Oulun verojappasua

Maanantai 11.11.2024

Oulun kaupunginvaltuustossa käyttämäni puheenvuoro 11.11.2024

Jo kuluvan vuoden talous on painunut pakkaselle. Teemme ennustetta vähemmän alijäämää, mutta on siinäkin maksettavaa. Tänään valtuuston kokouksessa todistamme muun muassa, että koulutus- ja sivistyspalvelut sekä joukkoliikenne tarvitsevat lisämiljoonia. Seuraavassa valtuuston kokouksessa tulee olemaan esitys rakennuslautakunnan käyttötalouden muutoksista.

Tiedämme, että myös seuraavat suunnitteluvuodet 2025 ja 2026 tulevat olemaan alijäämäisiä. 

Kaupunginjohtaja Ari Alatossavan talousarvioesitys on kunnianhimoinen. Se sisältää kolme pääosaa, JOILLA TÄHDÄTÄÄN KOLMEN VUODEN AIKANA YLIJÄÄMÄISEEN TALOUSTILANTEESEN.

  • verotulojen korotus; kiinteistöverot
  • Käyttötalouden tasapainotus; kolmen vuoden aikana 40 M€
  • Investointien toteutus osin lainarahalla

TA sisältää mittavat investoinnit; nyt on Oulun aika investoida ja kasvaa. Olemme olleet liikuttavan yksimielisiä, että vasara saa paukkua nyt koulujen, päiväkotien, uheilupaikkojen, kulttuurihankkeiden sekä korjausrakentamisen hankkeissa. Tiedämme, että vuosikate ei riitä kattamaan investointeja, vaan velkaannumme. Pitkäaikaista lainaa on nostettu viimeksi vuonna 2020, mutta nyt lainanottotarpeeksi on ennakoitu vuonna 2025 lähes 200 miljoona euroa. Korkomenot tulevat kasvamaan myös merkittävästi talousarviokaudella.

Oulun kaupungin tuloista 60% kertyy verotuloista, vain 15% valtionosuuksista ja loput muista toimintatuloista.

  • jos jätämme käyttämättä maltillisen verotulojen korotuksen, jolla saavutetaan 7 M€ lisätulot - miten kuoppa paikataan? Lisää lainaa vai säästöjä?
  • Kokoomus: te revitte täysin tulopohjan seuraavilta vuosilta auki. Vetäisemällä kaksi ässä hihasta: tuloveron kevennys ja ei kiinteistöverojen korotuksella. Ja heiluttelette omia säästölistoja, joiden realistisuuteen tässä kokouksessa on vaikea ottaa kantaa. 
  • Perussuomalaiset ovat ulkoistaneet itsensä jo aikoja sitten talousarvion tasapainottamisesta. 
  • Veronkorotusten paineita on kuntakentällä kauttaaltaan. Oulun seudulla Oulu on aivan omassa kastissa 7,9 %lla. Tyrnävä 9,9 ja korotuksia tehdään naapurikunnassa jopa 1 prosenttiyksikön verran
  • Jos nyt ei kokonaisverotusta nosteta tavalla tai toisella, siirrämme paineita veronkorotuksille seuraavien sukupolvien niskaan
  • Meillä on todella erilainen tilannekuva talouden nyky- ja tulevasta tilasta

Käyttötalouden tasapainotus on kova savotta meille kaikille. Kolmen vuoden aikana on tehtävä rakenteellisia muutoksia muun muassa palveluverkkoon ja löydettävä pysyviä säästöjä yhteensä 40 miljoonan euron edestä. Suurin säästösumma kohdistuu koulutukseen. Jo ensi vuoden aikana SIKU hallinnonalalta on löydettävä lähes 12 M€ säästöt. 

Jos joku valtuutettu tai valtuustoryhmä esittää hallinnon lisäsäästöjä tai yksittäisiä säästösummia, kertonette myös miten ne toteutetaan. Käyttötalous lähtee juoksemaan 1.1.2025 taloussuunnitelman mukaisesti. Tiedämme kaikki, että säästöpäätökset ovat vielä tekemättä ja siten vaikutukset esimerkiksi tulevan vuoden talouteen näkemättä. 

Oulun valtuusto päätti vuoden 2025 tuloveroksi 8,2% (0,2% korotus) ja kiinteistöverot pidetään nykyisellään. Päätös oli sitä, mitä minä ja Keskustan valtuustoryhmä lähti hakemaan. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vero, tulovero, kiinteistövero

Kiinteistöveron alarajaa ei koroteta, maatalouteen lisätukea

Keskiviikko 25.10.2017 klo 6.53 - Mirja Vehkaperä

Eduskunnassa käsiteltiin viime viikolla tämän vuoden kolmatta lisätalousarvioesitystä. Maatalouden pitkään jatkuneet vaikeudet ja huono satovuosi huomioitiin esityksessä 25 miljoonan euron lisärahoituksella. Lisäksi Suomi hakee EU:lta tukea poikkeuksellisten sääolojen johdosta ja selvittää, miten tukeminen onnistuu jatkossa parhaiten EU-sääntöjen puitteissa.

Lisätalousarvioesityksen yhteydessä valtiovarainvaliokunta päätti yhdessä hallituksen kanssa luopua kiinteistöveron alarajan nostamisesta. Suomen talous on nousussa eikä parantunut taloudellinen tilanne näin vaadi kiinteistöveron alarajan korotusta.

Päätös merkitsee asumiskustannusten nousun hillitsemistä. Muutos tuo helpotusta esimerkiksi monien pienituloisten eläkeläisten tilanteeseen. Korkea kiinteistövero voisi myös estää investointeja esimerkiksi maataloudessa.

Kunnat päättävät kiinteistöveron muutoksista lain määrittämien ala- ja ylärajojen puitteissa. Jatkossa kunnilla on entistä laajemmat mahdollisuudet tehdä muutoksia ja säädellä tulojaan, kun vaihteluväli on suurempi.

Näiden lisäksi lisätalousarviossa panostettiin mm. innovaatioiden tukemiseen ja digitalisaation edistämiseen lisäämällä rahoitusta Tekesille sekä Kansallisarkiston ja Väestörekisterikeskuksen digitalisaatiohankkeisiin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lisätalousarvio 2017, kiinteistövero, maatalous