Politiikan uskottavuus

Tiistai 9.6.2020

Nyt on maassa taas kaikki hyvin. Suomessa on toimintakykyinen hallitus ja eduskunta on saanut uuden puhemiehen. Poliittiset pelipaikat on täytetty ja roolit täsmennetty. Näillä mennään nyt eteenpäin.

Olipa meillä melkoiset neljä päivää. Pidän Katri Kulmunin eroa valtiovarainministerin paikalta erittäin valitettavana. Hän oli motivoitunut, osaava ja innostunut työstään. Suoraselkäisenä ja periaatteen ihmisenä hän kantoi vastuun erityisavustan tekemästä virheestä mediakoulutukseen liittyvien epäselvyyksien vuoksi. Ero ministerin tehtävästä tuntui ja tuntuu edelleen kohtuuttomalta. Kunnioitan kuitenkin Katrin omaa harkintaa ja päätöstä.

Sellaista elämä on...... välillä myötätuulta ja joskus vastamäkeä. Tapaus Kulmuni osoittaa jälleen kerran politiikan raadollisuuden. Yksikin virhe tai huolimaton arvio voi pudottaa osaavan poliitikon kanveesiin. Olen erittäin huolissani politiikan tekemisen lyhytjännitteisyydestä ja sisällön höttömäisyydestä. 

Politiikka on ollut minulle vakava työ jo pitkän ajan. Eduskunnassa sain edustaa vaalipiirini äänestäjiä 11 vuoden ajan ja Euroopan parlamentissa vuoden päivät. Nykyinen tehtäväni on luotsata Oulun kaupunginhallituksen päätöksentekoa. Olen oppinut neuvottelemaan, lukemaan kotiläksyni huolella ja etsimään ratkaisuja niin isojen kuin pientenkin ongelmien ratkaisuun. Jaksan istua kokouksissa pitkään, vääntää ja etsiä kompromissia asioihin. Kunniotan toisten näkemyksiä, mutta minulla on luja aatepohja omiin mielipiteisiini. Joku on luonnehtinut minua myös yhteistyökykyiseksi ja periaatteen ihmiseksi.

Oma äitini antoi aikoinaan yhden toiveen poliitikon urani alkumetreillä: "Tee työtäsi niin, että et päädy lööppeihin". Tätä ohjenuoraa olenkin noudattanut tiukasti. Vaikka poliitikko tarvitsee menestyäkseen julkisuutta, sitä on monenlaista. Mediataitoja on pitänyt opetella ja vetää rajoja muun muassa oman sekä lähipiirin yksityisyyden suojelemiseksi. Minä en kaipaa politiikkaan pintaliitäjiä, mediapersoonia, somehöpöttäjiä tai yhden asian huutajia. Politiikka on kokonaisuuksien hallintaa, yhteisten asioiden hoitamista ja vakavaa työtä isänmaamme tulevaisuuden rakentamiseksi. Politiikan tekemiseen on palautettava uskottavuus ja luottamus.

Uusi tuore valtiovarainministeri Matti Vanhanen on mies paikallaan. Hän ei esittelyä kaipaa. Hän on raskaan sarjan asiapoliitikko ja omaa kokemusta roppakaupalla. Naurahdin oivallukselle, jossa varoitettiin hallituksen naisjohtajia: vaviskaa Marimekkonaiset, Matti tulee! Olen erittäin iloinen ja tyytyväinen Keskustan oivasta ministerivalinnasta. Ja Anu Vehviläiselle onnea sekä menestystä eduskunnan puhemiehen tehtäviin. 

Suomi on vakavan tilanteen edessä. Meidän on selviydyttävä koronaepidemian aiheuttamista raskaista laskuista. Työllisyys ja ulkomaan kauppa pitää pystyä pitämään kehityksen tiellä. Yritykset ja samalla julkinen sektori ei saa kriisiytyä. Nyt jos koskaan on toimintakykyiselle hallitukselle tulikoe. Luotsata Suomi kestävälle väylälle kohti uutta talouskasvua.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Keskusta, poliitikko, politiikka, hallitus

Arktisuus ja Jäämeren rata luovat uusia mahdollisuuksia

Perjantai 9.3.2018 klo 15:05

Selvitys Jäämeren radasta on valmistunut. Liikenne- ja viestintäministeriö on valinnut Jäämerelle Oulun, Rovaniemen ja Kirkkoniemen kautta kulkevan ratalinjauksen jatkoselvitettäväksi. Kaikki tutkitut ratavaihtoehdot olisivat teknisesti mahdollisia toteuttaa, mutta kustannuksissa ja ympäristövaikutuksissa on eroja. Linjauksen ratkaisi Kirkkoniemen eduksi Suomen logistisen aseman, saavutettavuuden ja huoltovarmuuden parantuminen vaihtoehtoihin verrattuna.

Arktisen alueen merkitys kasvaa jatkuvasti. Se luo EU:lle ja Pohjoismaille taloudellista selkärankaa ja uusia mahdollisuuksia elinkeinoelämälle. Keskeisessä osassa ovat sekä nyt selvitetty Jäämeren rata että Euroopan ja Aasian kasvukeskukset yhdistävä Koillisväylän tietoliikennekaapelihanke.

Jäämerirata luo Suomella uuden logistisen aseman. Siitä hyötyvät niin matkailu, kalatalous, metsä- ja metalliteollisuus, energiasektori sekä eurooppalainen logistiikka. Maailman mielenkiinto arkisille alueille kasvaa koko ajan.

Jäämeren radan selvityksessä käytiin läpi erilaisia ratalinjauksia ja niiden toteutusmahdollisuuksia. Jatkoselvitykseen valitun Kirkkoniemen reitin kustannusarvio on noin 3 miljardia, josta 2 miljardia kohdistuu Suomen puolelle. Selvityksessä on lisäksi kartoitettu mahdollisia liiketoimintamalleja ja laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Selvityksessä arvioitiin viiden eri linjausvaihtoehdon toteuttamista ja taloudellista kannattavuutta. Selvityksessä tarkastellut linjausvaihtoehdot olivat Tornio–Narvik, Kolari–Narvik, Kolari–Tromssa, Rovaniemi–Kirkkoniemi ja Kemijärvi–Alakurtti–Murmansk.

Jäämeren rata on osa isompaa liikenneverkkoa ja sen on mahdollista yhdistää Suomea pohjoiseen ja etelään. Jäämeren rata on osa eurooppalaista arktista politiikkaa, ei pelkkä alueellinen hanke. Rata kytkisi pohjoisen, arktisen Euroopan kiinteämmin osaksi Manner-Eurooppaa. Sillä olisi samalla myös Suomen huoltovarmuutta parantava vaikutus.  

Valmistunut selvitys tehtiin yhteistyössä Norjan liikenneviranomaisten kanssa. Jatkoselvitystä tehdään myös yhteistyössä Norjan kanssa. Jatkotarkastelua varten perustetaan yhteinen työryhmä, joka määrittelee asian edellyttämät jatkotyövaiheet ja -aikataulun. Työryhmän tulisi saada työnsä päätökseen 31.12.2018 mennessä.

1 kommentti . Avainsanat: Arktisuus, jäämeren rata, jäämeren radan selvitys, liikennepolitiikka

Askeleita oikeaan suuntaan

Keskiviikko 28.2.2018 klo 12:10

Parlamentaarinen väylätyöryhmä löysi yhteisymmärryksen tulevaisuuden väyläpolitiikan linjoista. Me työryhmän keskustalaiset jäsenet pidämme tätä tänään saavutettua yhteisymmärrystä askeleena oikeaan suuntaan.

Saavutimme yksimielisen poliittisen yhteisymmärryksen harjoittaa nykyistä huomattavasti pitkäjänteisempää ja suunnitelmallisempaa väyläpolitiikkaa. Yhteisymmärrys luo edellytykset jatkaa huonokuntoisten väylien korjaamista, aloittaa nykyistä useampia isoja liikennehankkeita ja mahdollistaa hankekohtaisten yhtiöiden kerätä ulkopuolista rahoitusta isoissa hankkeissa, poistaa esteitä EU-väylärahoituksen tieltä sekä edistää liikenteen digitalisaatiota. Näitä tarvitaan, jotta tulevaisuudessakin väylämme ovat kunnossa ja uusia investointeja tehdään.

Parlamentaarisen väylätyöryhmän yksimieliset linjaukset on kirjattava seuraavan hallituksen ohjelmaan ja samalla työtä jatketaan pitkäjänteisesti yli hallituskausien hallituspohjasta riippumatta. Väyläpolitiikkaa on tehtävä huomioiden kansalaiset ja elinkeinoelämän tarpeet, alueellinen saavutettavuus sekä koko maan kehittäminen alempiasteista tieverkkoa unohtamatta.

Toimiva maantie- ja raideverkosto koko Suomessa mahdollistavat sen, että monenlaiseen yrittäjyyteen perustuva luonnonvara- ja biotalous voi aidosti edetä. Bioenergialaitokset, biotuotetehtaat, sahat, kaivannaisteollisuus, turvetuotanto, maitotilat ja -jalostamot, teurastamot sekä elintarviketehtaat ovat kuljetusten varassa. Pitkän aikavälin väyläohjelmaa laadittaessa on muistettava, että kuljetukset alkavat pääsääntöisesti pienempien teiden varrelta ja päästä, pääväylien ulkopuolelta.

Liikenneverkkojen korjausvelan rahoitustaso on pystyttävä linjaamaan seuraavien vuosien aikana parlamentaarisen liikenneverkon rahoitusta pohtineen työryhmän hyväksymän vähintään 1,3 miljardin euron tasolle.

Käytännössä korjaustarpeet ovat tätäkin suuremmat, jotta korjausvelkaa pystytään poistamaan aidosti. Ensi vaalikaudella on käytävä läpi myös liikenteen verotus ja liikenteeltä perittävät maksut. Tarvitsemme myös lisää toimenpiteitä liikenteen päästöjen vähentämiseen.

Kiitoksen myös työryhmän puheenjohtajalle, liikenneministeri Anne Bernerille (kesk.) parlamentaarisen yhteisymmärryksen saavuttamisesta. Tästä on hyvä jatkaa!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Parlamentaarinen väylätyöryhmä, tulevaisuuden väyläpolitiikka, liikennepolitiikki, väyläverkosto

Perheiden ja lasten parhaaksi

Perjantai 9.2.2018 klo 15:35

On oltava realistinen. Myös politiikassa. Olen seurannut, kommentoinut ja etsinyt ratkaisua hallituksen ja ministeri Saarikon johdolla tehtyyn perhevapaauudistukseen. Uudistukselle asetetut tavoitteet, eri tahojen ristiriitaiset toiveet sekä rahoituskehys eivät mahdollistaneet aidosti lasten ja perheiden parhaaksi tehtävää uudistusta. Näillä nuoteille ei syntynyt sinfoniaa.

Liian moni perhe olisi menettänyt toimeentuloaan. Jopa kahdella kolmasosalla perheistä tuet olisivat pienentyneet, osalla merkittävästi.

Olen vahvasti sitä mieltä, että perheet ansaitsisivat vanhempainvapaiden uudistuksen. Tämä tuleekin kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan ja sen toteuttamiseksi pitää varata rahaa. Tehty selvitystyö ja kustannusten laskelmat on syytä laittaa visusti talteen. Parhaillaan ollaan toteuttamassa sosiaaliturvan kokonaisuudistusta. Olisi luontevaa katsoa myös perhevapaita tässä tarkastelussa.

Asetin itse perhevapaauudistuksille kolme reunaehtoa. Ensinnäkin sen tulee antaa erilaisille perheille aito valinnanmahdollisuus lasten hoitomuotoa valittaessa. En innostu kiintiöistä. Perheiden tilanne, lasten tarpeet ja vanhempien työtilanteet muodostavat kehikon, jonka kautta vanhemmat osaavat itse päättää vanhempainvapaistaan.

Toiseksi haluan kaikin tavoin kannustaa isiä osallistumaan lasten kasvatukseen ja hoivaan. Se ei synny pakolla tai kiintiöillä. Tarvitaan asennemuutosta vanhempien kesken, joustoja työelämässä ja taloudellisia kannustimia. Esitetyssä mallissa isäkiintiöitä olisi nostettu niin rajusti, että ne olisivat varmasti jääneet valtaosin käyttämättä. Tämä ei ole ainakaan lapsen etu.

Kolmanneksi haluan kaikin tavoin edistää pienten lasten hoitoa kotona. Kotihoidontuki on hieno mahdollisuus hoitaa lasta kotona aina kolmivuotiaaksi asti. Vanhemmat tarvitsevat kotiin annettavia palveluita ja pienille lapsille voimme tarjota kerhoja ja avoimen varhaiskasvatuksen päivätoimintaa.

Perhevapaauudistus ei toteudu tämän vaalikauden aikana. Sitä ei kuitenkaan kuopata. Käydään vilkasta keskustelua edelleen perheiden ja lasten parhaaksi. Onneksi meillä on asiasta innostunut perheministeri Annika Saarikko.

Lue myös perheministeri Saarikon blogi aiheesta: annikasaarikko.fi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: perhepolitiikka, perhevapaauudistus

Metsäpolitiikasta päätettävä Suomessa

Tiistai 20.5.2014 klo 17:13

Tänään eduskunnassa keskusteltiin Suomen metsäpoliittisesta selonteosta. Metsistä on tullut Suomen kasvu, ja metsissä on myös Suomen tulevaisuus.

Bioenergian mahdollisuudet on hyödynnettävä täysillä. Nykyinen hallitus on politiikallaan kuitenkin vain vauhdittanut kivihiilen käyttöä Suomessa. Tähän on tultava muutos. Kotimaista uusiutuvaa kattiloihin! 

Puhtaan biotalouden tutkimus, tuotekehitys ja jalostuksen mahdollisuudet on tunnustettava. Suomen puuosaaminen on jo korkealla tasolla, ja tämä osaaminen on nyt valjastettava tuottavaan käyttöön ja työllisyyden nostamiseksi.

Teollisuuden investointien lisäksi metsäsektorille kaivataan kannusteita myös puuntuotannon puolelle sekä alempiasteisen tiestön kunnostukseen. Alempiasteiset tiet ja yksityistiet on laitettava kuntoon, jotta puu saadaan liikkeelle!

Metsäyrittäjyyden edellytyksiä on parannettava. Etenkin metsätilojen sukupolvenvaihdokset on tehtävä helpottamiksi.

EU:ssa yritetään yhä useammin puuttua jäsenmaiden kansalliseen metsäpolitiikkaan. Kiinteän biomassan kestävyyskriteerit eivät saa vaurioittaa suomalaista kestävää metsätaloutta. Metsäpolitiikka on pidettävä tiukasti suomalaisissa käsissä.

Puhdas kotimainen energia, sellun uudet käyttömahdollisuudet ja puuinnovaatiot työllistävät suomalaisia. Nämä ovat tulevaisuuden aloja, jotka on hyödynnettävä oikein.

tie_ja_metsa.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: metsä, metsäpolitiikka, EU

Elintarviketurvallisuus EU-USA -vapaakauppasopimuksen suurin uhka

Torstai 20.3.2014 klo 9:51

Eilen käytiin eduskunnassakin kovaa väittelyä EU:n ja Yhdysvaltojen välisestä kauppa ja investointikumppanuussopimuksesta. EU:lla on vastaavia kauppasopimuksia lukemattomien muidenkin maiden kanssa, mutta juuri Yhdysvallat tuntuvat nostavan tunteet pintaan myös Suomessa.

Yleisesti ottaen kaupan esteiden laskeminen on hyödyllistä ja kannatettavaa. Kun kasvun lähteet ovat rajalliset, Suomenkin on hyvä tähytä kasvumahdollisuuksia rapakon takaa ja kaikista ilmansuunnista. Yhdysvallat on jo nyt Suomen kuudenneksi tärkein kauppakumppani.

Tullit ovat jo nyt matalat EU:n ja Yhdysvaltain välillä, mutta kaupan volyymi on suurta, joten puhumme isoista rahoista. Erityisen tärkeää on edistää teollisuustuotteiden markkinoillepääsyä tulleja alentamalla.

Sopimus ei saa vaarantaa julkisia hyvinvointipalveluja. Julkiset palvelut onkin pidetty sopimuksen ulkopuolella. Julkiset hankinnat kuitenkin kuuluvat sopimuksen piiriin, joten tässä on oltava tarkkana.

Suurin vaara kuitenkin piilee maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden kaupan esteiden poistamisessa. Elintarviketurvallisuus tulee pitää ykkösasiana. Euroopassa ruokaketjumme on suhteellisen näkyvä aina pellolta pöytään saakka. Yhdysvalloissa näin ei suinkaan ole. Ruoan pakkausmerkintöjen arvo nousee entisestään.

Jos elintarviketurvallisuudelle määritetään sitovat vähimmäiskriteerit, niiden on lähdettävä Euroopan tasolta, jossa asia on paremmin hoidettu. Ruokaturvaa ei saa uhrata näissä kasvutalkoissa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU, USA, kauppapolitiikka, maatalous

EU:n tulevaisuus

Keskiviikko 12.2.2014 klo 16:13

Eduskunnassa EU:n tulevaisuusselonteko herätti kovaa keskustelua ja paljon ajatuksia.

Suomen kasvun, kehityksen ja työllisyyden kannalta Eurooppa-politiikalla on suurempi merkitys kuin luulemme. EU:n haasteena onkin tulla lähemmäs kansalaisia: kaikkia kuunnellen.

Kannatan ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääomien vapaata liikkumista. Eurooppa on Suomen suurin vientialue. Muissa EU-maissa opiskelleiden ja työtä tehneiden asiantuntemusta tarvitaan myös suomalaisissa yrityksissä. Siksi aktiivinen toimiminen EU-pöydissä on etumme.

Euroopassa eletään muutoksen aikaa. Talous, työllisyys ja ihmisoikeudet ovat päivittäin agendalla. Työttömyydestä on tulossa merkittävin sosiaalinen ja taloudellinen uhka Euroopalle.  Vaarana on Euroopan jakautuminen kahteen leiriin - voittajiin ja häviäjiin.

Meiltä suomalaisilta kysytään oikeutetusti, mihin tätä yhteistä rauhan liittoa tarvitaan? Ja mihin Euroopan unionia kehitetään?

Keskustan Eurooppa-linja on selkeä. KYLLÄ Euroopan unionille.  EI Euroopan Yhdysvalloille. Liittovaltiolla tarkoitan yhteistä talouspolitiikka ja sitovampaa suoraa lainsäädäntöä.

Yhteinen valuutta luo vakautta, mutta sen toimiminen edellyttää yhteisten sääntöjen noudattamista kaikilta jäsenmailta. Talouskuria tarvitaan. Tukipaketteja ei voi jakaa automaatin lailla. Velkaongelmiin ajautuneille maille oli perusteltua antaa yksi mahdollisuus selviytyä hätärahoituksella pahimman yli. Hätärahoituksen edellytyksenä täytyy olla sitoutuminen talouden sopeutusohjelmiin.

Emme tarvitse lisää yhteisvastuuta. Jokaisen jäsenmaan - myös Suomen - on itse huolehdittava oman julkisen taloutensa ja pankkijärjestelmänsä kestävyydestä. Suomi on ajautumassa tilanteeseen, jossa maamme rikkoo talous- ja rahaliiton sääntöjä. Suomen julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on nousemassa yli 60 %:n kuluvana vuonna.  Velaksi eläminen on lapsenlapsiltamme varastamista.

Maatalous- ja aluepolitiikka tuovat EU:n lähelle, joka niemeen ja notkelmaan. Kataisen hallitus on ikävä kyllä epäonnistunut suomalaisen maatalous- ja aluepolitiikan puolustamisessa. EU:n aluerahoituksen perustana oleva harvan asutuksen kriteeri puolittui Kataisen hallituksen neuvotteluiden tuloksena.  Tämä vie Suomelta satoja miljoonia euroja EU-tukea. Myös maataloustukia leikattiin viidellä prosentilla - vaikka maatalousyrittäjyyden kannattavuuden ongelmiin ei näy ratkaisua.

EU:n on keskityttävä suuriin asioihin: rauhaan, kasvuun, työllisyyteen, vapauteen. Jäsenmaille on jätettävä oikeus päättää paikallisista asioista: saako kalaa myydä suoraan savustuspöntöstä, pitääkö kurkun olla suora vai käyrä ja voimmeko mainostaa kotimaista lähiruokaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Eurooppa, EU, aluepolitiikka