Pohjoisessa odotetaan, mitä etelä päättää

Perjantai 10.1.2025

Pohjoisen kasvun ohjelma on ollut valmisteilla nyt vuodenpäivät valtioneuvoston kansliassa. Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa luvattiin toteuttaa pohjoisten toimijoiden aloitteesta syntynyt tahtotila edistää alueen kehitystä ja satsata kasvun aihioihin.

Ohjelman tavoitteena on Pohjoisen Suomen mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntämisen edistäminen erityisesti taloudellisen kasvun, alueellisen elinvoiman, investointien vauhdittamisen, osaamisen kehittämisen ja työvoiman saatavuuden näkökulmista. Lisäksi tavoitteena on edistää Suomen huoltovarmuutta ja omavaraisuutta muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa sekä vahvistaa turvallisuutta pohjoismaisessa, EU- ja Nato-yhteistyössä uusi geopolitiikka huomioiden. 

Nyt odotetaan, miten ohjelmalle käy valtioneuvoston eli hallitusryhmien poliittisessa käsittelyssä. Valmista piti olla jo hyvissä ajoin ennen joulua, mutta aikataulu venyy ja paukku. 

Me pohjoisen toimijat: kaupungit, maakuntaliitot, kauppakamarit, oppilaitokset ja yrittäjäjärjestöt olemme olleet mukana työstämässä kymmeniä toimenpiteitä pohjoisen tulevaisuuden rakentamiseksi ministeriön valmistelutyöryhmissä. Yhteistyö ja yhteinen näkemys on ollut voimakas. 

Toimenpiteet kävivät pikaisella lausunnolla joulukuussa, jolloin ohjelmatyö julkaistiin laajemmallekin yleisölle. Esillä oli 44 toimenpidettä, joissa esitetään muun muassa kantaverkon riittävyyden ja kapasiteetin turvaaminen pohjoisen puhtaan energian tuotannon ja hyödyntämisen varmistamiseksi, pilotoidaan mahdollista matkailuveroa sekä alueellista opintolainahyvitystä, työ- ja osaamisperusteisten oleskelulupien käsittelyprosessien nopeuttamista, valmistellaan pohjoisen asunto-ohjelma, varmistetaan toimintavarmojen tie- ja rautatieyhteyksien kehittyminen (ml. raideleveyskokeilu) Ruotsin ja Norjan satamiin, nostetaan pitkäjänteisesti pohjoisen liikenneverkon perusväylänpidon rahoitustasoa sekä edistetään Nato-osaamiskeskuksen sijoittumista Pohjois-Suomeen.

Pohjoisen ohjelman toteutukseen ei ole maan hallituksesta luvattu erillistä taloudellista lisäresurssia. Tämä tarkoittaa siis kovaa lobbausta ja vaikuttamista nykyisen talousarvion sisällä olevien rahojen suuntaamiseen pohjoiseen. Ensimmäinen vaikuttamisen paikka on hallituksen kevään budjettikehysneuvottelut. Lisäresursseja on tavoiteltava myös EU:n ja NATOn rahoitusmahdollisuuksista. 

Pohjoisessa on hihat jo kääritty ja työkinttaat käsissä kasvutyön vauhdittamiseksi. Nyt odotetaan saadaanko ohjelma etelässä päätökseen ja pian toteutukseen.

Tiestön talvikunnossapitoa tehostetaan

Torstai 15.2.2018 klo 11.40

Palautetta teiden heikosta talvikunnosta on tullut ympäri Suomen. Hallitus näyttää taas ripeän toimintakykynsä, kun liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner julkaisi talvihoidon tehostamisohjelman. Siinä esitetään tiestön talvihoitoon nopeita ja pitkän aikavälin ratkaisuja. Akuuttiin tilanteeseen teiden talvihoidon parantamiseksi lisätään välittömästi kaksi miljoonaa euroa. 

Uuden ohjelman myötä talvihoidon tasoa ja hoitoluokkaa nostetaan erityisesti vähäliikenteisemmällä tieverkolla. Lisärahoitusta käytetään myös palveluhiekoituksiin ja täsmähoitoon erityisesti raskaan liikenteen reiteillä. Lisäksi laadunvalvontaa tehostetaan. Kohteet valitaan yhteistyössä ELY-keskusten kanssa. Rahoitus siirretään teiden päällystämisestä talvihoitoon, mutta määrä ei vaikuta merkittävästi päällystystöiden kokonaisuuteen. Summa vähentää päällystystöitä muutamia kymmeniä kilometrejä, kun tiestöä päällystetään yhteensä vuosittain noin 3000 kilometriä. 

Voimakas sääolosuhteiden vaihtelu sulan, sohjon ja jäätymisen välillä on aiheuttanut ongelmia monilla teillä. Teiden vasteajat ovat olleet urakkasopimusten mukaisia, mutta se ei ole riittänyt. Nyt vanhoja toimintalinjoja päivitetään vastaamaan uusia tarpeita. Tähän tarvittava lisärahoitus turvataan jatkossa perusväylänpidon rahoituksesta.

Pitkällä aikavälillä teiden talvihoitoa tehostetaan lisäämällä kunnossapidon valvontaa hyödyntäen digitalisaatiota, tietojärjestelmiä ja uutta tekniikkaa. Maantielain muutoksella saavutetaan pysyvämpiä ratkaisuja tienpidon laatuongelmiin lisäämällä sitäkin kautta tienpidon valvontaa. Uuden urakkamallin kilpailutus alkaa seuraavassa tänä syksynä käynnistyvässä kilpailutuksessa.

Talven sääolosuhteet ovat olleet erityisen vaikeat liikenteelle ympäri Suomen.  Ainoastaan sellaisilla alueilla, joissa ollaan pysytty reilusti pakkasilla, tilanne on ollut parempi. Pitää varautua siihen, että tällaisista keliolosuhteiden nopeista vaihteluista on tulossa tavallisempaa. Siksi on hyvä, että liikenne- ja viestintäministeri Berner on tarttunut asiaan näin ripeästi, eikä jäänyt odottelemaan ensi vuoden sääennusteita. 

Hallituksen vaaliohjelma etelään

Keskiviikko 25.6.2014 klo 9.54

Verenpaineeni nousi, kun luin Stubbin hallitusohjelman. Pikemminkin kyseessä on hallituspuolueiden vaaliohjelma. On käsittämätöntä, että Stubbin hallituksen maantieteellinen näkemys kilpailukykyisestä Suomesta rajoittuu Tampereen eteläpuolisiin osiin. Nykyinen hallitus haluaa pakata koko Suomen metrojen, ratikoiden ja ratojen varrelle.

On harmillista, että eduskunnassa joudutaan käymään tätä pohjoinen-etelä -keskustelua. Mutta kun valtioneuvostossa ei istu Pietarsaaren pohjoispuolelta olevaa ministeriä, niin tämä hallitus näyttää linjallaan sen, minne satsataan. Etelään.

Pohjoisen mahdollisuudet jäävät nyt käyttämättä. Arktisuus kuitataan ainoastaan yhden merikaapelin avulla - että sitä selvitetään. Arktisuus on paljon muutakin. Pohjoisen luonnonvarat sijaitsevat Pohjois- ja Itä-Suomessa. Matkailusta on uusia työpaikkoja luvassa, kaivannaisteollisuus, kotimainen energia ja ruoantuotanto, perusteollisuus, kaikki nämä sijaitsevat Kehä kolmosen ulkopuolella.

Hallitusohjelma ei sisältänyt minkäänlaisia uusia työkaluja nostamaan Pohjois-Suomen mahdollisuuksia esille. Tästä olen äärimmäisen pettynyt.

Suuret liikennehankkeet liikennepoliittisen selonteon ulkopuolelta puhututtivat eduskuntaa eilen. Tampereen ratikka on yksi suurimmista ylilyönneistä. Meillä ei ole varaa tässä tilanteessa - kun valtion velka on lähes 100 miljardia euroa ja joka vuosi sitä otetaan 8 miljardin euron verran - näin mittaviin ja isoihin uusiin investointeihin.

Tarvitsemme kipeästi rahaa perusväylänpitoon, ja ”vain” 100 miljoonan euron korotuskin olisi ollut nyt tarpeen. Meidän valtatiemme pohjoisessakin alkavat rapistua niin, ettei ole enää kyse vain siitä, että päällystetäänkö vai ei. Kaksoisraide Oulu-Seinäjoki odottaa sekin vielä päätöstään.

Rakenneuudistuksista, energiaratkaisuista ja lapsi- ja perhepolitiikasta jäi tässä hallitusohjelmassa paljon sanomatta. Ja näissä nimenomaan on paljon tekemistä tämän vaalikauden loppuun saakka.

Muistiinpanoja eduskunnan keskustelusta Stubbin hallitusohjelmasta