Perheiden ja lasten parhaaksi

Perjantai 9.2.2018 klo 15.35

On oltava realistinen. Myös politiikassa. Olen seurannut, kommentoinut ja etsinyt ratkaisua hallituksen ja ministeri Saarikon johdolla tehtyyn perhevapaauudistukseen. Uudistukselle asetetut tavoitteet, eri tahojen ristiriitaiset toiveet sekä rahoituskehys eivät mahdollistaneet aidosti lasten ja perheiden parhaaksi tehtävää uudistusta. Näillä nuoteille ei syntynyt sinfoniaa.

Liian moni perhe olisi menettänyt toimeentuloaan. Jopa kahdella kolmasosalla perheistä tuet olisivat pienentyneet, osalla merkittävästi.

Olen vahvasti sitä mieltä, että perheet ansaitsisivat vanhempainvapaiden uudistuksen. Tämä tuleekin kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan ja sen toteuttamiseksi pitää varata rahaa. Tehty selvitystyö ja kustannusten laskelmat on syytä laittaa visusti talteen. Parhaillaan ollaan toteuttamassa sosiaaliturvan kokonaisuudistusta. Olisi luontevaa katsoa myös perhevapaita tässä tarkastelussa.

Asetin itse perhevapaauudistuksille kolme reunaehtoa. Ensinnäkin sen tulee antaa erilaisille perheille aito valinnanmahdollisuus lasten hoitomuotoa valittaessa. En innostu kiintiöistä. Perheiden tilanne, lasten tarpeet ja vanhempien työtilanteet muodostavat kehikon, jonka kautta vanhemmat osaavat itse päättää vanhempainvapaistaan.

Toiseksi haluan kaikin tavoin kannustaa isiä osallistumaan lasten kasvatukseen ja hoivaan. Se ei synny pakolla tai kiintiöillä. Tarvitaan asennemuutosta vanhempien kesken, joustoja työelämässä ja taloudellisia kannustimia. Esitetyssä mallissa isäkiintiöitä olisi nostettu niin rajusti, että ne olisivat varmasti jääneet valtaosin käyttämättä. Tämä ei ole ainakaan lapsen etu.

Kolmanneksi haluan kaikin tavoin edistää pienten lasten hoitoa kotona. Kotihoidontuki on hieno mahdollisuus hoitaa lasta kotona aina kolmivuotiaaksi asti. Vanhemmat tarvitsevat kotiin annettavia palveluita ja pienille lapsille voimme tarjota kerhoja ja avoimen varhaiskasvatuksen päivätoimintaa.

Perhevapaauudistus ei toteudu tämän vaalikauden aikana. Sitä ei kuitenkaan kuopata. Käydään vilkasta keskustelua edelleen perheiden ja lasten parhaaksi. Onneksi meillä on asiasta innostunut perheministeri Annika Saarikko.

Lue myös perheministeri Saarikon blogi aiheesta: annikasaarikko.fi

Näpit irti kotihoidontuesta!

Tiistai 24.9.2013

Vastustamme opposition yhteisellä rintamalla hallituksen päätöksen jakaa lasten kotihoidontuki tasan isän ja äidin kesken. Käytännössä kyseessä on kotihoidontuen leikkaus, sillä läheskään kaikilla perheillä ei ole taloudellista mahdollisuutta kotihoidon tasajakoon.

Keskustelu kotihoidontuesta tuo kirkkaasti esille ideologiset erot puolueiden välillä. Keskustalle tärkeintä on perheiden oma valinnanmahdollisuus sekä lapsen etu. Kaikki päätökset on tehtävä lapsen etu mielessä pitäen: eri lapsille ja eri perheille sopii erilaiset hoitomuodot. Ensisijainen kasvatusvastuu on aina vanhemmilla itsellään. Arvostan perheissä tapahtuvaa hoiva- ja kasvatustyötä.

Hallituspuolueet puolustavat kotihoidontuen leikkauksia suurena tasa-arvotekona, lapsen etuna ja säästönä. Kotihoidontuen leikkaus ei kuitenkaan paranna naisten asemaa työelämässä, eivätkä riitä kannustamaan isiä jäämään kotiin lasten kanssa. Kuntien niskaan heitetään kasvavat päivähoidon kustannukset.

Todellista tasa-arvoa miesten ja naisten välillä olisi jakaa vanhemmuuden kustannukset kaikkien työnantajien kesken. Lisäksi osa-aikatyömahdollisuuksia tulisi lisätä ja tarjota joustavaa hoitorahaa. Näin perhevapailta olisi helpompi palata työelämään.

Me emme vastusta päivähoitoa. Me emme myöskään vastusta koti-isiä. Kuuntelemme suomalaisia perheitä. Me kannatamme perheiden mahdollisuutta valita heille kasvatuksellisesti paras ja taloudellisesti järkevin ratkaisu omien lasten hoitamiseen.