On äänestämisen aika

Lauantai 24.5.2014 klo 10.18

Matka Brysseliin on ollut pitkä. Vuodenvaihteen jälkeen tilaisuuksia, tapahtumia ja ihmisten kohtaamisia koko maan alueella. Kun vielä viikko sitten kampanjoitiin Rovaniemellä parin asteen lämpötilassa Lordi-aukiolla ovat kelit muuttuneet jo perin eurooppalaisiksi.

Helteistä kampanjointia Rotuaarilla perjantaina 23.5.

On loppukirin aika. Suomalaisten on aika käydä sunnuntaina äänestämään. Gallupit ja mielipidemittaukset eivät äänestä. Kansanvaltaa on antaa jokaisen etsiä oma edustaja Euroopan parlamenttiin.

Olen itse valmis vaikuttamaan suomalaisten edunvalvojana Euroopan parlamentissä. Kunta, maakunta ja kahden kauden kansanedustajakokemus ovat nyt käytettävissä. Brysselissä tulee vaikuttaa etukäteen Suomea koskevissa asioissa. Pienet nippelidirektiivit kiukututtavat ja vallan siirtyminen komission kabinetteihin on väärä suunta. Tarvitsemme eurooppalaista yhteistyötä, mutta vain itsenäisten jäsenvaltioiden liittona.

Suomi on pohjoinen sekä arktinen saarivaltio muuhun Eurooppaan verrattuna. Olemme riippuvaisia koko Euroopan talousalueen kilpailukyvystä. Liikenne, logistiikka ja pohjoisen luonnonvarat ovat tapetilla. Kannatan Jäämeriyhteyden avaamista Suomesta.

Euroopalla on merkitystä myös rauhan, vakauden ja arvojen edistämisessä. Ei vain 28 jäsenvaltion kesken, vaan koko maapallolla. Kriisit, konfliktit ja ongelmat ratkotaan rauhanomaisesti yhdessä. Ääriliikkeiden uhittelu nakertaa demokratiaa.

Luottamus syntyy oikeiden tekojen kautta. Olen valmis astumaan uusiin saappaisiin. Käytä ääntäsi. Euroopan parlamentin vaalit ovat nyt.

Veteraanipäivä muistuttaa rauhasta

Sunnuntai 27.4.2014 klo 6.00

Kansallisena veteraanipäivänä ei juhlita sotaa, vaan rauhaa. Kunnissa ympäri Suomen muistetaan Suomen vapauden puolesta taistelleita ja nimenomaan heidän työnsä merkitystä meille nyt. Tärkeää on säilyttää vapaa yhteiskunta ja rauha myös tulevaisuudessa.

Euroopan unioni on ensisijaisesti rauhan hanke. Kansojen välinen yhteistyö, joka perustuu kaupankäynnin ja ihmisten välisen vuorovaikutuksen edistämiseen on hidas, mutta vakaa tie rauhaan.

Tänä keväänä Ukrainan tilanne on horjuttanut uskoamme ikuiseen rauhaan Euroopassa. Siksi Euroopan unionin yhtenäisyys on entistä tärkeämpää. Venäjää ei silti saa sulkea ulkopuolelle. Keskustelua Venäjän kanssa on jatkettava.

Sotilaallista liittoutumista en kannata, ja Suomen on säilytettävä uskottava puolustus. Tästä huolimatta rauhaa ei taata laittamalla rautaa rajalle. Rauha taataan luomalla sellaisia terveitä riippuvuussuhteita, jotka tekevät aluevaltauksista tarpeettomia.

”Mitä lieneekin aarteita Suomessa, toki kallehin on vapaus.” Näin lauletaan Sillanpään marssilaulussa. Ajat muuttuvat, onneksi. Tänä päivä vapauden ja rauhan meille tarjoaa parhaiten eurooppalaisen yhteistyö.