Kriisitietoisuus kasvaa

Perjantai 27.3.2020

Viikko on taas mennyt poikkeusolojen lisätoimenpiteiden valmistelussa ja seuraamisessa. 

Havaintoja ihmisistä:

Me muuten taivutaan mihin vain. Jos käsketään olemaan kotona, niin silloin ollaan. Tämä asenne on vaatinut vähän opettelua. Sosiaalisia kontakteja haetaan nyt sosiaalisesta mediasta ja kotiviihdettä kaikkien älylaitteiden kautta. 

Havaintoja yhteiskunnasta:

Meillä Suomessa on otettu tilanne tosissaan. Toisin kuin naapurimaassa Ruotsissa. Varautumisen astetta nostetaan koko ajan ja toimenpiteet seuraavat askel kerrallaan. Uudenmaan eristäminen on aivan oikea päätös. Liikkumisrajoituksia voidaan odottaa myös muihin väkirikkaisiin kaupunkeihin. 

Kuluvalla viikolla saatiin tietoa elinkeinojen tuesta ja kuntien taloudellisesta turvasta. Yritykset ovat todella kovilla ja usean liiketoiminta keskeytynyt täysin. On oikein tukea työpaikkojen pysyvyyttä. Olethan huomannut, miten ketterästi kriisi on synnyttänyt myös uusia yrityksiä? Nyt kaupan ostoskassia kiikutetaan kotiovelle asti ja teakaway-ravintolapalveluille on kysyntää. Samoin kulttuurin ja viihteen saralla on uusia innovatiivisia palveluita.

Havaintoja Oulusta:

Olen tiukasti mukana Oulun koronatoimenpiteiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Meidän virkamiehet ja työntekijät tekevät uskomattoman hienosti ja täydellä sykkeellä töitä. Paine on kova onnistua terveys- ja sairaanhoidon puolella, opetuksessa etäopetuksen järjestämiseksi ja vastata elinkeinoelämän ahdinkoon. 

Oulussa ei vältytä henkilöstön lomautuksilta ja olemme käynnistäneet yhteistoimintamenettelyn. Työt ovat keskytyneet jonkun kohdalla, olemme siirtäneet työntekijöitä eri tehtäviin ja suositamme etätyön tekemistä. Tärkeintä on varmistaa, että jokaiselle on olemassa toimeentulo tämän kriisinkin keskellä. 

Havainto kotoa:

Ruokaa on tullut laitettua aikisempaa enemmän. Teen isoja satseja, jotta samaa ruokaa voi syödä useamman kerran. Kaupassa käyn harvemmin ja isommin ostoksin. Työn, etäkoulun pitäminen, puolison etäopetuksen pitäminen oppilaille ja nelivuotiaan ojeistaminen saman katon alla vaatii lisää pelisääntöjä. Välillä pientä härdelliä.

Olen innokas liikkuja. Nyt ei ohjattuihin jumppiin ole asiaa. Ja hiihtoladutkin näyttävät sulavan silmissä. Juoksulenkillä notkeutta testataan rapakkojen väistelyllä ja nopeutta esikoispojan kiritysavulla. Pitää keksiä uusia kuntoilumuotoja ensi viikoksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Korona, Oulu,

Valmiuslain aikaa

Perjantai 20.3.2020

Olisitko ikinä uskonut? En. Elämä on heittänyt meidät aivan poikkeukselliseen aikaan. 

Suomen rajat on laittetu kiinni, koulujen lähiopetus lopetettu, ohjatut harrastukset tauolla.... Olemme saaneet pitkin viikkoa ohjeita vältellä sosiaalisia kontakteja ja kehoituksia siityä etätyöskentelyyn. Monen perheen arki on muuttunut kotikoulun pitämiseen ja uusien ulkoliikkumistapojen omaksumiseen. Yli 70-vuotiaita on pyydetty pysymään kokonaan kotona.

Tilanne vaatii nyt meiltä kaikilta ymmärrystä ja sitkeyttä. Haluamme päästä vaikeasta pandemiasta nopeasti yli. Taudin tartuntojen leviämiseksi on syytä ottaa tilanne vakavasti. Suomessa me pystymme varautumaan tautiin erittäin hyvin: totellaan viranomaisten määräyksiä ja luotetaan meidän terveydenhoitojärjestelmään. Yhtiskuntamme osoittaa jälleen, kuinka hyvin kaikki toimii poikkeustilanteenkin keskellä.

Kävin eilen erään pienyrittäjän kaupassa. Liikevaihto oli ollut edellisenä päivänä 5 euroa. Sekä työntekijöiden, että yrittäjien toimeentulo on nyt kriisiytynyt. Osalla ihmisiä loppuvat työt. Maan hallitus on luvannut tukipaketin poikkeustilanteesta selviytymiseen. Korona jättää kuitenkin jäljen kuntien ja kotitalouksien talouteen. Tähänkin on nyt varauduttava.

Oulussa tilanne on koko viikon ajan pysynyt rauhallisena. Johtajat, työntekijät ja asukkaat ovat tehneet parhaansa. On selvitetty uusia käytänteitä, mahdollisuuksia ja varauduttu pandemian vielä vaikeampaankin aikaan.

Ensi maanantaina kokoustava kaupunginhallitus kokoontuu fyysisesti, mutta testaa etäkokousvälineiden toimivuuden. Jatkossa tarkoitus on siirtyä sähköiseen kokoustamiseen. Tai ainakin mahdollistaa se luottamushenkilöille. Päätöksenteossa edetään tarvittavat kokoukset pitäen ja asioita valmistellaan lähes normaaliin tahtiin. Yhteiskuntamme rattaat pyörivät koronasta huolimatta.

Nyt lähdenkin tarkistamaan nelosluokkalaisen etätehtävien tekoa. Kuvataiteessa projektityö kotoa löytyvistä kierrätysmateriaaleista ja sen dokumentointi powerpoint- esitykseksi. Opettajalta tuli hyvät ohjeet ja homma näyttää pelaavan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomi, korona, Oulu, yhteiskunta

Uuden keskellä

Perjantai 13.3.2020

Ensin oli kalenteri täysin buukattuna kokouksista, tapaamisista, tilaisuuksista ja reissuista. Viikon varrella yksi jos toinen peruttiin. Ymmärrettävästi. Elämme varsin poikkeuksellista aikaa. Eurooppaan ja samalla Suomeen rantautunut corona-viirus leviää rajusti ja taudin rajaaminen on nyt meidän kaikkien yhteinen ponnistelumme. Riskiryhmille tauti voi olla kohtalokas. 

Olen seurannut tarkasti viranomaistiedotteita ja median välityksellä mm. valtioneuvoston tiedottamista pandemiasta. Tietoa on ollut saatavilla runsaasti ja tilannekuvaa päivitetään jatkuvasti. Mikään suositeltu toimenpide ei ole ollut turha. Ihmiset, yritykset, kunnat ja esimerkiksi urheiluseurat sekä kulttuurilaitokset ovat ottaneet ihailtavan vakavasti ohjeiden noudattamisen. Pelejä, konsertteja tai kokouksia ei peruttu ilman harkintaa. 

Samalla on todettava, että ihmiset ovat ottaneet poikkeuksellisen tilanteen yllättävän rauhallisesti. No, muutamaa kaupan hamstraushysteeriaa lukuunottamatta. Käsien pesuohjeita ja muistutuksia on sosiaalinen media pullollaan, tarinoita perutuista ulkomaanmatkoista tai karanteenikokemuksia. Nyt on kerrankin aikaa kotoiluun ja vaikka perheen kanssa oleiluun tiukan harrasterumbatauon aikana. 

Kapunginhallituksen puheenjohtajana vastuuni on ylläpitää kaupungin asioiden valmistelua ja päätöksenteon kyvykkyyttä. Myös poikkeuksellisen tilanteen keskellä. Olen ollut hyvin informoitu kaupungin toimista viirustartuntojen ennalta ehkäisemiseksi. Toimet ovat kohdistuneet omaan henkilökuntaan, kuntalaisiin sekä kunnan palveluiden järjestämiseen. Seurataan tiedottamista kaupungin kotisivuilta www.ouka.fi/korona . Sivuja päivitetään tiheään. 

Yhdessä selviämme myös tästäkin tilanteesta. Pysytään reippaina ja tulevaisuuteen luottaen! 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Oulu, pj., korona-viirus

Oulu ja puheenjohtajuus

Perjantai 21.2.2020

Olen osallistunut kuntapolitiikkaan yli puolet elämästäni. Tulin valituksi Haukiputaan valtuustoon juuri täytettyäni 18 vuotta. Se mitä ympärillä läheisesti tapahtuu on kiinnostanut minua aina. Saappaat politiikassa ovat kasvaneet erilaisten luottamustehtävien kautta: koulun oppilaskunnasta, maakuntahallituksen pöydästä eduskuntaan ja sieltä Euroopan parlamenttiinkin. 

Olen saanut oppia, kasvaa ja kokea paljon politiikan myötä. Onnistumisista on tuuletettu mutta erityisesti pettymyksistä olen oppinut kaikkein eniten. Yhteistyöverkostoja, ystäviä sekä tuttavia on kertynyt vuosien varrella valtavasti ympäri maan ja yli puoluerajojen. Brysseliin tuli luotua myös hyvä kontaktipinta.

Keskustan Oulun kunnallisjärjestö, yhdessä valtuustoryhmän kanssa, nimesi minut Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajaehdokkaaksi. Paikka tuli täytettäväksi, kun puheenjohtaja Kyösti Oikarinen toivoi jäävänsä eläkkeelle ja osallistumaan päätöksentekoon valtuutettuna. Valtuusto tekee lopullisen valinnan maanantaina 24.2. kokouksessa.

Olen tehtävästä erittäin innostunut ja kiitollinen. Edessä on kova vuosi Oulun kuntatalouden tervehdyttämiseksi, valtakunnallisiin uudistuksiin vastaamista, isojen infrahankkeiden rahoituksen lobbaamista ja erityisesti poliittisen päätöksenteon ilmapiirin ja yhteishengen nostamista. Oulu voi olla kokoaan suurempi pohjoisen veturi, jos löydämme koko seudulle lisää myönteistä myötätuulta.

Innoissaan uuden edessä! 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Oulu, kaupunginhallitus, puheenjohtaja

Tästä se lähtee!

Torstai 13.2.2020

AKistuntosali.jpeg

 

Osallistuin ensimmäiseen Euroopan alueiden komitean täysistuntoon Brysselissä. Oli mukava palata kaupunkiin ja parlamenttiin. Vuodessa kerkesin saada hyvän verkoston ihanista ihmisistä, joita on nyt taas mukava tavata. 

Aluksi muutama sana alueiden komiteasta. Tämä ei taatusti ole kovin monelle tuttu päätöksentekoelin. Ei aluksi minullekaan. 

Euroopan alueiden komitea on perustettu vuonna 1994 vahvistamaan alueiden ja kaupunkien vaikutusvaltaa Euroopan asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Mukana on 26 jäsenvaltiota ja meitä on valittu yhteensä 350 edustajaa ja Suomesta yhdeksän.

Euroopan komissionEU:n neuvostonja Euroopan parlamentinon kuultava Euroopan alueiden komiteaa valmisteltaessa lainsäädäntöä aloilla, joka koskevat suoraan paikallis- ja aluehallintoa. Tällaisia aloja ovat muun muassa terveydenhuolto, koulutus, työllisyys, sosiaalipolitiikka, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus, liikenne, energia ja ilmastonmuutos.

Istuntoja on noin kuusi kertaa vuodessa, jossa päätämme lausuntojen sisällöstä. Asioita valmistellaan valiokunnissa. Kuulun itse COTER ja NAT valiokuntiin. Ensimmäisessä vaikutetaan alueiden kehittämiseen, yleiseen EU rahoitukseen ja liikenteeseen kuuluvista asioista. NAT puolestaan keskittyy luonnonvaroihin, ruokaturvaan ja matkailuun liittyviin kysymyksiin. 

Jäseninä kuulumme myös poliitisiin ryhmiin. Omani on Renew Europa, jonka joku voi tuntea vanhana Alde ryhmänä. Poliittisia ryhmiä on yhteensä kuusi.

Olen innostunut tehtävästä. Euroopan ja maailman ongelmat, mutta myös niiden ratkaiseminen vyöryvät kotisohville asti. Ilmastokysymykset tai epidemiat eivät tunne valtioiden rajoja. Olemme yhdessä enemmän. Siksi on hyvä jakaa hyviä käytäntöjä, keksiä uusia tapoja ratkaista asioita ja erityisesti ylläpitää ihmisten ja kansojen välistä yhteistyötä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Alueiden komitea, Bryssel, Eurooppa

Tuhannet kiitokset

Torstai 30.5.2019 klo 8:44

Olen ollut mukana yhteisten asioiden hoitamisessa reippaasti yli puolet elämästäni. Jo kouluaikoina kuuluin oppilaskuntaan ja sain toimia luottamusoppilaana. Siitä ne saappaat pikku hiljaa kasvoivat. Olin innokkaana mukana nuoriso- ja opiskelijapolitiikassa. Olen saanut olla niin oman asuinkuntani, maakunnan, eduskunnan ja nyt Euroopan parlamentin jäsenenä. 

Motivaatiota ei tarvitse hakea kaukaa. Lähialueiden asioiden edistäminen on aina yhtä mielekästä kuin yrittää ratkaista Afrikan kuivuuden ja nälänhädän ongelmia. 

Politiikan työssä tullakseen valituksi pitää osallistua vaaleihin ja saada luottamusta äänestäjiltä. Läpimeno ei aina ole varmaa. Vaalityön tekeminen on puolestaan ihan oma lajinsa. Siihen saavat osallistua niin lähisukulaiset, ystävät, tuttavat kuin järjestöväkikin. Minulla on aina ollut hienoja tukijoita ympärilläni. Yhdessä on kierretty Suomea, tarjoiltu kauppojen edessä kahveja, jaettu esitteitä, keskusteltu ja kannustettu ihmisiä osallistumaan.

Suomen voitokkaan jääkiekkojoukkueen päävalmentaja Jukka Jalonen kiteytti Leijonien menestymisen salaisuuden hyvin: ”Meidän pitäisi ihan kaikkien sisältää se, että yhdessä tekemällä saadaan enemmän aikaan. Se kaikki mitä annat muille, tulee sulle jossakin kohtaa takaisin.” Näin on käynyt minullekin. Olen itse sekä perheeni antanut elämästäni paljon politiikan tekemiseen, mutta saanut ja oppinut yhteiskunnasta, maailmasta ja ihmisistä paljon.

Kiitos ja kumarrus. EU-vaaleissa sain 36302 ääntä ja sillä jäin Euroopan parlamentin varasijalle. Kiitos teille jokaiselle äänestäjälle ja vaaleissa minua tukeneille ihmisille. Olen teistä kaikista kiitollinen. Nyt on minun aika vetää syvään happea, hengähtää ja miettiä mitä sitä ison tekee.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU-vaalit

Osaamisen kehittämistä ja elinikäistä oppimista täytyy tukea

Lauantai 25.5.2019 klo 11:46 - Mirja Vehkaperä

Arvostan yritteliäisyyttä. Meidän on tuettava jokaisen ihmisen mahdollisuuksia kantaa oma kortensa kekoon.

Tein keväällä pienen kyselyn kollegoideni, suomalaismeppien, nuorille avustajille. Ajattelin, että ihmisen käsitys siitä, millainen on hyvä työntekijä, kuvailee paitsi hänen arvojaan, myös käsityksiä siitä, millaisia työntekijöitä työ nykyaikana arvostaa. Kysyin avustajilta: Millä sanalla haluaisit, että muut kuvailisivat sinua työntekijänä?

Vastaukseksi sain seuraavia: osaava, ahkera, tunnollinen, tehokas, luotettava, vastuullinen, oikeudenmukainen, ammattitaitoinen, pätevä, visionääri, monipuolinen, luova, analyyttinen, joustava.
 
Avustajakunnan vastaukset heijastelevat työelämää, jossa suomalaisille työntekijöille perinteiset arvot kuten ahkeruus ja tunnollisuus pitävät yhä pintansa, mutta jossa vaaditaan yhä enemmän kykyjä ja taitoja, jotka ovat nykypäivän vaihtelevassa työelämässä tärkeitä.  On oltava joustava, tehokas, luova, monipuolinen, ja pitää olla kykyä visioida tulevaa.

Mitä, miten ja missä työtä tehdään, sekä vaatimukset osaamisessa, ovat kaikki muutoksessa. Meillä on yhä enemmän erilaisia työtehtäviä, jotka jäävät perinteisen palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastoon: freelance-työt, kevytyrittäjyys, erilaiset projektityöt sekä alustatalouden synnyttämät työt - vaihtotaloutta tai talkootyötä unohtamatta.

Kokoaikaisuus ja vakituinen työpaikka eivät ole enää normeja. Työtehtävien ja työnantajien vaihdellessa työtehtävät moninaistuvat. Ammatti-identiteetti ei kaikilla perustu enää tiettyyn koulutukseen ja työtehtävään, vaan muodostuu monesta erilaisesta palasesta. Osaamisesta. Tämä tarkoittaa, että soveltuva osaaminen korostuu.

Työelämän muutokset vaativat rakenteellisia muutoksia: koulutuksen, sosiaaliturvan ja työlainsäädännön pitää vastata työnantajien ja työntekijöiden todellisuutta ja tarpeita. Koska EU:n sisämarkkinoilla tavara ja palvelut ja ennen kaikkea työvoima liikkuu vapaasti, pitää myös EU-tason toimet vastata työntekijöiden todellisuutta ja tarpeita.

Työelämässä 25 vuotta vanhalla yliopistodistuksella ei pääse enää pitkälle. Lisä- ja jatkokoulutusta, valmennusta, mentorointia, sekä täysin uutta koulutusta pitää olla tarjolla kaiken ikäisille sekä työelämässä että sen ulkopuolella oleville, tukien elinikäistä oppimista.

Suomalaisessa mallikkaassa koulutusyhteiskunnassa tämä onkin havaittu. Erilaiset elinikäisen oppimisen ja aikuisoppimisen keinot sekä vertaisoppimisryhmät ovat yleistyneet. Muutoksen keskellä ihminen hakee kuitenkin turvaa ja ennakoitavuutta. Meidän on kyettävä varmistamaan, ettei kukaan tipu muutoksen pyörästä samalla, kun kaikille on turvattava mahdollisuus kehittää itseään, osaamistaan ja taitojaan.

Suomen ja Euroopan menestyminen tulevaisuudessa riippuukin kansalaisten osaamisesta ja sen kehittämisestä. Tämä vaatii kunnianhimoisia toimia.

Vaikka koulutuspolitiikka on ja pitää säilyä kansallisissa käsissä, EU:n tasolla tehdään osaamista, koulutusta, tutkimusta ja innovaatioita edistävää ja ohjaavaa politiikkaa, yhteistyötä ja investointeja.

Osaamiseen on investoitava. Uuden komission pitää ottaa tämä huomioon laatiessaan strategiaa seuraavalle kaudelle. Myös jäsenvaltioita on kannustettava investoimaan innovaatioihin, koulutukseen, tutkimukseen ja osaamiseen. Unionin yhteisten pelisääntöjen myötä edistämme toimivia ja tasa-arvoisia työmarkkinoita sekä yhtäläisiin mahdollisuuksiin perustuvaa politiikkaa. Tämä lisää myös kansalaisten luottamusta unioniin. Kokemusta, että ketään ei jätetä muutoksen ulkopuolelle.

Samalla, kun mahdollistamme kaikille kokemuksen, että he voivat kantaa voimavarojensa ja relevantin osaamisensa puitteissa oman kortensa kekoon.

Kommentoi kirjoitusta.

Toivon työlleni jatkoa

Perjantai 24.5.2019

Vaalit käydään kahden päivän päästä. Vauhtia riittää loppuun asti ja todella toivon, että ihmiset innostuvat äänestämään sunnuntaina. Vaalityön pyörteessä pysähdyin kyydityksen ajaksi miettimään miksi teen jälleen täysillä vaalitöitä ympäri Suomen ja vastaus on yksinkertainen: toivon työlleni jatkoa Euroopan parlamentin jäsenenä.

Työ Euroopan parlamentissa on mielenkiintoista. Saan edistää asioita, joilla on merkitystä yli 500 miljoonan ihmisen arkeen. Olen mukana vaikuttamassa päätöksiin, jotka koskevat ilmastokysymyksiä, otan kantaa kauppasuhteisiin, edistän maatalouden kannattavuutta ja huolehdin Euroopan kilpailukyvyn kasvusta.

Olen Euroopan pohjoisin meppi. Joudun hoksauttamaan etelän meppikollegoja Suomen pitkistä etäisyyksistä, harvasta asutuksesta ja neljästä eri vuodenajasta. Me elämme Euroopan reunalla, metsän keskellä ja peräänkuulutan järkivihreitä päätöksiä. 

Toivon työlleni jatkoa. On aika rakentaa yhtenäistä Eurooppaa, joka huomioi ihmisten, yritysten, erilaisten alueiden ja koko maapallomme tarpeet. Eurooppa olemme me. Yhdessä.

Olen huolehtinut yhteisistä asioista koko elämäni. Jo pienenä tyttönä järjestelin koulussa luokkaretkeä, tapahtumia ja harrastusmahdollisuuksia. Siitä ne saappaat kasvoivat opiskelija-, nuoriso-, kunta- ja maakuntapolitiikkaan. Reippaat 11 vuotta sain tehdä töitä Suomen eduskunnassa kansanedustajana.

Juureni ovat vankasti Pohjanmaan turpeessa ja elämänkatsomusta ovat opettaneet puolestaan Perämeren tyrskyt. Olen innokas joukkuepelaaja, tsemppari ja onnellinen perheestäni, suvustani ja ystävistä. 

Näillä eväillä on hienoa ponnistaa Eurooppaan. Vaikuttamaan asioihin, joilla on merkitystä. Haluan olla Euroopan kokoinen meppi.

20190520_uutiskirje_loppukuva.JPG

Kommentoi kirjoitusta.

Koko perheen ponipiha-ilta Hietasaaressa

Torstai 23.5.2019

20190523_poni_5.JPG

Vietimme aurinkoisen kevätillan Hietasaaren Ponipihan Ponitouhuissa. Paikalle oli saapunut lapsia perheineen runsaslukuisasti.

20190523_poni_2.JPG

Illan aikana sai tutustua maatilan eläimiin, ratsastaa ponin selässä tai istua ponikärryn kyydissä. 

20190523_poni_3.JPG

20190523_poni_4.JPG20190523_poni_7.JPGPääsimmepä kokeilemaan taitojamme myös keppihevosradalla.

20190523_poni_1.JPG

Kiitokset kaikille osallistujille!

20190523_poni_6.JPG20190523_poni_10.JPG

Kommentoi kirjoitusta.

Seminaari Pohjoisen elinvoiman puolesta

Keskiviikko 22.5.2019

Aamun seminaari Pohjoisen elinvoiman puolesta herätti vilkasta keskustelua muun muassa Euroopan vapaakaupan edistämisestä, pohjoisen maantieteellisestä sijainnista, alueemme vahvuuksista ja roolista ilmastonmuutoksen torjumisessa sekä tietysti pohjoiseen suunnitelluista liikenne- ja investointihankkeista.

20190522_Mirja_ja_Mari.jpg

Alustamassa ja kommentoimassa olivat Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi ja Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jari P. Tuovinen. Tilaisuuden juonsi Lauri Salovaara.

20190522_Seminaari.jpg

Kiitokset kaikille osallistujille.

Kommentoi kirjoitusta.

Auringonpaistetta Raahessa

Perjantai 17.5.2019 - Mirja Vehkaperä

Vaaliralli toi minut tänään aamupäivällä Raaheen, jossa porukkaa oli Halpa-Hallin edustalla runsaasti. Aurinko paistoi upeasti ja iloista mieltä siivitti kahvin tuoksu ja sinapilla höystetyt makkarat.

20190517_raahe_3.JPG

Raahe mainostaa olevansa "luonnostaan ylpeä" kaupunki, ja siltä todellakin tuntui ihmisten kanssa jutellessa. Ja ylpeitä kaupunkilaiset saavat ollakin, sillä Raahe on jo 370-vuotias!

20190517_raahe_2.JPG

Kaupunkilaisten kanssa keskustelin muun muassa luonnosta ja Raahen saaristosta sekä siitä, miksi kannattaa äänestää. Ilokseni kuulin, että moni koki äänestämisen tärkeäksi ja halusi omalla äänellään vaikuttaa EU-politiikan suuntaan.

20190517_raahe_4.JPG

Raahessa tuntee aina olevansa lämpimästi tervetullut ja siellä oli mukava piipahtaa. Sieltä matka jatkui keväisissä tunnelmissa kohti Oulun Erämessuja. Eli ei kesäkenkiä vielä jalkaan, vaan vaelluslenkkarit ensin kehiin. Toivottavasti nähdään messuilla! 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vaalikampanja, EU-vaalit, pohjoisin meppi

Lapissa oli ilo kampanjoida

Torstai 16.5.2019 - Mirja Vehkaperä

Kampanja-autoni kyyditsemänä kiersin Lappia keskiviikkona 15.5. Vielä oli paikoin tienpientareella lunta. On tämä Suomi kaunis maa!

 20190517_lappi_poro.png

Aamu alkoi Rovaniemellä aamukahvin merkeissä. Keskustelua käytiin monista aiheista. Yksi esille noussut puheenaihe oli tie Tervolasta Aavasaksaan, joka on ihan poskettoman huonossa kunnossa. Sain sen itsekin kokea ja lupasin tästäkin asiasta viedä viestiä eteenpäin.

 20190517_lappi_rovaniemen_silta.png

Muita Lapin kierroksen pysähdyspaikkoja oli Ylitornio, Tornio ja Kemi. Matkalla puhututti Suomen metsät, porotalous, ruuantuotanto sekä hallitusneuvottelut. Kahteen ensimmäiseen pystyn ja haluan vaikuttaa Euroopan parlamentissa.

20190517_lappi_rovaniemen_kahvila_raamit.png

Matka jatkuu ja tilaisuuksia on vielä runsaasti ennen varsinaista vaalipäivää. Katso sinulle sopivin aika ja paikka kotisivujeni kalenterista ja tule juttusille!

20190517_lappi_ampari2.png

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vaalikampanja, EU-vaalit, Lappi, pohjoisin meppi

Autolla halki Suomen

Perjantai 10.5.2019 klo 14:57

20190515_kiertue_raamit_mirja

Autolla halki Suomen -kiertueemme alkoi maanantaina 6.5. kauniin luonnon keskeltä Kemijärveltä. Siellä kuumimpina aiheina puhututti metsien tilanne ja alueen työllisyys. 

20190515_kiertue_pohjoinen_maisema

Matka Kemijärveltä jatkui kohti Kuusamoa, jossa paikallaolijoita mietitytti meneillään olevat hallitusneuvottelut sekä Keskustan otteet. Kajaanissa ja Iisalmessa jututin paikallisia isojen kauppojen edustalla.

20190515_kiertue_porot

Tiistaiaamu alkoi Kuopion kuuluisassa kauppahallissa aamukahvien merkeissä. "Pijä tyttö meijän savolaisten puolta siellä Euroopassa!" Olivat terveiset! "Ja minähän pidän!" Lupasin.

20190515_kiertue_kuopio_kauppahalli

Varkaudessa ja Mikkelissä juteltiin isojen kauppakeskusten edustalla. Paikalle tulleiden ja ohikulkijoiden mietteissä olivat erityisesti ilmaston lämpenemiseen liittyvät asiat. Ei pilata luontoa, mutta hyödynnetään luonnonrikkauksia kestävästi.

20190515_kiertue_ampari

Keskiviikkona kampanja-automme lähti kiitämään yhä etelämmäksi. Lahden torilla oli hieno aamutunnelma. Metsäpolitiikka puhututti jälleen, joka on ollut kiivas aihe koko EU-vaalien aikana. Pääsin myös onnittelemaan ja antamaan pinkin Mirkku -ämpärin tuoreelle kansanedustajalle Hilkka Kempille. 

20190515_kiertue_Hilkka

Lahdesta matka jatkui Vantaan Tikkuraitille. Siellä kylmä ja viileä tuuli sai vetämään pipon ja toppatakin päälle, mutta keskustelu yhdessä ihmisten kanssa sai EU-vaaleihin kuitenkin lämpimän säväyksen. 

20190515_kiertue_raamit_koira

Vantaalta siirryttiinkin sitten pääkaupunkiimme Helsinkiin. Osallistuin OAJ:n opetusalan vaalipaneeliin. Opettajat tenttasivat Euroopan koulutuksen ja tutkimuksen tulevaisuudesta. Minulle luokanopettajana on tärkeää koulutuksen laatu ja saavutettavuus. Ilmastopolitiikka, brexit ja myös kansalliset hallitusneuvottelut olivat paneelissa keskustelun aiheina.

20190515_kiertue_OAJ.jpg

Illan päätteeksi pääsin Afrikka-iltaan, Helsingissä Kahvi Charlotassa. Tutustuin Side by Side yritykseen ja keskustelimme Afrikan naisten koulutuksesta ja työllistymisestä sekä kehitysyhteistyöstä.

20190515_kiertue_SBS13.jpg

Torstai, Eurooppa-päivä, ja aamukahvit Joutsan torilla. Oli ilo jakaa hymyjä, ämpäreitä ja äänestysintoa ihmisille. Sieltä siirryimme Jyväskylän kävelykadulle Eurooppa-päivän tilaisuuteen. Me olemme ämpärikansaa, Mirkku-ämpärit lähtivät nimittäin nimmareineen käsistä! Jyväskylässä vierailin myös legendaarisella Alkio-opistolla.

20190515_kiertue_raamit_katu

Kampanja-auto ja pojat lähtivät kohti pohjoista ja minä suuntaan vielä Hämeenlinnaan Keskustan Etelä-Hämeen piirin vuosikokoukseen antamaan oman poliittisen katsaukseni. Matka siis jatkuu! Lisää kuulumisia tuonnempana.

20190515_kiertue_kuskit

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vaalikampanja, EU-vaalit

Jemenin humanitaarinen tilanne vaatii ratkaisua

Maanantai 28.1.2019 klo 18:24

Kehitysvaliokunta järjesti yhdessä ihmisoikeuksien alivaliokunnan kanssa viime viikolla kuulemisen Jemenin tilanteessa, jossa toimin yhtenä puheenjohtajana. Jemenin humanitaarinen tilanne on jatkuvasti pahentunut vuoden 2015 Saudi-Arabian johtaman koalition hyökkäyksen jälkeen, ja maassa on nyt maailman suurin humanitaarinen kriisi. 24 miljoona ihmistä - lähes 80 prosenttia väestöstä - tarvitsee humanitaarista apua, ja kymmentä miljoonaa ihmistä uhkaa nälänhätä.

Konflikti on vaikeuttanut peruspalvelujen järjestämistä, ja viime vuoden koleraepidemia on selkeä esimerkki terveyspalvelujen liittyvistä haasteista. Siviilejä konfliktissa on kuollut tuhansia.

Joulukuun Tukholman tulitaukosopimus toimi hyvänä luottamuksen rakentamis-harjoituksena, mutta oli vasta alkua poliittiselle prosessille joka voisi johtaa pysyvämpään ratkaisuun Jemenin tilanteessa.

Mutta juuri nyt Jemenin humanitaarinen tilanne ei kestä ratkaisun odottelua. Juuri nyt kaikkien osapuolien tulisi sitoutua takaamaan humanitaaristen toimijoiden vapaus toimia ja avun pääsy perille.

Euroopan parlamentti on hyväksynyt useita päätöslauselmia, joissa tuomitaan hyökkäykset Jemenin siviiliväestöä kohtaan, ja joissa kehotetaan kaikkia EU-maita lopettamaan aseiden myynti Saudi-Arabialle. Suomi on tämän päätöksen jo tehnyt, joskin vasta pitkän pohdinnan jälkeen. Nyt kaivataan vahvaa, yhteistä EU:n rintamaa tukemaan tietä kohti poliittista ratkaisua Jemenin huolestuttavaan tilanteeseen.

Katso puheenvuoroni valiokuntien kuulemisesta videolta.

 

Lue lisää: Euroopan parlamentin päätöslauselmat Jemenistä 4. lokakuuta 2018 ja 30. marraskuuta 2017.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Rakentava sopu löydyttävä Britannian kanssa

Keskiviikko 16.1.2019 klo 11:32

Britannian parlamentin alahuone äänesti eilen tiistaina 15.1. Euroopan unionin ja Britannian välisestä brexit-sopimuksesta. Alahuone hylkäsi sopimuksen äänin 432-202. Tämä tuskin yllätti ketään asiaa seurannutta. Brittipäättäjiä kiristää erityisesti ihmisten vapaa liikkuvuus, tulliliitto ja tietysti kiistelty Irlannin kysymys. Sopimusta vastaan äänestäneillä ei ole esittää uutta vaihtoehtoa. Pääministeri Theresa Mayllä on mahdoton tehtävä - kolme työpäivää aikaa esitellä plan-b.
 
Brexit on surullinen tarina ja vielä surullisemmaksi sen tekee se, ettei Britannia ja EU ole päässyt rakentavaan sopuun tulevaisuuden suhteestaan. Sopimuksen kaaduttua Britannian parlamentin alahuoneen äänestyksessä vaihtoehdot ovat ero ilman sopimusta, eron lykkääntyminen tai jopa brexitin peruuntuminen. EU:n tahtotila on välttää kaikin mahdollisin keinoin ero ilman sopimusta.
 
Tänä aamuna parlamentti keskusteli brexitistä sekä Britannian parlamentin alahuoneen tiistain äänestyksen tuloksesta. Keskustelussa nousi esiin eron aikataulun lykkääminen, sen seuraukset ja tulevaisuuden eri mahdollisuudet. Oman poliittisen ryhmämme ALDEn puheenjohtajan Guy Verhofstadtin mukaan on mahdotonta ajatella, että sopimusta pidennetään Euroopan vaalipäivän yli. Hän myös korosti puheessaan EU:n ja Iso-Britannian kansalaisten tilannetta, sillä poliittinen sotku ja epävarmuus koskettavat juuri heitä ja jokaisen arkipäivää.
 
Kukaan ei tiedä mitä tulevina viikkoina tapahtuu. Varmaa on vain se, että rakentava sopu on löydettävä EU:n ja Britannian välille.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: brexit, EU, brexit sopimus, Iso-Britannia

Viesti Ukrainalle ja Venäjälle: Kansainväliseen oikeuteen ei voi suoda poikkeuksia

Torstai 20.12.2018 klo 10:44

Maanantaina 17. joulukuuta pidettiin Brysselissä EU:n ja Ukrainan välinen assosiaationeuvosto. Neuvostossa arvioitiin kahdenvälisiä suhteita sekä tarkasteltiin reilu vuosi sitten allekirjoitettua EU-Ukraina-assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanoa.

Kokouksen julkilausumia väritti muutaman viikon takainen välikohtaus Krimin niemimaan ja Venäjän erottavan Kertšinsalmen suulla. Marraskuun lopulla Venäjän merivartiosto valtasi kolme Ukrainan merivoimien alusta, kun ne olivat pyrkimässä salmen läpi Asovanmerelle ja edelleen ukrainalaisiin satamiin. Venäjän vallattua Krimin niemimaan Asovanmerestä on tullut käytännössä Venäjän sisämeri. Sen rannalla sijaitsee kuitenkin Ukrainan satamia. Lisäksi Asovanmerellä sijaitsee myös Ukrainan öljy- ja kaasukenttiä.

Tilanne Asovanmerellä on ollut kireä jo pitkään. Euroopan parlamentti ilmaisi huolensa tilanteen kärjistymisestä lokakuussa. Kertšinsalmen sillan valmistumisen myötä Venäjä on suorittanut salmen läpi kulkeville aluksille tarkistuksia, jotka ovat aiheuttaneet pitkiä viivästyksiä ja tappioita Ukrainan paikallistaloudelle ja kauppiaille. Tarkistuksiin on joutunut myös kymmeniä EU:hun rekisteröityjä aluksia. Venäjän lipun alla purjehtiville aluksille tarkastuksia ei ole tehty.

Tarkistukset eivät ole laittomia, mutta niitä ei pitäisi käyttää väärin tai poliittisin perustein. Venäjän toimet ovat rikkoneet kansainvälistä merioikeutta.

Euroopan parlamentti varoitti lokakuussa, että herkkä turvallisuustilanne voi helposti kärjistyä avoimeksi konfliktiksi.

Marraskuinen välikohtaus ja sen kiivaat jälkilöylyt herättivät pelkoja uuden rintaman syntymisestä Ukrainan ja Venäjän välisessä konfliktissa. Jo neljä vuotta jatkuneessa Itä-Ukrainan sodassa on kuollut yli 10 000 ihmistä. Kun tähän asti konfliktin osapuolina on ollut Ukraina ja venäläiset kapinallisryhmät, toi Kertšinsalmen tapaus Venäjän valtion uudella tavalla mukaan.

Välikohtauksen jälkeen Ukrainan ja Venäjän presidenttien välinen sanasota on ollut kiivasta. Toistensa syyttely ei ole tähän asti ollut järin rakentavaa.

Tapahtumien selvittäminen vaatii kansainvälistä, itsenäistä tutkintaa. EU on vaatinut Venäjää palauttamaan takavarikoidut alukset, vapauttamaan pidätetyt ukrainalaiset merenkulkijat ja varmistamaan kaikkien alusten vapaan liikkumisen salmen läpi. Samalla EU on korostanut vankkumatonta tukeaan Ukrainan suvereniteetille.

Krimin niemimaan jatkuva militarisointi ja herkkä tilanne vaatii vastuullisia ja harkittuja sanoja ja tekoja. Venäjän voimankäytölle ei ole perusteita. Voi myös muistuttaa mieliin, että aiemmin Venäjä on loukannut Euroopan maiden aluevesiä ja estänyt meriliikennettä Itämerellä, erityisesti Baltian maiden ja Puolan tapauksissa.

Maailmanjärjestystä pitää koossa yhteisesti kirjoitetut säännöt ja kansainvälinen oikeus. Siihen ei voi suoda kenellekään poikkeuksia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: asovanmeri, ukraina, venäjä, eu, krimin niemimaa

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Torstai 6.12.2018

Juhlimme tänään Suomen itsenäisyyden ajan 101-vuotista taivalta. Historiamme on monisävytteinen. Sodat, sotakorvaukset, itsenäistymisen ensi askeleet ja monet kriisit ovat pistäneet kansakuntamme tiukoille. Olemme selvinneet ehjinä ja yhtenäisinä. Näitä arvoja on syytä vaalia jatkossakin.

Olen saanut edustaa Suomea Euroopan parlamentissa pian puoli vuotta. Seuraan ja otan osaa suomalaisten arkisiin asioihin nyt Brysselistä käsin. Välimatka on antanut syvyyttä kansalliseen ajatusmaailmaan. Pidän erityisen tärkeänä, että kuulumme Euroopan unioniin ja edistämme yhdessä sovittuja globaaleja asioita. Samalla näen tarpeelliseksi korostaa meidän suomalaisten omaleimaisuutta ja yhteiskuntamme olemassaoloa. Molemmissa on voimaa!

Minulle Suomi on kotimaa, jossa jokainen saa mahdollisuuden toteuttaa unelmia. Maa, jossa jokaisesta pidetään huolta. Maa, jonka ympäristö ja luonto ovat korvaamattoman rikkaat. Suomi koetaan maailmalla esimerkillisenä ja vastuuntuntoisena kumppanina. Sellaisessa maassa me asumme.

Saamme  osallistua itsenäisyyspäivänä tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Tämän vuoden teemana on yhteinen ympäristömme. Kierrätys, lähiruoka, Suomen metsät ja oikeat ympäristöteot näkyvät ja kuuluvat varmasti kotivastaanottimien kautta.

Rauhaisaa itsenäisyyspäivää!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: itsenäisyys, Suomi, 101-vuotta

Laiton lohenkalastus kuriin Itämerellä

Torstai 18.10.2018 klo 12:56

EU:n maatalous- ja kalastusministereiden tämän viikon kokouksen aihelistalla oli Itämeren kalastuskiintiöt tulevalle vuodelle. Tulen itse kalastajaperheestä, ja kalastusasiat ovat tarkassa seurannassa myös täällä Brysselissä. Suomen yhtenä päätavoitteena Luxemburgissa pidetyssä kokouksessa oli se, että Itämeren pääaltaalla tapahtuvaa laitonta lohenkalastusta saadaan kuriin entistä järeämmillä keinoilla.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän johdolla Suomi sai neuvotteluissa läpi kantansa siitä, että meritaimenta ei ensi vuonna saa kalastaa Itämerestä kaupalliseen tarkoitukseen. Tämä merkitsee sitä, että lohisaaliita ei voida enää kirjata taimeniksi. Tavoitteen saaminen mukaan lopulliseen päätökseen kalastuskiintiöistä oli Suomelle iso saavutus, ja se tuo merkittävän keinon lohen salakalastukseen puuttumiseen. Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES:n arvion mukaan Itämerellä kirjattiin viime vuonna noin 30 500 lohta meritaimeneksi. Luku on suuri, ja osaltaan siihen vaikuttaa se, että meritaimenelle ei ole ollut kiintiöitä. Nyt meillä on konkreettinen keino saada luku selvästi pienemmäksi.

Meritaimenen kaupallisen kalastuksen lisäksi komissio sekä Itämeren rantavaltiot sitoutuvat lopettamaan laittoman lohenkalastuksen. Muun muassa Puolassa laitonta lohenkalastusta on yritetty saada kuriin kymmeniä vuosia tuloksetta. Nyt laittoman kalastuksen lopettamista tarkkaillaan lisäämällä kalastuksen valvontaa Itämeren pääaltaalla. Suomi tuo omalta osaltaan tarkastajia seuraamaan tilannetta. Jos laitonta kalastusta esiintyy, komissio päättää sanktioista.

Suomi tavoitteli kokouksessa myös lohikiintiön pienentämistä, mutta kiintiö pysyi ennallaan. Kiintiötä olisi haluttu laskea muun muassa siksi, että salakalastus vie suuren osaan lohesta, jolloin todellinen kalastetun lohen määrä on huomattavasti suurempi kuin sille asetettu kiintiö. Salakalastuksen todellista määrää tuskin kukaan pystyy arvioimaan, mutta jo pelkästään meritaimenena ilmoitetun lohen määrä on noin kolmasosa kaikesta kalastetusta lohesta.

Kalastetun lohen määrä vaikuttaa aina lohen poikastuotantoon. Komission esitys, joka tuli onneksi hylätyksi, olisi puolestaan nostanut kiintiötä lohen osalta jopa 15 prosenttia. Tämä olisi ollut Suomen kannalta vielä huonompi ratkaisu, joten kokonaisuudessaan Suomi menestyi hyvin neuvottelutavoitteissaan. Nyt pidän tärkeänä sitä, että Luxemburgissa päätetyt toimenpiteet konkretisoituvat nopealla aikataululla. Kun salakalastusta kitketään tehokkailla toimenpiteillä, sillä on suuri vaikutus myös lohikannan elinvoimaan. Euroopan on toimittava kestävillä toimenpiteillä paremman kalakannan saavuttamiseksi. Kalastajien olosuhteita ja kannattavuutta on parannettava. Kotimaisen kalan saatavuutta on lisättävä.

Kommentoi kirjoitusta.

Takana vauhdikas Strasbourgin täysistuntoviikko

Torstai 13.9.2018

20180912_Mirja_EP-075662A_FMA_004_PIENI.jpg

Euroopan parlamentin syyskauden ensimmäinen täysistuntoviikko on nyt takana. Pöydällä oli isoja asioita, jotka keskusteltiin isoon ääneen ja äänestettiinkin. Jos vauhtimerkit pitävät paikkaansa, on loppukaudesta tulossa kiireinen. Yhteen viikkoon mahtui aiheita laidasta laitaan: tekijänoikeuksia, muovistrategiaa, Unkarin sanktioimista ja Euroopan komission puheenjohtajan Jean Claude Junckerin puhe Euroopan tilasta.

Juncker piti viimeisen linjapuheensa ennen ensi kevään eurovaaleja. Noin tunnin mittaisessa puheessa Juncker katsoi hieman peruutuspeiliin ja ynnäsi kauden aikaansaannoksia: talousalueen vakautta, työllisyyden parantumista, yhteisiä päätöksiä, ulkosuhteita ja yhtenäisyyttä. Puhe piti sisällään kehittämiskohteitakin, kuten kasvavan maahanmuuton ongelmien ratkaiseminen, ulkoisten turvallisuusuhkien voittaminen sekä Euroopan kompromissihakuisuuden lisääminen.

Erityisen ilolla tervehdin Junckerin nostoa Euroopan ja Afrikan yhteistyön syventämisestä. Suhteemme tulisi olla nimenomaan tasavertainen kumppanuussuhde, kun se on pitkään ollut yksinoman kehitysavun antamista. Jospa olisimme tulevaisuudessa tasa-arvoisia kumppaneita kaupan, työllisyyden ja uusien investointien alalla. Afrikan ongelmat ovat myös meidän - nälänhätä, kuivuus ja sodat laittavat ihmiset liikkeelle ja väestönkasvun myötä olemme isojen kysymysten äärellä.

Viikon aikana oli kiva saada vieraita myös Suomesta. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta kävi keskustelemassa meidän meppien kanssa yhteistyöstä ja taloustilanteesta. Illastimme MTK:n johdon kanssa puhuen mm. ruokaturvallisuudesta ja maatalouden rahoituksesta. Istuntoviikon lopuksi istuimme pyöreään pöytään Yle Puheen Politiikkaradion juttusille yhdessä meppikollegoiden, Jaakonsaaren ja Sarvamaan kanssa. Juttu on kuultavissa lauantaina livenä ja löytyy myös YleAreenasta.

Kommentoi kirjoitusta.

Kotimaan budjettimietteitä ja valmistautumista EU-puheenjohtajuuskauteen

Torstai 30.8.2018 klo 15:30

Sipilän hallitus julkisti eilen keskiviikkona viimeisen budjettiesityksensä ennen ensi kevään eduskuntavaaleja. Budjettia luetaan tarkasti myös täällä Brysselin päässä. Olen erityisen tyytyväinen siihen, että hallitus kuuli maanviljelijöiden huolen. Hallitus päätti tehdä mittavat toimet maanviljelijöiden työskentelyolosuhteiden ja suomalaisen ruoantuotannon turvaamiseksi. Niin sanotulla maatalouden kriisipaketilla tuetaan kuivuudesta kärsinyttä alaa 65 miljoonan euron lisärahoituksella. Noin puolet summasta pyritään antamaan jo tämän vuoden lisätalousarviossa, mikä tuo nopealla aikataululla helpotusta viljelijöiden ahdinkoon. Myös europarlamentissa nousee esille maatalouden rahoitus. Lähes koko Eurooppa on kärsinyt kuivuudesta, ja eri jäsenmaiden maatalousalalla painitaan samojen tuottavuusongelmien kanssa. Viljelijöiden työ täytyy olla kannattavaa myös tulevaisuudessa koko Euroopan alueella.

 

Budjetissa varaudutaan myös ensi kesänä alkavaan Suomen EU-puheenjohtajuuskauteen. Muutoin keskustelu tulevasta puheenjohtajuuskaudesta on vielä ollut melko hiljaista. Toivottavasti aihe nousee aktiivisemmin myös julkiseen keskusteluun. Kausi tarjoaa Suomelle ainutlaatuisen mahdollisuuden nostaa esille tärkeäksi kokemiamme teemoja.

 

Itse nostaisin yhdeksi pääteemaksi maanviljelyn olosuhteiden kehittämisen ja elinkeinon turvaamisen. Sään ääri-ilmiöt tulevat yleistymään. Maanviljelyyn täytyy löytää sopeutumistoimia, jotta saamme jatkossakin Euroopan alueella puhdasta ruokaa ja meillä on olemassa myös kriisivalmius ruoantuotannossa.

 

Toisena merkittävänä teemana pidän koulutusta. Suomi on koulutuksen kärkimaa. Olemme vuosittain Pisa-tutkimuksen etujoukoissa. Lisäksi nuorista aikuisista noin 40 prosenttia on korkeasti koulutettuja. Opetusministeriön tavoite vuodelle 2030 on se, että jopa puolet nuorista aikuisista suorittaisivat korkeakoulututkinnon, ja että Suomessa olisi maailman parhaiten koulutettu työvoima. Koulutukseemme tulee tutustujia ympäri maailmaa enemmän kuin pystymme vastaanottamaan. Koulutusosaamisen ja koulutusviennin saralla meillä on paljon tarjottavaa muille jäsenmaille.  

 

Arktinen politiikka täytyy ehdottomasti olla esillä puheenjohtajuuskaudella. Olen työskennellyt eduskunnassa tiiviisti arktisen alueen teemojen edistämiseksi, ja tätä työtä jatkan europarlamentissa. Suomen täytyy tuoda esille arktisen alueen valtavat mahdollisuudet, kuten väylähankkeet, kaupankäyntireitit, matkailun, arktisen alueen tutkimuksen sekä kestävän kehityksen turvaamisen alueella.

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »