Perheiden ja lasten parhaaksi

Perjantai 9.2.2018 klo 15.35

On oltava realistinen. Myös politiikassa. Olen seurannut, kommentoinut ja etsinyt ratkaisua hallituksen ja ministeri Saarikon johdolla tehtyyn perhevapaauudistukseen. Uudistukselle asetetut tavoitteet, eri tahojen ristiriitaiset toiveet sekä rahoituskehys eivät mahdollistaneet aidosti lasten ja perheiden parhaaksi tehtävää uudistusta. Näillä nuoteille ei syntynyt sinfoniaa.

Liian moni perhe olisi menettänyt toimeentuloaan. Jopa kahdella kolmasosalla perheistä tuet olisivat pienentyneet, osalla merkittävästi.

Olen vahvasti sitä mieltä, että perheet ansaitsisivat vanhempainvapaiden uudistuksen. Tämä tuleekin kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan ja sen toteuttamiseksi pitää varata rahaa. Tehty selvitystyö ja kustannusten laskelmat on syytä laittaa visusti talteen. Parhaillaan ollaan toteuttamassa sosiaaliturvan kokonaisuudistusta. Olisi luontevaa katsoa myös perhevapaita tässä tarkastelussa.

Asetin itse perhevapaauudistuksille kolme reunaehtoa. Ensinnäkin sen tulee antaa erilaisille perheille aito valinnanmahdollisuus lasten hoitomuotoa valittaessa. En innostu kiintiöistä. Perheiden tilanne, lasten tarpeet ja vanhempien työtilanteet muodostavat kehikon, jonka kautta vanhemmat osaavat itse päättää vanhempainvapaistaan.

Toiseksi haluan kaikin tavoin kannustaa isiä osallistumaan lasten kasvatukseen ja hoivaan. Se ei synny pakolla tai kiintiöillä. Tarvitaan asennemuutosta vanhempien kesken, joustoja työelämässä ja taloudellisia kannustimia. Esitetyssä mallissa isäkiintiöitä olisi nostettu niin rajusti, että ne olisivat varmasti jääneet valtaosin käyttämättä. Tämä ei ole ainakaan lapsen etu.

Kolmanneksi haluan kaikin tavoin edistää pienten lasten hoitoa kotona. Kotihoidontuki on hieno mahdollisuus hoitaa lasta kotona aina kolmivuotiaaksi asti. Vanhemmat tarvitsevat kotiin annettavia palveluita ja pienille lapsille voimme tarjota kerhoja ja avoimen varhaiskasvatuksen päivätoimintaa.

Perhevapaauudistus ei toteudu tämän vaalikauden aikana. Sitä ei kuitenkaan kuopata. Käydään vilkasta keskustelua edelleen perheiden ja lasten parhaaksi. Onneksi meillä on asiasta innostunut perheministeri Annika Saarikko.

Lue myös perheministeri Saarikon blogi aiheesta: annikasaarikko.fi

Keskustelua vuoden 2018 budjetista

Torstai 21.12.2017 klo 12.02

Liikenteeseen supervuosi 

Ensi vuoden budjetissa liikenteen iso kuva on kunnossa, ja siitä kuuluu kiitos ministeri Bernerille. Vihdoinkin meillä on uudistuskykyä, halua ja tahtoa satsata liikenteeseen ja väyliin. Väylien kannalta ensi vuosi on rahoituksen suhteen supervuosi. Meillä on lähes 500 miljoonaa euroa korjausvelkarahaa käytettävissä nyt olemassa olevien väylien eli teiden, satamien ja ratojen korjaukseen ja parantamiseen. Uusia investointihankkeitakin käynnistetään.

Ensimmäistä kertaa myöskin liikennesektorin päästöjen vähentämiseen varataan 14 miljoonaa euroa, millä tuetaan sähkö- ja kaasuautojen hankkimista ja myöskin niiden lataus- ja jakeluinfran rakentamista sekä romutuspalkkiollekin tulee jatko. Väylähankkeiden tulevaisuuden rahoitusmalleja täytyy linjata pikaisesti eduskunnassakin, ja siihen meillä on parlamentaarinen mahdollisuus. Tai tarvitsemme miljardiluokan tasokorotuksen tulevaisuuden liikennehankkeiden toteutukseen.

Infran korjausvelkaa syntyy koko ajan niin maalla, merellä kuin ilmassa, nyt myöskin avaruudessa, kun vanhat satelliitit vanhenevat. Korjausvelkaa tulee 100 miljoonaa euroa vuodessa lisää. Myös uusia investointeja tarvitaan, koska kilpailukykymme on niiden varassa. Siksi esimerkiksi isot hankkeet, Jäämeri-yhteydet tai Tallinnan tunneli tai muut isot ratahankkeet, eivät kertakaikkisesti mahdu nykyisten budjettien rakenteeseen menoeränä, vaan siinä pitää olla joku budjetin ulkopuolinen rahoitusmalli, johon saataisiin myöskin kansainvälistä rahoitusta ja budjetin ulkopuolista rahoitusta mukaan.

Oman maakuntani liikennehankkeisiin voi olla aidosti ylpeä. Saimme pitkään ajetut hankkeet budjettiin kuluvan ja tulevan vuoden aikana. Lista on pitkä: korjausvelkarahaa usean alempiasteisen tien kunnostamiseen, 4- tien parantaminen Kempele-Kemi välillä, Oulun satama ja meriväylän syventäminen, Hailuodon kiinteä yhteys, Oulun lentokentän kiitoradan perusparannus, vt22 Kiimingin kohdilta kuntoon......

Suomi elää puusta, metsistä ja osaamisesta 

Budjetissa puurakentamisen ohjelmaan lisätään 2 miljoonaa euroa. Se on tervetullutta, koska puun jalostusarvon pitää olla se ykkönen, jota me viemme eteenpäin. Toivon, että myöskin kansainvälistä vientiä puurakentamisen ja osaamisen puolesta koordinoidaan, koska siellä näen isoa potentiaalia siihen, miten kansantaloutta pystytään kasvattamaan puurakentamisen ja puuosaamisen viennillä.

Hallitus on tehnyt suuria ja pieniä tekoja energia- ja ilmastopoliittisella puolella koko tämän vaalikauden aikana. Aihe on myös suuresti agendalla, kun mietitään tulevia vuosia ja kansainvälisiä ratkaisuja.

Olen erityisen tyytyväinen siihen, että ilmasto- ja energiatalkoisiin ovat lähteneet myöskin useat kunnat, kaupungit ja seutukunnat. Nämä kaupunkien ja alueiden ilmastotyöt jatkuvat, mutta ennen kaikkea toivon, että Hinku-hanke, hiilineutraali yhteiskunta ja kunnat, jatkaa alueella työtä. Ainakin oman kuntani Oulun naapurikunta Ii on pisteenä iin päälle tehnyt työtä sen puolesta, että alueiden asukkaat ovat itse ideoineet, mitä voisivat tehdä vähentääkseen hiilijalanjälkeään. Tulokset puhuvat puolestaan.

Hallitus jatkaa ilmastonmuutoksen vastaista työtä merkittävillä lisätoimilla, ja ilmastoon ja energiaan liittyvä lisäpaketti nousee summaltaan 48 miljoonaan euroon, ja sillä tuetaan energia- ja ilmastostrategian lähtökohtia. 

 

Työtä ja toimeliaisuutta koko Suomeen 

Olen erityisen tyytyväinen siihen, että Sipilän hallitus katsoo koko Suomen kilpailukykyä, yrittäjyyttä ja työllisyyttä koko maan alueella. Yritysten edellytysten tukeminen on erityisen tärkeää. Siksi alueellisen kuljetustuen jatkaminen ensi ja seuraavalle vuodelle 2019 on hyvä päätös. Siihen varataan vuosittain 5 miljoonaa euroa. Pidän tärkeänä, että sitä jatketaan myöskin vuoden 2019 jälkeen.

Työllisyys ja työttömyys ovat puhuttaneet paljon. On hieno asia, että 50 000 työllisen lisääminen viime vuoteen verrattuna on tapahtunut vuoden aikana. Työ on parasta sosiaaliturvaa. Työllisyyden edistämiseksi pitää tehdä lujasti töitä. Siksi on käsittämätöntä, että työttömyysturvan aktiivimallia on riepoteltu aika rankastikin. Me haluamme lisätä toimenpiteitä siihen, että työttömät pääsisivät töihin, ja näihin aktiivitoimenpiteisiin muun muassa kuntoutuksen ja osaamisen, koulutuksen puolella satsataan lisää. 

Työttömyysturvan aktiivimalli kannustaa hakeutumaan töihin ja työvoimapalveluihin työttömyyden kaikissa vaiheissa. Samalla työttömyysturvan omavastuupäiviä vähennetään työttömyyden alussa 7 päivästä 5 päivään.

On tärkeää, että työttömät pääsevät omaehtoisesti opiskelemaan. Lyhytkestoista opiskelua työttömyysturvalla helpotetaan. Työnsä menettänyt voi pysyä aktiivisena ilman pelkoa työttömyysetuuden menettämisestä ja hakeutua esimerkiksi ammatillisia valmiuksia ja yritystoimintaa tukevaan koulutukseen.

Työttömillä on myöskin tulevaisuudessa vielä parempi mahdollisuus harjoittaa yritystoimintaa neljän kuukauden aikana työttömyysturvalla. Tämä on hyvä osoitus siitä, että voidaan kokeilla niitä työllisyyden siipiä myöskin sen oman osaamisen puitteissa työllistäen itse itsensä.

 

Tuemme lapsia, nuoria ja perheitä

Aika moni puolue ja eduskuntaryhmä on sanonut, että kasvu kuuluu kaikille. Niin se kuuluukin silloin, kun talouskasvua on jaettavissa. Sosiaalista oikeudenmukaisuutta harjoitetaan ensi vuoden budjetin osalta erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla. 

Erityisen tyytyväinen olen siihen, että tämä hallitus satsaa lapsiin, nuoriin ja perheisiin. Ensi vuoden alusta ministeri Saarikon johdolla linjataan perhevapaauudistus. On tärkeää, että uudistus ja vanhempainvapaajärjestelmän remontti tehdään lapsi- ja perhelähtöisesti. Lapsen luontaista kasvua ja kehitystä pitää tukea.

On tärkeää, että tuemme vanhempien osa-aikatyömahdollisuuksia silloin, kun lapset ovat pieniä. Toivon, että me löydämme yhdessä niin hallituspuolueiden kuin sitten työryhmässä olevien ihmisten ja järjestöjen kanssa yhteisen näkemyksen perhevapaauudistuksen tulevaisuudesta.

Uudistukset eivät lopu tähän, vaan seuraavan vuoden perhe-etuuksien parantamista on monella rintamalla:

Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan 70 miljoonalla eurolla vuoden alusta niin, että alennukset kohdistuvat pieni- ja keskituloisiin. Maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin tulee lähes 7 000 perhettä lisää. Toisen lapsen sisaralennus nostetaan 50 prosenttiin. Sitten kokeilemme 5-vuotiaiden maksutonta varhaiskasvatusta niiden kuntien ja niiden lasten kanssa, jotka haluavat lähteä mukaan tähän kokeiluun.

Äitiyspakkaukseen tehdään korotuksia niin, että äitiysavustusta korotetaan noin 30 eurolla. Ja sitten, mikä on parasta: minimisairauspäivärahoja korotetaan 23 eurolla kuukaudessa. Se tarkoittaa, että pikkulapsiperheiden vanhempainpäiväraha nousee samalla ja esimerkiksi pienimmät äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahat nousevat sillä 23 eurolla kuukaudessa.

Teemme yksinhuoltajakorotuksen lapsilisään, 5 euroa kuukaudessa, se on 60 euroa vuodessa. Ja erityisesti keskusta on ajanut sitä, että opintotukeen tehdään huoltajakorotus. Se tapahtuu nyt sitten ensi vuoden alusta, ja opintotukeen huoltajakorotus on 75 euroa kuukaudessa.

Nämä satsaukset lapsiin, perheisiin ja nuoriin ovat tärkeitä mietittäessä sitä, milloin tätä oikeudenmukaisuutta erityisesti voidaan käyttää.

 

Työllisyyden parantamiseen aktiivisuutta

Maanantai 18.12.2017 klo 16.56

Työllisyyden parantaminen vaatii toimia kaikilta, niin yhteiskunnalta, työnantajilta kuin työnhakijoiltakin. Eduskunnassa on käsittelyssä uusi aktiivimalli, jolla edistetään työllisyyttä ja halutaan estää työttömyyden pitkittymistä. Malli perustuu kolmikantaisen työryhmän työhön.

Aktiivimallissa työttömyyden alun omavastuupäiviä vähennetään nykyisestä 7 päivästä 5 päivään. Muutos parantaa työttömyysetuuden saajan taloudellista tilannetta työttömyyden alussa.

Jatkossa työttömän aktiivisuutta seurataan kolmen kuukauden jaksoissa. Aktiivisuus osoitetaan osallistumalla työllistymistä edistäviin palveluihin tai palkkatyöhön. Työllistyminen voi olla myös osittaista. Yritystoiminta lisätään yhdeksi tavaksi edistää omaa työllistymistä.

Työllistymistä edistäviä palveluita ovat mm. työnhakuvalmennus, uravalmennus, työvoimakoulutus, työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen koulutus, työkokeilu sekä kuntouttava työtoiminta. Aktiivisuuden voi osoittaa myös osallistumalla muuhun te-toimiston järjestämään palveluun tai toimintaan, joka parantaa työllistymisedellytyksiä. Nämä voivat olla esimerkiksi erilaisia erikseen sovittavia työ- tai uravalmennuksia. Erilaisten vaihtoehtojen avulla työttömät halutaan pitää kiinni työnhaussa ja välttää työttömyyden pitkittymisestä johtuvaa työelämästä syrjäytymistä.

Malli ei hidasta työttömyysetuuksien maksamista, eikä vaikuta käsittelyaikoihin. Osa työttömyysetuuden saajista on kokonaan vapautettu aktiivimallista. Näitä ovat esimerkiksi henkilöt, jotka saavat työkyvyttömyyteen tai vammaan perustuvaa etuutta samaan aikaan työttömyysetuuden kanssa sekä omais- ja perhehoitajat, jotka saavat työttömyysetuutta. Myös työttömyyseläkettä hakevat työttömät ovat mallin ulkopuolella.

Työttömyysetuutta voi saada myös soviteltuna, jos osoittaa aktiivisuutensa palkkatyössä tai yritystoiminnalla. Sovittelussa on vain osa ansiotuloista pienentää etuutta ja käytössä on 300 euron suojaosa. Sen alittavat tulot eivät vaikuta etuuteen ollenkaan. Jos taas tulot ovat yli suojaosan, puolet suojaosan ylittävästä tulosta pienentää etuutta. 400 euron tulosta siis 50 euroa pienentää etuutta. Kokonaisuudessaan palkka ja työttömyysetuus yhteen sovitettuna on enemmän kuin pelkkä työttömyysetuus täytenä.

Seurantajakson aktiivisuus vaikuttaa seuraavan kolmen kuukauden jakson etuuteen. Kun työtön on aktiivinen, hän saa etuutensa normaalin suuruisena tai korotettuna. Jos tarvittavaa aktiivisuutta ei pysty osoittamaan, etuutta alennetaan väliaikaisesti. Pienennys kestää seuraavan kolmen kuukauden jakson ajan. Pienennys on yksi omavastuupäivä kuukaudessa. Pienentäminen ei kertaannu, vaikkei aktiivisuutta pystyisi osoittamaan seuraavallakaan jaksolla, vaan pienentäminen tehdään aina täyteen etuuteen. 

Työtä ja toimeliaisuutta Suomeen

Torstai 14.12.2017 klo 9.24

Eduskunta alotti tänään vuoden 2018 budjetin käsittelyn. Koko syksyn ajan valiokunnissa on kuultu asiantuntijoita ja annettu lausuntoja valtion rahanjaosta. Olen erityisen iloinen siitä, että koko vaalikauden tehty työ kantaa hedelmää. Suomen talous kasvaa, työllisyys paranee ja velaksi elämisen loppu on näköpiirissä. Pääministeri Juha Sipilän johdolla on tehty päätöksiä, jotka edesauttavat muun muassa lisäsatsauksia perusturvaan, kuntapalveluihin, koulutukseen ja liikennehankkeisiin.

Olemme uudistusten tiellä. On selvää, että sote- ja maakuntauudistukset viedään maaliin. Jokainen suomalainen on ansainnut tasa-arvoiset julkiset palvelut. Pientä viilaamista on vielä sosiaali- ja terveysuudistuksen valinnanvapautta koskevassa lainsäädännössä, mutta nekin saadaan ratkaistua. Olemme purkaneet satoja turhia normeja ja lakeja. Näistä esimerkkinä mökkialueen muuttamisesta pysyväksi asutukseksi tai juhlakylttien pystytyksen tienvarsille ilman ilmoitusvaelvollisuutta. Byrokratian purkua jatketaan edelleen.

Talouskasvumme on orastavaa. Ylimääräistä jaettavaa ei edelleenkään valtion kirstussa ole. On kuitenkin oikeudenmukaista, että pienetkin liikkumavarat käytetään pienituloisten ja perusturvan varassa elävien ihmisten auttamiseksi. Siksi olen tyytyväinen, että keskustajohtoisesti on päätetty, että takuueläkettä korotetaan, omais- ja perhehoidon rahoitusta parannetaan, opintotukeen tulee huoltajakorotus, varhaiskasvatusmaksuja alennetaan, pienimpiä vanhempainpäivärahoja ja sairaspäivärahoja korotetaan, pienituloiset vapautuvat yleisradioverosta…… Listaa voisi jatkaa usean kappaleen verran. Edellä vain kourallinen esimerkeistä.

Oli erikoista, että pääoppositiopuolue SDP junnasi menneissä ja vanhoissa höttöesityksissä. Kehuivat puoluettaan uudistajiksi ja iskivät pöytään sellaisen pinon niitä, että alkoi lompakonpohjaa kuumottamaan. Kuka maksaa? SDP:n suuriin uudistusksiin kuului mm. oppivelvollisuuden pidentäminen, koko varhaiskasvatus ilmaiseksi sekä työttömille lisää etuisuuksia. Nyt ei ole aika lisätä valtion julkisia menoja. Eikä ottaa lisää velkaa. Sen sijaan koko oppositio voisi keskittyä esittämään keinoja työllisyyden ja talouskasvun vauhdittamiseksi. Meidän tavoite on, että ensi vaalikaudella vähintään 100 000 työtä vailla olevaa ihmistä saa työtä.

Käymme kuluvan ja ensi viikon värikästä keskustelua budjetista eduskunnassa. Toivottavasti rakentavassa hengessä.

Suomi 100

Tiistai 5.12.2017 klo 10.09

Tämä on ollut hieno matka. Suomen itsenäisyyden 100- vuoden juhlavuotta on juhlistettu riemukkaasti koko vuosi. On ollut kyläjuhlia, urheilukilpailuja, kokouksia, neulottu villasukkia ja valittu kansallisruuaksi ruisleipä. Yksi mieleenpainuvin juhlateko oli kolmen kunnan Suomussalmen, Taivalkosken ja Kuusamon alueelle perustettu Hossan kansallispuisto. Avajaiset luonnon keskellä ruokailuineen muistutti maamme luonnon kauneudesta.

”Sininen on taivas, siniset on silmänsä sen. Siniset on järvet, sinisyyttä heijastaen. Valkoinen on hanki, valkoiset on yöt kesien.”

Uskon, että lähes jokainen suomalainen on saanut kokea ripauksen juhlahumusta. Viikonvaihteessa pidettiin usealla koululla itsenäisyyspäivää. Opettajat olivat pukeutuneet kansallispukuihin ja oppilaiden esitykset olivat liikuttavia. Musiikki, näytelmät ja esitykset olivat ripaus mennyttä, mutta katse tiukasti tulevaisuudessa. On tärkeä kunnioittaa sotiemme veteraaneja, tuntea maamme historia ja olla ylpeä juuristamme.

”Kotimaa kun taakse jäi. Mietin hiljaa mielessäin. Mitä siitä kertoisin? Kysyjille vastaisin. Kertoisinko köyhyyden? Laudat eessä ovien, tai sen kaiken rikkauden...”

Oulu sai isännöidä valtakunnallisen Suomi-100 tilaisuuden viime lauantaina. Oulu-halli oli kauniissa juhla-asussa, konsertti yllättävä erilaisin ohjelmanumeroineen ja juhlaväki iloisella tuulella. Pääministeri sekä presidentti puolisoineen kunnioittivat läsnäolollaan juhlaa. Erityinen hatunnosto juhlan taiteelliselle toteutukselle. Oli nykytanssia, klassikkolauluja ja ihanat tanhuesitykset pikkupirpanoiden tähdittämänä.

Kun lasten kuoro kajautti Finlandian, ei salissa ollut kuivaa silmää.
”Oi Suomi, katso, Sinun päiväs koittaa
Yön uhka karkoitettu on jo pois
Ja aamun kiuru kirkkaudessa soittaa
Kuin itse taivahan kansi sois
Yön vallat aamun valkeus jo voittaa
Sun päiväs koittaa, oi synnyinmaa”

Eduskunta otti vastaan Nuorten uuden itsenäisyysjulistuksen. Se on 100Visio. Kuopion lyseon lukion oppilaat kuvasivat osuvasti mitä Suomi ja maailma tänä päivänä on:

"Rauhallinen ja hyvinvoiva maailma on edellytys rauhalliselle ja hyvinvoivalle Suomelle. Ainoastaan maailmalle avoimena Suomi voi menestyä tulevaisuudessa. Koska perusasiat ovat maassamme jo nyt erinomaisesti, on meidän autettava ihmisiä, joilla asiat ovat huonommin. Suomen pitää näyttää maailmalle mallia tasa-arvossa, demokratiassa ja onnellisuudessa."

Tässä yhä kansainvälistyvässä maailmassa korostuvat Suomen vahvuudet. Täällä on turvallista, meillä on ehyt yhteiskuntarakenne, demokratia, tasa-arvo, puhdas luonto, koulutusmahdollisuudet kaikille, sosiaaliturva ja peruspalvelut. Tulevaisuus on meistä kiinni. Yhdessä pystymme tekemään, osallistumaan, välittämään ja luomaan Suomen, jossa kaikki ovat mukana. Jokainen on tärkeä. Yhdessä.

HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ JA ROHKEUTTA TULEVIIN VUOSIIN!

Keskustelua lastensuojelusta

Perjantai 24.11.2017 klo 15.34

Viime päivinä on keskusteltu laajasti lasten asioista. On harmillista, että lasten pahoinvointi, huostaanotot sekä lastensuojeluilmoitukset kasvavat. Kehitys on kerta kaikkiaan katkaistava. Puuttuminen epäasialliseen lasten kasvatukseen, hoivaan ja hoitoon on tärkeää, mutta pystymmekö tekemään jotakin ennen kuin rysähtää? Miksi apua saadaan vasta kun on tehty lastensuojeluilmoitus?

Eduskunta on lisännyt tällä vaalikaudella kuntien valtionosuuksia ja olisi kohtuullista, että kunnissa niitä käytettäisiin sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Lasten ja perheiden palvelut aiotaan nyt koota yhteen, jossa katsotaan paremmin kokonaisuutta. Apua ja tukea on saatava oikeaan aikaan ja yhdestä paikasta.

Lastensuojelutyössä työskentelevät kokevat työssä uupumista ja riittämättömyyttä. Henkilökunta vaihtuu tiheään. Yksikään laki tai hoitajamitoituksen tarkistaminen eivät poista lasten ongelmia. Tarvitsemme useita muutoksia.

Näen, että lastensuojelun menojen lisääntymisen tarve on pysäytettävä. Syyttäviä sormia kuntia, kaupunkeja, lastensuojelun työntekijöitä tai eduskuntaa kohtaan on riittävästi. Tässä tilanteessa herää kysymys: mikä meitä aikuisia vaivaa, kun emme pysty huolehtimaan lapsistamme? Huostaanotot ja lasten pahoinvointi kumpuaa koko perheen tilanteesta. Lasten oireiden hoitamisen lisäksi katseet syytä kääntää meihin aikuisiin.

Tunnista, että aikuisten ongelmat, pahoinvointi, työssä uupuminen ja henkinen jaksaminen ovat usein koetuksella. Olemme kuitenkin ensisijaisesti vastuussa lapsistamme. Aikuisten hätään on haettava apua ja vertaistukea. Yksin ei kenenkään pidä jäädä ongelmia hautomaan. Varhaista puuttumista ja apua on esimerkiksi meidän jokaisen lähimmäisen kyky tunnistaa avuntarve ja auttaa resurssiemme mukaan.

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden teemana on yhdessä. Kasvatustyössä ja lasten hoivaamisessa tarvitaan meitä kaikkia. On aika tehdä välittävän vanhemmuuden rytiliike. Siihen tarvitaan meitä kaikkia.

Kiinteistöveron alarajaa ei koroteta, maatalouteen lisätukea

Keskiviikko 25.10.2017 klo 6.53 - Mirja Vehkaperä

Eduskunnassa käsiteltiin viime viikolla tämän vuoden kolmatta lisätalousarvioesitystä. Maatalouden pitkään jatkuneet vaikeudet ja huono satovuosi huomioitiin esityksessä 25 miljoonan euron lisärahoituksella. Lisäksi Suomi hakee EU:lta tukea poikkeuksellisten sääolojen johdosta ja selvittää, miten tukeminen onnistuu jatkossa parhaiten EU-sääntöjen puitteissa.

Lisätalousarvioesityksen yhteydessä valtiovarainvaliokunta päätti yhdessä hallituksen kanssa luopua kiinteistöveron alarajan nostamisesta. Suomen talous on nousussa eikä parantunut taloudellinen tilanne näin vaadi kiinteistöveron alarajan korotusta.

Päätös merkitsee asumiskustannusten nousun hillitsemistä. Muutos tuo helpotusta esimerkiksi monien pienituloisten eläkeläisten tilanteeseen. Korkea kiinteistövero voisi myös estää investointeja esimerkiksi maataloudessa.

Kunnat päättävät kiinteistöveron muutoksista lain määrittämien ala- ja ylärajojen puitteissa. Jatkossa kunnilla on entistä laajemmat mahdollisuudet tehdä muutoksia ja säädellä tulojaan, kun vaihteluväli on suurempi.

Näiden lisäksi lisätalousarviossa panostettiin mm. innovaatioiden tukemiseen ja digitalisaation edistämiseen lisäämällä rahoitusta Tekesille sekä Kansallisarkiston ja Väestörekisterikeskuksen digitalisaatiohankkeisiin.

Tyttövoimaa!

Keskiviikko 11.10.2017 - Mirja Vehkaperä

Koti kuntoon!

Tiistai 8.4.2014

Suomen talouden suuri kuva vuosille 2015–2018. Paljon suurempaa ja tärkeämpää keskustelunaihetta eduskuntaan on vaikea keksiä. Kataisen hallituksen keskeiset tavoitteet eivät ole toteutuneet. Velkasuhde ei käänny laskuun. Alijäämän kasvua ei saada kuriin eikä työllisyysaste käänny nousuun. Ainakaan tällä menolla.

Hallituksen talouspolitiikkaan kuuluu muun muassa tienpidon korjausvelan kasvattaminen ja lapsiperheiltä leikkaaminen. Kehysriihessä hallitus päätti säästää perusväylänpidosta 100 miljoonaa euroa. Näin käveltiin kepeästi eduskunnan päätösten yli.

Kansallisomaisuutemme korjausvelka on ihan oikeaa velkaa. Jos teitä ei kunnosteta, niiden arvo laskee ja lasku sen kuin kasvaa.

Lapsilisien leikkaukset, kotihoidontuen pakkokiintiöinti ja aiemmin jäädytetyt lapsilisien indeksitarkastusten jäädytykset ovat kylmää kyytiä perheille. Kun tähän soppaan lisätään energiaveron, polttoaineveron, ajoneuvoveron ja kiinteistöveron nostot, suomalaisia perheitä ei ole näissä säästötalkoissa säästelty.

Keskustalla on lääkkeet Suomen talouden tasapainottamiseksi. Kaikki energia on suunnattava työpaikkojen luomiseen. 200 000 uutta työpaikkaa pitää asettaa tavoitteeksi. Esimerkiksi energia-alalle, elintarviketeollisuuteen, matkailuun ja teknologia-alalle uuden työn luominen on mahdollista.

Suomen vaihtotase on saatava kuntoon, ja vienti vetämään. Erityisesti energiaomavaraisuutta lisäämällä ja tuontihiilen käyttöä vähentämällä vaihtotaseemme paranee. Tarvitsemme myös uuden eläkeratkaisun.

Meidän on pidettävä taloudestamme hyvää huolta, jotta voimme huolehtia kaikista. Pidetään koti kunnossa!

Talouden pyörät pyörimään!

Kotikunta-maakuntamalli on vastaus kuntasekasortoon

Torstai 27.2.2014

Kuuden puolueen eripurainen hallitus pystyi hallitusneuvotteluissa sopimaan vain siitä, että kuntien itsehallintoa vähennetään ja kehyskunnat liitetään tarvittaessa vaikka pakolla keskuskuntiin. Kun kuntien uudistaminen on aloitettu tästä nurinkurisesta lähtökohdasta, tärkein on unohtunut: nimittäin kuntalaiset ja kuntalaisten palvelut.

Kunnissa kyllä tiedetään, että jonkinlaiset uudistukset ja yhteistyö ovat tarpeen tulevaisuuden haasteiden voittamiseksi. Kuntaministeri Virkkusen linja, jossa keskusvalta pyyhkii pöytää kuntien itsehallinnolla, on kuitenkin jumittanut kaikki uudistukset koko valtakunnassa.

Älyttömyyden huippu on ollut käsitellä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä erillään kuntaliitoksista. Ensin pitäisi olla selvillä se, miten yhteiset palvelut tuotetaan, ja sen jälkeen voidaan miettiä hallinnon järjestämistä ja kuntien rajoja!

Hallituksen sote-malli eli ns. isäntäkuntamalli jakaa kunnat isäntiin ja renkeihin. Valtionosuusuudistuksessa kuntien rahoitusta leikataan rajusti. Molemmat mallit kannustavat pieniä kuntia liittymään ”vapaaehtoisesti” oman seutunsa keskuskuntiin.

Pakkoliitokset loukkaavat Suomen perustuslakia ja kuntien itsehallintoa. Keskusta ei hyväksy valtion sanelemia kuntien pakkoliitoksia. Kuntaliitokset voivat olla joillekin kunnille aivan hyvä ratkaisu - jos päätös tehdään yhteisesti kaikkien kuntien kesken. Pakolla ei synny hyvää lopputulosta.

Keskustalla on vaihtoehto. Kotikunta-maakuntamalli. Malli takaisi sen, että pienet kunnat voisivat edelleen päättää monesta tärkeästä asiasta, kuten päivähoidosta, peruskoulusta, kulttuurista ja paikallisen elinkeinoelämän tukemisesta.

Isompaa väestöpohjaa vaativat asiat, kuten erityisterveydenhuolto, toisen asteen koulutus ja maakunnallinen kaavoitus päätettäisiin koko maakunnan kattavalla yhteistyöelimellä. Pienempiä ”perustason sote-alueita” ei tarvita.

Hallituksen rivit rakoilevat päivä päivältä enemmän. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, miten hallituspuolueiden edustajat äänestävät välikysymysäänestyksessä, kun kaikilta kansanedustajilta kysytään, voivatko he hyväksyä tämän epäluottamuslauseen:

”Eduskunta katsoo, ettei kuntauudistusta tule tehdä pakkoliitoksilla. Kunnallista itsehallintoa kunnioittamalla pystytään parhaiten turvaamaan asukkaiden vaikutusmahdollisuudet ja heidän tarvitsemansa palvelut. Hallitus on epäonnistunut kuntapolitiikassa sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisessa. Näillä perustein hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.”

Pääministerin hätähuuto!

Perjantai 21.2.2014 klo 11.44

Hallituksen palikat ovat sekaisin. Uudistukset, rakenneratkaisut, valtion velkaantuminen, kestävyysvaje vilisevät virallisissa puheissa.

Pääministeri Katainen päätti kutsua opposition mukaan pohtimaan valtion velkaantumista ensi viikon tiistaina. Pääministerin pelastusrengas on vihdoin heitetty opposition vesille.

Hallituksella on Eduskunnassa enemmistö. He pystyvät kyllä tekemään ratkaisunsa itse, jos niin tahtovat. Missä on johtajuus? Missä on päättäväisyys hoitaa Suomen asiat kuntoon?

Vastuullisina päättäjinä me keskustalaiset kyllä osallistumme pääministerin talouskeskusteluun, kun on kerran pyydetty. Odotukset yhteisten ratkaisujen löytämiseksi ovat korkealla. Kuka nyt haluaisi valtion velkaantuvan lisää?

Keskustelun tulos lässähtää kuin pannukakku siihen, että neuvotteluissa ei tulla keskustelemaan hallituksen vireillä olevista rakenneuudistuksista. Olemme useista keinoista ja ratkaisuista hallituksen kanssa eri mieltä - tärkeimpinä esimerkkeinä hallituksen kunta- ja sote-uudistukset.

Tunnistamme maailmantalouden ja Suomen sekä erityisesti kuntien tiukan taloustilanteen. Me tarvitsemme nyt nopeasti uutta työtä Suomeen.

Keinomme työllisyyden lisäämiseksi ja talouden tervehdyttämiseksi ovat: kotikunta-maakunta -malli takaamaan kuntapalvelut vähemmällä rahalla, uuden kasvun rahasto tuomaan töitä, elinkaariajattelua eläkeuudistukseen nostamaan työllisyysastetta ja valtion Infra Oy takaamaan teiden kunto.

Jatkuvatko hallituksen ja opposition kahvikeskustelut ensimmäisen tapaamisen jälkeen? Vaaleilla valtaan astunut maamme hallitus vaikuttaa epätoivoiselta. Yhtäkään epäonnistumista ei ministeriaitiosta ole tunnustettu. Olisiko nyt aika?

Kohti kahtiajakoa

Maanantai 20.1.2014 klo 11.06

Hallitus repii Suomea hajalle. Vastakkaisasettelu maaseudun ja kaupunkien kesken on kärjistynyt. Keskuskaupunkien pönkittäminen, kaupunkiseutujen reunakuntien syyllistäminen ja maaseudun alasajo on valtaapitävien poliittinen agenda.

Kaikkien yhteinen huoli on julkisen talouden velkaantuminen. Elämme yli varojemme. Siksi isommat rakenteelliset uudistukset ovat välttämättömiä. Näpertely kuntien pakkoliitoksilla ei ole vastaus ajan haasteisiin. Kuntien raskaimmat sosiaali- ja terveyspalvelut tarvitsevat nopeasti uudistuksia. Keskustan kotikunta- maakuntamallille on käyttöä.

Hallitus leikkaa rajusti kuntien valtionosuuksia ja haluaa jakaa rahat uusilla kriteereillä. Keskuskaupungit ja kaupunkiseudut menestyvät. Suurimmat häviäjät löytyvät maaseudulta vähenevän väestön alueilta. Valtionosuusuudistuksen on otettava paremmin huomioon syrjäisyys ja väestönrakenne.

Alkuvuodesta on julkaistu mielenkiintoisia tutkimuksia. Ihmiset tuntuvat viihtyvän parhaiten kaupunkiseutujen kehyskunnissa. Palvelut, asuminen, harrastukset ja työllisyysmahdollisuudet koetaan parhaaksi. Nyt seutukuntia ollaan pakkoliittämässä yhteen. Eikö kuntien välinen yhteistyö ole mahdollista? Ainoastaan pääkaupunkiseudulle hallitus esittää yhteistä metropolihallintoa. Miksei muualle?

Kuntien pakkoliitoksia ei voi hyväksyä. Kuntaliitoksia on syytä selvittää, harkita ja toteuttaa huolella. Kuntaliitosten sijaan tarvitsemme työkaluja kuntien väliseen yhteistyöhön. Seutukuntahallinto, kuntayhtymät, liikelaitokset sekä uudet toimintatavat mahdollistavat asukaslähtöisemmät palvelut.

Kuntaministeri Virkkunen esikuntineen tarvitsee nyt jäitä hattuun. Asiantuntijat, kuntien päättäjät ja hallituspuolueiden omat edustajat ovat kritisoineet voimakkaasti kuntauudistusta. Itse odotan hallituksen linjauksia sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisesta. Niitä tarvitaan nyt ripeästi.

Kunnissa kytee kuntakapinaa. Syystäkin. Keskittämisvimma ja keskuskaupunkien pönkittäminen ovat ideologisia valintoja. Kaikki aika ja energia tulee suunnata elinvoimaisuuden lisäämiseen, kuntien välisen yhteistyön tiivistämiseen ja kunnan perustehtävien toteuttamiseen.

Kirjoitus on julkaistu myös Uusi Suomen Puheenvuorossa 20.1.2014.

Uuden peruskoulun puolesta

Torstai 5.12.2013

Nyt ne sitten tulivat. Maailmanlaajuiset peruskoululaisten Pisa-tulokset. Kirjoittamisen, luetun ymmärtämisen, luonnontieteiden ja matematiikan mittauksilla osaamisemme ovat heikentyneet ja erityisesti Aasian maat kirineet listojen kärkeen. Kun itseruoskinnan päivät on pidetty, katsetta on suunnattava tulevaan. Koulutus tulee olla edelleen pienen kansamme ylpeyden aihe.

Korvensuoran koululaiset Oulussa vaativat homeista kouluunsa remonttiin keväällä 2013

Peruskoulutus tarvitsee tiukan tilanneanalyysin alan ammattilaisten toimesta. Yksin Pisa-tulokset eivät riitä kertomaan koulutuksen vahvuuksista ja epäkohdista. Tutkimustieto oppilasaineksen muutoksista, opetushenkilökunnan osaamistasosta, käytössä olevista pedagogisista menetelmistä ja koulutuksen resursseista auttavat hahmottamaan peruskoulutuksen todellisen tilanteen.

Hallituksen leikkauslistat koulutuksesta on peruttava välittömästi. Tarvitsemme uudistamistyöhön lisää taloudellisia resursseja. Tilannetta ei helpota yhtään tehty linjaus oppivelvollisuusiän nostosta 17 vuoteen. Koulutustakuu tarvitsee täsmätoimia koulupudokkaiden auttamiseksi.

Osaava ja innostunut opetushenkilökunta on voimavaramme. Opettajakoulutuksen remontti on tehtävä välittömästi. Opettajat tarvitsevat uusia pedagogisia työtapoja, eväitä erilaisten oppilaiden huomioimiseen ja työn päivittämistä yhteiskunnan vaatimusten tasolle.

Raja-aidat varhaiskasvatuksen, yhtenäisen peruskoulun ja toisen asteen välillä ovat kaatuneet. Miksei tämä näy myös opetushenkilökunnan koulutuksessa? Uskallan nostaa keskustelua myös opettajien palkkauksesta, työoloista, täydennyskoulutustarpeesta sekä kodin ja koulun välisestä yhteistyökyvystä.

Kun opiskelin itse luokanopettajaksi, kuului opintoihin av-välineiden hallinnassa piirtoheitin. Opetusteknologia on muuttunut vauhdilla ja uusia apuvälineitä on tullut liukuhihnalla. Tekniikkaa on pystyttävä soveltamaan luonnollisesti koulutuksessa. Älytaulut, dataprojektorit ja tietokoneet menettävät merkityksen, ellei oppisisältöjä kehitetä ja uudisteta. Teknologia ei ole itsetarkoitus vaan väline uuden oppimisessa. Meillä on paljon mahdollisuuksia uusien oppimisympäristöjen rakentamisessa.

Aivan toinen luku on peruskoulun sisältöjen, tuntijaon ja opetettavien aineiden uudistustyö. Viimeisin harjoitus kariutui talouskysymyksiin. Pisa-tulokset antavat signaaleja osaamisestamme. Aine- ja aihekokonaisuuksia pitää pystyä ravistelemaan.

Kasvu ja oppiminen ovat hyvin yksilöllisiä asioita. Kasvatusvastuuta ei voida ulkoistaa yksin yhteiskunnalle, eikä koulutuspaineita opettajille. Ratkaisevassa roolissa ovat myös lasten ja perheiden asenteet koulumaailmaa kohtaan. Vaadimmeko opiskelijoilta liikaa vai liian vähän? Miksi lapset eivät viihdy koulussa? Ovatko vanhemmat peruskoulun voimavara vai rasite? Eriytyykö opetus liikaa oppilaiden ja koulujen välillä? Meillä on oiva tilaisuus käydä rakentavaa vuoropuhelua peruskoulun kehittämisestä. Tähän työhön olen itse valmis mukaan.

Vammaisilla lapsilla oikeus myös harrastuksiin

Keskiviikko 20.11.2013

Suomessa on yli 30 000 vammaista lasta. Heistä moni pystyisi osallistumaan erilaisiin yhteisiin peleihin, leikkeihin ja harrastuksiin. Valitettavan usein tämä ei kuitenkaan ole mahdollista - aikuisten rajoittuneen ajattelun vuoksi.

Vammaisten lasten omiin harrastusryhmiin voi olla vaikea saada tarpeeksi osallistujia, tai ne on suunniteltu vain tietyn diagnoosin saaneille. Joillekin lapsille henkilökohtaisen avustajan tai kuljetuksen puute estää harrastukseen.

Pienillä muutoksilla ja lisäohjaajilla eri lailla vammaiset voisivat osallistua liikunta- ja kulttuuriharrastuksiin muiden lasten kanssa. Urheiluseurat, lastenjärjestöt ja opistot voisivat yhdessä miettiä helppoja tapoja vammaisten lasten ottamiseksi mukaan toimintaan.

Myös kuntien kulttuuri- ja nuorisotyössä on otettava huomioon eri tavoin vammaiset lapset. Kuntien järjestämän harrastustoiminnan lisäksi kuntien vammaispalveluissa tulisi kiinnittää huomiota vammaisten lasten leikki- ja harrastusmahdollisuuksiin.

Kavereiden tapaaminen, leikki ja vapaa-aika ovat tärkeitä kaikenlaisille lapsille. Tänään 20.11. vietetään YK:n lasten oikeuksien päivää. Lapset nostivat aamulla Eduskunnassa lipun salkoon lasten päivän kunniaksi.

Onnea, lapset!

Keskustan kasvu- ja työllisyyslinja vs. hallituksen leikkauslinja

Keskiviikko 23.10.2013

Isoihin ongelmiin tarvitaan suuria ratkaisuja. Keskusta esitteli tänään eduskunnassa oman talouspoliittisen vaihtoehtonsa. Emme tyytyneet tekemään pelkkää vuoden 2014 varjobudjettia. Sen sijaan olemme rakentaneet kattavan kasvu- ja työllisyyspaketin Suomelle.  

Kolme suurta rakenteellista uudistusta Suomen kasvun ja työllisyyden edistämiseksi ovat kasvurahasto, Valtion Infra Oy ja siirtymä fossiilitaloudesta biotalouteen.  

Keskustan uuden kasvun rahastoa voitaisiin käyttää kaikenlaisen yritystoiminnan tukemiseen työllisyyden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Halusimme tehdä rahastosta kunnianhimoisen. Noin seitsemän vuoden kuluessa rahaston kokoa kasvatettaisiin vaiheittain yli kolmeen miljardiin euroon. Valtion osuus kerättäisiin myymällä esimerkiksi TeliaSoneran osakkeita. Rahaston toinen puolisko koottaisiin eläkerahastojen sijoituksilla.  

Valtion Infra Oy:n perustaminen olisi vastaus Suomen tiestön rapautumiseen ja liikennepolitiikan poukkoilevuuteen. Infra Oy voisi myös hankkia omistukseensa Fortumin sähkön siirtoverkon, ettei se joudu ulkomaiseen omistukseen. Sähköverkon tuotolla yhtiö saisi myös budjetin ulkopuolista tulorahoitusta.  

Biotalouden kehittäminen on nostettava kansalliseksi kärkihankkeeksi. Fossiilinen tuontienergian on korvattava kotimaisella uusiutuvalla. Työpaikat syntyvät Suomeen ja vaihtotaseemme paranee. Samalla hillitsemme ilmastonmuutosta. Biotaloutta on myös ruoan tuotanto. Kotimainen ruoantuotanto on merkittävä suomalaisten työllistäjä. Maaperän puhtaus, korkea laatu, gmo-vapaus ja luomu ovat elintarvikkeidemme vientivaltteja.  

Mittavaan kasvupakettiin kuuluu myös muita merkittäviä muutoksia hallituksen linjaan. Kuntien valtionosuuksia käytetään välttämättömien peruspalveluiden tuottamiseen ja siksi niitä ei saa leikata. Eläkeikää on voitava nostaa yhdessä sopimalla sillä ehdolla, että mielekästä työtä löytyy riittävästi. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus yhdestä lähteestä ja järjestäminen maakunnallisesti toisi paitsi säästöjä, lisäisi palvelujen laatua.  

Keskustan esittämillä ratkaisuilla Suomen suunta muuttuu kasvun ja työllisyyden linjalle.

Näpit irti kotihoidontuesta!

Tiistai 24.9.2013

Vastustamme opposition yhteisellä rintamalla hallituksen päätöksen jakaa lasten kotihoidontuki tasan isän ja äidin kesken. Käytännössä kyseessä on kotihoidontuen leikkaus, sillä läheskään kaikilla perheillä ei ole taloudellista mahdollisuutta kotihoidon tasajakoon.

Keskustelu kotihoidontuesta tuo kirkkaasti esille ideologiset erot puolueiden välillä. Keskustalle tärkeintä on perheiden oma valinnanmahdollisuus sekä lapsen etu. Kaikki päätökset on tehtävä lapsen etu mielessä pitäen: eri lapsille ja eri perheille sopii erilaiset hoitomuodot. Ensisijainen kasvatusvastuu on aina vanhemmilla itsellään. Arvostan perheissä tapahtuvaa hoiva- ja kasvatustyötä.

Hallituspuolueet puolustavat kotihoidontuen leikkauksia suurena tasa-arvotekona, lapsen etuna ja säästönä. Kotihoidontuen leikkaus ei kuitenkaan paranna naisten asemaa työelämässä, eivätkä riitä kannustamaan isiä jäämään kotiin lasten kanssa. Kuntien niskaan heitetään kasvavat päivähoidon kustannukset.

Todellista tasa-arvoa miesten ja naisten välillä olisi jakaa vanhemmuuden kustannukset kaikkien työnantajien kesken. Lisäksi osa-aikatyömahdollisuuksia tulisi lisätä ja tarjota joustavaa hoitorahaa. Näin perhevapailta olisi helpompi palata työelämään.

Me emme vastusta päivähoitoa. Me emme myöskään vastusta koti-isiä. Kuuntelemme suomalaisia perheitä. Me kannatamme perheiden mahdollisuutta valita heille kasvatuksellisesti paras ja taloudellisesti järkevin ratkaisu omien lasten hoitamiseen.

Tulvavahinkojen täysimääräisistä korvauksista huolehdittava

Torstai 16.8.2012

Teimme tänään Oulun ja Kainuun alueen keskustalaisten kansanedustajien kanssa yhteisen kannanoton tulvavahinkojen korvauksista. Satomenetykset erityisesti meillä Pohjois-Pohjanmaalla ovat olleet mittavia tulvien vuoksi. Maa- ja metsätalousministeri Koskinenkin on tilanteeseen tutustuttuaan luvannut valtion huolehtivan satovahinkojen korvaamisesta, ja sitähän voimassa oleva lainsäädäntö myös edellyttää.  

Toivon nyt hartaasti että ministeri Koskinen huolehtii siitä, että korvauksiin paitsi osoitetaan niihin tarvittavat varat, ne myös maksetaan nopeasti ja täysimääräisinä. Jos tätä ei tehdä, tulvavahingoista kärsineet viljelijät joutuvat kestämättömään tilanteeseen. Lisäksi on pidettävä huolta siitä, että korvauksiin käytettäviä varoja ei leikata muualta maatalouden rahoituksesta. Poikkeukselliset vahingot vaativat poikkeukselliset korvaukset, tämä ei saa olla pois maatalouden muusta tuesta.