Tuhannet kiitokset

Torstai 30.5.2019 klo 8:44

Olen ollut mukana yhteisten asioiden hoitamisessa reippaasti yli puolet elämästäni. Jo kouluaikoina kuuluin oppilaskuntaan ja sain toimia luottamusoppilaana. Siitä ne saappaat pikku hiljaa kasvoivat. Olin innokkaana mukana nuoriso- ja opiskelijapolitiikassa. Olen saanut olla niin oman asuinkuntani, maakunnan, eduskunnan ja nyt Euroopan parlamentin jäsenenä. 

Motivaatiota ei tarvitse hakea kaukaa. Lähialueiden asioiden edistäminen on aina yhtä mielekästä kuin yrittää ratkaista Afrikan kuivuuden ja nälänhädän ongelmia. 

Politiikan työssä tullakseen valituksi pitää osallistua vaaleihin ja saada luottamusta äänestäjiltä. Läpimeno ei aina ole varmaa. Vaalityön tekeminen on puolestaan ihan oma lajinsa. Siihen saavat osallistua niin lähisukulaiset, ystävät, tuttavat kuin järjestöväkikin. Minulla on aina ollut hienoja tukijoita ympärilläni. Yhdessä on kierretty Suomea, tarjoiltu kauppojen edessä kahveja, jaettu esitteitä, keskusteltu ja kannustettu ihmisiä osallistumaan.

Suomen voitokkaan jääkiekkojoukkueen päävalmentaja Jukka Jalonen kiteytti Leijonien menestymisen salaisuuden hyvin: ”Meidän pitäisi ihan kaikkien sisältää se, että yhdessä tekemällä saadaan enemmän aikaan. Se kaikki mitä annat muille, tulee sulle jossakin kohtaa takaisin.” Näin on käynyt minullekin. Olen itse sekä perheeni antanut elämästäni paljon politiikan tekemiseen, mutta saanut ja oppinut yhteiskunnasta, maailmasta ja ihmisistä paljon.

Kiitos ja kumarrus. EU-vaaleissa sain 36302 ääntä ja sillä jäin Euroopan parlamentin varasijalle. Kiitos teille jokaiselle äänestäjälle ja vaaleissa minua tukeneille ihmisille. Olen teistä kaikista kiitollinen. Nyt on minun aika vetää syvään happea, hengähtää ja miettiä mitä sitä ison tekee.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU-vaalit

Osaamisen kehittämistä ja elinikäistä oppimista täytyy tukea

Lauantai 25.5.2019 klo 11:46 - Mirja Vehkaperä

Arvostan yritteliäisyyttä. Meidän on tuettava jokaisen ihmisen mahdollisuuksia kantaa oma kortensa kekoon.

Tein keväällä pienen kyselyn kollegoideni, suomalaismeppien, nuorille avustajille. Ajattelin, että ihmisen käsitys siitä, millainen on hyvä työntekijä, kuvailee paitsi hänen arvojaan, myös käsityksiä siitä, millaisia työntekijöitä työ nykyaikana arvostaa. Kysyin avustajilta: Millä sanalla haluaisit, että muut kuvailisivat sinua työntekijänä?

Vastaukseksi sain seuraavia: osaava, ahkera, tunnollinen, tehokas, luotettava, vastuullinen, oikeudenmukainen, ammattitaitoinen, pätevä, visionääri, monipuolinen, luova, analyyttinen, joustava.
 
Avustajakunnan vastaukset heijastelevat työelämää, jossa suomalaisille työntekijöille perinteiset arvot kuten ahkeruus ja tunnollisuus pitävät yhä pintansa, mutta jossa vaaditaan yhä enemmän kykyjä ja taitoja, jotka ovat nykypäivän vaihtelevassa työelämässä tärkeitä.  On oltava joustava, tehokas, luova, monipuolinen, ja pitää olla kykyä visioida tulevaa.

Mitä, miten ja missä työtä tehdään, sekä vaatimukset osaamisessa, ovat kaikki muutoksessa. Meillä on yhä enemmän erilaisia työtehtäviä, jotka jäävät perinteisen palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastoon: freelance-työt, kevytyrittäjyys, erilaiset projektityöt sekä alustatalouden synnyttämät työt - vaihtotaloutta tai talkootyötä unohtamatta.

Kokoaikaisuus ja vakituinen työpaikka eivät ole enää normeja. Työtehtävien ja työnantajien vaihdellessa työtehtävät moninaistuvat. Ammatti-identiteetti ei kaikilla perustu enää tiettyyn koulutukseen ja työtehtävään, vaan muodostuu monesta erilaisesta palasesta. Osaamisesta. Tämä tarkoittaa, että soveltuva osaaminen korostuu.

Työelämän muutokset vaativat rakenteellisia muutoksia: koulutuksen, sosiaaliturvan ja työlainsäädännön pitää vastata työnantajien ja työntekijöiden todellisuutta ja tarpeita. Koska EU:n sisämarkkinoilla tavara ja palvelut ja ennen kaikkea työvoima liikkuu vapaasti, pitää myös EU-tason toimet vastata työntekijöiden todellisuutta ja tarpeita.

Työelämässä 25 vuotta vanhalla yliopistodistuksella ei pääse enää pitkälle. Lisä- ja jatkokoulutusta, valmennusta, mentorointia, sekä täysin uutta koulutusta pitää olla tarjolla kaiken ikäisille sekä työelämässä että sen ulkopuolella oleville, tukien elinikäistä oppimista.

Suomalaisessa mallikkaassa koulutusyhteiskunnassa tämä onkin havaittu. Erilaiset elinikäisen oppimisen ja aikuisoppimisen keinot sekä vertaisoppimisryhmät ovat yleistyneet. Muutoksen keskellä ihminen hakee kuitenkin turvaa ja ennakoitavuutta. Meidän on kyettävä varmistamaan, ettei kukaan tipu muutoksen pyörästä samalla, kun kaikille on turvattava mahdollisuus kehittää itseään, osaamistaan ja taitojaan.

Suomen ja Euroopan menestyminen tulevaisuudessa riippuukin kansalaisten osaamisesta ja sen kehittämisestä. Tämä vaatii kunnianhimoisia toimia.

Vaikka koulutuspolitiikka on ja pitää säilyä kansallisissa käsissä, EU:n tasolla tehdään osaamista, koulutusta, tutkimusta ja innovaatioita edistävää ja ohjaavaa politiikkaa, yhteistyötä ja investointeja.

Osaamiseen on investoitava. Uuden komission pitää ottaa tämä huomioon laatiessaan strategiaa seuraavalle kaudelle. Myös jäsenvaltioita on kannustettava investoimaan innovaatioihin, koulutukseen, tutkimukseen ja osaamiseen. Unionin yhteisten pelisääntöjen myötä edistämme toimivia ja tasa-arvoisia työmarkkinoita sekä yhtäläisiin mahdollisuuksiin perustuvaa politiikkaa. Tämä lisää myös kansalaisten luottamusta unioniin. Kokemusta, että ketään ei jätetä muutoksen ulkopuolelle.

Samalla, kun mahdollistamme kaikille kokemuksen, että he voivat kantaa voimavarojensa ja relevantin osaamisensa puitteissa oman kortensa kekoon.

Kommentoi kirjoitusta.

Toivon työlleni jatkoa

Perjantai 24.5.2019

Vaalit käydään kahden päivän päästä. Vauhtia riittää loppuun asti ja todella toivon, että ihmiset innostuvat äänestämään sunnuntaina. Vaalityön pyörteessä pysähdyin kyydityksen ajaksi miettimään miksi teen jälleen täysillä vaalitöitä ympäri Suomen ja vastaus on yksinkertainen: toivon työlleni jatkoa Euroopan parlamentin jäsenenä.

Työ Euroopan parlamentissa on mielenkiintoista. Saan edistää asioita, joilla on merkitystä yli 500 miljoonan ihmisen arkeen. Olen mukana vaikuttamassa päätöksiin, jotka koskevat ilmastokysymyksiä, otan kantaa kauppasuhteisiin, edistän maatalouden kannattavuutta ja huolehdin Euroopan kilpailukyvyn kasvusta.

Olen Euroopan pohjoisin meppi. Joudun hoksauttamaan etelän meppikollegoja Suomen pitkistä etäisyyksistä, harvasta asutuksesta ja neljästä eri vuodenajasta. Me elämme Euroopan reunalla, metsän keskellä ja peräänkuulutan järkivihreitä päätöksiä. 

Toivon työlleni jatkoa. On aika rakentaa yhtenäistä Eurooppaa, joka huomioi ihmisten, yritysten, erilaisten alueiden ja koko maapallomme tarpeet. Eurooppa olemme me. Yhdessä.

Olen huolehtinut yhteisistä asioista koko elämäni. Jo pienenä tyttönä järjestelin koulussa luokkaretkeä, tapahtumia ja harrastusmahdollisuuksia. Siitä ne saappaat kasvoivat opiskelija-, nuoriso-, kunta- ja maakuntapolitiikkaan. Reippaat 11 vuotta sain tehdä töitä Suomen eduskunnassa kansanedustajana.

Juureni ovat vankasti Pohjanmaan turpeessa ja elämänkatsomusta ovat opettaneet puolestaan Perämeren tyrskyt. Olen innokas joukkuepelaaja, tsemppari ja onnellinen perheestäni, suvustani ja ystävistä. 

Näillä eväillä on hienoa ponnistaa Eurooppaan. Vaikuttamaan asioihin, joilla on merkitystä. Haluan olla Euroopan kokoinen meppi.

20190520_uutiskirje_loppukuva.JPG

Kommentoi kirjoitusta.

Koko perheen ponipiha-ilta Hietasaaressa

Torstai 23.5.2019

20190523_poni_5.JPG

Vietimme aurinkoisen kevätillan Hietasaaren Ponipihan Ponitouhuissa. Paikalle oli saapunut lapsia perheineen runsaslukuisasti.

20190523_poni_2.JPG

Illan aikana sai tutustua maatilan eläimiin, ratsastaa ponin selässä tai istua ponikärryn kyydissä. 

20190523_poni_3.JPG

20190523_poni_4.JPG20190523_poni_7.JPGPääsimmepä kokeilemaan taitojamme myös keppihevosradalla.

20190523_poni_1.JPG

Kiitokset kaikille osallistujille!

20190523_poni_6.JPG20190523_poni_10.JPG

Kommentoi kirjoitusta.

Seminaari Pohjoisen elinvoiman puolesta

Keskiviikko 22.5.2019

Aamun seminaari Pohjoisen elinvoiman puolesta herätti vilkasta keskustelua muun muassa Euroopan vapaakaupan edistämisestä, pohjoisen maantieteellisestä sijainnista, alueemme vahvuuksista ja roolista ilmastonmuutoksen torjumisessa sekä tietysti pohjoiseen suunnitelluista liikenne- ja investointihankkeista.

20190522_Mirja_ja_Mari.jpg

Alustamassa ja kommentoimassa olivat Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi ja Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jari P. Tuovinen. Tilaisuuden juonsi Lauri Salovaara.

20190522_Seminaari.jpg

Kiitokset kaikille osallistujille.

Kommentoi kirjoitusta.

Auringonpaistetta Raahessa

Perjantai 17.5.2019 - Mirja Vehkaperä

Vaaliralli toi minut tänään aamupäivällä Raaheen, jossa porukkaa oli Halpa-Hallin edustalla runsaasti. Aurinko paistoi upeasti ja iloista mieltä siivitti kahvin tuoksu ja sinapilla höystetyt makkarat.

20190517_raahe_3.JPG

Raahe mainostaa olevansa "luonnostaan ylpeä" kaupunki, ja siltä todellakin tuntui ihmisten kanssa jutellessa. Ja ylpeitä kaupunkilaiset saavat ollakin, sillä Raahe on jo 370-vuotias!

20190517_raahe_2.JPG

Kaupunkilaisten kanssa keskustelin muun muassa luonnosta ja Raahen saaristosta sekä siitä, miksi kannattaa äänestää. Ilokseni kuulin, että moni koki äänestämisen tärkeäksi ja halusi omalla äänellään vaikuttaa EU-politiikan suuntaan.

20190517_raahe_4.JPG

Raahessa tuntee aina olevansa lämpimästi tervetullut ja siellä oli mukava piipahtaa. Sieltä matka jatkui keväisissä tunnelmissa kohti Oulun Erämessuja. Eli ei kesäkenkiä vielä jalkaan, vaan vaelluslenkkarit ensin kehiin. Toivottavasti nähdään messuilla! 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vaalikampanja, EU-vaalit, pohjoisin meppi

Lapissa oli ilo kampanjoida

Torstai 16.5.2019 - Mirja Vehkaperä

Kampanja-autoni kyyditsemänä kiersin Lappia keskiviikkona 15.5. Vielä oli paikoin tienpientareella lunta. On tämä Suomi kaunis maa!

 20190517_lappi_poro.png

Aamu alkoi Rovaniemellä aamukahvin merkeissä. Keskustelua käytiin monista aiheista. Yksi esille noussut puheenaihe oli tie Tervolasta Aavasaksaan, joka on ihan poskettoman huonossa kunnossa. Sain sen itsekin kokea ja lupasin tästäkin asiasta viedä viestiä eteenpäin.

 20190517_lappi_rovaniemen_silta.png

Muita Lapin kierroksen pysähdyspaikkoja oli Ylitornio, Tornio ja Kemi. Matkalla puhututti Suomen metsät, porotalous, ruuantuotanto sekä hallitusneuvottelut. Kahteen ensimmäiseen pystyn ja haluan vaikuttaa Euroopan parlamentissa.

20190517_lappi_rovaniemen_kahvila_raamit.png

Matka jatkuu ja tilaisuuksia on vielä runsaasti ennen varsinaista vaalipäivää. Katso sinulle sopivin aika ja paikka kotisivujeni kalenterista ja tule juttusille!

20190517_lappi_ampari2.png

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vaalikampanja, EU-vaalit, Lappi, pohjoisin meppi

Autolla halki Suomen

Perjantai 10.5.2019 klo 14:57

20190515_kiertue_raamit_mirja

Autolla halki Suomen -kiertueemme alkoi maanantaina 6.5. kauniin luonnon keskeltä Kemijärveltä. Siellä kuumimpina aiheina puhututti metsien tilanne ja alueen työllisyys. 

20190515_kiertue_pohjoinen_maisema

Matka Kemijärveltä jatkui kohti Kuusamoa, jossa paikallaolijoita mietitytti meneillään olevat hallitusneuvottelut sekä Keskustan otteet. Kajaanissa ja Iisalmessa jututin paikallisia isojen kauppojen edustalla.

20190515_kiertue_porot

Tiistaiaamu alkoi Kuopion kuuluisassa kauppahallissa aamukahvien merkeissä. "Pijä tyttö meijän savolaisten puolta siellä Euroopassa!" Olivat terveiset! "Ja minähän pidän!" Lupasin.

20190515_kiertue_kuopio_kauppahalli

Varkaudessa ja Mikkelissä juteltiin isojen kauppakeskusten edustalla. Paikalle tulleiden ja ohikulkijoiden mietteissä olivat erityisesti ilmaston lämpenemiseen liittyvät asiat. Ei pilata luontoa, mutta hyödynnetään luonnonrikkauksia kestävästi.

20190515_kiertue_ampari

Keskiviikkona kampanja-automme lähti kiitämään yhä etelämmäksi. Lahden torilla oli hieno aamutunnelma. Metsäpolitiikka puhututti jälleen, joka on ollut kiivas aihe koko EU-vaalien aikana. Pääsin myös onnittelemaan ja antamaan pinkin Mirkku -ämpärin tuoreelle kansanedustajalle Hilkka Kempille. 

20190515_kiertue_Hilkka

Lahdesta matka jatkui Vantaan Tikkuraitille. Siellä kylmä ja viileä tuuli sai vetämään pipon ja toppatakin päälle, mutta keskustelu yhdessä ihmisten kanssa sai EU-vaaleihin kuitenkin lämpimän säväyksen. 

20190515_kiertue_raamit_koira

Vantaalta siirryttiinkin sitten pääkaupunkiimme Helsinkiin. Osallistuin OAJ:n opetusalan vaalipaneeliin. Opettajat tenttasivat Euroopan koulutuksen ja tutkimuksen tulevaisuudesta. Minulle luokanopettajana on tärkeää koulutuksen laatu ja saavutettavuus. Ilmastopolitiikka, brexit ja myös kansalliset hallitusneuvottelut olivat paneelissa keskustelun aiheina.

20190515_kiertue_OAJ.jpg

Illan päätteeksi pääsin Afrikka-iltaan, Helsingissä Kahvi Charlotassa. Tutustuin Side by Side yritykseen ja keskustelimme Afrikan naisten koulutuksesta ja työllistymisestä sekä kehitysyhteistyöstä.

20190515_kiertue_SBS13.jpg

Torstai, Eurooppa-päivä, ja aamukahvit Joutsan torilla. Oli ilo jakaa hymyjä, ämpäreitä ja äänestysintoa ihmisille. Sieltä siirryimme Jyväskylän kävelykadulle Eurooppa-päivän tilaisuuteen. Me olemme ämpärikansaa, Mirkku-ämpärit lähtivät nimittäin nimmareineen käsistä! Jyväskylässä vierailin myös legendaarisella Alkio-opistolla.

20190515_kiertue_raamit_katu

Kampanja-auto ja pojat lähtivät kohti pohjoista ja minä suuntaan vielä Hämeenlinnaan Keskustan Etelä-Hämeen piirin vuosikokoukseen antamaan oman poliittisen katsaukseni. Matka siis jatkuu! Lisää kuulumisia tuonnempana.

20190515_kiertue_kuskit

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vaalikampanja, EU-vaalit

Jemenin humanitaarinen tilanne vaatii ratkaisua

Maanantai 28.1.2019 klo 18:24

Kehitysvaliokunta järjesti yhdessä ihmisoikeuksien alivaliokunnan kanssa viime viikolla kuulemisen Jemenin tilanteessa, jossa toimin yhtenä puheenjohtajana. Jemenin humanitaarinen tilanne on jatkuvasti pahentunut vuoden 2015 Saudi-Arabian johtaman koalition hyökkäyksen jälkeen, ja maassa on nyt maailman suurin humanitaarinen kriisi. 24 miljoona ihmistä - lähes 80 prosenttia väestöstä - tarvitsee humanitaarista apua, ja kymmentä miljoonaa ihmistä uhkaa nälänhätä.

Konflikti on vaikeuttanut peruspalvelujen järjestämistä, ja viime vuoden koleraepidemia on selkeä esimerkki terveyspalvelujen liittyvistä haasteista. Siviilejä konfliktissa on kuollut tuhansia.

Joulukuun Tukholman tulitaukosopimus toimi hyvänä luottamuksen rakentamis-harjoituksena, mutta oli vasta alkua poliittiselle prosessille joka voisi johtaa pysyvämpään ratkaisuun Jemenin tilanteessa.

Mutta juuri nyt Jemenin humanitaarinen tilanne ei kestä ratkaisun odottelua. Juuri nyt kaikkien osapuolien tulisi sitoutua takaamaan humanitaaristen toimijoiden vapaus toimia ja avun pääsy perille.

Euroopan parlamentti on hyväksynyt useita päätöslauselmia, joissa tuomitaan hyökkäykset Jemenin siviiliväestöä kohtaan, ja joissa kehotetaan kaikkia EU-maita lopettamaan aseiden myynti Saudi-Arabialle. Suomi on tämän päätöksen jo tehnyt, joskin vasta pitkän pohdinnan jälkeen. Nyt kaivataan vahvaa, yhteistä EU:n rintamaa tukemaan tietä kohti poliittista ratkaisua Jemenin huolestuttavaan tilanteeseen.

Katso puheenvuoroni valiokuntien kuulemisesta videolta.

 

Lue lisää: Euroopan parlamentin päätöslauselmat Jemenistä 4. lokakuuta 2018 ja 30. marraskuuta 2017.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Rakentava sopu löydyttävä Britannian kanssa

Keskiviikko 16.1.2019 klo 11:32

Britannian parlamentin alahuone äänesti eilen tiistaina 15.1. Euroopan unionin ja Britannian välisestä brexit-sopimuksesta. Alahuone hylkäsi sopimuksen äänin 432-202. Tämä tuskin yllätti ketään asiaa seurannutta. Brittipäättäjiä kiristää erityisesti ihmisten vapaa liikkuvuus, tulliliitto ja tietysti kiistelty Irlannin kysymys. Sopimusta vastaan äänestäneillä ei ole esittää uutta vaihtoehtoa. Pääministeri Theresa Mayllä on mahdoton tehtävä - kolme työpäivää aikaa esitellä plan-b.
 
Brexit on surullinen tarina ja vielä surullisemmaksi sen tekee se, ettei Britannia ja EU ole päässyt rakentavaan sopuun tulevaisuuden suhteestaan. Sopimuksen kaaduttua Britannian parlamentin alahuoneen äänestyksessä vaihtoehdot ovat ero ilman sopimusta, eron lykkääntyminen tai jopa brexitin peruuntuminen. EU:n tahtotila on välttää kaikin mahdollisin keinoin ero ilman sopimusta.
 
Tänä aamuna parlamentti keskusteli brexitistä sekä Britannian parlamentin alahuoneen tiistain äänestyksen tuloksesta. Keskustelussa nousi esiin eron aikataulun lykkääminen, sen seuraukset ja tulevaisuuden eri mahdollisuudet. Oman poliittisen ryhmämme ALDEn puheenjohtajan Guy Verhofstadtin mukaan on mahdotonta ajatella, että sopimusta pidennetään Euroopan vaalipäivän yli. Hän myös korosti puheessaan EU:n ja Iso-Britannian kansalaisten tilannetta, sillä poliittinen sotku ja epävarmuus koskettavat juuri heitä ja jokaisen arkipäivää.
 
Kukaan ei tiedä mitä tulevina viikkoina tapahtuu. Varmaa on vain se, että rakentava sopu on löydettävä EU:n ja Britannian välille.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: brexit, EU, brexit sopimus, Iso-Britannia

Viesti Ukrainalle ja Venäjälle: Kansainväliseen oikeuteen ei voi suoda poikkeuksia

Torstai 20.12.2018 klo 10:44

Maanantaina 17. joulukuuta pidettiin Brysselissä EU:n ja Ukrainan välinen assosiaationeuvosto. Neuvostossa arvioitiin kahdenvälisiä suhteita sekä tarkasteltiin reilu vuosi sitten allekirjoitettua EU-Ukraina-assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanoa.

Kokouksen julkilausumia väritti muutaman viikon takainen välikohtaus Krimin niemimaan ja Venäjän erottavan Kertšinsalmen suulla. Marraskuun lopulla Venäjän merivartiosto valtasi kolme Ukrainan merivoimien alusta, kun ne olivat pyrkimässä salmen läpi Asovanmerelle ja edelleen ukrainalaisiin satamiin. Venäjän vallattua Krimin niemimaan Asovanmerestä on tullut käytännössä Venäjän sisämeri. Sen rannalla sijaitsee kuitenkin Ukrainan satamia. Lisäksi Asovanmerellä sijaitsee myös Ukrainan öljy- ja kaasukenttiä.

Tilanne Asovanmerellä on ollut kireä jo pitkään. Euroopan parlamentti ilmaisi huolensa tilanteen kärjistymisestä lokakuussa. Kertšinsalmen sillan valmistumisen myötä Venäjä on suorittanut salmen läpi kulkeville aluksille tarkistuksia, jotka ovat aiheuttaneet pitkiä viivästyksiä ja tappioita Ukrainan paikallistaloudelle ja kauppiaille. Tarkistuksiin on joutunut myös kymmeniä EU:hun rekisteröityjä aluksia. Venäjän lipun alla purjehtiville aluksille tarkastuksia ei ole tehty.

Tarkistukset eivät ole laittomia, mutta niitä ei pitäisi käyttää väärin tai poliittisin perustein. Venäjän toimet ovat rikkoneet kansainvälistä merioikeutta.

Euroopan parlamentti varoitti lokakuussa, että herkkä turvallisuustilanne voi helposti kärjistyä avoimeksi konfliktiksi.

Marraskuinen välikohtaus ja sen kiivaat jälkilöylyt herättivät pelkoja uuden rintaman syntymisestä Ukrainan ja Venäjän välisessä konfliktissa. Jo neljä vuotta jatkuneessa Itä-Ukrainan sodassa on kuollut yli 10 000 ihmistä. Kun tähän asti konfliktin osapuolina on ollut Ukraina ja venäläiset kapinallisryhmät, toi Kertšinsalmen tapaus Venäjän valtion uudella tavalla mukaan.

Välikohtauksen jälkeen Ukrainan ja Venäjän presidenttien välinen sanasota on ollut kiivasta. Toistensa syyttely ei ole tähän asti ollut järin rakentavaa.

Tapahtumien selvittäminen vaatii kansainvälistä, itsenäistä tutkintaa. EU on vaatinut Venäjää palauttamaan takavarikoidut alukset, vapauttamaan pidätetyt ukrainalaiset merenkulkijat ja varmistamaan kaikkien alusten vapaan liikkumisen salmen läpi. Samalla EU on korostanut vankkumatonta tukeaan Ukrainan suvereniteetille.

Krimin niemimaan jatkuva militarisointi ja herkkä tilanne vaatii vastuullisia ja harkittuja sanoja ja tekoja. Venäjän voimankäytölle ei ole perusteita. Voi myös muistuttaa mieliin, että aiemmin Venäjä on loukannut Euroopan maiden aluevesiä ja estänyt meriliikennettä Itämerellä, erityisesti Baltian maiden ja Puolan tapauksissa.

Maailmanjärjestystä pitää koossa yhteisesti kirjoitetut säännöt ja kansainvälinen oikeus. Siihen ei voi suoda kenellekään poikkeuksia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: asovanmeri, ukraina, venäjä, eu, krimin niemimaa

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Torstai 6.12.2018

Juhlimme tänään Suomen itsenäisyyden ajan 101-vuotista taivalta. Historiamme on monisävytteinen. Sodat, sotakorvaukset, itsenäistymisen ensi askeleet ja monet kriisit ovat pistäneet kansakuntamme tiukoille. Olemme selvinneet ehjinä ja yhtenäisinä. Näitä arvoja on syytä vaalia jatkossakin.

Olen saanut edustaa Suomea Euroopan parlamentissa pian puoli vuotta. Seuraan ja otan osaa suomalaisten arkisiin asioihin nyt Brysselistä käsin. Välimatka on antanut syvyyttä kansalliseen ajatusmaailmaan. Pidän erityisen tärkeänä, että kuulumme Euroopan unioniin ja edistämme yhdessä sovittuja globaaleja asioita. Samalla näen tarpeelliseksi korostaa meidän suomalaisten omaleimaisuutta ja yhteiskuntamme olemassaoloa. Molemmissa on voimaa!

Minulle Suomi on kotimaa, jossa jokainen saa mahdollisuuden toteuttaa unelmia. Maa, jossa jokaisesta pidetään huolta. Maa, jonka ympäristö ja luonto ovat korvaamattoman rikkaat. Suomi koetaan maailmalla esimerkillisenä ja vastuuntuntoisena kumppanina. Sellaisessa maassa me asumme.

Saamme  osallistua itsenäisyyspäivänä tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Tämän vuoden teemana on yhteinen ympäristömme. Kierrätys, lähiruoka, Suomen metsät ja oikeat ympäristöteot näkyvät ja kuuluvat varmasti kotivastaanottimien kautta.

Rauhaisaa itsenäisyyspäivää!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: itsenäisyys, Suomi, 101-vuotta

Laiton lohenkalastus kuriin Itämerellä

Torstai 18.10.2018 klo 12:56

EU:n maatalous- ja kalastusministereiden tämän viikon kokouksen aihelistalla oli Itämeren kalastuskiintiöt tulevalle vuodelle. Tulen itse kalastajaperheestä, ja kalastusasiat ovat tarkassa seurannassa myös täällä Brysselissä. Suomen yhtenä päätavoitteena Luxemburgissa pidetyssä kokouksessa oli se, että Itämeren pääaltaalla tapahtuvaa laitonta lohenkalastusta saadaan kuriin entistä järeämmillä keinoilla.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän johdolla Suomi sai neuvotteluissa läpi kantansa siitä, että meritaimenta ei ensi vuonna saa kalastaa Itämerestä kaupalliseen tarkoitukseen. Tämä merkitsee sitä, että lohisaaliita ei voida enää kirjata taimeniksi. Tavoitteen saaminen mukaan lopulliseen päätökseen kalastuskiintiöistä oli Suomelle iso saavutus, ja se tuo merkittävän keinon lohen salakalastukseen puuttumiseen. Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES:n arvion mukaan Itämerellä kirjattiin viime vuonna noin 30 500 lohta meritaimeneksi. Luku on suuri, ja osaltaan siihen vaikuttaa se, että meritaimenelle ei ole ollut kiintiöitä. Nyt meillä on konkreettinen keino saada luku selvästi pienemmäksi.

Meritaimenen kaupallisen kalastuksen lisäksi komissio sekä Itämeren rantavaltiot sitoutuvat lopettamaan laittoman lohenkalastuksen. Muun muassa Puolassa laitonta lohenkalastusta on yritetty saada kuriin kymmeniä vuosia tuloksetta. Nyt laittoman kalastuksen lopettamista tarkkaillaan lisäämällä kalastuksen valvontaa Itämeren pääaltaalla. Suomi tuo omalta osaltaan tarkastajia seuraamaan tilannetta. Jos laitonta kalastusta esiintyy, komissio päättää sanktioista.

Suomi tavoitteli kokouksessa myös lohikiintiön pienentämistä, mutta kiintiö pysyi ennallaan. Kiintiötä olisi haluttu laskea muun muassa siksi, että salakalastus vie suuren osaan lohesta, jolloin todellinen kalastetun lohen määrä on huomattavasti suurempi kuin sille asetettu kiintiö. Salakalastuksen todellista määrää tuskin kukaan pystyy arvioimaan, mutta jo pelkästään meritaimenena ilmoitetun lohen määrä on noin kolmasosa kaikesta kalastetusta lohesta.

Kalastetun lohen määrä vaikuttaa aina lohen poikastuotantoon. Komission esitys, joka tuli onneksi hylätyksi, olisi puolestaan nostanut kiintiötä lohen osalta jopa 15 prosenttia. Tämä olisi ollut Suomen kannalta vielä huonompi ratkaisu, joten kokonaisuudessaan Suomi menestyi hyvin neuvottelutavoitteissaan. Nyt pidän tärkeänä sitä, että Luxemburgissa päätetyt toimenpiteet konkretisoituvat nopealla aikataululla. Kun salakalastusta kitketään tehokkailla toimenpiteillä, sillä on suuri vaikutus myös lohikannan elinvoimaan. Euroopan on toimittava kestävillä toimenpiteillä paremman kalakannan saavuttamiseksi. Kalastajien olosuhteita ja kannattavuutta on parannettava. Kotimaisen kalan saatavuutta on lisättävä.

Kommentoi kirjoitusta.

Takana vauhdikas Strasbourgin täysistuntoviikko

Torstai 13.9.2018

20180912_Mirja_EP-075662A_FMA_004_PIENI.jpg

Euroopan parlamentin syyskauden ensimmäinen täysistuntoviikko on nyt takana. Pöydällä oli isoja asioita, jotka keskusteltiin isoon ääneen ja äänestettiinkin. Jos vauhtimerkit pitävät paikkaansa, on loppukaudesta tulossa kiireinen. Yhteen viikkoon mahtui aiheita laidasta laitaan: tekijänoikeuksia, muovistrategiaa, Unkarin sanktioimista ja Euroopan komission puheenjohtajan Jean Claude Junckerin puhe Euroopan tilasta.

Juncker piti viimeisen linjapuheensa ennen ensi kevään eurovaaleja. Noin tunnin mittaisessa puheessa Juncker katsoi hieman peruutuspeiliin ja ynnäsi kauden aikaansaannoksia: talousalueen vakautta, työllisyyden parantumista, yhteisiä päätöksiä, ulkosuhteita ja yhtenäisyyttä. Puhe piti sisällään kehittämiskohteitakin, kuten kasvavan maahanmuuton ongelmien ratkaiseminen, ulkoisten turvallisuusuhkien voittaminen sekä Euroopan kompromissihakuisuuden lisääminen.

Erityisen ilolla tervehdin Junckerin nostoa Euroopan ja Afrikan yhteistyön syventämisestä. Suhteemme tulisi olla nimenomaan tasavertainen kumppanuussuhde, kun se on pitkään ollut yksinoman kehitysavun antamista. Jospa olisimme tulevaisuudessa tasa-arvoisia kumppaneita kaupan, työllisyyden ja uusien investointien alalla. Afrikan ongelmat ovat myös meidän - nälänhätä, kuivuus ja sodat laittavat ihmiset liikkeelle ja väestönkasvun myötä olemme isojen kysymysten äärellä.

Viikon aikana oli kiva saada vieraita myös Suomesta. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta kävi keskustelemassa meidän meppien kanssa yhteistyöstä ja taloustilanteesta. Illastimme MTK:n johdon kanssa puhuen mm. ruokaturvallisuudesta ja maatalouden rahoituksesta. Istuntoviikon lopuksi istuimme pyöreään pöytään Yle Puheen Politiikkaradion juttusille yhdessä meppikollegoiden, Jaakonsaaren ja Sarvamaan kanssa. Juttu on kuultavissa lauantaina livenä ja löytyy myös YleAreenasta.

Kommentoi kirjoitusta.

Kotimaan budjettimietteitä ja valmistautumista EU-puheenjohtajuuskauteen

Torstai 30.8.2018 klo 15:30

Sipilän hallitus julkisti eilen keskiviikkona viimeisen budjettiesityksensä ennen ensi kevään eduskuntavaaleja. Budjettia luetaan tarkasti myös täällä Brysselin päässä. Olen erityisen tyytyväinen siihen, että hallitus kuuli maanviljelijöiden huolen. Hallitus päätti tehdä mittavat toimet maanviljelijöiden työskentelyolosuhteiden ja suomalaisen ruoantuotannon turvaamiseksi. Niin sanotulla maatalouden kriisipaketilla tuetaan kuivuudesta kärsinyttä alaa 65 miljoonan euron lisärahoituksella. Noin puolet summasta pyritään antamaan jo tämän vuoden lisätalousarviossa, mikä tuo nopealla aikataululla helpotusta viljelijöiden ahdinkoon. Myös europarlamentissa nousee esille maatalouden rahoitus. Lähes koko Eurooppa on kärsinyt kuivuudesta, ja eri jäsenmaiden maatalousalalla painitaan samojen tuottavuusongelmien kanssa. Viljelijöiden työ täytyy olla kannattavaa myös tulevaisuudessa koko Euroopan alueella.

 

Budjetissa varaudutaan myös ensi kesänä alkavaan Suomen EU-puheenjohtajuuskauteen. Muutoin keskustelu tulevasta puheenjohtajuuskaudesta on vielä ollut melko hiljaista. Toivottavasti aihe nousee aktiivisemmin myös julkiseen keskusteluun. Kausi tarjoaa Suomelle ainutlaatuisen mahdollisuuden nostaa esille tärkeäksi kokemiamme teemoja.

 

Itse nostaisin yhdeksi pääteemaksi maanviljelyn olosuhteiden kehittämisen ja elinkeinon turvaamisen. Sään ääri-ilmiöt tulevat yleistymään. Maanviljelyyn täytyy löytää sopeutumistoimia, jotta saamme jatkossakin Euroopan alueella puhdasta ruokaa ja meillä on olemassa myös kriisivalmius ruoantuotannossa.

 

Toisena merkittävänä teemana pidän koulutusta. Suomi on koulutuksen kärkimaa. Olemme vuosittain Pisa-tutkimuksen etujoukoissa. Lisäksi nuorista aikuisista noin 40 prosenttia on korkeasti koulutettuja. Opetusministeriön tavoite vuodelle 2030 on se, että jopa puolet nuorista aikuisista suorittaisivat korkeakoulututkinnon, ja että Suomessa olisi maailman parhaiten koulutettu työvoima. Koulutukseemme tulee tutustujia ympäri maailmaa enemmän kuin pystymme vastaanottamaan. Koulutusosaamisen ja koulutusviennin saralla meillä on paljon tarjottavaa muille jäsenmaille.  

 

Arktinen politiikka täytyy ehdottomasti olla esillä puheenjohtajuuskaudella. Olen työskennellyt eduskunnassa tiiviisti arktisen alueen teemojen edistämiseksi, ja tätä työtä jatkan europarlamentissa. Suomen täytyy tuoda esille arktisen alueen valtavat mahdollisuudet, kuten väylähankkeet, kaupankäyntireitit, matkailun, arktisen alueen tutkimuksen sekä kestävän kehityksen turvaamisen alueella.

Kommentoi kirjoitusta.

Tehokkaampia, oikeudenmukaisempia ja ympäristöystävällisempiä liikennekuljetuksia

Torstai 5.7.2018 klo 8:48

Euroopan parlamentti äänesti eilen Strasbourgissa EU:n liikkuvuuspaketista: MEPit hylkäsivät esityksen ja lähettivät sen takaisin valiokuntaan työstettäväksi.

Paketti kattaa laaja-alaisesti tieliikennealaan liittyviä teemoja, kuten kansainvälisiä kuljetuksia, kuljettajien ajo- ja lepoaikoja sekä älykkäiden ajopiirtureiden käyttöönoton nopeuttamista. Liikkuvuuspaketin tavoitteena on aikaansaada entistä sujuvampi, sosiaalisesti oikeudenmukaisempi, kilpailukykyisempi ja ympäristöystävällisempi liikenne- ja liikkuvuussektori EU:n alueelle.

Paketin sisällöstä parlamentti ei ole ollut lainkaan yksimielinen. Jokaisella maalla ja poliittisilla ryhmillä on hieman erilainen näkökulma liikkuvuuden edistämisen keinoihin. Meillä Suomessa huomioon tulee ottaa pitkät välimatkat, vaihtelevat sääolosuhteet sekä viennin suuri merkitys talouteemme.

Olen saanut kotimaisilta kuljettajilta huolestuneita yhteydenottoja muun muassa siitä, että ala on niin tiukkaan säädelty ja kilpailutettu, että voittoa liiketoiminnasta on kohta mahdotonta saavuttaa. Joukossa on kuljettajia, jotka harkitsevat vakavasti koko kuljetustoiminnan lakkauttamista.

Tämä ei ole Suomen tahtotila. Haluamme, että kuljetustoiminta on tulevaisuudessakin kannattavaa, ja että ala houkuttelee myös uusia työntekijöitä. Haluamme myös turvata kuljettajien oikeudenmukaisen kohtelun. Ajo- ja lepoajoissa tulee joustaa, jotta kuljettajilla on täysipainoinen mahdollisuus myös riittävään vapaa-aikaan. Ajot tulee suunnitella niin, että kuljettaja pääsee itse valitsemaansa paikkaan säännöllisen viikottaisen lepo-aikansa ajaksi. Turha byrokratia on karsittava. Muun muassa todistustaakka ajoaikatauluista ei saa jäädä kuljettajan harteille, vaan kuljetusyrityksen tulee ottaa vastuu siitä, että kuljetukset on tehty säännösten mukaan.

Kabotaasiliikenteen, eli tavaroiden maan sisäistä kuljetusta toiseen maahan rekisteröidyllä kulkuneuvolla, osalta Suomen tavoitteena on se, että uusia rajoituksia ei oteta käyttöön. Kabotaasilla tuetaan kuljetusten tehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Pidän erittäin epäonnistuneena sääntelynä sitä, jos rekkoja aletaan ajamaan entistä useammin tyhjinä. Kabotaasiliikenteen väärinkäytöksiin tulee kuitenkin puuttua nykyistä tehokkaammin jäsenmaiden tiiviimmällä yhteistyöllä.

Osasta jäsenmaista on kuulunut vaatimuksia siitä, että jokaisessa maassa maksettaisiin kuljettajille kyseisen maan palkkaa. Tämä lisäisi suomalaisten pien- ja keskisuurten kuljetusyrittäjien hallinnollista lisätaakkaa täysin kohtuuttomasti, kun jokaisessa maassa vaadittaisiin uudet asiapaperit näytettäväksi maahan saavuttaessa. Kun yksi kuljetus Suomesta eteläiseen Eurooppaan kulkee usean maan läpi, palkkakustannuksia olisi vaikea ennakoida; tämä tekisi myös hinnoittelun vaikeaksi. Kuljetusten tuomasta byrokratiasta ei enää selviäisi kuin suuret kansainväliset yritykset.

Äänestys oli tiukka. Itse äänestin Suomen edun mukaan. Toivottavasti liikennepaketti palaa valiokunnasta takaisin äänestykseen tasapainoisempana ja parempana.

Kommentoi kirjoitusta.

Loppu lapsiavioliitoille

Tiistai 3.7.2018 klo 10:34

Suomessa haetaan vuosittain 10-30 lupaa lapsiavioliiton solmimiseen. Luvan voi saada alaikäisten avioliittoja koskevan poikkeuslupamenettelyn kautta. Osa alaikäisistä solmii avioliiton ulkomailla, ja hakee sille tunnustusta Suomesta. Tunnustus ei kuitenkaan tule automaattisesti, sillä eri maissa avioliitolta vaaditaan eri muodollisuuksia, jotta avioliitto olisi lainvoimainen. Lapsiavioliittoja solmitaan niin uskonnollisista kuin kulttuurisista syistä, mutta myös köyhyys, koulutuksen puute, naisten epätasa-arvo sekä syvään juurtunut käsitys avioliiton tuomasta turvasta ajavat alaikäisiä lapsia solmimaan avioliiton.

Oikeusministeri Häkkänen on lähtenyt ajamaan lapsiavioliittojen kieltoa, ja myös perhe- ja peruspalveluministeri Saarikko on ottanut kantaa kiellon puolesta. Olen ministerien kanssa täysin samaa mieltä lapsiavioliittojen tarpeettomuudesta. Lapsella täytyy olla oikeus siihen, että hän päättää vasta täysi-ikäisenä omasta tulevaisuudestaan. Lapsiavioliitot ovat herättäneet niin Suomessa kuin kansainvälisesti kriittistä keskustelua, ja esimerkiksi lähes kaikissa Pohjoismaissa on ryhdytty toimeen lapsiavioliittojen estämiseksi. Suomen tulee jatkaa pohjoismaista linjaa, ja samalla näyttää suuntaa myös muille, samaa asiaa pohtiville maille.

Strasbourg2.jpg

Lapsiavioliitot ovat äänestyksen kohteena myös Strasbourgissa huomenna keskiviikkona. Mietintö kulkee EU:ssa nimellä ”Kohti varhais- ja pakkoavioliittojen vastaista EU:n ulkoista strategiaa - seuraavat askeleet”. Mietinnön mukaan lapsi-, varhais- ja pakkoavioliitot rikkovat vakavalla tavalla ihmisoikeuksia ja erityisesti naisten oikeuksia, kuten tasa-arvoa ja itsemääräämisoikeutta. Mietinnössä tuodaan esille se, että ongelma ei kosketa pelkästään kolmansia maita, vaan lapsiavioliittoja solmitaan edelleen myös joissakin EU:n jäsenmaissa. Mietinnössä kehotetaankin kaikkia niitä jäsenvaltioita, jotka vielä sallivat lapsiavioliitot, kieltämään lapsiavioliitot lainsäädännöllään. Lapsiavioliittojen lopettaminen on myös yksi unionin ulkoisten toimien ensisijainen keino edistää naisten oikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.

Lapsiavioliittojen kieltäminen on yksi askel kohti tasa-arvoisempaa Suomea ja EU:ta. Kiellon lisäksi meidän täytyy pureutua niihin syihin, miksi lapsiavioliittoja solmitaan etenkin EU:n ulkopuolella. Lasten ja tyttöjen aseman parantamiseksi on paljon tehtävää. Meillä Suomessa tyttöjen mahdollisuudet kouluttautumiseen ja työllistymiseen kuuluvat maailman parhaimpiin, mutta varsinkin kriisialueilla vanhemmilla ei usein ole muuta vaihtoehtoa kuin saattaa tyttärensä avioliittoon. Tyttöjen kouluttautumis- ja työllistymismahdollisuuksien edistäminen on yksi tehokkaimmista keinoista edistää naisten tasa-arvoisempaa tulevaisuutta.

Kommentoi kirjoitusta.

EU panostaa koulutukseen ja tutkimukseen

Tiistai 26.6.2018 klo 10:44

Tällä viikolla moni nuori saa sähköpostiinsa odotetun viestin; tiedot hyväksymisestä suomalaisiin korkeakouluopintoihin tulevat pääosin tämän viikon aikana. Mikäli opiskelupaikan ovet eivät auenneet, ei kannata luovuttaa. Tulossa on useita täydennyshakuja. Lisäksi ammatillisen koulutuksen reformin myötä ammattikoulutukseen on mahdollista hakea jatkuvassa haussa. Ympäri vuoden auki olevassa jatkuvassa haussa on mukana useita eri koulutusohjelmia.

Huipputason koulutus on Suomen yksi tärkein kilpailutekijä kansainvälisillä areenoilla. Suuret linjapäätökset koulutuspolitiikasta tulee jatkossakin pysyä kansallisella tasolla, koska koulutuspolitiikalla on suora yhteys yhteiskuntapolitiikkaamme. Myös Euroopan unionilla on kuitenkin merkittävä rooli kansallisvaltioiden koulutuspolitiikan kehittäjänä sekä erilaisten tukiohjelmien rahoittajana.

EU:n komissio sai toukokuussa valmiiksi esityksen EU:n talousarvioksi ensi vuodelle. Esitys sisältää runsaasti määrärahojen korotuksia koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin. Tutkimukseen ja innovointiin esitetään 12,5 miljardia euroa, mikä on 8,4 prosenttia enemmän kuin tämän vuoden summa. Tutkimus- ja innovaatiorahoitus myönnetään Horisontti 2020 -ohjelman kautta. Meillä Suomessa on huippuosaamista muun muassa metsä-, biotalous- ja kaivannaisteollisuuden tutkimuksessa ja innovaatioissa, vain muutaman esimerkin mainitakseni.

Koulutukseen komissio esittää 2,6 miljardia euroa. Koulutusmääräraha suunnataan Erasmus+-ohjelmaan. Summa on 10,4 prosenttia kuluvan vuoden summaa suurempi. Tämän vuoden ensimmäisellä hakukierroksella 46 Suomessa toimivaa organisaatiota sai toimintaansa tukea Erasmus+-ohjelmasta. Tukea myönnettiin Suomeen 1,76 miljoonaa euroa. Hankerahan hakijoita oli yhteensä 103, joten hankerahaa myönnettiin lähes puolelle hakijoista. Tänä vuonna hankerahaa on vielä mahdollista hakea syksyn haussa, joka koulutusorganisaatioiden kannattaa hyödyntää.

Tutkimuksen ja koulutuksen lisäksi Euroopan komissio esittää 233,3 miljoonan euron lisärahoitusta nuorisotyöttömyyden hoitoon. Komissio on tehnyt vuonna 2013 nuorisotyöllisyysaloitteen, jonka tarkoituksena on tehostaa nuorisotyöttömyyden vähentämistä. Nyt esitetty tuen lisäys menisi nuorisotyöllisyysaloitteen kautta niille EU:n alueille, joissa nuorisotyöttömyys on erityisen korkealla. Tuen määrää on tarkoitus täydentää vastaavansuuruisella rahoituksella Euroopan sosiaalirahastosta. Nuorisotyöttömyyden vähentäminen onkin yksi EU:n työllisyyspolitiikan ydinkohdista. Pääsen vielä itsekin tällä vaalikaudella osallistumaan päätöksentekoon ensi vuoden budjetista, sillä Euroopan parlamentti äänestää talousarviosta syksyllä.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Täällä Bryssel!

Tiistai 19.6.2018 klo 22:39

Työ Brysselissä on alkanut Euroopan parlamentin jäsenenä vauhdikkaasti. Ensimmäisten päivien aikana on saanut tutustua meidän oman maan meppiryhmään, Alde-ryhmääni ja lukuisiin virkamiehiin ja avustajiin. Jo ensimmäisinä päivinä sain paljon uusia työkavereita useista eri maista. Kaikki me täällä työskentelemme entistä paremman Euroopan eteen. 

Hyppäsin liikkuvaan junaan, ja se näkyy erityisesti valiokuntatyössä. Heti pääsee äänestämään Kiinaa, Venäjää ja Irakia koskevista asioista ulkoasiainvaliokunnassa. Papereita, uusia asioita ja päätettävää tulee pikavauhdilla. Silti asiat tälläkin areenalla ovat ihmisen kokoisia ja meitä eurokansalaisia koskettavia.
 

Eurokuva3.jpg


Työskentely Brysselissä jatkuu pitkälti heinäkuuhun. Tässä ehtii ottamaan hyvän startin ennen kesätaukoa. On hienoa olla yksi Suomen mepeistä, ja päästä mukaan päätöksentekoon Euroopan tasolla.
 
Kelit eivät täällä Belgiassa ole sen hääppöisemmät kuin Suomessakaan. Tosin ulkona ei ehdi olemaan kuin vähän työmatkasta. Juhannusta odotan yhtä innokkaasti kuin ainakin. Saunaan ja uimaan on päästävä.

Kommentoi kirjoitusta.

Nelostien sillat kuntoon!

Keskiviikko 30.5.2018 klo 12:07

Hallitus julkaisi tiistaina tämän vuoden ensimmäisen lisätalousarvion. Talousarvio sisälsi loistavia uutisia Oulun seudulle; Nelostiellä Oulujoen ylittävät sillat saavat valtiolta 15 miljoonaa euroa korjausrahaa. Tämä merkitsee sitä, että siltojen korjaus saadaan mukaan nelostien remonttiin. Hallitus myönsi nelostielle korjausrahaa 155 miljoonaa euroa vuonna 2016. Nyt saadun 15 miljoonan euron lisäyksen turvin siltaremontti saadaan käyntiin nopealla aikataululla.

Nelostien remontti on valtavan kokoinen hanke, joka näkyy ja kuuluu tälläkin hetkellä monessa kohdassa Oulua. Vähitellen remontti laajenee kohti pohjoista. Kun hanke on valmis, liikenne nelostiellä välillä Oulu-Kemi tulee olemaan nykyistä huomattavasti turvallisempaa ja sujuvampaa. Tällä hetkellä nelostie on Suomen ruuhkaisin tie. Ruuhkien merkittävä väheneminen tuo suuren parannuksen liikenteessä kulkemiseen niin työmatkailijoille, vapaa-ajan matkustajille kuin elinkeinoelämän kuljetuksille. Nelostien korjaaminen on osoitus siitä, että Keskusta haluaa pitää koko Suomen liikenneyhteydet hyvässä ja turvallisessa kunnossa. Tie ja silta kerrallaan Suomen liikenneinfraa hoidetaan kuntoon.

Lisätalousarviossa panostetaan myös koulutukseen. Hallitus esittää kahta miljoonaa euroa pilotteihin, joilla madalletaan oppimateriaalikustannuksia lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Tämä on tärkeää siksi, että haluamme suomalaisen koulutuksen pysyvän tasa-arvoisena jokaiselle suomalaiselle nuorelle. Koulutukseen hakeutuminen ja koulutuksen suorittaminen ei saada jäädä kiinni liian suurista oppimateriaalikustannuksista.

Hallitus vastaa myös yrittäjien viestiin siitä, että tietyillä aloilla on huutava pula ammattitaitoisista työntekijöistä. Hallitus on uudistamassa koko koulutusjärjestelmää varhaiskasvatuksesta korkeakouluopintoihin, mutta samalla hallitus tekee myös nopeita toimenpiteitä auttaakseen yrittäjiä saamaan riittävästi osaavia työntekijöitä. Esimerkiksi ICT-alan ja muiden työvoimapula-alojen osaajien muuntokoulutuksiin esitetään 10 miljoonan euron rahoitusta korkeakouluille. Lisäksi ammatilliseen koulutukseen esitetään 16 miljoonan euron määrärahaa. Raha tulisi käytettäväksi pilottiin, jossa suunnitellaan malli alan vaihdon täsmäkoulutuksiin.

Muun muassa nämä toimet kertovat siitä, että hallitus reagoi työelämän muutoksiin sekä pitkän tähtäimen tavoitteilla, mutta myös nopeilla ratkaisuilla. Muuntokoulutuksilla ja täsmäkoulutuksilla saadaan perustutkintoa nopeammin uusia osaajia työvoimapulasta kärsiville aloille. Nopeammissa koulutuksissa täytyy kuitenkin pitää kiinni siitä, että koulutus on laadukasta ja antaa opiskelijalle riittävät eväät uuteen ammattiin.

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »