta matka jatkui Vantaan Tikkuraitille. Siellä kylmä ja viileä tuuli sai vetämään pipon ja toppatakin päälle, mutta keskustelu yhdessä ihmisten kanssa sai EU-vaaleihin kuitenkin lämpimän säväyksen. 

20190515_kiertue_raamit_koira

Vantaalta siirryttiinkin sitten pääkaupunkiimme Helsinkiin. Osallistuin OAJ:n opetusalan vaalipaneeliin. Opettajat tenttasivat Euroopan koulutuksen ja tutkimuksen tulevaisuudesta. Minulle luokanopettajana on tärkeää koulutuksen laatu ja saavutettavuus. Ilmastopolitiikka, brexit ja myös kansalliset hallitusneuvottelut olivat paneelissa keskustelun aiheina.

20190515_kiertue_OAJ.jpg

Illan päätteeksi pääsin Afrikka-iltaan, Helsingissä Kahvi Charlotassa. Tutustuin Side by Side yritykseen ja keskustelimme Afrikan naisten koulutuksesta ja työllistymisestä sekä kehitysyhteistyöstä.

20190515_kiertue_SBS13.jpg

Torstai, Eurooppa-päivä, ja aamukahvit Joutsan torilla. Oli ilo jakaa hymyjä, ämpäreitä ja äänestysintoa ihmisille. Sieltä siirryimme Jyväskylän kävelykadulle Eurooppa-päivän tilaisuuteen. Me olemme ämpärikansaa, Mirkku-ämpärit lähtivät nimittäin nimmareineen käsistä! Jyväskylässä vierailin myös legendaarisella Alkio-opistolla.

20190515_kiertue_raamit_katu

Kampanja-auto ja pojat lähtivät kohti pohjoista ja minä suuntaan vielä Hämeenlinnaan Keskustan Etelä-Hämeen piirin vuosikokoukseen antamaan oman poliittisen katsaukseni. Matka siis jatkuu! Lisää kuulumisia tuonnempana.

20190515_kiertue_kuskit

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vaalikampanja, EU-vaalit

Rakentava sopu löydyttävä Britannian kanssa

Keskiviikko 16.1.2019 klo 11.32

Britannian parlamentin alahuone äänesti eilen tiistaina 15.1. Euroopan unionin ja Britannian välisestä brexit-sopimuksesta. Alahuone hylkäsi sopimuksen äänin 432-202. Tämä tuskin yllätti ketään asiaa seurannutta. Brittipäättäjiä kiristää erityisesti ihmisten vapaa liikkuvuus, tulliliitto ja tietysti kiistelty Irlannin kysymys. Sopimusta vastaan äänestäneillä ei ole esittää uutta vaihtoehtoa. Pääministeri Theresa Mayllä on mahdoton tehtävä - kolme työpäivää aikaa esitellä plan-b.
 
Brexit on surullinen tarina ja vielä surullisemmaksi sen tekee se, ettei Britannia ja EU ole päässyt rakentavaan sopuun tulevaisuuden suhteestaan. Sopimuksen kaaduttua Britannian parlamentin alahuoneen äänestyksessä vaihtoehdot ovat ero ilman sopimusta, eron lykkääntyminen tai jopa brexitin peruuntuminen. EU:n tahtotila on välttää kaikin mahdollisin keinoin ero ilman sopimusta.
 
Tänä aamuna parlamentti keskusteli brexitistä sekä Britannian parlamentin alahuoneen tiistain äänestyksen tuloksesta. Keskustelussa nousi esiin eron aikataulun lykkääminen, sen seuraukset ja tulevaisuuden eri mahdollisuudet. Oman poliittisen ryhmämme ALDEn puheenjohtajan Guy Verhofstadtin mukaan on mahdotonta ajatella, että sopimusta pidennetään Euroopan vaalipäivän yli. Hän myös korosti puheessaan EU:n ja Iso-Britannian kansalaisten tilannetta, sillä poliittinen sotku ja epävarmuus koskettavat juuri heitä ja jokaisen arkipäivää.
 
Kukaan ei tiedä mitä tulevina viikkoina tapahtuu. Varmaa on vain se, että rakentava sopu on löydettävä EU:n ja Britannian välille.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: brexit, EU, brexit sopimus, Iso-Britannia

Viesti Ukrainalle ja Venäjälle: Kansainväliseen oikeuteen ei voi suoda poikkeuksia

Torstai 20.12.2018 klo 10.44

Maanantaina 17. joulukuuta pidettiin Brysselissä EU:n ja Ukrainan välinen assosiaationeuvosto. Neuvostossa arvioitiin kahdenvälisiä suhteita sekä tarkasteltiin reilu vuosi sitten allekirjoitettua EU-Ukraina-assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanoa.

Kokouksen julkilausumia väritti muutaman viikon takainen välikohtaus Krimin niemimaan ja Venäjän erottavan Kertšinsalmen suulla. Marraskuun lopulla Venäjän merivartiosto valtasi kolme Ukrainan merivoimien alusta, kun ne olivat pyrkimässä salmen läpi Asovanmerelle ja edelleen ukrainalaisiin satamiin. Venäjän vallattua Krimin niemimaan Asovanmerestä on tullut käytännössä Venäjän sisämeri. Sen rannalla sijaitsee kuitenkin Ukrainan satamia. Lisäksi Asovanmerellä sijaitsee myös Ukrainan öljy- ja kaasukenttiä.

Tilanne Asovanmerellä on ollut kireä jo pitkään. Euroopan parlamentti ilmaisi huolensa tilanteen kärjistymisestä lokakuussa. Kertšinsalmen sillan valmistumisen myötä Venäjä on suorittanut salmen läpi kulkeville aluksille tarkistuksia, jotka ovat aiheuttaneet pitkiä viivästyksiä ja tappioita Ukrainan paikallistaloudelle ja kauppiaille. Tarkistuksiin on joutunut myös kymmeniä EU:hun rekisteröityjä aluksia. Venäjän lipun alla purjehtiville aluksille tarkastuksia ei ole tehty.

Tarkistukset eivät ole laittomia, mutta niitä ei pitäisi käyttää väärin tai poliittisin perustein. Venäjän toimet ovat rikkoneet kansainvälistä merioikeutta.

Euroopan parlamentti varoitti lokakuussa, että herkkä turvallisuustilanne voi helposti kärjistyä avoimeksi konfliktiksi.

Marraskuinen välikohtaus ja sen kiivaat jälkilöylyt herättivät pelkoja uuden rintaman syntymisestä Ukrainan ja Venäjän välisessä konfliktissa. Jo neljä vuotta jatkuneessa Itä-Ukrainan sodassa on kuollut yli 10 000 ihmistä. Kun tähän asti konfliktin osapuolina on ollut Ukraina ja venäläiset kapinallisryhmät, toi Kertšinsalmen tapaus Venäjän valtion uudella tavalla mukaan.

Välikohtauksen jälkeen Ukrainan ja Venäjän presidenttien välinen sanasota on ollut kiivasta. Toistensa syyttely ei ole tähän asti ollut järin rakentavaa.

Tapahtumien selvittäminen vaatii kansainvälistä, itsenäistä tutkintaa. EU on vaatinut Venäjää palauttamaan takavarikoidut alukset, vapauttamaan pidätetyt ukrainalaiset merenkulkijat ja varmistamaan kaikkien alusten vapaan liikkumisen salmen läpi. Samalla EU on korostanut vankkumatonta tukeaan Ukrainan suvereniteetille.

Krimin niemimaan jatkuva militarisointi ja herkkä tilanne vaatii vastuullisia ja harkittuja sanoja ja tekoja. Venäjän voimankäytölle ei ole perusteita. Voi myös muistuttaa mieliin, että aiemmin Venäjä on loukannut Euroopan maiden aluevesiä ja estänyt meriliikennettä Itämerellä, erityisesti Baltian maiden ja Puolan tapauksissa.

Maailmanjärjestystä pitää koossa yhteisesti kirjoitetut säännöt ja kansainvälinen oikeus. Siihen ei voi suoda kenellekään poikkeuksia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: asovanmeri, ukraina, venäjä, eu, krimin niemimaa

Keskustelua vuoden 2018 budjetista

Torstai 21.12.2017 klo 12.02

Liikenteeseen supervuosi 

Ensi vuoden budjetissa liikenteen iso kuva on kunnossa, ja siitä kuuluu kiitos ministeri Bernerille. Vihdoinkin meillä on uudistuskykyä, halua ja tahtoa satsata liikenteeseen ja väyliin. Väylien kannalta ensi vuosi on rahoituksen suhteen supervuosi. Meillä on lähes 500 miljoonaa euroa korjausvelkarahaa käytettävissä nyt olemassa olevien väylien eli teiden, satamien ja ratojen korjaukseen ja parantamiseen. Uusia investointihankkeitakin käynnistetään.

Ensimmäistä kertaa myöskin liikennesektorin päästöjen vähentämiseen varataan 14 miljoonaa euroa, millä tuetaan sähkö- ja kaasuautojen hankkimista ja myöskin niiden lataus- ja jakeluinfran rakentamista sekä romutuspalkkiollekin tulee jatko. Väylähankkeiden tulevaisuuden rahoitusmalleja täytyy linjata pikaisesti eduskunnassakin, ja siihen meillä on parlamentaarinen mahdollisuus. Tai tarvitsemme miljardiluokan tasokorotuksen tulevaisuuden liikennehankkeiden toteutukseen.

Infran korjausvelkaa syntyy koko ajan niin maalla, merellä kuin ilmassa, nyt myöskin avaruudessa, kun vanhat satelliitit vanhenevat. Korjausvelkaa tulee 100 miljoonaa euroa vuodessa lisää. Myös uusia investointeja tarvitaan, koska kilpailukykymme on niiden varassa. Siksi esimerkiksi isot hankkeet, Jäämeri-yhteydet tai Tallinnan tunneli tai muut isot ratahankkeet, eivät kertakaikkisesti mahdu nykyisten budjettien rakenteeseen menoeränä, vaan siinä pitää olla joku budjetin ulkopuolinen rahoitusmalli, johon saataisiin myöskin kansainvälistä rahoitusta ja budjetin ulkopuolista rahoitusta mukaan.

Oman maakuntani liikennehankkeisiin voi olla aidosti ylpeä. Saimme pitkään ajetut hankkeet budjettiin kuluvan ja tulevan vuoden aikana. Lista on pitkä: korjausvelkarahaa usean alempiasteisen tien kunnostamiseen, 4- tien parantaminen Kempele-Kemi välillä, Oulun satama ja meriväylän syventäminen, Hailuodon kiinteä yhteys, Oulun lentokentän kiitoradan perusparannus, vt22 Kiimingin kohdilta kuntoon......

Suomi elää puusta, metsistä ja osaamisesta 

Budjetissa puurakentamisen ohjelmaan lisätään 2 miljoonaa euroa. Se on tervetullutta, koska puun jalostusarvon pitää olla se ykkönen, jota me viemme eteenpäin. Toivon, että myöskin kansainvälistä vientiä puurakentamisen ja osaamisen puolesta koordinoidaan, koska siellä näen isoa potentiaalia siihen, miten kansantaloutta pystytään kasvattamaan puurakentamisen ja puuosaamisen viennillä.

Hallitus on tehnyt suuria ja pieniä tekoja energia- ja ilmastopoliittisella puolella koko tämän vaalikauden aikana. Aihe on myös suuresti agendalla, kun mietitään tulevia vuosia ja kansainvälisiä ratkaisuja.

Olen erityisen tyytyväinen siihen, että ilmasto- ja energiatalkoisiin ovat lähteneet myöskin useat kunnat, kaupungit ja seutukunnat. Nämä kaupunkien ja alueiden ilmastotyöt jatkuvat, mutta ennen kaikkea toivon, että Hinku-hanke, hiilineutraali yhteiskunta ja kunnat, jatkaa alueella työtä. Ainakin oman kuntani Oulun naapurikunta Ii on pisteenä iin päälle tehnyt työtä sen puolesta, että alueiden asukkaat ovat itse ideoineet, mitä voisivat tehdä vähentääkseen hiilijalanjälkeään. Tulokset puhuvat puolestaan.

Hallitus jatkaa ilmastonmuutoksen vastaista työtä merkittävillä lisätoimilla, ja ilmastoon ja energiaan liittyvä lisäpaketti nousee summaltaan 48 miljoonaan euroon, ja sillä tuetaan energia- ja ilmastostrategian lähtökohtia. 

 

Työtä ja toimeliaisuutta koko Suomeen 

Olen erityisen tyytyväinen siihen, että Sipilän hallitus katsoo koko Suomen kilpailukykyä, yrittäjyyttä ja työllisyyttä koko maan alueella. Yritysten edellytysten tukeminen on erityisen tärkeää. Siksi alueellisen kuljetustuen jatkaminen ensi ja seuraavalle vuodelle 2019 on hyvä päätös. Siihen varataan vuosittain 5 miljoonaa euroa. Pidän tärkeänä, että sitä jatketaan myöskin vuoden 2019 jälkeen.

Työllisyys ja työttömyys ovat puhuttaneet paljon. On hieno asia, että 50 000 työllisen lisääminen viime vuoteen verrattuna on tapahtunut vuoden aikana. Työ on parasta sosiaaliturvaa. Työllisyyden edistämiseksi pitää tehdä lujasti töitä. Siksi on käsittämätöntä, että työttömyysturvan aktiivimallia on riepoteltu aika rankastikin. Me haluamme lisätä toimenpiteitä siihen, että työttömät pääsisivät töihin, ja näihin aktiivitoimenpiteisiin muun muassa kuntoutuksen ja osaamisen, koulutuksen puolella satsataan lisää. 

Työttömyysturvan aktiivimalli kannustaa hakeutumaan töihin ja työvoimapalveluihin työttömyyden kaikissa vaiheissa. Samalla työttömyysturvan omavastuupäiviä vähennetään työttömyyden alussa 7 päivästä 5 päivään.

On tärkeää, että työttömät pääsevät omaehtoisesti opiskelemaan. Lyhytkestoista opiskelua työttömyysturvalla helpotetaan. Työnsä menettänyt voi pysyä aktiivisena ilman pelkoa työttömyysetuuden menettämisestä ja hakeutua esimerkiksi ammatillisia valmiuksia ja yritystoimintaa tukevaan koulutukseen.

Työttömillä on myöskin tulevaisuudessa vielä parempi mahdollisuus harjoittaa yritystoimintaa neljän kuukauden aikana työttömyysturvalla. Tämä on hyvä osoitus siitä, että voidaan kokeilla niitä työllisyyden siipiä myöskin sen oman osaamisen puitteissa työllistäen itse itsensä.

 

Tuemme lapsia, nuoria ja perheitä

Aika moni puolue ja eduskuntaryhmä on sanonut, että kasvu kuuluu kaikille. Niin se kuuluukin silloin, kun talouskasvua on jaettavissa. Sosiaalista oikeudenmukaisuutta harjoitetaan ensi vuoden budjetin osalta erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla. 

Erityisen tyytyväinen olen siihen, että tämä hallitus satsaa lapsiin, nuoriin ja perheisiin. Ensi vuoden alusta ministeri Saarikon johdolla linjataan perhevapaauudistus. On tärkeää, että uudistus ja vanhempainvapaajärjestelmän remontti tehdään lapsi- ja perhelähtöisesti. Lapsen luontaista kasvua ja kehitystä pitää tukea.

On tärkeää, että tuemme vanhempien osa-aikatyömahdollisuuksia silloin, kun lapset ovat pieniä. Toivon, että me löydämme yhdessä niin hallituspuolueiden kuin sitten työryhmässä olevien ihmisten ja järjestöjen kanssa yhteisen näkemyksen perhevapaauudistuksen tulevaisuudesta.

Uudistukset eivät lopu tähän, vaan seuraavan vuoden perhe-etuuksien parantamista on monella rintamalla:

Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan 70 miljoonalla eurolla vuoden alusta niin, että alennukset kohdistuvat pieni- ja keskituloisiin. Maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin tulee lähes 7 000 perhettä lisää. Toisen lapsen sisaralennus nostetaan 50 prosenttiin. Sitten kokeilemme 5-vuotiaiden maksutonta varhaiskasvatusta niiden kuntien ja niiden lasten kanssa, jotka haluavat lähteä mukaan tähän kokeiluun.

Äitiyspakkaukseen tehdään korotuksia niin, että äitiysavustusta korotetaan noin 30 eurolla. Ja sitten, mikä on parasta: minimisairauspäivärahoja korotetaan 23 eurolla kuukaudessa. Se tarkoittaa, että pikkulapsiperheiden vanhempainpäiväraha nousee samalla ja esimerkiksi pienimmät äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahat nousevat sillä 23 eurolla kuukaudessa.

Teemme yksinhuoltajakorotuksen lapsilisään, 5 euroa kuukaudessa, se on 60 euroa vuodessa. Ja erityisesti keskusta on ajanut sitä, että opintotukeen tehdään huoltajakorotus. Se tapahtuu nyt sitten ensi vuoden alusta, ja opintotukeen huoltajakorotus on 75 euroa kuukaudessa.

Nämä satsaukset lapsiin, perheisiin ja nuoriin ovat tärkeitä mietittäessä sitä, milloin tätä oikeudenmukaisuutta erityisesti voidaan käyttää.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: TAE2018, budjetti 2018, liikenne, työllisyys, ympäristö, sosiaalinen oikeudenmukaisuus

Tyttövoimaa!

Keskiviikko 11.10.2017 - Mirja Vehkaperä

Tänään keskiviikkona vietämme kansainvälistä tyttöjen päivää. Onnea tytöt! Jokaisella tytöllä maailmassa pitäisi olla mahdollisuus koulutukseen, toimeentuloon, kasvaa turvassa väkivallalta ja syrjinnältä, päättää itse naimisiin menostaan ja perheen perustamisesta sekä osallistua yhteiskunnan rakentamiseen. Näin ei aina ole. Tytöt ja naiset kohtaavat syrjintää ja epätasa-arvoa  eri puolilla maailmaan. 

Tutkimustenkin mukaan yksi parhaimmista keinoista vähentää köyhyyttä maailmassa on tyttöjen koulutus. Pekingissä vuonna 1995 järjestetyn neljännen naisten asemaa käsitelleen maailmankonferenssin merkittävin anti, Pekingin julistus ja toimintaohjelma, linjasi muun muassa, että kasvatus ja koulutus ovat ihmisoikeus ja välttämätön keino tasa-arvon, kehityksen ja rauhan saavuttamiseksi. 

Noin 62 miljoonaa tyttöä ei maailmassa pääsee kouluun. Koulutuksen esteitä on monia. Osalla perheistä ei ole varaa kouluttaa kaikkia lapsiaan ja usein silloin vanhemmat kouluttavat vain poikansa. Myös lapsiavioliitot ja varhainen äidiksi tulo ovat yksi syy tyttöjen opintojen keskeytymiseen. Yli 64 miljoonaa tyttöä maailmassa on avioitunut alaikäisinä. Suurin osa heistä vasten tahtoaan. Tyttöjen koulutustason nostaminen vaurastuttaa yhteiskuntaa. Hyvän peruskoulutuksen saanut tyttö avioituu ja hankkii lapsia todennäköisemmin vasta aikuisena, huolehtii omasta ja perheen terveydestä sekä tuntee omat oikeutensa.

Sukupuolten välinen tasa-arvo on ollut jo kauan tärkeä osa Suomen kehityspolitiikkaa. Onneksi on olemassa monia keinoja auttaa tasa-arvon ja ihmisoikeuksien toteutumista. Päättäjinä voimme vaikuttaa ratkaisullamme, millaiseksi muovaamme yhteiskuntaa ja maailmaa tytöille. Jokainen meistä voi osallistua esimerkiksi osallistumalla vapaehtoistyöhön, lahjoittamalla tai levittämällä tietoa tyttöjen asemasta maailmassa. Kaikki erittäin tärkeitä keinoja.  

Vaikka tämä päivä on muistutus siitä, kuinka paljon meillä on tehtävää tyttöjen oikeuksien ja tasa-arvon puolesta, samalla se on juhlapäivä maailman tytöille. Tytöissä on valtava potentiaali ja mahdollisuus. Tyttöjen aseman parantaminen heijastaa koko yhteisöön ja yhteiskuntaan. Meidän tehtävänä on tukea heitä ja luoda maailma, jossa kaikki tytöt ja naiset ovat tasa-arvoisessa asemassa ja pääsevät toteuttamaan itseään ilman syrjintää.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tyttöjen päivä, tasa-arvo, ihmisoikeudet, koulutus

On äänestämisen aika

Lauantai 24.5.2014 klo 10.18

Matka Brysseliin on ollut pitkä. Vuodenvaihteen jälkeen tilaisuuksia, tapahtumia ja ihmisten kohtaamisia koko maan alueella. Kun vielä viikko sitten kampanjoitiin Rovaniemellä parin asteen lämpötilassa Lordi-aukiolla ovat kelit muuttuneet jo perin eurooppalaisiksi.

rotuaari_helle_23052014.jpg

Helteistä kampanjointia Rotuaarilla perjantaina 23.5.

On loppukirin aika. Suomalaisten on aika käydä sunnuntaina äänestämään. Gallupit ja mielipidemittaukset eivät äänestä. Kansanvaltaa on antaa jokaisen etsiä oma edustaja Euroopan parlamenttiin.

Olen itse valmis vaikuttamaan suomalaisten edunvalvojana Euroopan parlamentissä. Kunta, maakunta ja kahden kauden kansanedustajakokemus ovat nyt käytettävissä. Brysselissä tulee vaikuttaa etukäteen Suomea koskevissa asioissa. Pienet nippelidirektiivit kiukututtavat ja vallan siirtyminen komission kabinetteihin on väärä suunta. Tarvitsemme eurooppalaista yhteistyötä, mutta vain itsenäisten jäsenvaltioiden liittona.

Suomi on pohjoinen sekä arktinen saarivaltio muuhun Eurooppaan verrattuna. Olemme riippuvaisia koko Euroopan talousalueen kilpailukyvystä. Liikenne, logistiikka ja pohjoisen luonnonvarat ovat tapetilla. Kannatan Jäämeriyhteyden avaamista Suomesta.

Euroopalla on merkitystä myös rauhan, vakauden ja arvojen edistämisessä. Ei vain 28 jäsenvaltion kesken, vaan koko maapallolla. Kriisit, konfliktit ja ongelmat ratkotaan rauhanomaisesti yhdessä. Ääriliikkeiden uhittelu nakertaa demokratiaa.

Luottamus syntyy oikeiden tekojen kautta. Olen valmis astumaan uusiin saappaisiin. Käytä ääntäsi. Euroopan parlamentin vaalit ovat nyt.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU, Euroopan unioni, vaalit, pohjoinen, rauha, byrokratia

Suomalaiset haluavat puhdasta lähiruokaa!

Torstai 22.5.2014 klo 16.48

Suomalaisten kuluttajien tietoisuus ruoan laadusta ja alkuperästä on viime vuosina noussut. Yhä useammat suomalaiset haluavat tietää missä ja miten heidän syömänsä ruoka on kasvatettu. Ruoan alkuperämerkinnät on laitettava kuntoon.

Lähiruoka kulkee suoraan ruokapöytään. Sen kuljettamiseen ei tarvita saastuttavia polttoaineita, ylettömiä määriä pakkausmateriaaleja tai säilöntäaineita. Lähiruoka työllistää paikallisia ihmisiä, ylläpitää maaseudun elinvoimaa ja alueellista ruokakulttuuria.

Miksi sitten esimerkiksi kouluissa ja vanhainkodeissa ei syödä omassa kunnassa tuotettua tuoretta ruokaa, vaan perunat kierrätetään yhä useammin keskusvarastojen kautta? Syyllistä haetaan usein EU:n kilpailulainsäädännöstä: tuotteiden on liikuttava vapaasti, eikä oman maan tuotteita saa suosia.

EU:n kilpailulainsäädäntö ei kuitenkaan estä lähiruoan suosimista. Julkisissa hankinnoissakin kyse on omasta tahdosta. Tarjouspyyntöä tehdessä on kiinnitettävä huomiota laatukriteereihin. Kestävän kehityksen (lyhyet kuljetusmatkat ja sesongin mukainen ruoka) huomioiminen on aivan pätevä kriteeri. Kriteereitä laadittaessa on syytä miettiä, pystyykö yksikään lähialueen toimija vastaamaan ehtoja.

Julkinen kilpailutus on malliesimerkki EU-direktiivien ylitulkinnasta Suomessa. Nyt  koti kuntoon ja maalaisjärki käyttöön EU-säännösten toimeenpanossa.

hakaniemen_hallissa_mirja_ja_elsi.jpg

Tammikuussa Keskustan eduskuntaryhmän kanssa tutustumassa lähiruoan myyjiin Helsingin Hakaniemen hallissa

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU, lähiruoka, kilpailutus

Metsäpolitiikasta päätettävä Suomessa

Tiistai 20.5.2014 klo 17.13

Tänään eduskunnassa keskusteltiin Suomen metsäpoliittisesta selonteosta. Metsistä on tullut Suomen kasvu, ja metsissä on myös Suomen tulevaisuus.

Bioenergian mahdollisuudet on hyödynnettävä täysillä. Nykyinen hallitus on politiikallaan kuitenkin vain vauhdittanut kivihiilen käyttöä Suomessa. Tähän on tultava muutos. Kotimaista uusiutuvaa kattiloihin! 

Puhtaan biotalouden tutkimus, tuotekehitys ja jalostuksen mahdollisuudet on tunnustettava. Suomen puuosaaminen on jo korkealla tasolla, ja tämä osaaminen on nyt valjastettava tuottavaan käyttöön ja työllisyyden nostamiseksi.

Teollisuuden investointien lisäksi metsäsektorille kaivataan kannusteita myös puuntuotannon puolelle sekä alempiasteisen tiestön kunnostukseen. Alempiasteiset tiet ja yksityistiet on laitettava kuntoon, jotta puu saadaan liikkeelle!

Metsäyrittäjyyden edellytyksiä on parannettava. Etenkin metsätilojen sukupolvenvaihdokset on tehtävä helpottamiksi.

EU:ssa yritetään yhä useammin puuttua jäsenmaiden kansalliseen metsäpolitiikkaan. Kiinteän biomassan kestävyyskriteerit eivät saa vaurioittaa suomalaista kestävää metsätaloutta. Metsäpolitiikka on pidettävä tiukasti suomalaisissa käsissä.

Puhdas kotimainen energia, sellun uudet käyttömahdollisuudet ja puuinnovaatiot työllistävät suomalaisia. Nämä ovat tulevaisuuden aloja, jotka on hyödynnettävä oikein.

tie_ja_metsa.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: metsä, metsäpolitiikka, EU

Vaalikentillä byrokratia saa täystyrmäyksen

Perjantai 16.5.2014 klo 18.28

Vaalityön viimeinen viikko käynnistyy pian. Paljon on jo ehditty ihmisten kanssa puhua ympäri Suomen. Yksi viesti vaalitilaisuuksissa on noussut yli muiden: turhat direktiivit ärsyttävät. Ihmiset ovat kyllästyneitä tiukkaan sääntelyyn, erilaiseen valvontaan eri jäsenmaissa ja pikkuasioiden viilaamiseen.

Älyttömät kurkkudirektiivit vievät EU:lta uskottavuutta sen tärkeämmissä tehtävissä. Keskusta on vaatinut byrokratian purkutalkoita Euroopan unioniin.

EU:n tulee keskittyä ainoastaan ydintehtävistään säätämiseen: rauha, toimivat sisämarkkinat ja vapaa liikkuvuus. Myös globaaleissa kysymyksissä, kuten ilmastonmuutoksen ja veroparatiisien torjunnassa, EU on vahvempi kuin jäsenmaat erikseen.

Päätöksenteon hidas luisuminen Brysseliin asiassa kuin asiassa on estettävä. Päätökset ovat sitä avoimempia mitä lähempänä ihmistä ne tehdään. Esimerkiksi metsäpolitiikkaan, petopolitiikkaan, koulutuspolitiikkaan sekä sosiaali- ja terveyspolitiikkaan emme tarvitse sitovaa EU-tason lainsäädäntöä.

Vielä on virtaa viedä viestiäni eteenpäin vaalitilaisuuksissa: pohjoisuus, työ ja perhe!

vaalibussi_huhti_2014.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU, Euroopan unioni, Suomi, byrokratia

Ennakkoäänestys on alkanut!

Keskiviikko 14.5.2014

Euroopan parlamenttivaalien ennakkoäänestys Suomessa ja ulkomailla on alkanut tänään!

Jos et pääse äänestämään sunnuntaina 25.5. niin muistathan äänestää ennakkoon. Äänestämättä jättäminen ei ole kannanotto EU:n jäsenyyttä vastaan tai kritiikkiä EU:n ongelmia kohtaan. Äänestämättä jättämällä luovutat päätösvallan omista asioistasi jollekin toiselle.

EU tuntuu kaukaiselta ja kankealta. Ja sitä se monesti onkin. Suomalaisten asioita kuitenkin valmistellaan yhä enemmän Brysselissä. Tarvitsemme aktiivisia meppejä Eurooppaan ajamaan Suomen ja pohjoisen etua. Jos äänestät numeroa 209, lupaan olla yhteytesi Eurooppaan.

Vaaliuurnille, mars!

mirjan_vaalimainoksia_14052014.jpg

Kotimaan ennakkoäänestys toimitetaan 14.-20.5. yleisissä ennakkoäänestyspaikoissa, laitoksissa sekä kotiäänestyksenä tietyin edellytyksin. Ohjeet ja äänestys paikat täällä.

Ulkomaan ennakkoäänestys toimitetaan 14.-17.5. Suomen edustustoissa ja niiden toimipaikoissa ja suomalaisissa laivoissa. Ohjeet täällä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Eu, Euroopan unioni, vaalit, ennakkoäänestys

Vähemmän, mutta parempaa Eurooppaa

Perjantai 9.5.2014 klo 9.57

Suomi kuuluu, nyt ja tulevaisuudessa, eurooppalaiseen kulttuuriyhteisöön. Tarvitsemme kansojen välisen liiton rakentamaan rauhaa ja vakautta, sekä huolehtimaan ilmastonmuutoksen hillinnästä ja taloudellisen kilpailukyvyn parantamisesta.

Suomen EU-politiikka ja Euroopan unioni kaipaavat tuuletusta. Suomen on vaikutettava määrätietoisesti EU:n yhteiseen politiikkaan niin, että omat etumme tulevat huomioiduksi. On pidettävä tinkimättömästi Suomen ja suomalaisten puolta. Myös Euroopan parlamentin puolueryhmissä suomalaisten europarlamentaarikkojen on toimittava ensisijaisesti Suomen parhaaksi.

Ei ole itsekästä huolehtia maatalouden kannattavuudesta, alueiden kehittämisestä tai lobata infrarahoja Suomeen. Tämä hallitus ei ole pitänyt EU-politiikassaan Suomen puolta. Se on näkynyt Suomen vakavina menetyksinä esimerkiksi maatalous- ja aluepolitiikassa.

EU:n on tulevaisuudessa keskityttävä isoihin asioihin, etenkin rauhaan, työllisyyteen ja talouteen. Sen ei pidä puuttua asioihin, jotka jäsenvaltiot tai kansalaiset voivat itse ratkaista ja päättää. Tarvitaan vähemmän, mutta parempaa EU:ta.

mirja_ja_vasikat_utajarvi_kummitila.jpg

Ei ole häpeä pitää suomalaisten eduista kiinni EU:ssa

Hyvää Eurooppa-päivää!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU, Euroopan unioni, Suomi

Tapaamisia vaalikentillä

Torstai 8.5.2014 klo 10.59

Juna vie, juna tuo... Viime yö meni makuuvaunussa Kemijärveltä Helsinkiin. Miellyttävä kokemus. Ennen lähtöä sain keskustella asemahenkilökunnan kanssa yöjunayhteyden merkityksestä ja tulevaisuuden näkymistä. Kaikkein eniten lappilaiset kaipaavat ja tavitsevat seuduilleen paikallista työtä.

mirja_juna_kemijarvi_07052014.jpg

Kemijärven asemalla. Laukun kanssa auttaa pitäjäneuvos Mauno Kerkelä.

Uusiutuvat energiavarat ja niiden kestävä hyödyntäminen tuo työpaikkoja erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomeen. Puussa on tulevaisuus! Sallassa odotetaan Soklin kaivoksen avautumista. Nyt tarvitaan junayhteys kuljettamaan malmivaroja jalostettavaksi. Moni paikalla käynyt nykyisen hallituksen ministeri yhteyden olikin jo luvannut. Mitään ei kuitenkaan vielä näy eikä kuulu.

Keskustelunaiheet vaalitilaisuuksissa ja toritapahtumissa kulkevat aika samaa latua: kysellään unionin tarpeellisuudesta, kritisoidaan huonosti talouttaan hoitaneita euromaita, ihmetellään Ukrainan kriisiä ja Venäjän aikeita, kysellään Nato-kantaa.

vaalibussi_salla_07052014.jpg

Keskustan vaalibussi kiertää

Puhetta riittää myös kotimaan asioista. Nyt säpistään vain puolueiden henkilövalinnoista kun pitäisi keskittyä asioihin. Ensi viikolla keskustellaan eduskunnassa meidän tekemästämme välikysymyksestä työllisyyden hoidosta. Saa siinä hallitus todistella tekojaan.

Olen saanut matkaeväitä. Pudasjärven mehevä leipä on jo syöty, valokuvat, villasukat, muikut ja historiikit olen laittanut ilolla talteen.

Matka Brysseliin jatkuu. Tilaisuuksia, tapahtumia ja kohtaamisia on äitienpäivää lukuun ottamatta viikon jokaisena päivänä 25.5. äänestyspäivään asti. Tule mukaan ja vaikuta Eurooppa-asioihin!

4 kommenttia . Avainsanat: EU, vaalit, Salla, Kemijärvi

Vanhemmat kirjoitukset »