Euooppapäivää!

Sari Rautio Hämeenlinna EPP / Kokoomus

Mirja Vehkaperä Oulu  Renew / Keskusta

Euroopa tarvitsee aluepolitiikkaa!

Alueiden komiteassa keskusteltiin tällä viikolla kuluvan rahoituskauden onnistumisista ja opeista. Euroopan unionin budjetti on noin yhden prosentin verran jäsenvaltioiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta. Budjetin varat tulevat niin sanotuista EU:n omista varoista. Ne muodostuvat pääosin EUn ulkopuolelta tulevien tuotteiden tullimaksuista, sekä jäsenvaltioiden BKT:hen ja arvonlisäveropohjaan sidotuista maksuosuuksista.  Talousarviota ohjataan monivuotisen rahoituskehyksen kautta ja nyt uudella komissiolla on suunnittelussa 2027 jälkeen aloittava rahoituskehys.

Noin kolmannes yhteisen rahoituskehyksen varoista on käytetty alueelliseen yhteenkuuluvuuteen eli koheesiorahoitukseen. EU:n keskeisiä päämääriä on edistää taloudellista, sosiaalista ja alueellista koheesiota sekä EU-maiden välistä yhteisvastuuta sekä toteuttaa toimiva sisämarkkina. Nämä ovat saman kolikon eri puolia: ei ole toimivaa sisämarkkinaa, jos ei ole yhteenkuuluvuutta eli koheesiota.

Tutkimus osoittaa, että menestyneimmät kehityshankkeet toteutetaan paikallisella tasolla. Siksi alueet ja kaupungit ovat keskeisiä toimijoita, ja niiden on jatkossakin oltava mukana suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Tavoitelähtöinen toiminta, ketterä hallinto ja tulosperusteinen lähestymistapa yhdistettynä paikkaperusteisuuteen varmistaa, että investoinnit tuottavat konkreettisia tuloksia ja edistävät kestävää kehitystä.  Lisäksi kumppanuusperiaatteen ja varojen yhteisen hallinnoinnin on oltava koheesiopolitiikan ytimessä.

Ilman koheesiorahoitusta Eurooppa ja koko Suomi olisi huomattavasti jäljessä teollisuuden vihreästä siirtymästä, hiilineutraalisuustavoitteesta, digitaalisesta kehityksestä, sekä kokonaan uusista ekosysteemeistä, kuten langaton teknologia ja terveysteknologia. Rahoitusta ovat hakeneet ja käyttäneet oppilaitokset, tutkimuskeskukset, yritykset ja kunnat itse.

Yhteisistä kriiseistä ja uusista haasteista huolimatta meidän on jatkettava alueellista kehittämistä ja uudistumista. Uudistunut koheesiopolitiikka vahvistaa EU:n kilpailukykyä ja kestävää taloutta. Se mahdollistaa oikeudenmukaisen siirtymän joka puolella EU:ta. Se myös tasaa olosuhdetekijöistä johtuvia haittoja eri puolilla Eurooppaa, ja sitä kautta vahvistaa koko unionia. Kun suurimmassa osassa Eurooppaa on lehti puussa ja pellot vihertävät, sataa pohjoisessa lunta ja meri on edelleen paikoin jäässä. 

Euroopan unionin on valittava pitkällä jänteellä painopistealueet, joista ohjelmakaudelle pidetään kiinni. Niiden on vahvistettava Euroopan kilpailukykyä, osaamista, huoltovarmuutta ja turvallisuutta. Samalla tarvitaan joustavuutta ja yksinkertaistamista, jotta pystymme reagoimaan myrskyisän maailman muuttuviin tekijöihin. 

Koheesiopolitiikka on ratkaisevan tärkeää koko Euroopan kilpailukyvylle. Kyse on myös osaamisesta, ei vain rahasta. Vaikuttava koheesiopolitiikka edistää tulevaisuudessa entistä enemmän yhteiskehittämistä ja yhteistyötä eri alueiden välillä. Silloin yhteiset varat käytetään aidosti investointina tulevaisuuteen.