Ympäristötekoja

Tiistai 2.3.2021 - Mirja

Kierrätätkö, käytätkö lähellä tuotettuja ruuan raaka-aineita, kuljetko pyörällä tai kävellen, mietitkö tarkkaan hankintojasi...... arjen ekokysymyksiä? Jokainen meistä voi tehdä ympäristötekoja. Itse kierrärän mahdollisimman paljon, käyn kirpparilla, mietin parasta liikkumismuotoa ja teen ruokaa yrittäen minimoida hävikkiä. Aina en onnistu. Autolla on lähdettävä töihin tai kokoukseen. Ostoskoriin sujahtaa avokado tai etelän hedelmä....

Olen vahvasti sitä mieltä, että päätöksenteolla voidaan ohjata ja kannustaa kuntalaisia ympäristötalkoisiin mukaan. Voisiko julkinen liikenne olla maksutonta? Sähkö- ja biokäyttöisten autojen lataus- ja tankkauspisteitä tarvitaan lisää. Voisiko omakotitaloni energian lähteenä olla joku muu kuin sähkö? Jos luovun autosta, voisiko saada pyöränostoon etusetelin? 

Kannustava ilmapiiri tuo tuloksia. Kun kierrättämisestä tehdään helppoa, siihen tartutaan. Notkun itse sosiaalisen median kirppisporukoissa etsien pojalle hiihtovälineitä. Turhauttavaa ostaa lähes joka vuosi uudet kasvuikäiselle. Näyttää siltä, että tavara liikkuu hyvin. 

Oulun kaupunki on tehnyt ja tekee loistavia ympäristötekoja. Vasta Laanilan lämmityskattilat muutettiin vastaanottamaan uusiutuvaa energiaa ja kierrätysmateriaalia. Usea julkinen rakennus saa sähkönsä aurinkovoimasta. Julkisessa liikenteessä ajelee biokaasubusseja. 

Minulla oli ilo julkistaa vastikään kaupunginhallituksen päätös Sanginjoen ulkometsän suojellun alueen luovuttamisesta valtiolle ja Metsähallituksen omistukseen. Tämä päätös on jatkoa jo aikaisemmin Koneen Säätiölle myydyn alueen yhdistämiseksi isoksi kokonaisuudeksi. 

Tässä ote puheestani:

"Kaupunginhallitus päättää myydä Suomen Valtiolle (Metsähallitus, luontopalvelut) kaupungin omistuksessa olevan Isokankaan luonnonsuojelualueen ja Asmonkorven luonnonsuojelualueen yhden euron kauppahinnalla. Kaupan tavoitteena on yhdistää alueet ja edistää kansallispuiston perustamista. Tämän ja aiemman Koneen Säätiö sr:n kanssa tehdyn kaupan jälkeen Suomen Valtio tulee saamaan omistukseensa yhtenäisen noin 2567 hehtaarin suojeltavan alueen Sanginjoelta. Kaupan myötä alueen kehittämis- ja ennallistamistoimenpiteiden toteuttaminen siirtyvät valtion tehtäviksi, jolla on kaupunkia enemmän kokemusta, resursseja ja osaamista edellä mainittujen toimenpiteiden suorittamisesta."

Me Oulun kaupungin päättäjät inspiroiduimme Koneen Säätiön erittäin merkittävästä panoksesta Sanginjoen ulkometsän varjeluun ja kaupunkimme elinvoiman ja vetovoiman edistämiseen sekä Metsähallituksen sitoutumisesta Sanginjoen ulkometsän suojeluun ja alueen eteenpäin viemiseen.

Mitähän seuraavaksi? Jalat tukevasti maassa tehtävät realiaikaiset ympäristöteot ovat tulleet jäädäkseen. Kuka keksii taas jotain uutta?

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ympäristö, luonto, kansallispuisto, Sanginjoki

Päätöksiä

Tiistai 19.1.2021

Jos joku toteaa, että mitään ei nyt korona-aikana tapahdu, niin kannattaa vilkaista Oulun kaupungin päätöksentekoa. Hieman jo ylipitkissä kaupunginhallituksen kokouksissa tehdään kymmeniä päätöksiä joka maanantai. Asioita valmistellaan, suunnitellaan ja pohdiskellaan joskun pitkään, mutta joskus tulee valmistakin.

Tässä maanantain 18.1. hallituksen kokouksen lopputulokset:

- Päätettiin myydä Sanginjoen monikäyttömetsä Koneen Säätiölle

- Aloitettiin hanke Merikosken kuivan uoman ympärivuotiseen vesittämiseen

- Hyväksyttiin työllisyyden kuntakokeilun sopimus

- Päätettiin hakea erä- ja luontokulttuurin museota Ouluun

Listalla oli tokkiinsa myös pienempiäkin päätöksiä muun muassa kuntavaalien äänestyspaikoista, valtuustoseminaarin pitämisestä ja Pateniemen asemakaavasta.

Oulu on todellinen luontokaupunki. Meidän oli helppoa tarttua Koneen Säätiön ostotarjoukseen Sanginjoen metsästä. Alueesta saadaan yhdessä Metsähallituksen kanssa todellinen retkeily- ja luontomatkailun kohde. Alueella oleva Loppulan rakennuksen kunnostamiseen säätiö sitoutui ihan omalla hankerahoituksella. Tulevaisuuden visiossa siintää mahdollinen Oulun kansallispuito.

Luonnon arvostuksesta kertovat myös kaksi muutakin päätöstä. Merikosken kuivaan uomaan halutaan ympärivuotisesti virtaamaan vesi. Silloin mahdollistettaisiin vaelluskalojen kutu ja poikastuotanto alueella. Tästä olisi iloa kaupunkilaisille, matkailijoille ja kalastajille. Mukana yhteistyössä ovat Oulun Energia, LUKE ja Pohjois-Pohjanmaan ELY keskus.

Keskustan valtuustoaloitteesta lähtenyt idea erä- ja luontokulttuurimuseon hakemuksen tekemistä, sai nopean ja positiivisen vastauksen. Ollaan innolla mukana hakemassa Ouluun toiminnallista ja sisällöltään rikasta museohanketta. Meillä on mettää, merta, jokea, soita, erämaata ja keskellä kaupunkia voi veneillä, kalastaa, retkeillä ja kerätä vaikka vadelmia. Kilpailun tuloksista kuullaan kuluvan kevään aikana. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Oulun kaupunki, metsä, joki, työllisyys

Valmiuslain aikaa

Perjantai 20.3.2020

Olisitko ikinä uskonut? En. Elämä on heittänyt meidät aivan poikkeukselliseen aikaan. 

Suomen rajat on laittetu kiinni, koulujen lähiopetus lopetettu, ohjatut harrastukset tauolla.... Olemme saaneet pitkin viikkoa ohjeita vältellä sosiaalisia kontakteja ja kehoituksia siityä etätyöskentelyyn. Monen perheen arki on muuttunut kotikoulun pitämiseen ja uusien ulkoliikkumistapojen omaksumiseen. Yli 70-vuotiaita on pyydetty pysymään kokonaan kotona.

Tilanne vaatii nyt meiltä kaikilta ymmärrystä ja sitkeyttä. Haluamme päästä vaikeasta pandemiasta nopeasti yli. Taudin tartuntojen leviämiseksi on syytä ottaa tilanne vakavasti. Suomessa me pystymme varautumaan tautiin erittäin hyvin: totellaan viranomaisten määräyksiä ja luotetaan meidän terveydenhoitojärjestelmään. Yhtiskuntamme osoittaa jälleen, kuinka hyvin kaikki toimii poikkeustilanteenkin keskellä.

Kävin eilen erään pienyrittäjän kaupassa. Liikevaihto oli ollut edellisenä päivänä 5 euroa. Sekä työntekijöiden, että yrittäjien toimeentulo on nyt kriisiytynyt. Osalla ihmisiä loppuvat työt. Maan hallitus on luvannut tukipaketin poikkeustilanteesta selviytymiseen. Korona jättää kuitenkin jäljen kuntien ja kotitalouksien talouteen. Tähänkin on nyt varauduttava.

Oulussa tilanne on koko viikon ajan pysynyt rauhallisena. Johtajat, työntekijät ja asukkaat ovat tehneet parhaansa. On selvitetty uusia käytänteitä, mahdollisuuksia ja varauduttu pandemian vielä vaikeampaankin aikaan.

Ensi maanantaina kokoustava kaupunginhallitus kokoontuu fyysisesti, mutta testaa etäkokousvälineiden toimivuuden. Jatkossa tarkoitus on siirtyä sähköiseen kokoustamiseen. Tai ainakin mahdollistaa se luottamushenkilöille. Päätöksenteossa edetään tarvittavat kokoukset pitäen ja asioita valmistellaan lähes normaaliin tahtiin. Yhteiskuntamme rattaat pyörivät koronasta huolimatta.

Nyt lähdenkin tarkistamaan nelosluokkalaisen etätehtävien tekoa. Kuvataiteessa projektityö kotoa löytyvistä kierrätysmateriaaleista ja sen dokumentointi powerpoint- esitykseksi. Opettajalta tuli hyvät ohjeet ja homma näyttää pelaavan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomi, korona, Oulu, yhteiskunta

Auringonpaistetta Raahessa

Perjantai 17.5.2019 - Mirja Vehkaperä

Vaaliralli toi minut tänään aamupäivällä Raaheen, jossa porukkaa oli Halpa-Hallin edustalla runsaasti. Aurinko paistoi upeasti ja iloista mieltä siivitti kahvin tuoksu ja sinapilla höystetyt makkarat.

20190517_raahe_3.JPG

Raahe mainostaa olevansa "luonnostaan ylpeä" kaupunki, ja siltä todellakin tuntui ihmisten kanssa jutellessa. Ja ylpeitä kaupunkilaiset saavat ollakin, sillä Raahe on jo 370-vuotias!

20190517_raahe_2.JPG

Kaupunkilaisten kanssa keskustelin muun muassa luonnosta ja Raahen saaristosta sekä siitä, miksi kannattaa äänestää. Ilokseni kuulin, että moni koki äänestämisen tärkeäksi ja halusi omalla äänellään vaikuttaa EU-politiikan suuntaan.

20190517_raahe_4.JPG

Raahessa tuntee aina olevansa lämpimästi tervetullut ja siellä oli mukava piipahtaa. Sieltä matka jatkui keväisissä tunnelmissa kohti Oulun Erämessuja. Eli ei kesäkenkiä vielä jalkaan, vaan vaelluslenkkarit ensin kehiin. Toivottavasti nähdään messuilla! 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vaalikampanja, EU-vaalit, pohjoisin meppi

Lapissa oli ilo kampanjoida

Torstai 16.5.2019 - Mirja Vehkaperä

Kampanja-autoni kyyditsemänä kiersin Lappia keskiviikkona 15.5. Vielä oli paikoin tienpientareella lunta. On tämä Suomi kaunis maa!

 20190517_lappi_poro.png

Aamu alkoi Rovaniemellä aamukahvin merkeissä. Keskustelua käytiin monista aiheista. Yksi esille noussut puheenaihe oli tie Tervolasta Aavasaksaan, joka on ihan poskettoman huonossa kunnossa. Sain sen itsekin kokea ja lupasin tästäkin asiasta viedä viestiä eteenpäin.

 20190517_lappi_rovaniemen_silta.png

Muita Lapin kierroksen pysähdyspaikkoja oli Ylitornio, Tornio ja Kemi. Matkalla puhututti Suomen metsät, porotalous, ruuantuotanto sekä hallitusneuvottelut. Kahteen ensimmäiseen pystyn ja haluan vaikuttaa Euroopan parlamentissa.

20190517_lappi_rovaniemen_kahvila_raamit.png

Matka jatkuu ja tilaisuuksia on vielä runsaasti ennen varsinaista vaalipäivää. Katso sinulle sopivin aika ja paikka kotisivujeni kalenterista ja tule juttusille!

20190517_lappi_ampari2.png

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vaalikampanja, EU-vaalit, Lappi, pohjoisin meppi

Rakentava sopu löydyttävä Britannian kanssa

Keskiviikko 16.1.2019 klo 11:32

Britannian parlamentin alahuone äänesti eilen tiistaina 15.1. Euroopan unionin ja Britannian välisestä brexit-sopimuksesta. Alahuone hylkäsi sopimuksen äänin 432-202. Tämä tuskin yllätti ketään asiaa seurannutta. Brittipäättäjiä kiristää erityisesti ihmisten vapaa liikkuvuus, tulliliitto ja tietysti kiistelty Irlannin kysymys. Sopimusta vastaan äänestäneillä ei ole esittää uutta vaihtoehtoa. Pääministeri Theresa Mayllä on mahdoton tehtävä - kolme työpäivää aikaa esitellä plan-b.
 
Brexit on surullinen tarina ja vielä surullisemmaksi sen tekee se, ettei Britannia ja EU ole päässyt rakentavaan sopuun tulevaisuuden suhteestaan. Sopimuksen kaaduttua Britannian parlamentin alahuoneen äänestyksessä vaihtoehdot ovat ero ilman sopimusta, eron lykkääntyminen tai jopa brexitin peruuntuminen. EU:n tahtotila on välttää kaikin mahdollisin keinoin ero ilman sopimusta.
 
Tänä aamuna parlamentti keskusteli brexitistä sekä Britannian parlamentin alahuoneen tiistain äänestyksen tuloksesta. Keskustelussa nousi esiin eron aikataulun lykkääminen, sen seuraukset ja tulevaisuuden eri mahdollisuudet. Oman poliittisen ryhmämme ALDEn puheenjohtajan Guy Verhofstadtin mukaan on mahdotonta ajatella, että sopimusta pidennetään Euroopan vaalipäivän yli. Hän myös korosti puheessaan EU:n ja Iso-Britannian kansalaisten tilannetta, sillä poliittinen sotku ja epävarmuus koskettavat juuri heitä ja jokaisen arkipäivää.
 
Kukaan ei tiedä mitä tulevina viikkoina tapahtuu. Varmaa on vain se, että rakentava sopu on löydettävä EU:n ja Britannian välille.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: brexit, EU, brexit sopimus, Iso-Britannia

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Torstai 6.12.2018

Juhlimme tänään Suomen itsenäisyyden ajan 101-vuotista taivalta. Historiamme on monisävytteinen. Sodat, sotakorvaukset, itsenäistymisen ensi askeleet ja monet kriisit ovat pistäneet kansakuntamme tiukoille. Olemme selvinneet ehjinä ja yhtenäisinä. Näitä arvoja on syytä vaalia jatkossakin.

Olen saanut edustaa Suomea Euroopan parlamentissa pian puoli vuotta. Seuraan ja otan osaa suomalaisten arkisiin asioihin nyt Brysselistä käsin. Välimatka on antanut syvyyttä kansalliseen ajatusmaailmaan. Pidän erityisen tärkeänä, että kuulumme Euroopan unioniin ja edistämme yhdessä sovittuja globaaleja asioita. Samalla näen tarpeelliseksi korostaa meidän suomalaisten omaleimaisuutta ja yhteiskuntamme olemassaoloa. Molemmissa on voimaa!

Minulle Suomi on kotimaa, jossa jokainen saa mahdollisuuden toteuttaa unelmia. Maa, jossa jokaisesta pidetään huolta. Maa, jonka ympäristö ja luonto ovat korvaamattoman rikkaat. Suomi koetaan maailmalla esimerkillisenä ja vastuuntuntoisena kumppanina. Sellaisessa maassa me asumme.

Saamme  osallistua itsenäisyyspäivänä tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Tämän vuoden teemana on yhteinen ympäristömme. Kierrätys, lähiruoka, Suomen metsät ja oikeat ympäristöteot näkyvät ja kuuluvat varmasti kotivastaanottimien kautta.

Rauhaisaa itsenäisyyspäivää!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: itsenäisyys, Suomi, 101-vuotta

Eriarvoisuuden vähentäminen etusijalle

Torstai 12.4.2018 klo 16:52

Tällä viikolla päästiin sopuun hallituksen seuraavien vuosien julkisen talouden suunnitelmasta. Kehysten tavoitteena on vahvistaa kasvua, työllisyyttä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Suomen talous jatkaa kasvuaan ja tämä lisää myös mahdollisuuksia.

Keskustalle tärkeä saavutus on erityisesti eriarvoisuutta vähentävät toimenpiteet. Vähimmäismääräisiä päivärahoja, eli sairauspäivärahaa, vanhempainrahaa ja erityishoitorahaa, nostetaan työmarkkinatukea vastaavalle tasolle. Tämä tarkoittaa 80,50 euron korotusta. Pienituloisten takuueläkkeen korottamiseen lisätään 10 miljoonaa euroa.

Hallitus käynnistää kansallisen lapsistrategian valmistelun. Strategialla halutaan vahvistaa lapsi- ja perheystävällistä yhteiskuntaa ja syntyvyyden kehitystä. Lyhyemmällä aikavälillä parannetaan perhevapaiden yhdenvertaisuutta ja adoptioperheiden oikeuksia. Sairausvakuutuslakia muutetaan niin, että kunnallisen tai maakunnallisen luottamustoimen hoitaminen ei jatkossa vähennä vanhempainpäivärahaa.

Monet hallituksen alkukaudesta asetetuista tavoitteista ovat täyttymässä. Työllisyysaste lähenee asetettua 72 prosentin tavoitetta, työllisten määrä on noussut hallituskauden aikana 90 000:llä. Kokonaisveroaste on kääntynyt laskuun ja julkinen velkasuhde jatkaa myös laskuaan.

Kehysriihessä sovittiin monista työllisyyttä edistävistä toimista. Aktiivimallin aktiivisuusehtoa täyttäviä toimia laajennetaan, työttömien mahdollisuutta omaehtoiseen opiskeluun parannetaan ja nämä opinnot myös kerryttävät aktiivisuusehtoa, nuorten määräaikaisia työsuhteita helpotetaan ja työaikalakia laajennetaan ottaen käyttöön työaikapankki ja joustotyöaika.

Osaavan työvoiman saatavuutta helpotetaan koulutuksella. Kertaluontoisilla toimenpiteillä helpotetaan erityisesti esiin noussutta kohtaanto-ongelmaa. Yrityslähtöisiin työvoimakoulutuksiin ja kasvupalvelukokonaisuuksiin panostetaan. Työvoimapulan-alojen osaajien muuntokoulutuksiin lisätään rahoitusta ja alanvaihtoa helpotetaan koulutuksilla. Myös muunto- ja täydennyskoulutuksia helpotetaan ja avataan laajemmin. Kokonaisuudessaan koulutustoimiin lisätään 54 miljoonaa.

Maakunta- ja soteuudistuksen eteneminen turvataan lisärahoituksella. Valmisteluun ja rahoitukseen osoitetaan 95 miljoonaa euroa vuonna 2019. Digimuutokseen varataan 98 miljoonaa ensi vuodelle. Valinnanvapauspilotteihin tuplattiin rahoitus aiemmasta 100 miljoonasta 200 miljoonaan. Valinnanvapaus tulee voimaan vaiheistetusti.

Pohjois-Pohjanmaalle tärkeä päätös oli Oulun ja Pelson vankiloiden turvaaminen.  Tätä päätöstä on vatvottu jo liian kauan. Nyt asia saatiin vihdoin valmiiksi parhaimmalla mahdollisella tavalla. Oulun ja Pelson vankiloihin tehdään uusinvestoinnit. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: JTS, kehysriihi, eriarvoisuuden vähentäminen, työllisyys, Sipilän hallitus,

Arktisuus ja Jäämeren rata luovat uusia mahdollisuuksia

Perjantai 9.3.2018 klo 15:05

Selvitys Jäämeren radasta on valmistunut. Liikenne- ja viestintäministeriö on valinnut Jäämerelle Oulun, Rovaniemen ja Kirkkoniemen kautta kulkevan ratalinjauksen jatkoselvitettäväksi. Kaikki tutkitut ratavaihtoehdot olisivat teknisesti mahdollisia toteuttaa, mutta kustannuksissa ja ympäristövaikutuksissa on eroja. Linjauksen ratkaisi Kirkkoniemen eduksi Suomen logistisen aseman, saavutettavuuden ja huoltovarmuuden parantuminen vaihtoehtoihin verrattuna.

Arktisen alueen merkitys kasvaa jatkuvasti. Se luo EU:lle ja Pohjoismaille taloudellista selkärankaa ja uusia mahdollisuuksia elinkeinoelämälle. Keskeisessä osassa ovat sekä nyt selvitetty Jäämeren rata että Euroopan ja Aasian kasvukeskukset yhdistävä Koillisväylän tietoliikennekaapelihanke.

Jäämerirata luo Suomella uuden logistisen aseman. Siitä hyötyvät niin matkailu, kalatalous, metsä- ja metalliteollisuus, energiasektori sekä eurooppalainen logistiikka. Maailman mielenkiinto arkisille alueille kasvaa koko ajan.

Jäämeren radan selvityksessä käytiin läpi erilaisia ratalinjauksia ja niiden toteutusmahdollisuuksia. Jatkoselvitykseen valitun Kirkkoniemen reitin kustannusarvio on noin 3 miljardia, josta 2 miljardia kohdistuu Suomen puolelle. Selvityksessä on lisäksi kartoitettu mahdollisia liiketoimintamalleja ja laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Selvityksessä arvioitiin viiden eri linjausvaihtoehdon toteuttamista ja taloudellista kannattavuutta. Selvityksessä tarkastellut linjausvaihtoehdot olivat Tornio–Narvik, Kolari–Narvik, Kolari–Tromssa, Rovaniemi–Kirkkoniemi ja Kemijärvi–Alakurtti–Murmansk.

Jäämeren rata on osa isompaa liikenneverkkoa ja sen on mahdollista yhdistää Suomea pohjoiseen ja etelään. Jäämeren rata on osa eurooppalaista arktista politiikkaa, ei pelkkä alueellinen hanke. Rata kytkisi pohjoisen, arktisen Euroopan kiinteämmin osaksi Manner-Eurooppaa. Sillä olisi samalla myös Suomen huoltovarmuutta parantava vaikutus.  

Valmistunut selvitys tehtiin yhteistyössä Norjan liikenneviranomaisten kanssa. Jatkoselvitystä tehdään myös yhteistyössä Norjan kanssa. Jatkotarkastelua varten perustetaan yhteinen työryhmä, joka määrittelee asian edellyttämät jatkotyövaiheet ja -aikataulun. Työryhmän tulisi saada työnsä päätökseen 31.12.2018 mennessä.

1 kommentti . Avainsanat: Arktisuus, jäämeren rata, jäämeren radan selvitys, liikennepolitiikka

Askeleita oikeaan suuntaan

Keskiviikko 28.2.2018 klo 12:10

Parlamentaarinen väylätyöryhmä löysi yhteisymmärryksen tulevaisuuden väyläpolitiikan linjoista. Me työryhmän keskustalaiset jäsenet pidämme tätä tänään saavutettua yhteisymmärrystä askeleena oikeaan suuntaan.

Saavutimme yksimielisen poliittisen yhteisymmärryksen harjoittaa nykyistä huomattavasti pitkäjänteisempää ja suunnitelmallisempaa väyläpolitiikkaa. Yhteisymmärrys luo edellytykset jatkaa huonokuntoisten väylien korjaamista, aloittaa nykyistä useampia isoja liikennehankkeita ja mahdollistaa hankekohtaisten yhtiöiden kerätä ulkopuolista rahoitusta isoissa hankkeissa, poistaa esteitä EU-väylärahoituksen tieltä sekä edistää liikenteen digitalisaatiota. Näitä tarvitaan, jotta tulevaisuudessakin väylämme ovat kunnossa ja uusia investointeja tehdään.

Parlamentaarisen väylätyöryhmän yksimieliset linjaukset on kirjattava seuraavan hallituksen ohjelmaan ja samalla työtä jatketaan pitkäjänteisesti yli hallituskausien hallituspohjasta riippumatta. Väyläpolitiikkaa on tehtävä huomioiden kansalaiset ja elinkeinoelämän tarpeet, alueellinen saavutettavuus sekä koko maan kehittäminen alempiasteista tieverkkoa unohtamatta.

Toimiva maantie- ja raideverkosto koko Suomessa mahdollistavat sen, että monenlaiseen yrittäjyyteen perustuva luonnonvara- ja biotalous voi aidosti edetä. Bioenergialaitokset, biotuotetehtaat, sahat, kaivannaisteollisuus, turvetuotanto, maitotilat ja -jalostamot, teurastamot sekä elintarviketehtaat ovat kuljetusten varassa. Pitkän aikavälin väyläohjelmaa laadittaessa on muistettava, että kuljetukset alkavat pääsääntöisesti pienempien teiden varrelta ja päästä, pääväylien ulkopuolelta.

Liikenneverkkojen korjausvelan rahoitustaso on pystyttävä linjaamaan seuraavien vuosien aikana parlamentaarisen liikenneverkon rahoitusta pohtineen työryhmän hyväksymän vähintään 1,3 miljardin euron tasolle.

Käytännössä korjaustarpeet ovat tätäkin suuremmat, jotta korjausvelkaa pystytään poistamaan aidosti. Ensi vaalikaudella on käytävä läpi myös liikenteen verotus ja liikenteeltä perittävät maksut. Tarvitsemme myös lisää toimenpiteitä liikenteen päästöjen vähentämiseen.

Kiitoksen myös työryhmän puheenjohtajalle, liikenneministeri Anne Bernerille (kesk.) parlamentaarisen yhteisymmärryksen saavuttamisesta. Tästä on hyvä jatkaa!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Parlamentaarinen väylätyöryhmä, tulevaisuuden väyläpolitiikka, liikennepolitiikki, väyläverkosto

Tiestön talvikunnossapitoa tehostetaan

Torstai 15.2.2018 klo 11:40

Palautetta teiden heikosta talvikunnosta on tullut ympäri Suomen. Hallitus näyttää taas ripeän toimintakykynsä, kun liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner julkaisi talvihoidon tehostamisohjelman. Siinä esitetään tiestön talvihoitoon nopeita ja pitkän aikavälin ratkaisuja. Akuuttiin tilanteeseen teiden talvihoidon parantamiseksi lisätään välittömästi kaksi miljoonaa euroa. 

Uuden ohjelman myötä talvihoidon tasoa ja hoitoluokkaa nostetaan erityisesti vähäliikenteisemmällä tieverkolla. Lisärahoitusta käytetään myös palveluhiekoituksiin ja täsmähoitoon erityisesti raskaan liikenteen reiteillä. Lisäksi laadunvalvontaa tehostetaan. Kohteet valitaan yhteistyössä ELY-keskusten kanssa. Rahoitus siirretään teiden päällystämisestä talvihoitoon, mutta määrä ei vaikuta merkittävästi päällystystöiden kokonaisuuteen. Summa vähentää päällystystöitä muutamia kymmeniä kilometrejä, kun tiestöä päällystetään yhteensä vuosittain noin 3000 kilometriä. 

Voimakas sääolosuhteiden vaihtelu sulan, sohjon ja jäätymisen välillä on aiheuttanut ongelmia monilla teillä. Teiden vasteajat ovat olleet urakkasopimusten mukaisia, mutta se ei ole riittänyt. Nyt vanhoja toimintalinjoja päivitetään vastaamaan uusia tarpeita. Tähän tarvittava lisärahoitus turvataan jatkossa perusväylänpidon rahoituksesta.

Pitkällä aikavälillä teiden talvihoitoa tehostetaan lisäämällä kunnossapidon valvontaa hyödyntäen digitalisaatiota, tietojärjestelmiä ja uutta tekniikkaa. Maantielain muutoksella saavutetaan pysyvämpiä ratkaisuja tienpidon laatuongelmiin lisäämällä sitäkin kautta tienpidon valvontaa. Uuden urakkamallin kilpailutus alkaa seuraavassa tänä syksynä käynnistyvässä kilpailutuksessa.

Talven sääolosuhteet ovat olleet erityisen vaikeat liikenteelle ympäri Suomen.  Ainoastaan sellaisilla alueilla, joissa ollaan pysytty reilusti pakkasilla, tilanne on ollut parempi. Pitää varautua siihen, että tällaisista keliolosuhteiden nopeista vaihteluista on tulossa tavallisempaa. Siksi on hyvä, että liikenne- ja viestintäministeri Berner on tarttunut asiaan näin ripeästi, eikä jäänyt odottelemaan ensi vuoden sääennusteita. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tieverkosto, talvikunnossapito, talvihoidon tehostamisohjelma

Perheiden ja lasten parhaaksi

Perjantai 9.2.2018 klo 15:35

On oltava realistinen. Myös politiikassa. Olen seurannut, kommentoinut ja etsinyt ratkaisua hallituksen ja ministeri Saarikon johdolla tehtyyn perhevapaauudistukseen. Uudistukselle asetetut tavoitteet, eri tahojen ristiriitaiset toiveet sekä rahoituskehys eivät mahdollistaneet aidosti lasten ja perheiden parhaaksi tehtävää uudistusta. Näillä nuoteille ei syntynyt sinfoniaa.

Liian moni perhe olisi menettänyt toimeentuloaan. Jopa kahdella kolmasosalla perheistä tuet olisivat pienentyneet, osalla merkittävästi.

Olen vahvasti sitä mieltä, että perheet ansaitsisivat vanhempainvapaiden uudistuksen. Tämä tuleekin kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan ja sen toteuttamiseksi pitää varata rahaa. Tehty selvitystyö ja kustannusten laskelmat on syytä laittaa visusti talteen. Parhaillaan ollaan toteuttamassa sosiaaliturvan kokonaisuudistusta. Olisi luontevaa katsoa myös perhevapaita tässä tarkastelussa.

Asetin itse perhevapaauudistuksille kolme reunaehtoa. Ensinnäkin sen tulee antaa erilaisille perheille aito valinnanmahdollisuus lasten hoitomuotoa valittaessa. En innostu kiintiöistä. Perheiden tilanne, lasten tarpeet ja vanhempien työtilanteet muodostavat kehikon, jonka kautta vanhemmat osaavat itse päättää vanhempainvapaistaan.

Toiseksi haluan kaikin tavoin kannustaa isiä osallistumaan lasten kasvatukseen ja hoivaan. Se ei synny pakolla tai kiintiöillä. Tarvitaan asennemuutosta vanhempien kesken, joustoja työelämässä ja taloudellisia kannustimia. Esitetyssä mallissa isäkiintiöitä olisi nostettu niin rajusti, että ne olisivat varmasti jääneet valtaosin käyttämättä. Tämä ei ole ainakaan lapsen etu.

Kolmanneksi haluan kaikin tavoin edistää pienten lasten hoitoa kotona. Kotihoidontuki on hieno mahdollisuus hoitaa lasta kotona aina kolmivuotiaaksi asti. Vanhemmat tarvitsevat kotiin annettavia palveluita ja pienille lapsille voimme tarjota kerhoja ja avoimen varhaiskasvatuksen päivätoimintaa.

Perhevapaauudistus ei toteudu tämän vaalikauden aikana. Sitä ei kuitenkaan kuopata. Käydään vilkasta keskustelua edelleen perheiden ja lasten parhaaksi. Onneksi meillä on asiasta innostunut perheministeri Annika Saarikko.

Lue myös perheministeri Saarikon blogi aiheesta: annikasaarikko.fi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: perhepolitiikka, perhevapaauudistus

Keskustelua vuoden 2018 budjetista

Torstai 21.12.2017 klo 12:02

Liikenteeseen supervuosi 

Ensi vuoden budjetissa liikenteen iso kuva on kunnossa, ja siitä kuuluu kiitos ministeri Bernerille. Vihdoinkin meillä on uudistuskykyä, halua ja tahtoa satsata liikenteeseen ja väyliin. Väylien kannalta ensi vuosi on rahoituksen suhteen supervuosi. Meillä on lähes 500 miljoonaa euroa korjausvelkarahaa käytettävissä nyt olemassa olevien väylien eli teiden, satamien ja ratojen korjaukseen ja parantamiseen. Uusia investointihankkeitakin käynnistetään.

Ensimmäistä kertaa myöskin liikennesektorin päästöjen vähentämiseen varataan 14 miljoonaa euroa, millä tuetaan sähkö- ja kaasuautojen hankkimista ja myöskin niiden lataus- ja jakeluinfran rakentamista sekä romutuspalkkiollekin tulee jatko. Väylähankkeiden tulevaisuuden rahoitusmalleja täytyy linjata pikaisesti eduskunnassakin, ja siihen meillä on parlamentaarinen mahdollisuus. Tai tarvitsemme miljardiluokan tasokorotuksen tulevaisuuden liikennehankkeiden toteutukseen.

Infran korjausvelkaa syntyy koko ajan niin maalla, merellä kuin ilmassa, nyt myöskin avaruudessa, kun vanhat satelliitit vanhenevat. Korjausvelkaa tulee 100 miljoonaa euroa vuodessa lisää. Myös uusia investointeja tarvitaan, koska kilpailukykymme on niiden varassa. Siksi esimerkiksi isot hankkeet, Jäämeri-yhteydet tai Tallinnan tunneli tai muut isot ratahankkeet, eivät kertakaikkisesti mahdu nykyisten budjettien rakenteeseen menoeränä, vaan siinä pitää olla joku budjetin ulkopuolinen rahoitusmalli, johon saataisiin myöskin kansainvälistä rahoitusta ja budjetin ulkopuolista rahoitusta mukaan.

Oman maakuntani liikennehankkeisiin voi olla aidosti ylpeä. Saimme pitkään ajetut hankkeet budjettiin kuluvan ja tulevan vuoden aikana. Lista on pitkä: korjausvelkarahaa usean alempiasteisen tien kunnostamiseen, 4- tien parantaminen Kempele-Kemi välillä, Oulun satama ja meriväylän syventäminen, Hailuodon kiinteä yhteys, Oulun lentokentän kiitoradan perusparannus, vt22 Kiimingin kohdilta kuntoon......

Suomi elää puusta, metsistä ja osaamisesta 

Budjetissa puurakentamisen ohjelmaan lisätään 2 miljoonaa euroa. Se on tervetullutta, koska puun jalostusarvon pitää olla se ykkönen, jota me viemme eteenpäin. Toivon, että myöskin kansainvälistä vientiä puurakentamisen ja osaamisen puolesta koordinoidaan, koska siellä näen isoa potentiaalia siihen, miten kansantaloutta pystytään kasvattamaan puurakentamisen ja puuosaamisen viennillä.

Hallitus on tehnyt suuria ja pieniä tekoja energia- ja ilmastopoliittisella puolella koko tämän vaalikauden aikana. Aihe on myös suuresti agendalla, kun mietitään tulevia vuosia ja kansainvälisiä ratkaisuja.

Olen erityisen tyytyväinen siihen, että ilmasto- ja energiatalkoisiin ovat lähteneet myöskin useat kunnat, kaupungit ja seutukunnat. Nämä kaupunkien ja alueiden ilmastotyöt jatkuvat, mutta ennen kaikkea toivon, että Hinku-hanke, hiilineutraali yhteiskunta ja kunnat, jatkaa alueella työtä. Ainakin oman kuntani Oulun naapurikunta Ii on pisteenä iin päälle tehnyt työtä sen puolesta, että alueiden asukkaat ovat itse ideoineet, mitä voisivat tehdä vähentääkseen hiilijalanjälkeään. Tulokset puhuvat puolestaan.

Hallitus jatkaa ilmastonmuutoksen vastaista työtä merkittävillä lisätoimilla, ja ilmastoon ja energiaan liittyvä lisäpaketti nousee summaltaan 48 miljoonaan euroon, ja sillä tuetaan energia- ja ilmastostrategian lähtökohtia. 

 

Työtä ja toimeliaisuutta koko Suomeen 

Olen erityisen tyytyväinen siihen, että Sipilän hallitus katsoo koko Suomen kilpailukykyä, yrittäjyyttä ja työllisyyttä koko maan alueella. Yritysten edellytysten tukeminen on erityisen tärkeää. Siksi alueellisen kuljetustuen jatkaminen ensi ja seuraavalle vuodelle 2019 on hyvä päätös. Siihen varataan vuosittain 5 miljoonaa euroa. Pidän tärkeänä, että sitä jatketaan myöskin vuoden 2019 jälkeen.

Työllisyys ja työttömyys ovat puhuttaneet paljon. On hieno asia, että 50 000 työllisen lisääminen viime vuoteen verrattuna on tapahtunut vuoden aikana. Työ on parasta sosiaaliturvaa. Työllisyyden edistämiseksi pitää tehdä lujasti töitä. Siksi on käsittämätöntä, että työttömyysturvan aktiivimallia on riepoteltu aika rankastikin. Me haluamme lisätä toimenpiteitä siihen, että työttömät pääsisivät töihin, ja näihin aktiivitoimenpiteisiin muun muassa kuntoutuksen ja osaamisen, koulutuksen puolella satsataan lisää. 

Työttömyysturvan aktiivimalli kannustaa hakeutumaan töihin ja työvoimapalveluihin työttömyyden kaikissa vaiheissa. Samalla työttömyysturvan omavastuupäiviä vähennetään työttömyyden alussa 7 päivästä 5 päivään.

On tärkeää, että työttömät pääsevät omaehtoisesti opiskelemaan. Lyhytkestoista opiskelua työttömyysturvalla helpotetaan. Työnsä menettänyt voi pysyä aktiivisena ilman pelkoa työttömyysetuuden menettämisestä ja hakeutua esimerkiksi ammatillisia valmiuksia ja yritystoimintaa tukevaan koulutukseen.

Työttömillä on myöskin tulevaisuudessa vielä parempi mahdollisuus harjoittaa yritystoimintaa neljän kuukauden aikana työttömyysturvalla. Tämä on hyvä osoitus siitä, että voidaan kokeilla niitä työllisyyden siipiä myöskin sen oman osaamisen puitteissa työllistäen itse itsensä.

 

Tuemme lapsia, nuoria ja perheitä

Aika moni puolue ja eduskuntaryhmä on sanonut, että kasvu kuuluu kaikille. Niin se kuuluukin silloin, kun talouskasvua on jaettavissa. Sosiaalista oikeudenmukaisuutta harjoitetaan ensi vuoden budjetin osalta erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla. 

Erityisen tyytyväinen olen siihen, että tämä hallitus satsaa lapsiin, nuoriin ja perheisiin. Ensi vuoden alusta ministeri Saarikon johdolla linjataan perhevapaauudistus. On tärkeää, että uudistus ja vanhempainvapaajärjestelmän remontti tehdään lapsi- ja perhelähtöisesti. Lapsen luontaista kasvua ja kehitystä pitää tukea.

On tärkeää, että tuemme vanhempien osa-aikatyömahdollisuuksia silloin, kun lapset ovat pieniä. Toivon, että me löydämme yhdessä niin hallituspuolueiden kuin sitten työryhmässä olevien ihmisten ja järjestöjen kanssa yhteisen näkemyksen perhevapaauudistuksen tulevaisuudesta.

Uudistukset eivät lopu tähän, vaan seuraavan vuoden perhe-etuuksien parantamista on monella rintamalla:

Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan 70 miljoonalla eurolla vuoden alusta niin, että alennukset kohdistuvat pieni- ja keskituloisiin. Maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin tulee lähes 7 000 perhettä lisää. Toisen lapsen sisaralennus nostetaan 50 prosenttiin. Sitten kokeilemme 5-vuotiaiden maksutonta varhaiskasvatusta niiden kuntien ja niiden lasten kanssa, jotka haluavat lähteä mukaan tähän kokeiluun.

Äitiyspakkaukseen tehdään korotuksia niin, että äitiysavustusta korotetaan noin 30 eurolla. Ja sitten, mikä on parasta: minimisairauspäivärahoja korotetaan 23 eurolla kuukaudessa. Se tarkoittaa, että pikkulapsiperheiden vanhempainpäiväraha nousee samalla ja esimerkiksi pienimmät äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahat nousevat sillä 23 eurolla kuukaudessa.

Teemme yksinhuoltajakorotuksen lapsilisään, 5 euroa kuukaudessa, se on 60 euroa vuodessa. Ja erityisesti keskusta on ajanut sitä, että opintotukeen tehdään huoltajakorotus. Se tapahtuu nyt sitten ensi vuoden alusta, ja opintotukeen huoltajakorotus on 75 euroa kuukaudessa.

Nämä satsaukset lapsiin, perheisiin ja nuoriin ovat tärkeitä mietittäessä sitä, milloin tätä oikeudenmukaisuutta erityisesti voidaan käyttää.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: TAE2018, budjetti 2018, liikenne, työllisyys, ympäristö, sosiaalinen oikeudenmukaisuus

Työllisyyden parantamiseen aktiivisuutta

Maanantai 18.12.2017 klo 16:56

Työllisyyden parantaminen vaatii toimia kaikilta, niin yhteiskunnalta, työnantajilta kuin työnhakijoiltakin. Eduskunnassa on käsittelyssä uusi aktiivimalli, jolla edistetään työllisyyttä ja halutaan estää työttömyyden pitkittymistä. Malli perustuu kolmikantaisen työryhmän työhön.

Aktiivimallissa työttömyyden alun omavastuupäiviä vähennetään nykyisestä 7 päivästä 5 päivään. Muutos parantaa työttömyysetuuden saajan taloudellista tilannetta työttömyyden alussa.

Jatkossa työttömän aktiivisuutta seurataan kolmen kuukauden jaksoissa. Aktiivisuus osoitetaan osallistumalla työllistymistä edistäviin palveluihin tai palkkatyöhön. Työllistyminen voi olla myös osittaista. Yritystoiminta lisätään yhdeksi tavaksi edistää omaa työllistymistä.

Työllistymistä edistäviä palveluita ovat mm. työnhakuvalmennus, uravalmennus, työvoimakoulutus, työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen koulutus, työkokeilu sekä kuntouttava työtoiminta. Aktiivisuuden voi osoittaa myös osallistumalla muuhun te-toimiston järjestämään palveluun tai toimintaan, joka parantaa työllistymisedellytyksiä. Nämä voivat olla esimerkiksi erilaisia erikseen sovittavia työ- tai uravalmennuksia. Erilaisten vaihtoehtojen avulla työttömät halutaan pitää kiinni työnhaussa ja välttää työttömyyden pitkittymisestä johtuvaa työelämästä syrjäytymistä.

Malli ei hidasta työttömyysetuuksien maksamista, eikä vaikuta käsittelyaikoihin. Osa työttömyysetuuden saajista on kokonaan vapautettu aktiivimallista. Näitä ovat esimerkiksi henkilöt, jotka saavat työkyvyttömyyteen tai vammaan perustuvaa etuutta samaan aikaan työttömyysetuuden kanssa sekä omais- ja perhehoitajat, jotka saavat työttömyysetuutta. Myös työttömyyseläkettä hakevat työttömät ovat mallin ulkopuolella.

Työttömyysetuutta voi saada myös soviteltuna, jos osoittaa aktiivisuutensa palkkatyössä tai yritystoiminnalla. Sovittelussa on vain osa ansiotuloista pienentää etuutta ja käytössä on 300 euron suojaosa. Sen alittavat tulot eivät vaikuta etuuteen ollenkaan. Jos taas tulot ovat yli suojaosan, puolet suojaosan ylittävästä tulosta pienentää etuutta. 400 euron tulosta siis 50 euroa pienentää etuutta. Kokonaisuudessaan palkka ja työttömyysetuus yhteen sovitettuna on enemmän kuin pelkkä työttömyysetuus täytenä.

Seurantajakson aktiivisuus vaikuttaa seuraavan kolmen kuukauden jakson etuuteen. Kun työtön on aktiivinen, hän saa etuutensa normaalin suuruisena tai korotettuna. Jos tarvittavaa aktiivisuutta ei pysty osoittamaan, etuutta alennetaan väliaikaisesti. Pienennys kestää seuraavan kolmen kuukauden jakson ajan. Pienennys on yksi omavastuupäivä kuukaudessa. Pienentäminen ei kertaannu, vaikkei aktiivisuutta pystyisi osoittamaan seuraavallakaan jaksolla, vaan pienentäminen tehdään aina täyteen etuuteen. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Työllisyys, aktiivimalli, työttömyysetuus

Työtä ja toimeliaisuutta Suomeen

Torstai 14.12.2017 klo 9:24

Eduskunta alotti tänään vuoden 2018 budjetin käsittelyn. Koko syksyn ajan valiokunnissa on kuultu asiantuntijoita ja annettu lausuntoja valtion rahanjaosta. Olen erityisen iloinen siitä, että koko vaalikauden tehty työ kantaa hedelmää. Suomen talous kasvaa, työllisyys paranee ja velaksi elämisen loppu on näköpiirissä. Pääministeri Juha Sipilän johdolla on tehty päätöksiä, jotka edesauttavat muun muassa lisäsatsauksia perusturvaan, kuntapalveluihin, koulutukseen ja liikennehankkeisiin.

Olemme uudistusten tiellä. On selvää, että sote- ja maakuntauudistukset viedään maaliin. Jokainen suomalainen on ansainnut tasa-arvoiset julkiset palvelut. Pientä viilaamista on vielä sosiaali- ja terveysuudistuksen valinnanvapautta koskevassa lainsäädännössä, mutta nekin saadaan ratkaistua. Olemme purkaneet satoja turhia normeja ja lakeja. Näistä esimerkkinä mökkialueen muuttamisesta pysyväksi asutukseksi tai juhlakylttien pystytyksen tienvarsille ilman ilmoitusvaelvollisuutta. Byrokratian purkua jatketaan edelleen.

Talouskasvumme on orastavaa. Ylimääräistä jaettavaa ei edelleenkään valtion kirstussa ole. On kuitenkin oikeudenmukaista, että pienetkin liikkumavarat käytetään pienituloisten ja perusturvan varassa elävien ihmisten auttamiseksi. Siksi olen tyytyväinen, että keskustajohtoisesti on päätetty, että takuueläkettä korotetaan, omais- ja perhehoidon rahoitusta parannetaan, opintotukeen tulee huoltajakorotus, varhaiskasvatusmaksuja alennetaan, pienimpiä vanhempainpäivärahoja ja sairaspäivärahoja korotetaan, pienituloiset vapautuvat yleisradioverosta…… Listaa voisi jatkaa usean kappaleen verran. Edellä vain kourallinen esimerkeistä.

Oli erikoista, että pääoppositiopuolue SDP junnasi menneissä ja vanhoissa höttöesityksissä. Kehuivat puoluettaan uudistajiksi ja iskivät pöytään sellaisen pinon niitä, että alkoi lompakonpohjaa kuumottamaan. Kuka maksaa? SDP:n suuriin uudistusksiin kuului mm. oppivelvollisuuden pidentäminen, koko varhaiskasvatus ilmaiseksi sekä työttömille lisää etuisuuksia. Nyt ei ole aika lisätä valtion julkisia menoja. Eikä ottaa lisää velkaa. Sen sijaan koko oppositio voisi keskittyä esittämään keinoja työllisyyden ja talouskasvun vauhdittamiseksi. Meidän tavoite on, että ensi vaalikaudella vähintään 100 000 työtä vailla olevaa ihmistä saa työtä.

Käymme kuluvan ja ensi viikon värikästä keskustelua budjetista eduskunnassa. Toivottavasti rakentavassa hengessä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Budjetti 2018, työllisyys, eduskunta, Sipilän hallitus

Suomi 100

Tiistai 5.12.2017 klo 10:09

Tämä on ollut hieno matka. Suomen itsenäisyyden 100- vuoden juhlavuotta on juhlistettu riemukkaasti koko vuosi. On ollut kyläjuhlia, urheilukilpailuja, kokouksia, neulottu villasukkia ja valittu kansallisruuaksi ruisleipä. Yksi mieleenpainuvin juhlateko oli kolmen kunnan Suomussalmen, Taivalkosken ja Kuusamon alueelle perustettu Hossan kansallispuisto. Avajaiset luonnon keskellä ruokailuineen muistutti maamme luonnon kauneudesta.

”Sininen on taivas, siniset on silmänsä sen. Siniset on järvet, sinisyyttä heijastaen. Valkoinen on hanki, valkoiset on yöt kesien.”

Uskon, että lähes jokainen suomalainen on saanut kokea ripauksen juhlahumusta. Viikonvaihteessa pidettiin usealla koululla itsenäisyyspäivää. Opettajat olivat pukeutuneet kansallispukuihin ja oppilaiden esitykset olivat liikuttavia. Musiikki, näytelmät ja esitykset olivat ripaus mennyttä, mutta katse tiukasti tulevaisuudessa. On tärkeä kunnioittaa sotiemme veteraaneja, tuntea maamme historia ja olla ylpeä juuristamme.

”Kotimaa kun taakse jäi. Mietin hiljaa mielessäin. Mitä siitä kertoisin? Kysyjille vastaisin. Kertoisinko köyhyyden? Laudat eessä ovien, tai sen kaiken rikkauden...”

Oulu sai isännöidä valtakunnallisen Suomi-100 tilaisuuden viime lauantaina. Oulu-halli oli kauniissa juhla-asussa, konsertti yllättävä erilaisin ohjelmanumeroineen ja juhlaväki iloisella tuulella. Pääministeri sekä presidentti puolisoineen kunnioittivat läsnäolollaan juhlaa. Erityinen hatunnosto juhlan taiteelliselle toteutukselle. Oli nykytanssia, klassikkolauluja ja ihanat tanhuesitykset pikkupirpanoiden tähdittämänä.

Kun lasten kuoro kajautti Finlandian, ei salissa ollut kuivaa silmää.
”Oi Suomi, katso, Sinun päiväs koittaa
Yön uhka karkoitettu on jo pois
Ja aamun kiuru kirkkaudessa soittaa
Kuin itse taivahan kansi sois
Yön vallat aamun valkeus jo voittaa
Sun päiväs koittaa, oi synnyinmaa”

Eduskunta otti vastaan Nuorten uuden itsenäisyysjulistuksen. Se on 100Visio. Kuopion lyseon lukion oppilaat kuvasivat osuvasti mitä Suomi ja maailma tänä päivänä on:

"Rauhallinen ja hyvinvoiva maailma on edellytys rauhalliselle ja hyvinvoivalle Suomelle. Ainoastaan maailmalle avoimena Suomi voi menestyä tulevaisuudessa. Koska perusasiat ovat maassamme jo nyt erinomaisesti, on meidän autettava ihmisiä, joilla asiat ovat huonommin. Suomen pitää näyttää maailmalle mallia tasa-arvossa, demokratiassa ja onnellisuudessa."

Tässä yhä kansainvälistyvässä maailmassa korostuvat Suomen vahvuudet. Täällä on turvallista, meillä on ehyt yhteiskuntarakenne, demokratia, tasa-arvo, puhdas luonto, koulutusmahdollisuudet kaikille, sosiaaliturva ja peruspalvelut. Tulevaisuus on meistä kiinni. Yhdessä pystymme tekemään, osallistumaan, välittämään ja luomaan Suomen, jossa kaikki ovat mukana. Jokainen on tärkeä. Yhdessä.

HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ JA ROHKEUTTA TULEVIIN VUOSIIN!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Itsenäisyys, Suomi100, itsenäisyyspäivä, juhlavuosi

Keskustelua lastensuojelusta

Perjantai 24.11.2017 klo 15:34

Viime päivinä on keskusteltu laajasti lasten asioista. On harmillista, että lasten pahoinvointi, huostaanotot sekä lastensuojeluilmoitukset kasvavat. Kehitys on kerta kaikkiaan katkaistava. Puuttuminen epäasialliseen lasten kasvatukseen, hoivaan ja hoitoon on tärkeää, mutta pystymmekö tekemään jotakin ennen kuin rysähtää? Miksi apua saadaan vasta kun on tehty lastensuojeluilmoitus?

Eduskunta on lisännyt tällä vaalikaudella kuntien valtionosuuksia ja olisi kohtuullista, että kunnissa niitä käytettäisiin sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Lasten ja perheiden palvelut aiotaan nyt koota yhteen, jossa katsotaan paremmin kokonaisuutta. Apua ja tukea on saatava oikeaan aikaan ja yhdestä paikasta.

Lastensuojelutyössä työskentelevät kokevat työssä uupumista ja riittämättömyyttä. Henkilökunta vaihtuu tiheään. Yksikään laki tai hoitajamitoituksen tarkistaminen eivät poista lasten ongelmia. Tarvitsemme useita muutoksia.

Näen, että lastensuojelun menojen lisääntymisen tarve on pysäytettävä. Syyttäviä sormia kuntia, kaupunkeja, lastensuojelun työntekijöitä tai eduskuntaa kohtaan on riittävästi. Tässä tilanteessa herää kysymys: mikä meitä aikuisia vaivaa, kun emme pysty huolehtimaan lapsistamme? Huostaanotot ja lasten pahoinvointi kumpuaa koko perheen tilanteesta. Lasten oireiden hoitamisen lisäksi katseet syytä kääntää meihin aikuisiin.

Tunnista, että aikuisten ongelmat, pahoinvointi, työssä uupuminen ja henkinen jaksaminen ovat usein koetuksella. Olemme kuitenkin ensisijaisesti vastuussa lapsistamme. Aikuisten hätään on haettava apua ja vertaistukea. Yksin ei kenenkään pidä jäädä ongelmia hautomaan. Varhaista puuttumista ja apua on esimerkiksi meidän jokaisen lähimmäisen kyky tunnistaa avuntarve ja auttaa resurssiemme mukaan.

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden teemana on yhdessä. Kasvatustyössä ja lasten hoivaamisessa tarvitaan meitä kaikkia. On aika tehdä välittävän vanhemmuuden rytiliike. Siihen tarvitaan meitä kaikkia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lastensuojelu, sosiaalityö, yhteiskunta, suomi100

Kiinteistöveron alarajaa ei koroteta, maatalouteen lisätukea

Keskiviikko 25.10.2017 klo 6:53 - Mirja Vehkaperä

Eduskunnassa käsiteltiin viime viikolla tämän vuoden kolmatta lisätalousarvioesitystä. Maatalouden pitkään jatkuneet vaikeudet ja huono satovuosi huomioitiin esityksessä 25 miljoonan euron lisärahoituksella. Lisäksi Suomi hakee EU:lta tukea poikkeuksellisten sääolojen johdosta ja selvittää, miten tukeminen onnistuu jatkossa parhaiten EU-sääntöjen puitteissa.

Lisätalousarvioesityksen yhteydessä valtiovarainvaliokunta päätti yhdessä hallituksen kanssa luopua kiinteistöveron alarajan nostamisesta. Suomen talous on nousussa eikä parantunut taloudellinen tilanne näin vaadi kiinteistöveron alarajan korotusta.

Päätös merkitsee asumiskustannusten nousun hillitsemistä. Muutos tuo helpotusta esimerkiksi monien pienituloisten eläkeläisten tilanteeseen. Korkea kiinteistövero voisi myös estää investointeja esimerkiksi maataloudessa.

Kunnat päättävät kiinteistöveron muutoksista lain määrittämien ala- ja ylärajojen puitteissa. Jatkossa kunnilla on entistä laajemmat mahdollisuudet tehdä muutoksia ja säädellä tulojaan, kun vaihteluväli on suurempi.

Näiden lisäksi lisätalousarviossa panostettiin mm. innovaatioiden tukemiseen ja digitalisaation edistämiseen lisäämällä rahoitusta Tekesille sekä Kansallisarkiston ja Väestörekisterikeskuksen digitalisaatiohankkeisiin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lisätalousarvio 2017, kiinteistövero, maatalous

Tyttövoimaa!

Keskiviikko 11.10.2017 - Mirja Vehkaperä

Tänään keskiviikkona vietämme kansainvälistä tyttöjen päivää. Onnea tytöt! Jokaisella tytöllä maailmassa pitäisi olla mahdollisuus koulutukseen, toimeentuloon, kasvaa turvassa väkivallalta ja syrjinnältä, päättää itse naimisiin menostaan ja perheen perustamisesta sekä osallistua yhteiskunnan rakentamiseen. Näin ei aina ole. Tytöt ja naiset kohtaavat syrjintää ja epätasa-arvoa  eri puolilla maailmaan. 

Tutkimustenkin mukaan yksi parhaimmista keinoista vähentää köyhyyttä maailmassa on tyttöjen koulutus. Pekingissä vuonna 1995 järjestetyn neljännen naisten asemaa käsitelleen maailmankonferenssin merkittävin anti, Pekingin julistus ja toimintaohjelma, linjasi muun muassa, että kasvatus ja koulutus ovat ihmisoikeus ja välttämätön keino tasa-arvon, kehityksen ja rauhan saavuttamiseksi. 

Noin 62 miljoonaa tyttöä ei maailmassa pääsee kouluun. Koulutuksen esteitä on monia. Osalla perheistä ei ole varaa kouluttaa kaikkia lapsiaan ja usein silloin vanhemmat kouluttavat vain poikansa. Myös lapsiavioliitot ja varhainen äidiksi tulo ovat yksi syy tyttöjen opintojen keskeytymiseen. Yli 64 miljoonaa tyttöä maailmassa on avioitunut alaikäisinä. Suurin osa heistä vasten tahtoaan. Tyttöjen koulutustason nostaminen vaurastuttaa yhteiskuntaa. Hyvän peruskoulutuksen saanut tyttö avioituu ja hankkii lapsia todennäköisemmin vasta aikuisena, huolehtii omasta ja perheen terveydestä sekä tuntee omat oikeutensa.

Sukupuolten välinen tasa-arvo on ollut jo kauan tärkeä osa Suomen kehityspolitiikkaa. Onneksi on olemassa monia keinoja auttaa tasa-arvon ja ihmisoikeuksien toteutumista. Päättäjinä voimme vaikuttaa ratkaisullamme, millaiseksi muovaamme yhteiskuntaa ja maailmaa tytöille. Jokainen meistä voi osallistua esimerkiksi osallistumalla vapaehtoistyöhön, lahjoittamalla tai levittämällä tietoa tyttöjen asemasta maailmassa. Kaikki erittäin tärkeitä keinoja.  

Vaikka tämä päivä on muistutus siitä, kuinka paljon meillä on tehtävää tyttöjen oikeuksien ja tasa-arvon puolesta, samalla se on juhlapäivä maailman tytöille. Tytöissä on valtava potentiaali ja mahdollisuus. Tyttöjen aseman parantaminen heijastaa koko yhteisöön ja yhteiskuntaan. Meidän tehtävänä on tukea heitä ja luoda maailma, jossa kaikki tytöt ja naiset ovat tasa-arvoisessa asemassa ja pääsevät toteuttamaan itseään ilman syrjintää.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tyttöjen päivä, tasa-arvo, ihmisoikeudet, koulutus

Koti kuntoon!

Tiistai 8.4.2014

Suomen talouden suuri kuva vuosille 2015–2018. Paljon suurempaa ja tärkeämpää keskustelunaihetta eduskuntaan on vaikea keksiä. Kataisen hallituksen keskeiset tavoitteet eivät ole toteutuneet. Velkasuhde ei käänny laskuun. Alijäämän kasvua ei saada kuriin eikä työllisyysaste käänny nousuun. Ainakaan tällä menolla.

Hallituksen talouspolitiikkaan kuuluu muun muassa tienpidon korjausvelan kasvattaminen ja lapsiperheiltä leikkaaminen. Kehysriihessä hallitus päätti säästää perusväylänpidosta 100 miljoonaa euroa. Näin käveltiin kepeästi eduskunnan päätösten yli.

Kansallisomaisuutemme korjausvelka on ihan oikeaa velkaa. Jos teitä ei kunnosteta, niiden arvo laskee ja lasku sen kuin kasvaa.

Lapsilisien leikkaukset, kotihoidontuen pakkokiintiöinti ja aiemmin jäädytetyt lapsilisien indeksitarkastusten jäädytykset ovat kylmää kyytiä perheille. Kun tähän soppaan lisätään energiaveron, polttoaineveron, ajoneuvoveron ja kiinteistöveron nostot, suomalaisia perheitä ei ole näissä säästötalkoissa säästelty.

Keskustalla on lääkkeet Suomen talouden tasapainottamiseksi. Kaikki energia on suunnattava työpaikkojen luomiseen. 200 000 uutta työpaikkaa pitää asettaa tavoitteeksi. Esimerkiksi energia-alalle, elintarviketeollisuuteen, matkailuun ja teknologia-alalle uuden työn luominen on mahdollista.

Suomen vaihtotase on saatava kuntoon, ja vienti vetämään. Erityisesti energiaomavaraisuutta lisäämällä ja tuontihiilen käyttöä vähentämällä vaihtotaseemme paranee. Tarvitsemme myös uuden eläkeratkaisun.

Meidän on pidettävä taloudestamme hyvää huolta, jotta voimme huolehtia kaikista. Pidetään koti kunnossa!

pyorat_pyorimaan_letka.jpg

Talouden pyörät pyörimään!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talous, kehysbudjetti, liikenne, lapsilisät

Vanhemmat kirjoitukset »