YmpäristötekojaTiistai 2.3.2021 - Mirja Kierrätätkö, käytätkö lähellä tuotettuja ruuan raaka-aineita, kuljetko pyörällä tai kävellen, mietitkö tarkkaan hankintojasi...... arjen ekokysymyksiä? Jokainen meistä voi tehdä ympäristötekoja. Itse kierrärän mahdollisimman paljon, käyn kirpparilla, mietin parasta liikkumismuotoa ja teen ruokaa yrittäen minimoida hävikkiä. Aina en onnistu. Autolla on lähdettävä töihin tai kokoukseen. Ostoskoriin sujahtaa avokado tai etelän hedelmä.... Olen vahvasti sitä mieltä, että päätöksenteolla voidaan ohjata ja kannustaa kuntalaisia ympäristötalkoisiin mukaan. Voisiko julkinen liikenne olla maksutonta? Sähkö- ja biokäyttöisten autojen lataus- ja tankkauspisteitä tarvitaan lisää. Voisiko omakotitaloni energian lähteenä olla joku muu kuin sähkö? Jos luovun autosta, voisiko saada pyöränostoon etusetelin? Kannustava ilmapiiri tuo tuloksia. Kun kierrättämisestä tehdään helppoa, siihen tartutaan. Notkun itse sosiaalisen median kirppisporukoissa etsien pojalle hiihtovälineitä. Turhauttavaa ostaa lähes joka vuosi uudet kasvuikäiselle. Näyttää siltä, että tavara liikkuu hyvin. Oulun kaupunki on tehnyt ja tekee loistavia ympäristötekoja. Vasta Laanilan lämmityskattilat muutettiin vastaanottamaan uusiutuvaa energiaa ja kierrätysmateriaalia. Usea julkinen rakennus saa sähkönsä aurinkovoimasta. Julkisessa liikenteessä ajelee biokaasubusseja. Minulla oli ilo julkistaa vastikään kaupunginhallituksen päätös Sanginjoen ulkometsän suojellun alueen luovuttamisesta valtiolle ja Metsähallituksen omistukseen. Tämä päätös on jatkoa jo aikaisemmin Koneen Säätiölle myydyn alueen yhdistämiseksi isoksi kokonaisuudeksi. Tässä ote puheestani: "Kaupunginhallitus päättää myydä Suomen Valtiolle (Metsähallitus, luontopalvelut) kaupungin omistuksessa olevan Isokankaan luonnonsuojelualueen ja Asmonkorven luonnonsuojelualueen yhden euron kauppahinnalla. Kaupan tavoitteena on yhdistää alueet ja edistää kansallispuiston perustamista. Tämän ja aiemman Koneen Säätiö sr:n kanssa tehdyn kaupan jälkeen Suomen Valtio tulee saamaan omistukseensa yhtenäisen noin 2567 hehtaarin suojeltavan alueen Sanginjoelta. Kaupan myötä alueen kehittämis- ja ennallistamistoimenpiteiden toteuttaminen siirtyvät valtion tehtäviksi, jolla on kaupunkia enemmän kokemusta, resursseja ja osaamista edellä mainittujen toimenpiteiden suorittamisesta." Me Oulun kaupungin päättäjät inspiroiduimme Koneen Säätiön erittäin merkittävästä panoksesta Sanginjoen ulkometsän varjeluun ja kaupunkimme elinvoiman ja vetovoiman edistämiseen sekä Metsähallituksen sitoutumisesta Sanginjoen ulkometsän suojeluun ja alueen eteenpäin viemiseen. Mitähän seuraavaksi? Jalat tukevasti maassa tehtävät realiaikaiset ympäristöteot ovat tulleet jäädäkseen. Kuka keksii taas jotain uutta?
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ympäristö, luonto, kansallispuisto, Sanginjoki |
Keskustelua vuoden 2018 budjetistaTorstai 21.12.2017 klo 12.02 Liikenteeseen supervuosi Ensi vuoden budjetissa liikenteen iso kuva on kunnossa, ja siitä kuuluu kiitos ministeri Bernerille. Vihdoinkin meillä on uudistuskykyä, halua ja tahtoa satsata liikenteeseen ja väyliin. Väylien kannalta ensi vuosi on rahoituksen suhteen supervuosi. Meillä on lähes 500 miljoonaa euroa korjausvelkarahaa käytettävissä nyt olemassa olevien väylien eli teiden, satamien ja ratojen korjaukseen ja parantamiseen. Uusia investointihankkeitakin käynnistetään. Ensimmäistä kertaa myöskin liikennesektorin päästöjen vähentämiseen varataan 14 miljoonaa euroa, millä tuetaan sähkö- ja kaasuautojen hankkimista ja myöskin niiden lataus- ja jakeluinfran rakentamista sekä romutuspalkkiollekin tulee jatko. Väylähankkeiden tulevaisuuden rahoitusmalleja täytyy linjata pikaisesti eduskunnassakin, ja siihen meillä on parlamentaarinen mahdollisuus. Tai tarvitsemme miljardiluokan tasokorotuksen tulevaisuuden liikennehankkeiden toteutukseen. Infran korjausvelkaa syntyy koko ajan niin maalla, merellä kuin ilmassa, nyt myöskin avaruudessa, kun vanhat satelliitit vanhenevat. Korjausvelkaa tulee 100 miljoonaa euroa vuodessa lisää. Myös uusia investointeja tarvitaan, koska kilpailukykymme on niiden varassa. Siksi esimerkiksi isot hankkeet, Jäämeri-yhteydet tai Tallinnan tunneli tai muut isot ratahankkeet, eivät kertakaikkisesti mahdu nykyisten budjettien rakenteeseen menoeränä, vaan siinä pitää olla joku budjetin ulkopuolinen rahoitusmalli, johon saataisiin myöskin kansainvälistä rahoitusta ja budjetin ulkopuolista rahoitusta mukaan. Oman maakuntani liikennehankkeisiin voi olla aidosti ylpeä. Saimme pitkään ajetut hankkeet budjettiin kuluvan ja tulevan vuoden aikana. Lista on pitkä: korjausvelkarahaa usean alempiasteisen tien kunnostamiseen, 4- tien parantaminen Kempele-Kemi välillä, Oulun satama ja meriväylän syventäminen, Hailuodon kiinteä yhteys, Oulun lentokentän kiitoradan perusparannus, vt22 Kiimingin kohdilta kuntoon...... Suomi elää puusta, metsistä ja osaamisesta Budjetissa puurakentamisen ohjelmaan lisätään 2 miljoonaa euroa. Se on tervetullutta, koska puun jalostusarvon pitää olla se ykkönen, jota me viemme eteenpäin. Toivon, että myöskin kansainvälistä vientiä puurakentamisen ja osaamisen puolesta koordinoidaan, koska siellä näen isoa potentiaalia siihen, miten kansantaloutta pystytään kasvattamaan puurakentamisen ja puuosaamisen viennillä. Hallitus on tehnyt suuria ja pieniä tekoja energia- ja ilmastopoliittisella puolella koko tämän vaalikauden aikana. Aihe on myös suuresti agendalla, kun mietitään tulevia vuosia ja kansainvälisiä ratkaisuja. Olen erityisen tyytyväinen siihen, että ilmasto- ja energiatalkoisiin ovat lähteneet myöskin useat kunnat, kaupungit ja seutukunnat. Nämä kaupunkien ja alueiden ilmastotyöt jatkuvat, mutta ennen kaikkea toivon, että Hinku-hanke, hiilineutraali yhteiskunta ja kunnat, jatkaa alueella työtä. Ainakin oman kuntani Oulun naapurikunta Ii on pisteenä iin päälle tehnyt työtä sen puolesta, että alueiden asukkaat ovat itse ideoineet, mitä voisivat tehdä vähentääkseen hiilijalanjälkeään. Tulokset puhuvat puolestaan. Hallitus jatkaa ilmastonmuutoksen vastaista työtä merkittävillä lisätoimilla, ja ilmastoon ja energiaan liittyvä lisäpaketti nousee summaltaan 48 miljoonaan euroon, ja sillä tuetaan energia- ja ilmastostrategian lähtökohtia.
Työtä ja toimeliaisuutta koko Suomeen Olen erityisen tyytyväinen siihen, että Sipilän hallitus katsoo koko Suomen kilpailukykyä, yrittäjyyttä ja työllisyyttä koko maan alueella. Yritysten edellytysten tukeminen on erityisen tärkeää. Siksi alueellisen kuljetustuen jatkaminen ensi ja seuraavalle vuodelle 2019 on hyvä päätös. Siihen varataan vuosittain 5 miljoonaa euroa. Pidän tärkeänä, että sitä jatketaan myöskin vuoden 2019 jälkeen. Työllisyys ja työttömyys ovat puhuttaneet paljon. On hieno asia, että 50 000 työllisen lisääminen viime vuoteen verrattuna on tapahtunut vuoden aikana. Työ on parasta sosiaaliturvaa. Työllisyyden edistämiseksi pitää tehdä lujasti töitä. Siksi on käsittämätöntä, että työttömyysturvan aktiivimallia on riepoteltu aika rankastikin. Me haluamme lisätä toimenpiteitä siihen, että työttömät pääsisivät töihin, ja näihin aktiivitoimenpiteisiin muun muassa kuntoutuksen ja osaamisen, koulutuksen puolella satsataan lisää. Työttömyysturvan aktiivimalli kannustaa hakeutumaan töihin ja työvoimapalveluihin työttömyyden kaikissa vaiheissa. Samalla työttömyysturvan omavastuupäiviä vähennetään työttömyyden alussa 7 päivästä 5 päivään. On tärkeää, että työttömät pääsevät omaehtoisesti opiskelemaan. Lyhytkestoista opiskelua työttömyysturvalla helpotetaan. Työnsä menettänyt voi pysyä aktiivisena ilman pelkoa työttömyysetuuden menettämisestä ja hakeutua esimerkiksi ammatillisia valmiuksia ja yritystoimintaa tukevaan koulutukseen. Työttömillä on myöskin tulevaisuudessa vielä parempi mahdollisuus harjoittaa yritystoimintaa neljän kuukauden aikana työttömyysturvalla. Tämä on hyvä osoitus siitä, että voidaan kokeilla niitä työllisyyden siipiä myöskin sen oman osaamisen puitteissa työllistäen itse itsensä.
Tuemme lapsia, nuoria ja perheitä Aika moni puolue ja eduskuntaryhmä on sanonut, että kasvu kuuluu kaikille. Niin se kuuluukin silloin, kun talouskasvua on jaettavissa. Sosiaalista oikeudenmukaisuutta harjoitetaan ensi vuoden budjetin osalta erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla. Erityisen tyytyväinen olen siihen, että tämä hallitus satsaa lapsiin, nuoriin ja perheisiin. Ensi vuoden alusta ministeri Saarikon johdolla linjataan perhevapaauudistus. On tärkeää, että uudistus ja vanhempainvapaajärjestelmän remontti tehdään lapsi- ja perhelähtöisesti. Lapsen luontaista kasvua ja kehitystä pitää tukea. On tärkeää, että tuemme vanhempien osa-aikatyömahdollisuuksia silloin, kun lapset ovat pieniä. Toivon, että me löydämme yhdessä niin hallituspuolueiden kuin sitten työryhmässä olevien ihmisten ja järjestöjen kanssa yhteisen näkemyksen perhevapaauudistuksen tulevaisuudesta. Uudistukset eivät lopu tähän, vaan seuraavan vuoden perhe-etuuksien parantamista on monella rintamalla: Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan 70 miljoonalla eurolla vuoden alusta niin, että alennukset kohdistuvat pieni- ja keskituloisiin. Maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin tulee lähes 7 000 perhettä lisää. Toisen lapsen sisaralennus nostetaan 50 prosenttiin. Sitten kokeilemme 5-vuotiaiden maksutonta varhaiskasvatusta niiden kuntien ja niiden lasten kanssa, jotka haluavat lähteä mukaan tähän kokeiluun. Äitiyspakkaukseen tehdään korotuksia niin, että äitiysavustusta korotetaan noin 30 eurolla. Ja sitten, mikä on parasta: minimisairauspäivärahoja korotetaan 23 eurolla kuukaudessa. Se tarkoittaa, että pikkulapsiperheiden vanhempainpäiväraha nousee samalla ja esimerkiksi pienimmät äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahat nousevat sillä 23 eurolla kuukaudessa. Teemme yksinhuoltajakorotuksen lapsilisään, 5 euroa kuukaudessa, se on 60 euroa vuodessa. Ja erityisesti keskusta on ajanut sitä, että opintotukeen tehdään huoltajakorotus. Se tapahtuu nyt sitten ensi vuoden alusta, ja opintotukeen huoltajakorotus on 75 euroa kuukaudessa. Nämä satsaukset lapsiin, perheisiin ja nuoriin ovat tärkeitä mietittäessä sitä, milloin tätä oikeudenmukaisuutta erityisesti voidaan käyttää.
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: TAE2018, budjetti 2018, liikenne, työllisyys, ympäristö, sosiaalinen oikeudenmukaisuus |