Uuden peruskoulun puolesta

Torstai 5.12.2013

Nyt ne sitten tulivat. Maailmanlaajuiset peruskoululaisten Pisa-tulokset. Kirjoittamisen, luetun ymmärtämisen, luonnontieteiden ja matematiikan mittauksilla osaamisemme ovat heikentyneet ja erityisesti Aasian maat kirineet listojen kärkeen. Kun itseruoskinnan päivät on pidetty, katsetta on suunnattava tulevaan. Koulutus tulee olla edelleen pienen kansamme ylpeyden aihe.

koululaiset_oulu.jpg

Korvensuoran koululaiset Oulussa vaativat homeista kouluunsa remonttiin keväällä 2013

Peruskoulutus tarvitsee tiukan tilanneanalyysin alan ammattilaisten toimesta. Yksin Pisa-tulokset eivät riitä kertomaan koulutuksen vahvuuksista ja epäkohdista. Tutkimustieto oppilasaineksen muutoksista, opetushenkilökunnan osaamistasosta, käytössä olevista pedagogisista menetelmistä ja koulutuksen resursseista auttavat hahmottamaan peruskoulutuksen todellisen tilanteen.

Hallituksen leikkauslistat koulutuksesta on peruttava välittömästi. Tarvitsemme uudistamistyöhön lisää taloudellisia resursseja. Tilannetta ei helpota yhtään tehty linjaus oppivelvollisuusiän nostosta 17 vuoteen. Koulutustakuu tarvitsee täsmätoimia koulupudokkaiden auttamiseksi.

Osaava ja innostunut opetushenkilökunta on voimavaramme. Opettajakoulutuksen remontti on tehtävä välittömästi. Opettajat tarvitsevat uusia pedagogisia työtapoja, eväitä erilaisten oppilaiden huomioimiseen ja työn päivittämistä yhteiskunnan vaatimusten tasolle.

Raja-aidat varhaiskasvatuksen, yhtenäisen peruskoulun ja toisen asteen välillä ovat kaatuneet. Miksei tämä näy myös opetushenkilökunnan koulutuksessa? Uskallan nostaa keskustelua myös opettajien palkkauksesta, työoloista, täydennyskoulutustarpeesta sekä kodin ja koulun välisestä yhteistyökyvystä.

Kun opiskelin itse luokanopettajaksi, kuului opintoihin av-välineiden hallinnassa piirtoheitin. Opetusteknologia on muuttunut vauhdilla ja uusia apuvälineitä on tullut liukuhihnalla. Tekniikkaa on pystyttävä soveltamaan luonnollisesti koulutuksessa. Älytaulut, dataprojektorit ja tietokoneet menettävät merkityksen, ellei oppisisältöjä kehitetä ja uudisteta. Teknologia ei ole itsetarkoitus vaan väline uuden oppimisessa. Meillä on paljon mahdollisuuksia uusien oppimisympäristöjen rakentamisessa.

Aivan toinen luku on peruskoulun sisältöjen, tuntijaon ja opetettavien aineiden uudistustyö. Viimeisin harjoitus kariutui talouskysymyksiin. Pisa-tulokset antavat signaaleja osaamisestamme. Aine- ja aihekokonaisuuksia pitää pystyä ravistelemaan.

Kasvu ja oppiminen ovat hyvin yksilöllisiä asioita. Kasvatusvastuuta ei voida ulkoistaa yksin yhteiskunnalle, eikä koulutuspaineita opettajille. Ratkaisevassa roolissa ovat myös lasten ja perheiden asenteet koulumaailmaa kohtaan. Vaadimmeko opiskelijoilta liikaa vai liian vähän? Miksi lapset eivät viihdy koulussa? Ovatko vanhemmat peruskoulun voimavara vai rasite? Eriytyykö opetus liikaa oppilaiden ja koulujen välillä? Meillä on oiva tilaisuus käydä rakentavaa vuoropuhelua peruskoulun kehittämisestä. Tähän työhön olen itse valmis mukaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: peruskoulu, PISA, opettajankoulutus, oppivelvollisuus