Ympäristötekoja

Tiistai 2.3.2021 - Mirja

Kierrätätkö, käytätkö lähellä tuotettuja ruuan raaka-aineita, kuljetko pyörällä tai kävellen, mietitkö tarkkaan hankintojasi...... arjen ekokysymyksiä? Jokainen meistä voi tehdä ympäristötekoja. Itse kierrärän mahdollisimman paljon, käyn kirpparilla, mietin parasta liikkumismuotoa ja teen ruokaa yrittäen minimoida hävikkiä. Aina en onnistu. Autolla on lähdettävä töihin tai kokoukseen. Ostoskoriin sujahtaa avokado tai etelän hedelmä....

Olen vahvasti sitä mieltä, että päätöksenteolla voidaan ohjata ja kannustaa kuntalaisia ympäristötalkoisiin mukaan. Voisiko julkinen liikenne olla maksutonta? Sähkö- ja biokäyttöisten autojen lataus- ja tankkauspisteitä tarvitaan lisää. Voisiko omakotitaloni energian lähteenä olla joku muu kuin sähkö? Jos luovun autosta, voisiko saada pyöränostoon etusetelin? 

Kannustava ilmapiiri tuo tuloksia. Kun kierrättämisestä tehdään helppoa, siihen tartutaan. Notkun itse sosiaalisen median kirppisporukoissa etsien pojalle hiihtovälineitä. Turhauttavaa ostaa lähes joka vuosi uudet kasvuikäiselle. Näyttää siltä, että tavara liikkuu hyvin. 

Oulun kaupunki on tehnyt ja tekee loistavia ympäristötekoja. Vasta Laanilan lämmityskattilat muutettiin vastaanottamaan uusiutuvaa energiaa ja kierrätysmateriaalia. Usea julkinen rakennus saa sähkönsä aurinkovoimasta. Julkisessa liikenteessä ajelee biokaasubusseja. 

Minulla oli ilo julkistaa vastikään kaupunginhallituksen päätös Sanginjoen ulkometsän suojellun alueen luovuttamisesta valtiolle ja Metsähallituksen omistukseen. Tämä päätös on jatkoa jo aikaisemmin Koneen Säätiölle myydyn alueen yhdistämiseksi isoksi kokonaisuudeksi. 

Tässä ote puheestani:

"Kaupunginhallitus päättää myydä Suomen Valtiolle (Metsähallitus, luontopalvelut) kaupungin omistuksessa olevan Isokankaan luonnonsuojelualueen ja Asmonkorven luonnonsuojelualueen yhden euron kauppahinnalla. Kaupan tavoitteena on yhdistää alueet ja edistää kansallispuiston perustamista. Tämän ja aiemman Koneen Säätiö sr:n kanssa tehdyn kaupan jälkeen Suomen Valtio tulee saamaan omistukseensa yhtenäisen noin 2567 hehtaarin suojeltavan alueen Sanginjoelta. Kaupan myötä alueen kehittämis- ja ennallistamistoimenpiteiden toteuttaminen siirtyvät valtion tehtäviksi, jolla on kaupunkia enemmän kokemusta, resursseja ja osaamista edellä mainittujen toimenpiteiden suorittamisesta."

Me Oulun kaupungin päättäjät inspiroiduimme Koneen Säätiön erittäin merkittävästä panoksesta Sanginjoen ulkometsän varjeluun ja kaupunkimme elinvoiman ja vetovoiman edistämiseen sekä Metsähallituksen sitoutumisesta Sanginjoen ulkometsän suojeluun ja alueen eteenpäin viemiseen.

Mitähän seuraavaksi? Jalat tukevasti maassa tehtävät realiaikaiset ympäristöteot ovat tulleet jäädäkseen. Kuka keksii taas jotain uutta?

Päätöksiä

Tiistai 19.1.2021

Jos joku toteaa, että mitään ei nyt korona-aikana tapahdu, niin kannattaa vilkaista Oulun kaupungin päätöksentekoa. Hieman jo ylipitkissä kaupunginhallituksen kokouksissa tehdään kymmeniä päätöksiä joka maanantai. Asioita valmistellaan, suunnitellaan ja pohdiskellaan joskun pitkään, mutta joskus tulee valmistakin.

Tässä maanantain 18.1. hallituksen kokouksen lopputulokset:

- Päätettiin myydä Sanginjoen monikäyttömetsä Koneen Säätiölle

- Aloitettiin hanke Merikosken kuivan uoman ympärivuotiseen vesittämiseen

- Hyväksyttiin työllisyyden kuntakokeilun sopimus

- Päätettiin hakea erä- ja luontokulttuurin museota Ouluun

Listalla oli tokkiinsa myös pienempiäkin päätöksiä muun muassa kuntavaalien äänestyspaikoista, valtuustoseminaarin pitämisestä ja Pateniemen asemakaavasta.

Oulu on todellinen luontokaupunki. Meidän oli helppoa tarttua Koneen Säätiön ostotarjoukseen Sanginjoen metsästä. Alueesta saadaan yhdessä Metsähallituksen kanssa todellinen retkeily- ja luontomatkailun kohde. Alueella oleva Loppulan rakennuksen kunnostamiseen säätiö sitoutui ihan omalla hankerahoituksella. Tulevaisuuden visiossa siintää mahdollinen Oulun kansallispuito.

Luonnon arvostuksesta kertovat myös kaksi muutakin päätöstä. Merikosken kuivaan uomaan halutaan ympärivuotisesti virtaamaan vesi. Silloin mahdollistettaisiin vaelluskalojen kutu ja poikastuotanto alueella. Tästä olisi iloa kaupunkilaisille, matkailijoille ja kalastajille. Mukana yhteistyössä ovat Oulun Energia, LUKE ja Pohjois-Pohjanmaan ELY keskus.

Keskustan valtuustoaloitteesta lähtenyt idea erä- ja luontokulttuurimuseon hakemuksen tekemistä, sai nopean ja positiivisen vastauksen. Ollaan innolla mukana hakemassa Ouluun toiminnallista ja sisällöltään rikasta museohanketta. Meillä on mettää, merta, jokea, soita, erämaata ja keskellä kaupunkia voi veneillä, kalastaa, retkeillä ja kerätä vaikka vadelmia. Kilpailun tuloksista kuullaan kuluvan kevään aikana. 

Menneen vuoden mietteitä ja tulevan kaikuja

Torstai 31.12.2020

Kävin hiihtolenkillä. Aamuvarhain ladulla oli vain muutama vastaantulija. Keli oli nihkeä ja ladulla hitusen liian vähän lunta. Tuon tuosta hyppäsin ladulta sivuun ja lykin ohittaen aluskasvillisuutta ja pikkukiviä. Loppumatkasta alkoi sataa tihuuttamaan. Silti tunsin itseni voittajaksi ja etuoikeutetuksi. Luonto voimauttaa vastoinkäymisistä huolimatta.

Lähes samanlainen on ollut kuluva vuosikin. Rosoinen, täynnä epävarmuutta ja vastoinkäymisiä. Samalla vuosi on ollut opettavainen ja avannut aivan uusia elämän ulottuvuuksia. Kaiken keskiössä on ollut koronapandemian tuomat reunaehdot, toimenpiteet, säännöt ja uusi normaali.

Kerkesin olla nykyisessä työssäni Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana vain viikon, kun työkuvani muuttui totaalisesti. Olin varautunut kokous- ja neuvottelurutiinien lisäksi matkustamaan ja ottamaan vastaan vieraita sekä vuorovaikutukseen edunvalvonnan asioissa. Kun Suomi alkoi muun maailman tavoin eristäytyä ja vähentää ihmiskontaktien määrää, sain käsiini kaupungin, jossa kaikkia toimintaamme on tähän päivään asti ja varmasti vielä pitkälle eteenkin päin säännöstelty sekä ohjailtu ennenkuulumattomin keinoin.

Olen sopeutuja. Työni politiikassa on opettanut, että koskaan ei maailma ole valmis, eikä eletä seesteisiä aikoja. Edesmennyt maaherra Ahti Pekkala kyseli aina kuulumisia ja totesi, että jos menee liian hyvin, se on vain harhakuvaa. Mielestäni maan hallitus ja eduskunta ovat hoitaneet koronakriisiä asiallisesti ja tilanteen sallimalla onnistumisella. Jälkikäteen arvioituna monta asiaa olisi voitu tehdä toisin, mutta isompia epäonnistumisia en havaitse. Sama kiitos kuuluu omalle kotikaupungillekin. Jokainen käsky, kehoitus ja suositus on otettu tosissaan ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat vastanneet operatiivisesta toimeenpanosta. Alueelliset ja kaupungin oma koronaseurantaryhmät ovat alati valppaana muutoksille ja nopeaan reagointiin. Viestintää on parannettu koko ajan matkan varrella.

Oma roolini on ollut kaupunginhallituksen puheenjohtajana luotsata ja ylläpitää päätöksenteon normaalia toimintaa. Vaikka työskentelymme on muuttunut useiden muiden työntekijöiden tavoin etätyöksi sekä etäkokoustamiseksi, homma on sujunut odotettua paremmin. Päätettävien asioiden valmistelu, neuvottelut sekä itse päätöksenteko ovat etäyhteyksin haastavia, mutta tekniikka on taipunut moneksi.

Olemme reagoineet, selviytyneet, joustaneet ja ennen muuta sopeutuneet niin kotona, työssämme kuin vapaa-ajalla. Kestävyyttämme koetellaan vielä pitkään. Turnauskestävyys on taatusti ollut koetuksella pitkin vuotta. Milloin tämä kaikki on ohitse? Vaikka meidät rokotetaan koronavirusta vastaan, ajattelen, että vastaavia tauteja voi tulla uudestaankin. Yhteiskunnan ja meidän kaikkien on sopeuduttava uuteen normaaliin, jossa varautuminen pandemioita ja luonnonkatastrofeja vastaan tulee olla parempi. Tarvitsemme kansanvälistä yhteistyötä ja samalla kansallista varautumista tilanteiden varalle.

Aluksi kotoilu, etätyö ja lisääntynyt vapaa-aika tuntuivat mielenkiintoiselta. En ole esimerkiksi lentänyt sitten viime maaliskuun. Meillä etätöitä paiski myös mieheni ja etäkoululainen toi arkeen myös oman huolenpidon. Välillä olohuoneessa on pidetty videokonferenssia maailmalle ja kohta potkittu jalkapalloa tai tehty painireenien kuntopiiriä. On tunnustettava, että kaipaan jo normaalia arkea. Ihan fyysisiä kokouksia, työreissuja, harrastuksia, kyläilyjä ja yleisesti ihmisten kanssa tapaamista ilman tautipelkoa. Korona-ajasta on opittu paljon uusia käytäntöjä, joista varmasti parhaimmat seuraavat arkemme mukana. Etäyhteydet vähentävät matkustelun tarvetta ja kotoilun tuomat kiireettömät illat tai viikonloput yleistyvät ainakin meidän kalenterissa.

Odotan tulevalta vuodelta paljon. Uuteen normaaliin palaaminen vie aikansa, mutta siihen valmistautuminen on aloitettava välittömästi. On löydettävä ihan uutta vaihdetta silmään ja hypättävä tökkivältä ladulta syrjään. Oulun kaupungissa on meneillään kymmeniä kehityssuunnitelmia ja selvityksiä. On aika päättää niiden toteutuksesta ja uskallettava kurkotella myös uusia mahdollisuuksia. Maailmaa ei valloiteta vanhoilla vehkeillä. Oulun ihme luodaan yhdessä satsaamalla meidän vahvuuksiin, ottamalla pieniä riskejäkin ja innostamalla alueemme yritykset sekä osaajat mukaan. Tähän työhön ja keskusteluun haastan meidät kaikki.

Kiitän kanssamatkustajia kuluneesta vuodesta. Onhan tämä ollut melkoisen erikoista aikaa.

Hyvää ja innostavaa uutta vuotta 2021!

Oulun talouden tilanne: säästöjä ja lisätuloja

Maanantai 30.11.2020

Talouden iso kuva on ollut pitkään sumuisa. Koko vuoden toimintaamme on hallinnut koronapandemian hoito ja varautuminen. Valtio, kunnat, viranomaiset, terveydenalan ammattilaiset ja kansalaiset ovat tehneet parhaansa. Tiedämme, että nyt on aika laittaa uutta vaihdetta silmään ja etsiä kasvun eväitä läheltä ja kaukaa.

Valtio ja kunnat velkaantuvat ennätystahtia. Ilman valtion kunnille myöntämiä koronatukia, olisimme selätettynä. Kuluvana vuonna Oulu on saanut koronakompensaatiota noin 70 miljoonaa euroa, joilla on katettu muun muassa testausta, jäljittämistä, maskeja ja tulonmenetyksiä kunnallis- ja yhteisöveroissa sekä asiakasmaksuissa. Kuluvan vuoden osalta valtio korvaa kuntien koronavaikutukset täysimääräisesti. Kuntien kompensaatio tulee kanavoitumaan vuoden 2021 osalta pääosin yhteisöveron kautta, mistä  johtuen Oulun kaupungin saama tuki jää vaatimattomaksi. Ensi vuodelle emme ole budjetoineet erillistä koronapuskuria testaukseen ja rokotuksiin. Tältä osin valtio on luvannut korvata aiheutuneet kustannukset.

Luonnehdin Oulun kaupungin talousarviota varsin maltilliseksi. Sen loppusumma on 1,4 miljardia euroa ja alijäämäinen. Vuosikatteemme pysyy positiivisena, mutta on edelleenkin riittämätön suhteessa investointeihin.  Velkaa joudumme ottamaan pakollisiin tuleviin investointeihin lähes 100 miljoonaa euroa. Päiväkoteja, kouluremontteja, teitä ja viemäriverkostoja ei voi jättää tekemättä.

Kunnallisveroprosentti nousee ensi vuonna 39 kunnassa ja laskee neljässä kunnassa. Korottajia on edellisvuosiin verrattuna vähemmän. Oulun kaupunginjohtajan talousarvioesitys sisälsi kokonaisen tuloveroprosentin korotuksen 21 prosenttiin, mutta hallituksen ja valtuuston käsittelyssä niukalla enemmistöllä lopputuloksena oli puolen prosenttiyksikön korotus. Kiinteistöverot pysyvät ennallaan.

Hallituksen käsittelyn jälkeen Oulun talousarvio vuodelle 2021 eroaa alkuperäisestä kaupunginjohtajan esityksestä loppusummaltaan vain 200 000 eurolla. Maltillinen tuloverokorotus mahdollistui verotulojen tarkastuksen ja satunnaisten tulojen turvin. Budjettiin on vaikea tuoda käsittelyssä lisäsäästökohteita, siksi vaikeaksi harjoitukseksi näyttä Oulun kaupunginteatterin avustusleikkaus menevän. Toisaalta talousarvoon tehtävät lisämenoesitykset ovat pysyneet kurissa.

Talouden epävarmoina aikoina oma toimintamme korostuu. Olemme käsitelleet pitkin syksyä ulkoisen arvioinnin säästökohteita. Konsensuksella käsittelyyn edennyt ns. ulkoisen arvioinnin toimenpiteet ovat saaneet käsittelyssä monensävyisiä päätöksiä. Säästökohteista poistettiin muun muassa kouluverkon supistusaikeet, varhaiskasvatuksen sekä ikäihmisten palveluiden maksukorotuksia höllennettiin. Oulun Digi ja Tilapalvelu -liikelaitosten liikkeenluovutuksista tehtiin periaatepäätökset. Osa toimenpiteistä on vielä matkalla päätöskokouksiin. Tarkoitus on saada kasaan lähes 60 miljoonan euron säästöt käyttötaloudesta seuraavien muutaman vuoden sisällä.

Rakenteellisten uudistusten ja menokurin lisäksi tarvitsemme toimia tulopohjan vahvistamiselle. Kaiken keskiössä on parempi työllisyyden hoito. Saamme Oulussa melkoisen tulikokeen, kun vuoden alusta pääsemme mukaan työllisyyden kuntakokeiluun, jossa vastuu työllisyyspolitiikasta on kaupungilla. Odotan uusien työpaikkojen syntyvän yksityiselle sektorille, jossa kaupungin rooli on olla sparraava kumppani ja luoda yrittäjyydelle hyvät puitteet ja edellytykset.

Meillä on koko Oulun seudulla suuret odotukset Euroopan unionin lanseeraamaan elvytyspakettiin. Suomen kestävän kasvun ohjelman keskiössä ovat digitaaliset sovellutukset ja vihreän vallankumouksen toimenpiteet, kansainvälistyminen, koulutus sekä tutkimus. Kotimaassamme on seuraavien neljän vuoden aikana jaossa 2,3 miljardia euroa EU:n elvytysrahaa. Tarvitsemme yrityksiä, oppilaitoksia, tutkijoita ja yhteistyökumppaneita toteuttamaan uudistushankkeita ja kasvun aihioita. Me kyllä kaupungin päässä lobbaamme rahoitusta, kun löydämme hyviä innovaatioita esitettäväksi.

Oulu on asukasluvultaan maan viidenneksi suurin kaupunki. Väkilukumme kasvaa pitkälti muuttoliikkeen ja syntyvyyden ansiosta. Olemme myös väestörakenteessa aivan maailman kärkeä. Oululaisen keski-ikä on 37 vuotta. Lähtökohdat menestymiselle ja osaamiselle ovat kunnossa hyvien koulutusyksiköiden turvin.

Jotta kasvua ja kehitystä tapahtuu, pitää uskaltaa kurkottaa hieman kauemmas. Kaupungin vuotuiset investoinnit ovat 130 miljoonaa euroa. Isojen elinvoimainvestointien toteuttajiksi tarvitsemme ison määrän ulkopuolista rahoitusta ja toteuttajia. Asuntomessuista on tulossa ainutlaatuinen kokonaisuus lähelle kaupungin keskustaa, monitoimiareenaa selvitetään Raksilan alueelle ja torinrantaan ollaan rakentamassa toivottavasti jo tulevana kesänä allasmaailmaa. Useita muita hotelli, matkailu ja luontokohteita on suunnitteilla. Oulu kasvaa ja kehittyy.

Ehdokkaana Keskustan puoluevaltuuston johtoon

Maanantai 9.11.2020

Koen suurta mielenkiintoa osallistua Keskustan puoluetyöhön. Juuri nyt meitä kaikkia tarvitaan rakentamaan keskinäsitä luottamusta, nostamaan politiikan keskiöön meille aattellisesti tärkeät asiat ja vahvistamaan jäsenistömme aktiivisuutta. 

Olen ollut monessa mukana. Järjestötyö, kansanedustajan ja mepin kokemus sekä kuntapäättäjän osaaminen ovat käytössänne. Puoluevaltuuston puheenjohtajana olisin yhteistyökykyinen, ratkaisukeskeinen, innostava ja kokenut. 

Haluan:

VAHVISTAA puolueemme keskinäistä luottamusta. Keskustan aate ja yhteiskunnallinen ote on kantanut yli 114 vuotta. Meillä on paikkamme Suomalaisessa yheiskunnassa. Luottamus itseen ja tekemiseen on palautettava. Tässä kansanliikkeessä jokainen kanssamatkustaja on meille tärkeä ja pitää tulla kuulluksi.

Haluan:

VAHVISTAA Keskustan aatteellista politiikkaa. Puolueen linjausten ja politiikkaohjelmien sisällön tulee näkyä päätöksissämme aina paikallistasolla valtakunnan hallituslinjauksiin. Kokoamme jälleen työryhmiä linjaamaan politiikkaamme. Työ on otettava tosissaan ja annettava tuloksille sille kuuluva arvo.

Haluan:

VAHVISTAA meille tärkeiden asioiden edistämistä. Emme pysty miellyttämään kaikkia. Nostetaan keskiöön muun muassa kestävä luontosuhde, koko maan elinvoimaisuuden edistäminen ja yrittelijäisyyden ilmapiirin kannustimet.

Haluan:

VAHVISTAA aktiivisten jäsentemme osallistumista ja puoluevaltuuston asemaa. Politiikan valmisteluun, keskusteluun ja päätöksentekoon tulee kuulua mukaan koko puolueemme porukka. Haluan uudistaa valtuuston työskentelyä vastaamaan jäsentemme toiveita: lisää toimintaa kokousten väliin, työpajoja kokouksiin, valiokuntapaikka jokaiselle jäsenelle sekä suoria vaikuttamisen väyliä puoluejohtoon, eduskunta- ja ministeripöytiin.

Budjettiriihessä

Maanantai 12.10.2020

Tiedätkö mikä on riihi? Se on rakennus, jossa ennen kuivattiin ja puitiin viljaa. Jyvät irrotettiin akanoista käsipelein. Budjettiriihi sanan puolestaan sanavarastoon toi edesmennyt maaherra Ahti Pekkala toimiessaan 1980-luvulla valtiovarainministerinä. Silloin valtion tulo- ja menoarvion käsittelyä valtioneuvostossa alettiin kutsua budjettiriiheksi.

Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala esitteli hetki sitten talousarvion vuodelle 2021. Se on mielestäni maltillinen, kokonaisuutena alijäämäinen, vuosikate hieman plussalla ja investointeihin joudumme ottamaan lähes 100 miljoonaa euroa lainaa. 

Ajan trendi on epätietoisuus: Maailman menosta, koronatilanteen etenemisestä, Euroopan yhtenäisyydestä, Suomen taloustilanteesta ja ennen muuta kuntien selviytymisestä lakisääteisten kuntapalveluiden järjestämisessä. Silti oma työmme on tehdä paikallisesti kaikkemme, jotta selviydymme haastavan ajan yli.

Oulun talouden tilannekuva on huolestuttava. Jodumme karsimaan menoja ja ylläpitämään tiukkaa menokuria. Meneillään on lähes 50 miljoonan euron säästöjen tekeminen. Lisäksi meidän tulee panostaa elinvoiman, työpaikkojen ja yrittäjyyden edellytysten paranemiseen. Vain säästämällä Oulu ei menesty.

Hyvän talouden mittarina on luottamus. Kaupungin asukkaiden kohdalla se tarkoittaa lähipalveluiden löytymistä, työllisyyttä ja turvallista arkea. Yrittäjien ja tänne sijoittavien tahojen osalta Oulun tulee olla houkutteleva, jotakin lisäarvoa antava ja tasapainoinen kumppani. Meidän luottamushenkilöiden on löydettävä rakennuspuut uskottavan talouspohjan tekemiselle. 

Kaupunginhallituksen budjettikäsittelyä jatketaan aina 26.10. kokoukseen asti. Silloin teemme lopullisen pohjaesityksen valtuuston käsittelyyn. Hikihän tässä tulee, mutta onneksi on kunto kohillaan.

Koulut hallituksen käsittelyssä

Tiistai 15.9.2020

Oulun kaupunginhallituksessa käytiin pitkä ja monipuolinen keskustelu ulkoisen arvioinnin säästökohteena olevien koulujen lakkauttamisen päätöksestä. Lopputulos oli, että kaupunginjohtaja Päivi Laajala veti esityksen pois käsittelystä. Hallituksessa ei löytynyt yksimielisyyttä koulujen sulkemiselle, eikä myöskään muiden etenemisvaihtoehtojen kannatukselle. Säästötavoite, noin puoli miljoonaa euroa jäi näin toteutumatta.

Keiskan, Pikkaralan ja Sanginsuun koulujen osalta on todettava, että nykyiset valtuustotasoiset linjaukset koulujen tulevaisuudesta ovat edelleen voimassa. Lähivuosina niitä arvioidaan oppilasmäärän ja koulurakennuksen kuntoarvioinnin yhteydessä. Oppilasmäärän kehitys on saatava pienissä kouluissa positiivisemmaksi. Siihen olemme saaneet vanhemmilta ja alueen asukkailta paljon hyviä ideoita. Muun muassa kaavoitus ja kylien kehittäminen ovat avainasemassa elinvoimaisuuden lisäämiseksi.

Tämä kouluverkkokeskustelu päättyi nyt tähän. Ulkoisen arvioinnin talouden toimenpiteiden käsittely jatkuu muiden esitysten käsittelyllä. Tavoitteena on edelleen perkata kaupungin palveluiden ja toimintojen taloudellisuutta sekä arvioida sopeuttamisen mahdollisuuksia. Menojen vähennys- tai tulojen lisätavoite pysyy edelleen noin 50 miljoonassa eurossa.

Kohti Keskustan kokousta

Perjantai 4.9.2020

Keskustan puoluekokous on jotakin aivan ainutlaatuista. Sadat ja tuhannet ihmiset kokoontuvat kahden vuoden välein linjaamaan Keskustan politiikkaa ja valitsemaan puolueen johtotehtäviin kyvykkäimmät ihmiset. Olipa kokous pohjoisessa tai etelässä, kokoussali pullistelee järjestöväestä ja kokoksen osallistujista. Mediaakin on yleensä kiitettävästi paikalla.

Puoluekokouksissa on aina ripaus historian siipien havinaa sekä raikasta tuulahdusta. Perinteitä vaalitaan mittavalla lippumarsilla kansallispukuihin sonnustautuneena. Omatakeista on myös puoluekokouksen laaja yleiskeskustelu. Jokaiselle kokousedustajalle pitää antaa mahdollisuus sanoa sanottavansa. Tuulahduksia kokoukseen tuovat yleensä nuorimmat osallistujat. Useat tempaukset ja raikkaat puheet saavat kokousyleisöltä usein raikuvat ablogit. Ensikertalaisten nuorten puheita kuunnellaan taatusti herkällä korvalla.

Korona-ajan puoluekokouksessa perinteitä ja normaaliolosuhteita on jouduttu riisumaan rajusti. On lähtökohtaisesti hienoa, että koko kokous saadaan edes pidettyä. Aikataulua on tiivistetty, kokouksen pitopaikat hajautettu maakuntiin, on maskisuositusta ja turvavälejä. Keskustalaisille niin omaleimainen kättelykin on kielletty. Ruokailut, puheiden pitäminen ja äänestykset ovat saaneet uuden käytännön. Uskon, että kaikesta selvitään.

Päänäyttämö viikonlopun puoluekokoukselle on asuinkaupunkini Oulu. Vaikka kokouksessa käsitellään politiikan aatteellisia siältöjäkin, nappaa päähuomion eittämättä henkilövalinnat. Ja onhan meillä mitä jännittää. Ykkösjohtajan paikasta tavoittelevat pitävät linjapuheensa lauantaina. Uskon lopullisen äänestysratkaisun syntyvän monelle puheiden sisällön ja tunnelman perusteella. 

Olen itse antanut tukeni istuvalle puheenjohtajalle Katri Kulmunille. Katri on osaava, tomera, aikaan saava ja asiakeskeinen johtaja. Hän on luotsannut puoluettamme viimeisen vuoden ajan läpi tuulen ja tuiskun. Liputan Katrin esille nostamaa alueellista tasa-arvoa ja elinvoiman jakamista. Vihreät arvot, maatalouden tulevaisuus sekä hyvinvointiteemat yhdistävät meitä. Katri uskaltaa ravistella pinttyneitä tapoja ja uudistaa niin puoluettamme kuin ympäröivää yhteiskuntaamme.

Johtopaikoille on tungosta. Ja tehtäviin pyrkivät ovat kaikki kovan luokan tekijöitä. Keskustalaisia.

On ilo toivottaa teidät seuraamaan Keskustan puoluekokousta Ouluun. Urbaaniin kaupunkisykkeeseen, jonka liepeiltä löydät luonnon ja maaseudun idylliä. Viidenneksi suurin kaupunki Suomessa kasvaa osaamisella, monipuolisella yrittäjyydellä, teknologialla ja ripauksella pohjoista innovatiivista ilmapiiriä. 

Erikoinen koronakesä

Torstai 6.8.2020

Tulipahan tämäkin koettua. Kesä ilman yleisötilaisuuksia, toritapaamisia ja kaupungin vieraita. Hiljaiseen eloon on mahtunut sen sijaan paljon ulkoilua, veneilyä, liikuntaa ja ystäviä. Nyt kerään parhaillaan marjoja ja kesän herkkuja talteen purkkeihin ja purnukoihin. Lempipuuhailuani.

Politiikan rintamalla kesä on mennyt yllättävän rauhallisesti. Isoilta kriiseiltä on vältytty ja koronapandemiakin hellitti hetkeksi. Kuluvalla viikolla olen viritellyt itseni maailman kartalle, lukenut sähköpostia ja seurannut uutisia silmät kirkkaina. On alkamassa huikea politiikan syksy.

Koronan toinen aalto on rantautunut. Maailmalla ja Euroopassa virus jyllää jo täydellä teholla. On meistä itsestämme kiinni, kuinka vakavasti suhtaudumme asiaan. Noudattamalla viranomaisten suosituksia vältymme Suomessa pahimmalta. Pestään edelleen käsiä, pidetään etäisyyksiä kanssaihmisiin, vältellään väentungoksia, käytetään suojamaskia jos vaaditaan, vältetään turhia matkoja etenkin ulkomaille ja erityisesti huolehditaan terveydestä. Oireiden ilmestyessä hakeudutaan testiin ja hoitoon oman paikkakunnan ohjeiden mukaisesti. 

Korona siis näyttelee isoa roolia loppuvuoden osaltakin. Julkinen ja yksityinen talous ei ole selvinnyt vielä kuiville ensimmäisestäkään iskusta. Meillä on tekemistä työpaikkojen pelastamiseksi,kuntien talouksien tervehdyttämiseen ja yleisen kasvun ilmapiirin saavuttamiseksi. 

Useilla puolueilla on lähiviikkojen aikana puoluekokouksensa. Niin myös Keskustalla. Oulussa. On ilo näyttää kotikaupunkini osaamista kokousvieraille. Suurin mielenkiinto kohdistuu ehdottomasti Keskustan puheenjohtajan valintaan. Nyt siitä kilpailevia ehdokkaita on ilmaantunut jo neljä, mutta mielestäni kärkiehdokkaina voidaan pitää istuvan puheenjohtaja Katri Kulmunin ja Annika Saarikon mittelöä. Olen ylpeä heistä molemmista. Selvää on, että Keskusta saa jälleen pätevän naisen johtotehtävään.

Oulun kaupungin syksy tuo mukanaan talouden tervehdyttämistä, mittavien isojen investointien päätöksiä ja vahvuuksiemme pönkittämistä. Oulun uutta brändiä hiotaan ja saadaan isännöidä mielenkiintoisia tapahtumia (mikäli koronatilanne sallii). Olethan katsonut jo netistä Oulun oman talkshown? Suurlähettilään vieraana on huikeita vieraita ja juttu lentää!

Politiikan uskottavuus

Tiistai 9.6.2020

Nyt on maassa taas kaikki hyvin. Suomessa on toimintakykyinen hallitus ja eduskunta on saanut uuden puhemiehen. Poliittiset pelipaikat on täytetty ja roolit täsmennetty. Näillä mennään nyt eteenpäin.

Olipa meillä melkoiset neljä päivää. Pidän Katri Kulmunin eroa valtiovarainministerin paikalta erittäin valitettavana. Hän oli motivoitunut, osaava ja innostunut työstään. Suoraselkäisenä ja periaatteen ihmisenä hän kantoi vastuun erityisavustan tekemästä virheestä mediakoulutukseen liittyvien epäselvyyksien vuoksi. Ero ministerin tehtävästä tuntui ja tuntuu edelleen kohtuuttomalta. Kunnioitan kuitenkin Katrin omaa harkintaa ja päätöstä.

Sellaista elämä on...... välillä myötätuulta ja joskus vastamäkeä. Tapaus Kulmuni osoittaa jälleen kerran politiikan raadollisuuden. Yksikin virhe tai huolimaton arvio voi pudottaa osaavan poliitikon kanveesiin. Olen erittäin huolissani politiikan tekemisen lyhytjännitteisyydestä ja sisällön höttömäisyydestä. 

Politiikka on ollut minulle vakava työ jo pitkän ajan. Eduskunnassa sain edustaa vaalipiirini äänestäjiä 11 vuoden ajan ja Euroopan parlamentissa vuoden päivät. Nykyinen tehtäväni on luotsata Oulun kaupunginhallituksen päätöksentekoa. Olen oppinut neuvottelemaan, lukemaan kotiläksyni huolella ja etsimään ratkaisuja niin isojen kuin pientenkin ongelmien ratkaisuun. Jaksan istua kokouksissa pitkään, vääntää ja etsiä kompromissia asioihin. Kunniotan toisten näkemyksiä, mutta minulla on luja aatepohja omiin mielipiteisiini. Joku on luonnehtinut minua myös yhteistyökykyiseksi ja periaatteen ihmiseksi.

Oma äitini antoi aikoinaan yhden toiveen poliitikon urani alkumetreillä: "Tee työtäsi niin, että et päädy lööppeihin". Tätä ohjenuoraa olenkin noudattanut tiukasti. Vaikka poliitikko tarvitsee menestyäkseen julkisuutta, sitä on monenlaista. Mediataitoja on pitänyt opetella ja vetää rajoja muun muassa oman sekä lähipiirin yksityisyyden suojelemiseksi. Minä en kaipaa politiikkaan pintaliitäjiä, mediapersoonia, somehöpöttäjiä tai yhden asian huutajia. Politiikka on kokonaisuuksien hallintaa, yhteisten asioiden hoitamista ja vakavaa työtä isänmaamme tulevaisuuden rakentamiseksi. Politiikan tekemiseen on palautettava uskottavuus ja luottamus.

Uusi tuore valtiovarainministeri Matti Vanhanen on mies paikallaan. Hän ei esittelyä kaipaa. Hän on raskaan sarjan asiapoliitikko ja omaa kokemusta roppakaupalla. Naurahdin oivallukselle, jossa varoitettiin hallituksen naisjohtajia: vaviskaa Marimekkonaiset, Matti tulee! Olen erittäin iloinen ja tyytyväinen Keskustan oivasta ministerivalinnasta. Ja Anu Vehviläiselle onnea sekä menestystä eduskunnan puhemiehen tehtäviin. 

Suomi on vakavan tilanteen edessä. Meidän on selviydyttävä koronaepidemian aiheuttamista raskaista laskuista. Työllisyys ja ulkomaan kauppa pitää pystyä pitämään kehityksen tiellä. Yritykset ja samalla julkinen sektori ei saa kriisiytyä. Nyt jos koskaan on toimintakykyiselle hallitukselle tulikoe. Luotsata Suomi kestävälle väylälle kohti uutta talouskasvua.

Taloustalkoot

Tiistai 19.5.2020

Oulun kaupungissa palattiin pitkään kaivattuun konsensuspolitiikan. Saimme kaupunginhallituksessa aikaan ryhmien yhteisen linjauksen Oulun talouden tasapainottamisohjelmasta. Meillä kaikilla on iso huoli pahasti alijäämäisestä kuntataloudesta. Säästöjä on tehtävä jokapäiväisestä elämästä ja voimavaroja lisätulojen saamiseksi tehostettava.

Vääjäämättä lähes 130 miljoonan euron alijäämä tarvitsee jämeriä toimia. Kaupunginjohtajan esitys yt-neuvottelujen tuloksista ei vain näyttänyt menevän hallituksessa läpi. Ehkä niukka enemmistö olisi saatu esitettyjen lomautusten taakse. Siksi ryhdyimme valmistelemaan usean kohdan vaihtoehtoista etenemistä säästöjen aikaansaamiseksi. Kaikki hallitusryhmät olivat kiitettävällä tavalla mukana ja kantamassa vastuuta talouden heikosta tilasta. 

Esitetyt lomautukset kaatuivat mielestäni kahden kivijalan murenemiseen. Ensinnäkin tavoiteltu 40 miljoonan euron säästötavoite suli neuvottelujen edetessä arviolta 17 miljoonan euron suuruuteen. Ja arvioni on, että lomautusten toteutus olisi sulattanut potista vielä pois useamman miljoonan. Toiseksi aikataulu lomautusten toteuttamiseksi oli liian kireä. Kesälomat ja koronaepidemia tuovat vaikeuskerrointa jo nyt usealla työpisteellä arjessa selviytymiseen.

Vastuullisina kuntapäättäjinä ryhdyimme hallituksessa työstämään talouden tasapainottamisohjelmaa. Se syntyi yhteisen tilannekuvan jakamisesta ja tahtotilan löytämisestä. Oulu, kuten useat muutkin kaupungit sekä kunnat ovat heikossa taloustilaneessa kasvavien toimintamenojen edessä. Samalla olemme keskellä koronaepidemiaa, joka vaikuttaa kuntien palveluihin, yrittäjyyteen, työllisyyteen, ihmisten kulutustottumuksiin ja yleiseen luottamukseen tulevaisuudesta. Epävarmuutta on ilmassa vielä pitkään.

Saimme aikaan viiden kohdan talousohjelman. Hihat on käärittävä niin kuntalaisten kuin kaupungin työntekijöiden kesken. Säästöjä haetaan Perlaconin esittämän talouden tervehdyttämispaketin kautta, investointien toteutusten ja aikataulun tarkastuksilla, henkilöstömenojen säästöillä, hallintokuntien menokurilla ja loppuviimein verojen, maksujen ja taksojen tarkastuksilla. 

Samalla aikaa ja energiaa on suunnattava lisätulojen aikaan saamiseksi. 

Tästäkin selvitään. Edessä on tiukkoja päätöksiä talouden tervehdyttämiseksi. Yhteistyöllä.

Miten tästä eteenpäin?

Perjantai 15.5.2020

Korona-aika on tuonut meidän jokaisen elämään epävarmuutta. Niin kuntapäättäjänkin. On pyritty huolehtimaan jokaisen kuntalaisen palveluista, hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Olemme Oulussa noudattaneet kaikkia valtioneuvostolta tulleita ohjeita, rajoituksia ja suosituksia pilkun tarkkuudella. Kaikki varatoimenpiteet on tehty ja tehdään koronatartuntojen hillitsemiseksi. 

Suomessa ja maailmalla ollaan palaamassa takaisin normaaliolosuhteisiin. Se tarkoittaa muun muassa koulujen lähiopetukseen paluuta. Pian ravintolat, kaupat, kirjastot ja liikuntapaikat ovat auki, kylläkin aluksi rajoitetusti. On täysin selvää, että toimintamme ei järjesty takaisin täysin lähtötilanteeseen. Poikkeusolojen aikana olemme oppineet ja kokeneet paljon uutta. Tavat seuraavat mukanamme tulevaisuudessakin. Esimerkiksi etätyöskentely, etäyhteydenpito sähköisin työvälinein ja harrastustottumuksemme ovat saaneet aivan uuden ulottuvuuden. Perheen yhteisestä ajasta ja välillä tylsyydestäkin on saatu monta uutta oivallusta ja elämystä.

Koronapandemiaa ei ole vielä selätetty. Varautuminen jatkuu yhä. Jälkiä aletaan siivoamaan kuitenkin uuden tulevaisuuden edestä. Koronalasku on ollut Oululle raskas. Jo lähtötilanteessa tiesimme, että kuluva vuosi mennään miinukselle. Kuntatalous on kuitenkin sukeltanut koronakriisin myötä lähes 130 miljoonaa euroa pakkaselle. Lisämenoja on koitunut muun muassa kasvavina sosiaali- ja terveysmenoina, maksujen- ja myyntituottojen menetyksinä, kunnallisverotulojen alentumisena, yhteisöverojen tuottojen vähentymisenä ja erikoissairaanhoitopiirin tekemästä alijäämästä. Valtion kuniille lupaamasta pelastuspaketista emme ole saaneet vielä päätöksiä. Odotettavissa on kunnille tulevien valtionosuuskien etupainotteiset korotukset tälle vuodelle. Korotukset ovat luultavasti pois vuoden 2021 valtionosuuksista.

Koronan poikkeusolojen alettua sopeutimme nopeasti kaupungin palveluita ja henkilöstötarvetta. Maan hallituksen ja eduskunnan päätöksillä suljettiin useita kaupungin toimintoja. Kun työt keskeytyivät tai loppuivat, useilla työntekijöillä etsittiin korvaavia työtehtäviä ja siirrettiin henkilöstöä nopeasti muun muassa terveysdenhoitopalveluihin. Nyt lomautukset ja henkilöstösiirrot on lopetettu poikkeusolojen tilanteen helpottuessa.

Miten tästä eteenpäin? Oulun kuntatalous on saatava kestävämmälle raiteille. Me päättäjät olemme vastuussa monojen ja tulojen tasapainon löytämisestä. Varmaan muistatkin, että olemme sitoutuneet Oulun talouden terveyhdyttämisohjelmaan 40 miljoonan euron edestä seuraavien vuosien aikana. Tarkoitus on löytää pysyviä säästöjä kaupungin toiminnoista tai investoinneista luopumisella. Kakun päälle saimme vielä koronalaskun. Nyt on löydettävä pikaisesti lisätuloja, karsittava menoja ja katsottava jokaista investointia suurennuslasilla, jotta vältymme liian suurelta velkataakalta. 

Edessä ei ole kuin kurjia päätöksiä. Kuluvaa vuotta pystytään paikkaamaan vain menoja kiristämällä. Siinä keskeisenä elementtinä ovat henkilöstömenojen leikkaukset ja suomeksi sanottuna lomautukset. Tätä toimenpidettä tarkastelemme kaupunginhallituksen seuraavassa kokouksessa. Suunnitteluvuosien työkaluissa lienee veronkorotukset ja maksujen sekä taksojen tarkastuksia. Tulopuolta helpottaisia parempi työllisyystilanne ja yritysbuumi seudullemme.

Henkilöstön lomautukset ovat vihon viimeinen keino säästövalikoimassa ennen irtisanoutumisia. Lomautuksilla pyritään saamaan kasaan 40 miljoonaa euroa, mutta todellisuus summa voi olla aivan toista. Tiedostan korona-ajan työpaineet, henkilökunnan venymiset, lomautusten ajan työjärjestelyiden vaikeuden ja vaikutukset työmotivaatioon. Yhteistoimintaneuvotteluita on pyritty käymään siinä hengessä, että jokaiselle henkilöstöryhmälle löytyisi paras tapa toteuttaa lomautus ajallisesti ja toiminnallisesti. Venymistä vaaditaan nyt kaikilta, jotta vältymme kuntatyönantajana irtisanoutumisen aallollta. 

On pakko katsoa useita vuosia eteenpäin. Jatkamme asukkaiden ja elinkeinoelämän edellytyksiin panostamista. Meillä tullaan rakentamaan kouluja ja päiväkoteja, kehitetään liikenneyhteyksiä ja panostetaan ihmisten hyvinvointiin. On elettävä niukasti mutta satsattava kohteisiin jotka tuovat lisää elinvoimaa. Meillä on maailman mittakaavassa paljon huippuosaamista, tuotekehittelyä ja innovaatiota myytäväksi. 

Meiltä eivät keskustelunaiheet Oulussa lopu. Kaupunkipyörien tulevaisuus, matkakeskus, aseman seutu, Raksilan alue, asuntomessusuunnitelmat, Euroopan kulttuurikaupunkihanke, torinrannan uimalan rakentaminen ja listaa aiheista voisin jatkaa loputtomiin. Jos jotakin olen oppinut vuosien varrella politiikassa, niin maailma ei tule koskaan valmiiksi. Onneksi.

Turnauskestävyyttä

Keskiviikko 29.4.2020

Tässä sitä taas mennään. Viikosta toiseen samassa koronasumussa. Minun viikkorytmini tuntuu muodostuneen niin perin juurin samaksi, että sitä odottaa jo innolla vappuviikonlopun hulinoita. Josta muistutan, että nyt syödään sokerimunkit ja juodan simat visusti kotona. Olisi tarkoitus hauskuuttaa kavereita sitten etäyhteyksin.

Tästä arjesta. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana saan vetää päätöksenteon valmistelua ihan kiintettävästi näin poikkeusoloissakin. Kokouksia pidetään saman rytmin mukaisesti, mutta etäyhteyksin. Täytyy sanoa, että kyllä tekniikka on ihmeellinen. Porukka on oppinut käyttämään etäkokouslaitteita ihmeellisen hyvin. No, ehkä se mikrofooni on jollakin jäänyt päälle keittiö tai vessareissulle jokunen kerta... ja minulla oli maanantaina kuvayhteys vahingossa pois päältä ensimmäiset kokoustunnit. Vaikka puhuin sujuvasti kameraa katsellen. 

Ilmassa on odotusta. Ja se päällimmäinen kysymys: joko aletaan purkamaan poikkeusolojen määräyksiä? Viikkoja kestänyt eristäytyminen, koulujen kiinni pitäminen, ohjattujen harrastusten tauko ja erityisesti ihmiskontaktien välttely alkavat jo maistumaan puulta. Samalla on tuskaista katsoa usean yrityksen suljettuja ovia ja bisneksen kuihtumista. Ja taiteilla kuntatalouden kurjistumisen aalloilla - Oulukaan ei välty henkilöstön lomautuksilta.

Uskon, että aika moni meistä on miettinyt hetkittäin koronapandemian hoidosta, että ENTÄ JOS? Entä jos meillä olisi hoidettu yhteiskunnan poikkeusolot Ruotsin malliin tai tehty joku asia toisin. Viisastelu tai erityiosesti jälkiviisastelu on täysin turhaa. Pääministeri ja useat muutkin ministerit ovat useaan kertaan todenneet, että päätökset eivät nyt ole henkilökohtaisia mielipidekysymyksiä. Päättäjät joutuvat perustamaan päätöksensä asiantuntijoiden näkemyksiin, olemassa olevaan lainsäädäntöön ja yhteiseen tahtotilaan. Hötkyilyä tai virhearviointeja ei nyt tarvita. Ja jaksetaan noudattaa edelleen tehtyjä päätöksiä.

Tulevat viikot vaativat meiltä kaikilta edelleen turnauskestävyyttä. Itse ammennan sitä aamulenkiltä ja äänikirjoista. Koronaa ei ole vielä selätetty. On pitkälti meidän käytöksestämme kiinni, saammeko sen aisoihin odotettua nopeammin. Sitkeyttä kaikille!

Pysytään terveinä!

Aurinkoista vapun aikaa!

Kriisitietoisuus kasvaa

Perjantai 27.3.2020

Viikko on taas mennyt poikkeusolojen lisätoimenpiteiden valmistelussa ja seuraamisessa. 

Havaintoja ihmisistä:

Me muuten taivutaan mihin vain. Jos käsketään olemaan kotona, niin silloin ollaan. Tämä asenne on vaatinut vähän opettelua. Sosiaalisia kontakteja haetaan nyt sosiaalisesta mediasta ja kotiviihdettä kaikkien älylaitteiden kautta. 

Havaintoja yhteiskunnasta:

Meillä Suomessa on otettu tilanne tosissaan. Toisin kuin naapurimaassa Ruotsissa. Varautumisen astetta nostetaan koko ajan ja toimenpiteet seuraavat askel kerrallaan. Uudenmaan eristäminen on aivan oikea päätös. Liikkumisrajoituksia voidaan odottaa myös muihin väkirikkaisiin kaupunkeihin. 

Kuluvalla viikolla saatiin tietoa elinkeinojen tuesta ja kuntien taloudellisesta turvasta. Yritykset ovat todella kovilla ja usean liiketoiminta keskeytynyt täysin. On oikein tukea työpaikkojen pysyvyyttä. Olethan huomannut, miten ketterästi kriisi on synnyttänyt myös uusia yrityksiä? Nyt kaupan ostoskassia kiikutetaan kotiovelle asti ja teakaway-ravintolapalveluille on kysyntää. Samoin kulttuurin ja viihteen saralla on uusia innovatiivisia palveluita.

Havaintoja Oulusta:

Olen tiukasti mukana Oulun koronatoimenpiteiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Meidän virkamiehet ja työntekijät tekevät uskomattoman hienosti ja täydellä sykkeellä töitä. Paine on kova onnistua terveys- ja sairaanhoidon puolella, opetuksessa etäopetuksen järjestämiseksi ja vastata elinkeinoelämän ahdinkoon. 

Oulussa ei vältytä henkilöstön lomautuksilta ja olemme käynnistäneet yhteistoimintamenettelyn. Työt ovat keskytyneet jonkun kohdalla, olemme siirtäneet työntekijöitä eri tehtäviin ja suositamme etätyön tekemistä. Tärkeintä on varmistaa, että jokaiselle on olemassa toimeentulo tämän kriisinkin keskellä. 

Havainto kotoa:

Ruokaa on tullut laitettua aikisempaa enemmän. Teen isoja satseja, jotta samaa ruokaa voi syödä useamman kerran. Kaupassa käyn harvemmin ja isommin ostoksin. Työn, etäkoulun pitäminen, puolison etäopetuksen pitäminen oppilaille ja nelivuotiaan ojeistaminen saman katon alla vaatii lisää pelisääntöjä. Välillä pientä härdelliä.

Olen innokas liikkuja. Nyt ei ohjattuihin jumppiin ole asiaa. Ja hiihtoladutkin näyttävät sulavan silmissä. Juoksulenkillä notkeutta testataan rapakkojen väistelyllä ja nopeutta esikoispojan kiritysavulla. Pitää keksiä uusia kuntoilumuotoja ensi viikoksi.

Valmiuslain aikaa

Perjantai 20.3.2020

Olisitko ikinä uskonut? En. Elämä on heittänyt meidät aivan poikkeukselliseen aikaan. 

Suomen rajat on laittetu kiinni, koulujen lähiopetus lopetettu, ohjatut harrastukset tauolla.... Olemme saaneet pitkin viikkoa ohjeita vältellä sosiaalisia kontakteja ja kehoituksia siityä etätyöskentelyyn. Monen perheen arki on muuttunut kotikoulun pitämiseen ja uusien ulkoliikkumistapojen omaksumiseen. Yli 70-vuotiaita on pyydetty pysymään kokonaan kotona.

Tilanne vaatii nyt meiltä kaikilta ymmärrystä ja sitkeyttä. Haluamme päästä vaikeasta pandemiasta nopeasti yli. Taudin tartuntojen leviämiseksi on syytä ottaa tilanne vakavasti. Suomessa me pystymme varautumaan tautiin erittäin hyvin: totellaan viranomaisten määräyksiä ja luotetaan meidän terveydenhoitojärjestelmään. Yhtiskuntamme osoittaa jälleen, kuinka hyvin kaikki toimii poikkeustilanteenkin keskellä.

Kävin eilen erään pienyrittäjän kaupassa. Liikevaihto oli ollut edellisenä päivänä 5 euroa. Sekä työntekijöiden, että yrittäjien toimeentulo on nyt kriisiytynyt. Osalla ihmisiä loppuvat työt. Maan hallitus on luvannut tukipaketin poikkeustilanteesta selviytymiseen. Korona jättää kuitenkin jäljen kuntien ja kotitalouksien talouteen. Tähänkin on nyt varauduttava.

Oulussa tilanne on koko viikon ajan pysynyt rauhallisena. Johtajat, työntekijät ja asukkaat ovat tehneet parhaansa. On selvitetty uusia käytänteitä, mahdollisuuksia ja varauduttu pandemian vielä vaikeampaankin aikaan.

Ensi maanantaina kokoustava kaupunginhallitus kokoontuu fyysisesti, mutta testaa etäkokousvälineiden toimivuuden. Jatkossa tarkoitus on siirtyä sähköiseen kokoustamiseen. Tai ainakin mahdollistaa se luottamushenkilöille. Päätöksenteossa edetään tarvittavat kokoukset pitäen ja asioita valmistellaan lähes normaaliin tahtiin. Yhteiskuntamme rattaat pyörivät koronasta huolimatta.

Nyt lähdenkin tarkistamaan nelosluokkalaisen etätehtävien tekoa. Kuvataiteessa projektityö kotoa löytyvistä kierrätysmateriaaleista ja sen dokumentointi powerpoint- esitykseksi. Opettajalta tuli hyvät ohjeet ja homma näyttää pelaavan.

Uuden keskellä

Perjantai 13.3.2020

Ensin oli kalenteri täysin buukattuna kokouksista, tapaamisista, tilaisuuksista ja reissuista. Viikon varrella yksi jos toinen peruttiin. Ymmärrettävästi. Elämme varsin poikkeuksellista aikaa. Eurooppaan ja samalla Suomeen rantautunut corona-viirus leviää rajusti ja taudin rajaaminen on nyt meidän kaikkien yhteinen ponnistelumme. Riskiryhmille tauti voi olla kohtalokas. 

Olen seurannut tarkasti viranomaistiedotteita ja median välityksellä mm. valtioneuvoston tiedottamista pandemiasta. Tietoa on ollut saatavilla runsaasti ja tilannekuvaa päivitetään jatkuvasti. Mikään suositeltu toimenpide ei ole ollut turha. Ihmiset, yritykset, kunnat ja esimerkiksi urheiluseurat sekä kulttuurilaitokset ovat ottaneet ihailtavan vakavasti ohjeiden noudattamisen. Pelejä, konsertteja tai kokouksia ei peruttu ilman harkintaa. 

Samalla on todettava, että ihmiset ovat ottaneet poikkeuksellisen tilanteen yllättävän rauhallisesti. No, muutamaa kaupan hamstraushysteeriaa lukuunottamatta. Käsien pesuohjeita ja muistutuksia on sosiaalinen media pullollaan, tarinoita perutuista ulkomaanmatkoista tai karanteenikokemuksia. Nyt on kerrankin aikaa kotoiluun ja vaikka perheen kanssa oleiluun tiukan harrasterumbatauon aikana. 

Kapunginhallituksen puheenjohtajana vastuuni on ylläpitää kaupungin asioiden valmistelua ja päätöksenteon kyvykkyyttä. Myös poikkeuksellisen tilanteen keskellä. Olen ollut hyvin informoitu kaupungin toimista viirustartuntojen ennalta ehkäisemiseksi. Toimet ovat kohdistuneet omaan henkilökuntaan, kuntalaisiin sekä kunnan palveluiden järjestämiseen. Seurataan tiedottamista kaupungin kotisivuilta www.ouka.fi/korona . Sivuja päivitetään tiheään. 

Yhdessä selviämme myös tästäkin tilanteesta. Pysytään reippaina ja tulevaisuuteen luottaen! 

Oulu ja puheenjohtajuus

Perjantai 21.2.2020

Olen osallistunut kuntapolitiikkaan yli puolet elämästäni. Tulin valituksi Haukiputaan valtuustoon juuri täytettyäni 18 vuotta. Se mitä ympärillä läheisesti tapahtuu on kiinnostanut minua aina. Saappaat politiikassa ovat kasvaneet erilaisten luottamustehtävien kautta: koulun oppilaskunnasta, maakuntahallituksen pöydästä eduskuntaan ja sieltä Euroopan parlamenttiinkin. 

Olen saanut oppia, kasvaa ja kokea paljon politiikan myötä. Onnistumisista on tuuletettu mutta erityisesti pettymyksistä olen oppinut kaikkein eniten. Yhteistyöverkostoja, ystäviä sekä tuttavia on kertynyt vuosien varrella valtavasti ympäri maan ja yli puoluerajojen. Brysseliin tuli luotua myös hyvä kontaktipinta.

Keskustan Oulun kunnallisjärjestö, yhdessä valtuustoryhmän kanssa, nimesi minut Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajaehdokkaaksi. Paikka tuli täytettäväksi, kun puheenjohtaja Kyösti Oikarinen toivoi jäävänsä eläkkeelle ja osallistumaan päätöksentekoon valtuutettuna. Valtuusto tekee lopullisen valinnan maanantaina 24.2. kokouksessa.

Olen tehtävästä erittäin innostunut ja kiitollinen. Edessä on kova vuosi Oulun kuntatalouden tervehdyttämiseksi, valtakunnallisiin uudistuksiin vastaamista, isojen infrahankkeiden rahoituksen lobbaamista ja erityisesti poliittisen päätöksenteon ilmapiirin ja yhteishengen nostamista. Oulu voi olla kokoaan suurempi pohjoisen veturi, jos löydämme koko seudulle lisää myönteistä myötätuulta.

Innoissaan uuden edessä! 

Tästä se lähtee!

Torstai 13.2.2020

Osallistuin ensimmäiseen Euroopan alueiden komitean täysistuntoon Brysselissä. Oli mukava palata kaupunkiin ja parlamenttiin. Vuodessa kerkesin saada hyvän verkoston ihanista ihmisistä, joita on nyt taas mukava tavata. 

Aluksi muutama sana alueiden komiteasta. Tämä ei taatusti ole kovin monelle tuttu päätöksentekoelin. Ei aluksi minullekaan. 

Euroopan alueiden komitea on perustettu vuonna 1994 vahvistamaan alueiden ja kaupunkien vaikutusvaltaa Euroopan asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Mukana on 26 jäsenvaltiota ja meitä on valittu yhteensä 350 edustajaa ja Suomesta yhdeksän.

Euroopan komission, EU:n neuvostonja Euroopan parlamentinon kuultava Euroopan alueiden komiteaa valmisteltaessa lainsäädäntöä aloilla, joka koskevat suoraan paikallis- ja aluehallintoa. Tällaisia aloja ovat muun muassa terveydenhuolto, koulutus, työllisyys, sosiaalipolitiikka, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus, liikenne, energia ja ilmastonmuutos.

Istuntoja on noin kuusi kertaa vuodessa, jossa päätämme lausuntojen sisällöstä. Asioita valmistellaan valiokunnissa. Kuulun itse COTER ja NAT valiokuntiin. Ensimmäisessä vaikutetaan alueiden kehittämiseen, yleiseen EU rahoitukseen ja liikenteeseen kuuluvista asioista. NAT puolestaan keskittyy luonnonvaroihin, ruokaturvaan ja matkailuun liittyviin kysymyksiin. 

Jäseninä kuulumme myös poliitisiin ryhmiin. Omani on Renew Europa, jonka joku voi tuntea vanhana Alde ryhmänä. Poliittisia ryhmiä on yhteensä kuusi.

Olen innostunut tehtävästä. Euroopan ja maailman ongelmat, mutta myös niiden ratkaiseminen vyöryvät kotisohville asti. Ilmastokysymykset tai epidemiat eivät tunne valtioiden rajoja. Olemme yhdessä enemmän. Siksi on hyvä jakaa hyviä käytäntöjä, keksiä uusia tapoja ratkaista asioita ja erityisesti ylläpitää ihmisten ja kansojen välistä yhteistyötä.

Tuhannet kiitokset

Torstai 30.5.2019 klo 8:44

Olen ollut mukana yhteisten asioiden hoitamisessa reippaasti yli puolet elämästäni. Jo kouluaikoina kuuluin oppilaskuntaan ja sain toimia luottamusoppilaana. Siitä ne saappaat pikku hiljaa kasvoivat. Olin innokkaana mukana nuoriso- ja opiskelijapolitiikassa. Olen saanut olla niin oman asuinkuntani, maakunnan, eduskunnan ja nyt Euroopan parlamentin jäsenenä. 

Motivaatiota ei tarvitse hakea kaukaa. Lähialueiden asioiden edistäminen on aina yhtä mielekästä kuin yrittää ratkaista Afrikan kuivuuden ja nälänhädän ongelmia. 

Politiikan työssä tullakseen valituksi pitää osallistua vaaleihin ja saada luottamusta äänestäjiltä. Läpimeno ei aina ole varmaa. Vaalityön tekeminen on puolestaan ihan oma lajinsa. Siihen saavat osallistua niin lähisukulaiset, ystävät, tuttavat kuin järjestöväkikin. Minulla on aina ollut hienoja tukijoita ympärilläni. Yhdessä on kierretty Suomea, tarjoiltu kauppojen edessä kahveja, jaettu esitteitä, keskusteltu ja kannustettu ihmisiä osallistumaan.

Suomen voitokkaan jääkiekkojoukkueen päävalmentaja Jukka Jalonen kiteytti Leijonien menestymisen salaisuuden hyvin: ”Meidän pitäisi ihan kaikkien sisältää se, että yhdessä tekemällä saadaan enemmän aikaan. Se kaikki mitä annat muille, tulee sulle jossakin kohtaa takaisin.” Näin on käynyt minullekin. Olen itse sekä perheeni antanut elämästäni paljon politiikan tekemiseen, mutta saanut ja oppinut yhteiskunnasta, maailmasta ja ihmisistä paljon.

Kiitos ja kumarrus. EU-vaaleissa sain 36302 ääntä ja sillä jäin Euroopan parlamentin varasijalle. Kiitos teille jokaiselle äänestäjälle ja vaaleissa minua tukeneille ihmisille. Olen teistä kaikista kiitollinen. Nyt on minun aika vetää syvään happea, hengähtää ja miettiä mitä sitä ison tekee.

Osaamisen kehittämistä ja elinikäistä oppimista täytyy tukea

Lauantai 25.5.2019 klo 11:46 - Mirja Vehkaperä

Arvostan yritteliäisyyttä. Meidän on tuettava jokaisen ihmisen mahdollisuuksia kantaa oma kortensa kekoon.

Tein keväällä pienen kyselyn kollegoideni, suomalaismeppien, nuorille avustajille. Ajattelin, että ihmisen käsitys siitä, millainen on hyvä työntekijä, kuvailee paitsi hänen arvojaan, myös käsityksiä siitä, millaisia työntekijöitä työ nykyaikana arvostaa. Kysyin avustajilta: Millä sanalla haluaisit, että muut kuvailisivat sinua työntekijänä?

Vastaukseksi sain seuraavia: osaava, ahkera, tunnollinen, tehokas, luotettava, vastuullinen, oikeudenmukainen, ammattitaitoinen, pätevä, visionääri, monipuolinen, luova, analyyttinen, joustava.
 
Avustajakunnan vastaukset heijastelevat työelämää, jossa suomalaisille työntekijöille perinteiset arvot kuten ahkeruus ja tunnollisuus pitävät yhä pintansa, mutta jossa vaaditaan yhä enemmän kykyjä ja taitoja, jotka ovat nykypäivän vaihtelevassa työelämässä tärkeitä.  On oltava joustava, tehokas, luova, monipuolinen, ja pitää olla kykyä visioida tulevaa.

Mitä, miten ja missä työtä tehdään, sekä vaatimukset osaamisessa, ovat kaikki muutoksessa. Meillä on yhä enemmän erilaisia työtehtäviä, jotka jäävät perinteisen palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastoon: freelance-työt, kevytyrittäjyys, erilaiset projektityöt sekä alustatalouden synnyttämät työt - vaihtotaloutta tai talkootyötä unohtamatta.

Kokoaikaisuus ja vakituinen työpaikka eivät ole enää normeja. Työtehtävien ja työnantajien vaihdellessa työtehtävät moninaistuvat. Ammatti-identiteetti ei kaikilla perustu enää tiettyyn koulutukseen ja työtehtävään, vaan muodostuu monesta erilaisesta palasesta. Osaamisesta. Tämä tarkoittaa, että soveltuva osaaminen korostuu.

Työelämän muutokset vaativat rakenteellisia muutoksia: koulutuksen, sosiaaliturvan ja työlainsäädännön pitää vastata työnantajien ja työntekijöiden todellisuutta ja tarpeita. Koska EU:n sisämarkkinoilla tavara ja palvelut ja ennen kaikkea työvoima liikkuu vapaasti, pitää myös EU-tason toimet vastata työntekijöiden todellisuutta ja tarpeita.

Työelämässä 25 vuotta vanhalla yliopistodistuksella ei pääse enää pitkälle. Lisä- ja jatkokoulutusta, valmennusta, mentorointia, sekä täysin uutta koulutusta pitää olla tarjolla kaiken ikäisille sekä työelämässä että sen ulkopuolella oleville, tukien elinikäistä oppimista.

Suomalaisessa mallikkaassa koulutusyhteiskunnassa tämä onkin havaittu. Erilaiset elinikäisen oppimisen ja aikuisoppimisen keinot sekä vertaisoppimisryhmät ovat yleistyneet. Muutoksen keskellä ihminen hakee kuitenkin turvaa ja ennakoitavuutta. Meidän on kyettävä varmistamaan, ettei kukaan tipu muutoksen pyörästä samalla, kun kaikille on turvattava mahdollisuus kehittää itseään, osaamistaan ja taitojaan.

Suomen ja Euroopan menestyminen tulevaisuudessa riippuukin kansalaisten osaamisesta ja sen kehittämisestä. Tämä vaatii kunnianhimoisia toimia.

Vaikka koulutuspolitiikka on ja pitää säilyä kansallisissa käsissä, EU:n tasolla tehdään osaamista, koulutusta, tutkimusta ja innovaatioita edistävää ja ohjaavaa politiikkaa, yhteistyötä ja investointeja.

Osaamiseen on investoitava. Uuden komission pitää ottaa tämä huomioon laatiessaan strategiaa seuraavalle kaudelle. Myös jäsenvaltioita on kannustettava investoimaan innovaatioihin, koulutukseen, tutkimukseen ja osaamiseen. Unionin yhteisten pelisääntöjen myötä edistämme toimivia ja tasa-arvoisia työmarkkinoita sekä yhtäläisiin mahdollisuuksiin perustuvaa politiikkaa. Tämä lisää myös kansalaisten luottamusta unioniin. Kokemusta, että ketään ei jätetä muutoksen ulkopuolelle.

Samalla, kun mahdollistamme kaikille kokemuksen, että he voivat kantaa voimavarojensa ja relevantin osaamisensa puitteissa oman kortensa kekoon.