Elintarviketurvallisuus EU-USA -vapaakauppasopimuksen suurin uhka

Torstai 20.3.2014 klo 9.51

Eilen käytiin eduskunnassakin kovaa väittelyä EU:n ja Yhdysvaltojen välisestä kauppa ja investointikumppanuussopimuksesta. EU:lla on vastaavia kauppasopimuksia lukemattomien muidenkin maiden kanssa, mutta juuri Yhdysvallat tuntuvat nostavan tunteet pintaan myös Suomessa.

Yleisesti ottaen kaupan esteiden laskeminen on hyödyllistä ja kannatettavaa. Kun kasvun lähteet ovat rajalliset, Suomenkin on hyvä tähytä kasvumahdollisuuksia rapakon takaa ja kaikista ilmansuunnista. Yhdysvallat on jo nyt Suomen kuudenneksi tärkein kauppakumppani.

Tullit ovat jo nyt matalat EU:n ja Yhdysvaltain välillä, mutta kaupan volyymi on suurta, joten puhumme isoista rahoista. Erityisen tärkeää on edistää teollisuustuotteiden markkinoillepääsyä tulleja alentamalla.

Sopimus ei saa vaarantaa julkisia hyvinvointipalveluja. Julkiset palvelut onkin pidetty sopimuksen ulkopuolella. Julkiset hankinnat kuitenkin kuuluvat sopimuksen piiriin, joten tässä on oltava tarkkana.

Suurin vaara kuitenkin piilee maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden kaupan esteiden poistamisessa. Elintarviketurvallisuus tulee pitää ykkösasiana. Euroopassa ruokaketjumme on suhteellisen näkyvä aina pellolta pöytään saakka. Yhdysvalloissa näin ei suinkaan ole. Ruoan pakkausmerkintöjen arvo nousee entisestään.

Jos elintarviketurvallisuudelle määritetään sitovat vähimmäiskriteerit, niiden on lähdettävä Euroopan tasolta, jossa asia on paremmin hoidettu. Ruokaturvaa ei saa uhrata näissä kasvutalkoissa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU, USA, kauppapolitiikka, maatalous

Pääministerin hätähuuto!

Perjantai 21.2.2014 klo 11.44

eduskunta_sali.jpgHallituksen palikat ovat sekaisin. Uudistukset, rakenneratkaisut, valtion velkaantuminen, kestävyysvaje vilisevät virallisissa puheissa.

Pääministeri Katainen päätti kutsua opposition mukaan pohtimaan valtion velkaantumista ensi viikon tiistaina. Pääministerin pelastusrengas on vihdoin heitetty opposition vesille.

Hallituksella on Eduskunnassa enemmistö. He pystyvät kyllä tekemään ratkaisunsa itse, jos niin tahtovat. Missä on johtajuus? Missä on päättäväisyys hoitaa Suomen asiat kuntoon?

Vastuullisina päättäjinä me keskustalaiset kyllä osallistumme pääministerin talouskeskusteluun, kun on kerran pyydetty. Odotukset yhteisten ratkaisujen löytämiseksi ovat korkealla. Kuka nyt haluaisi valtion velkaantuvan lisää?

Keskustelun tulos lässähtää kuin pannukakku siihen, että neuvotteluissa ei tulla keskustelemaan hallituksen vireillä olevista rakenneuudistuksista. Olemme useista keinoista ja ratkaisuista hallituksen kanssa eri mieltä - tärkeimpinä esimerkkeinä hallituksen kunta- ja sote-uudistukset.

Tunnistamme maailmantalouden ja Suomen sekä erityisesti kuntien tiukan taloustilanteen. Me tarvitsemme nyt nopeasti uutta työtä Suomeen.

Keinomme työllisyyden lisäämiseksi ja talouden tervehdyttämiseksi ovat: kotikunta-maakunta -malli takaamaan kuntapalvelut vähemmällä rahalla, uuden kasvun rahasto tuomaan töitä, elinkaariajattelua eläkeuudistukseen nostamaan työllisyysastetta ja valtion Infra Oy takaamaan teiden kunto.

Jatkuvatko hallituksen ja opposition kahvikeskustelut ensimmäisen tapaamisen jälkeen? Vaaleilla valtaan astunut maamme hallitus vaikuttaa epätoivoiselta. Yhtäkään epäonnistumista ei ministeriaitiosta ole tunnustettu. Olisiko nyt aika?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kestävyysvaje, velka, rakenneuudistus, kunta, sote, työ

EU:n tulevaisuus

Keskiviikko 12.2.2014 klo 16.13

Eduskunnassa EU:n tulevaisuusselonteko herätti kovaa keskustelua ja paljon ajatuksia.

Suomen kasvun, kehityksen ja työllisyyden kannalta Eurooppa-politiikalla on suurempi merkitys kuin luulemme. EU:n haasteena onkin tulla lähemmäs kansalaisia: kaikkia kuunnellen.

Kannatan ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääomien vapaata liikkumista. Eurooppa on Suomen suurin vientialue. Muissa EU-maissa opiskelleiden ja työtä tehneiden asiantuntemusta tarvitaan myös suomalaisissa yrityksissä. Siksi aktiivinen toimiminen EU-pöydissä on etumme.

Euroopassa eletään muutoksen aikaa. Talous, työllisyys ja ihmisoikeudet ovat päivittäin agendalla. Työttömyydestä on tulossa merkittävin sosiaalinen ja taloudellinen uhka Euroopalle.  Vaarana on Euroopan jakautuminen kahteen leiriin - voittajiin ja häviäjiin.

Meiltä suomalaisilta kysytään oikeutetusti, mihin tätä yhteistä rauhan liittoa tarvitaan? Ja mihin Euroopan unionia kehitetään?

Keskustan Eurooppa-linja on selkeä. KYLLÄ Euroopan unionille.  EI Euroopan Yhdysvalloille. Liittovaltiolla tarkoitan yhteistä talouspolitiikka ja sitovampaa suoraa lainsäädäntöä.

Yhteinen valuutta luo vakautta, mutta sen toimiminen edellyttää yhteisten sääntöjen noudattamista kaikilta jäsenmailta. Talouskuria tarvitaan. Tukipaketteja ei voi jakaa automaatin lailla. Velkaongelmiin ajautuneille maille oli perusteltua antaa yksi mahdollisuus selviytyä hätärahoituksella pahimman yli. Hätärahoituksen edellytyksenä täytyy olla sitoutuminen talouden sopeutusohjelmiin.

Emme tarvitse lisää yhteisvastuuta. Jokaisen jäsenmaan - myös Suomen - on itse huolehdittava oman julkisen taloutensa ja pankkijärjestelmänsä kestävyydestä. Suomi on ajautumassa tilanteeseen, jossa maamme rikkoo talous- ja rahaliiton sääntöjä. Suomen julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on nousemassa yli 60 %:n kuluvana vuonna.  Velaksi eläminen on lapsenlapsiltamme varastamista.

Maatalous- ja aluepolitiikka tuovat EU:n lähelle, joka niemeen ja notkelmaan. Kataisen hallitus on ikävä kyllä epäonnistunut suomalaisen maatalous- ja aluepolitiikan puolustamisessa. EU:n aluerahoituksen perustana oleva harvan asutuksen kriteeri puolittui Kataisen hallituksen neuvotteluiden tuloksena.  Tämä vie Suomelta satoja miljoonia euroja EU-tukea. Myös maataloustukia leikattiin viidellä prosentilla - vaikka maatalousyrittäjyyden kannattavuuden ongelmiin ei näy ratkaisua.

EU:n on keskityttävä suuriin asioihin: rauhaan, kasvuun, työllisyyteen, vapauteen. Jäsenmaille on jätettävä oikeus päättää paikallisista asioista: saako kalaa myydä suoraan savustuspöntöstä, pitääkö kurkun olla suora vai käyrä ja voimmeko mainostaa kotimaista lähiruokaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Eurooppa, EU, aluepolitiikka

« Uudemmat kirjoitukset