Suomen itsenäisyys ja demokratia

Torstai 5.12.2024

(Kirjoitus on julkaistu 5.12.2024 Rantapohjassa)

Vietämme perjantaina Suomen itsenäisyyden 107-vuotista juhlaa. Vuosiin on mahtunut sotia, sotakorvauksia, teollistumista, vaurastumista ja lukuisia kriisejä. Pienen kansakunnan lujuus löytyy yhtenäisyydestä. Asioista, joista olemme samaa mieltä, luotamme ja kunnioitamme toisiamme. Teemme tulevaisuutta yhdessä.

Näin itsenäisyyspäivän alla nostan esille huoleni demokratian tilasta ja politiikan keskustelukulttuurista. Olen tehnyt seuraavia havaintoja;

- kuka huutaa äänekkäämmin saa tahtonsa läpi

- pitää sanoa ilkeimmin, populistisesti ja lietsoa pelkoa

- ymmärretään väärin, kylvetään vastakkainasettelua ja vihaa

- huudetaan somessa, kun pitäis ratkaista asioita neuvottelupöydässä.

Eduskunnassa keskustelukulttuuri on heikentynyt vuosi vuodelta. Edes välihuudot eivät ole sopivan nokkelia, vaan ala-arvoisia huuteluita. Ajankohtaisohjelmissa harvoin onnistutaan. Yleensä huudetaan toisten päälle ja vääristellään asioita. Valtakunnan keskustelukulttuuri vaikuttaa ja asettaa riman myös muualla yhteiskunnassa harjoitettavalle tyylille. Riman asettajat ovat kansakunnan ykkösvaikuttajia - esimerkkejä hyväksynnän rajoista.

Kuka tästä keskustelukulttuurista hyötyy? Vastaan, että politiikan irtopisteiden kalastajat ja ääriliikkeet. On käsittämätöntä, kuinka paljon palstatilaa perussuomalaisten kansanedustajien osallistuminen äärioikeiston Suomen itsenäisyyspäivän tapahtumaan on saanut osakseen.  Tilanne ei pitäisi tulla yllätyksenä. Toiminta instituutioita ja edustuksellista demokratiaa vastaan on ollut pitkään vallalla. Tämä kehitys on torpattava.

Kuka sitten tilanteesta kärsii? Vastaan, että demokratia, sopimisen yhteiskunta, nuoret, politiikkaan harkitsevat lähtijät sekä yhteiskunnan eheys.

Sain esitellä hiljattain Kuntaliiton valtuuskunnan kokouksessa Oulun kaupungin eettisiä ohjeita. Ne on laadittu työntekijöiden, viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden noudatettavaksi. Otamme kantaa mm. hyvän käytöksen kriteereihin, miten toimitaan vastuullisesti, käydään läpi eturistiriitoja ja esteellisyyttä, tunnistetaan korruption eri muotoja ja sovitaan miten väärinkäytöksiin puututaan. 

Eettisyyden arviointi alkaa siitä, mihin laki ja hallintosääntö loppuu. Näihin yhdessä sovittuihin pelisääntöihin on Oulussa palattu muutamaan kertaan kuluvan valtuustokauden aikana. 

Uskon parempaan. Haluan omalta osaltani edesauttaa paremman yhteiskunnallisen keskustelukulttuurin ja demokratian edistämistä. Kyllä. Otan räväkästi kantaa, kun on tarvetta. Puhun ja keskustelen politiikasta vauhdikkaasti. Kritisoin ja kehun. Maltan kuunnella erilaisia näkemyksiä ja huomioida hiljaa jäävien mielipiteitä. Pyrin etsimään yhteisiä näkemyksiä ja konsensusta.

Oulun verojappasua

Maanantai 11.11.2024

Oulun kaupunginvaltuustossa käyttämäni puheenvuoro 11.11.2024

Jo kuluvan vuoden talous on painunut pakkaselle. Teemme ennustetta vähemmän alijäämää, mutta on siinäkin maksettavaa. Tänään valtuuston kokouksessa todistamme muun muassa, että koulutus- ja sivistyspalvelut sekä joukkoliikenne tarvitsevat lisämiljoonia. Seuraavassa valtuuston kokouksessa tulee olemaan esitys rakennuslautakunnan käyttötalouden muutoksista.

Tiedämme, että myös seuraavat suunnitteluvuodet 2025 ja 2026 tulevat olemaan alijäämäisiä. 

Kaupunginjohtaja Ari Alatossavan talousarvioesitys on kunnianhimoinen. Se sisältää kolme pääosaa, JOILLA TÄHDÄTÄÄN KOLMEN VUODEN AIKANA YLIJÄÄMÄISEEN TALOUSTILANTEESEN.

• verotulojen korotus; kiinteistöverot
• Käyttötalouden tasapainotus; kolmen vuoden aikana 40 M€
• Investointien toteutus osin lainarahalla

TA sisältää mittavat investoinnit; nyt on Oulun aika investoida ja kasvaa. Olemme olleet liikuttavan yksimielisiä, että vasara saa paukkua nyt koulujen, päiväkotien, uheilupaikkojen, kulttuurihankkeiden sekä korjausrakentamisen hankkeissa. Tiedämme, että vuosikate ei riitä kattamaan investointeja, vaan velkaannumme. Pitkäaikaista lainaa on nostettu viimeksi vuonna 2020, mutta nyt lainanottotarpeeksi on ennakoitu vuonna 2025 lähes 200 miljoona euroa. Korkomenot tulevat kasvamaan myös merkittävästi talousarviokaudella.

Oulun kaupungin tuloista 60% kertyy verotuloista, vain 15% valtionosuuksista ja loput muista toimintatuloista.

• jos jätämme käyttämättä maltillisen verotulojen korotuksen, jolla saavutetaan 7 M€ lisätulot - miten kuoppa paikataan? Lisää lainaa vai säästöjä?
• Kokoomus: te revitte täysin tulopohjan seuraavilta vuosilta auki. Vetäisemällä kaksi ässä hihasta: tuloveron kevennys ja ei kiinteistöverojen korotuksella. Ja heiluttelette omia säästölistoja, joiden realistisuuteen tässä kokouksessa on vaikea ottaa kantaa. 
• Perussuomalaiset ovat ulkoistaneet itsensä jo aikoja sitten talousarvion tasapainottamisesta. 
• Veronkorotusten paineita on kuntakentällä kauttaaltaan. Oulun seudulla Oulu on aivan omassa kastissa 7,9 %lla. Tyrnävä 9,9 ja korotuksia tehdään naapurikunnassa jopa 1 prosenttiyksikön verran
• Jos nyt ei kokonaisverotusta nosteta tavalla tai toisella, siirrämme paineita veronkorotuksille seuraavien sukupolvien niskaan
• Meillä on todella erilainen tilannekuva talouden nyky- ja tulevasta tilasta

Käyttötalouden tasapainotus on kova savotta meille kaikille. Kolmen vuoden aikana on tehtävä rakenteellisia muutoksia muun muassa palveluverkkoon ja löydettävä pysyviä säästöjä yhteensä 40 miljoonan euron edestä. Suurin säästösumma kohdistuu koulutukseen. Jo ensi vuoden aikana SIKU hallinnonalalta on löydettävä lähes 12 M€ säästöt. 

Jos joku valtuutettu tai valtuustoryhmä esittää hallinnon lisäsäästöjä tai yksittäisiä säästösummia, kertonette myös miten ne toteutetaan. Käyttötalous lähtee juoksemaan 1.1.2025 taloussuunnitelman mukaisesti. Tiedämme kaikki, että säästöpäätökset ovat vielä tekemättä ja siten vaikutukset esimerkiksi tulevan vuoden talouteen näkemättä. 

Oulun valtuusto päätti vuoden 2025 tuloveroksi 8,2% (0,2% korotus) ja kiinteistöverot pidetään nykyisellään. Päätös oli sitä, mitä minä ja Keskustan valtuustoryhmä lähti hakemaan. 

Oulun seudun yhteistyöhön elinvoimaa

Tiistai 16.5.2023

Tuliaisia Ruotsista

Torstai 2.3.2023

Maailmalla myllerrys jatkuu. Suurvaltojen mittelöitä seurataan silmä tarkkana, sota Ukrainassa jatkuu kuukaudesta toiseen, inflaatio kiihtyy ja odotamme edelleen sotilasliitto NATO jäsenyyttä. Asioita, joihin kotisohvalta on vaikea vaikuttaa. Siispä keskitytään läheisimpiin aiheisiin.

Kävimme viime viikolla Oulun kaupunginhallituksen ja johtoryhmän voimin vastavierailulla Ruotsin Luulajassa. En ole aikaisemmin kaupungissa vieraillut. Luulaja on lähes 80 000 asukkaan yliopistokaupunki, joka sijaitsee meren, jokien ja järvien ympäröimänä. Suurin ja merkittävin asia tällä hetkellä on perusteollisuuden rakennemuutos. Kaivosteollisuuden jalostamiseen etsitään kiivaasti vihreää siirtymää, jossa vedyn avulla tuotettaisiin tulevaisuudessa hiilivapaata terästä. Kuulostaako tutulta?

Pohjoisen Suomen, Ruotsin ja Norjan alueille on tulossa seuraavan kymmenen vuoden aikana 170 miljardin euron investoinnit. Mineraalit, puu ja energia työllistävät satojatuhansia ihmisiä. Samalla tarvitaan asuntoja, palveluja ja uusia liikenneyhteyksiä. Ja tarvitaan tietysti uusia asukkaita ja työntekijöitäkin.

Mahdollisuudet ja haasteet ovat pohjoisille maille ja kunnille yhteiset. Siksi tarvitsemme nopeasti rajat ylittävää yhteistyötä muun muassa ulkomaalaisen työvoiman saatavuuden parantamiseen. Samalla odotan vetytalouden ja muidenkin uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisen yhteistyötä. Pohjoismaiden yliopistot tutkijoineen ja innovatiiviset yritykset tekevät jo paljon yhdessä. 

Matkustimme Luulajaan linja-autolla. Olisiko lähitulevaisuudessa mahdollista tehdä matkaa junalla tai kesällä risteilylaivalla? Tarvitsemme huoltovarmuuden nostamiseen sekä kansanvälisen kaupan turvaamiseen joka tapauksessa pohjoisen ratayhteyden Ruotsin kautta Eurooppaan sekä yhteyden Jäämerelle. Nämä kaksi investointia on toteutettava jo seuraavan hallituskauden aikana. Maiden eri raideleveydet pystytään ratkaisemaan.

Meillä on pitkät perinteet Perämerenkaaren yhteistyössä. Kasvuyritykset ovat jauhaneet tulosta läpi vuosikymmenet, kauppa on vilkasta ja liikenneyhteyksiä on kehitetty kovasti. Kulttuurimme on samansukuista ja kanssakäyminen mutkatonta. Luulajan kaupunginjohtaja Carina Sammelin kanssa olen reissannut useita arktisia kokouksia ja tapahtumia. Näen suurta potentiaalia matalan kynnyksen yhteistyön tiivistämiseen Pohjois-Ruotsin kuntien kanssa: koululaisia vaihtoon, kulttuuri- ja urheiluseurat yhteistyöhön, yritykset katsomaan kasvumahdollisuuksia lähialueille ja matkailun mahdollisuuksien hyödyntäminen.

Jokohan jo ensi kesänä pääsisin veneellä Luulajaan? Sadat saaret ja kohteet odottavat meren toisella puolella näkemistä. 

(Kirjoitus on julkaistu 2.3.2023 Rantapohjassa)

Tromssan tuliaiset

Sunnuntai 5.2.2023

Arktisen alueen yhteistyöfoorumi Arctic Frontiers oli taas upea kokemus! Paikalla olivat erityisesti edustettuna Pohjoismaat. Oulusta meitä oli mukana ainakin 20 osallistujaa kaupungin, BusinessOulun, yliopiston ja yritysten taholta.   Tapahtuman teemana oli Moving North!

Muutama keskeinen havainto matkalta: kiinnostus arktisia asioita kohtaan kasvaa koko ajan. Ilmaston lämpeneminen, vihreä siirtymä, luonnonvarojen kestävä käyttö, energiaratkaisut, turvallisuus ja puolustusyhteistyö puhututtavat. Kaikilla on huoli sään ääri-ilmiöiden yleistymisestä, alkuperäiskansojen elinolojen kaventumisesta, työntekijöiden puutteesta ja päätöksiin vaikuttamisesta. 

Huolet ja ongelmat ratkaistaan vain yhteistyöllä. Olemme odottaneet aivan liian kauan pohjoisessa, että ratkaisut tuodaan etelästä. Tarvitsemme Pohjoismaiden välistä yhteistyötä itä-länsi suunnassa. Huolet on käännettävä mahdollisuuksiksi. Se miten esimerkiksi puhumme pohjoisen kasvusta, merkityksestä ja viihtyvyydestä ratkaisee imagokysymykset. Meidän tulee istua kuskin paikalle arktisen alueen asioiden hoitajiksi.

Oli mielenkiintoista kuunnella Norjan, Ruotsin ja Islannin ulkoministereiden keskustelua arktisesta tulevaisuudesta. Suomea edusti valtiosihteeri Johanna Sumuvuori. Sotilasliitto NATOn laajentuminen oli vahvasti esillä. Kaikki korostivat, että Suomen ja Ruotsin jäsenyys on hyväksyttävä ja pohjoisen turvallisuus laitettava kuntoon. Tarvitsemme lisäksi huoltovarmuuden ylläpitämiseksi hyvät kulkuyhteydet maiden välille. Suomelle se tarkoittaa pohjoisen Jäämeriyhteyttä rata- ja maantieinvestointien osalta.

Sain osallistua kahteen paneelikeskusteluun. Avasimme Tromssaan arktisten kaupunginjohtajien verkoston AMF sihteeristön, jota johtaa Patti Bruns. Keskustelimme päälavalla kuntien, kuntalaisten ja maiden välisen yhteistyön merkityksestä. Voimme hyötyä toisistamme entistä enemmän, kun jaamme ideoita ja innovaatioita keskenämme. Pyörää ei tarvitse keskisiä aina uudestaan. Työntekijä- ja osaajapula on ratkaistava myös yhdessä, eikä kilpaillen toisia vastaan. Yrittäjyyden edellytysten tukeminen on keskeistä. 

Toisessa keskustelussa keskiössä oli vihreä siirtymä. Tällä alalla mennään nyt kovaa. Jos joku vielä pyristelee vastaan - kannattaa katsoa ratkaisuja. Uusiutuvien energiamuotojen käyttö on edennyt rakettimaisesti eteenpäin niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Ei ole yritystä tai palvelua, jossa ei säästettäisi energiaa, mietittäisi materiaalien kierrätystä tai energiavaihtoehtoja. Tuulivoima, vety ja biotalous olivat hyvin esillä. Merialueiden tuulivoimaratkaisut voivat olla lähempänä kuin arvaammekaan.

Yksi mieleenpainuvin keskustelu käytiin arktisten yliopistojen Arctic Five vetämänä tutkimusaluksella. Miksi, miten ja milloin arktista yhteistyötä tehdään? Kuka hyötyy ja häviää? Mukana oli niin yrittäjiä, tutkijoita, poliitikkoja kuin viranhaltijoita. Jaoimme saman tilannekuvan: meillä ei ole edessä kuin voitettavaa, haasteet käännetään mahdollisuuksiksi ja yhteistyössä on voimaa.

Ohjelman lomassa kerkesin tavata paljon kaupungin yhteistyökumppaneita ja ystäviä vuosien varrelta. Ulkopoliittisen instituutin apulaisjohtaja Samu Paukkusen kanssa keskusteltiin erityisesti pohjoisen turvallisuustilanteesta, Rovaniemen kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainion kanssa kaupunkien yhteistyöstä ja matkailun tilanteesta. Tromssan kaupunginjohtaja Gunnar Wilhelmsen ja paikalliset pitivät meidät hyvin informoituna Norjan asioista. Tapasimme paikallisia yrittäjiä, useita suurlähettiläitä, EU neuvoston väkeä ja oli onneksi aikaa myös suomalaisten osallistujien näkemysten vaihtoon.

Pohjoisen kasvun ohjelma otettiin hyvin vastaan. Olemme tehneet kotiläksymme hyvin. Vaatimus valtioneuvostotasoisesta ohjelmasta ei ole yliampuvaa. Myös Ruotsissa ja Norjassa on kansallisesti havaittu pohjoisen strategian tärkeyteen. Jatkamme pohjoismaiden yhteistyötä tässä tiiviisti.

Seuraava reissu onkin Luulajaan. Oulun kaupunginhallitus ja johtoryhmä vierailee Luulajassa 22.-23.2. Odotan matkaa mielenkiinnolla. Luulajan väki oli Oulussa viime vuoden puolella ja nyt pääsemme katsomaan heidän hankkeet ja kehityksen. Kaupunginjohtaja Carina Sammelin kanssa onkin paljon yhteisiä tulevia yhteistyömuotoja jo viritteillä.

Arktisella asialla

Maanantai 17.10.2022

Osallistuin vuosittaiseen Islannin Arctic Circle tapahtumaan. Mukana oli tutkijoita, poliitikkoja, kansalaisvaikuttajia, yrittäjiä ja nuorten edustajia ympäri maailman. Keskustelun aiheet ja luennot olivat lähes perinteisiä: ilmastonmuutos arktisella alueella, energiatuotanto ja alkuperäiskansojen oikeudet. Uuden värin keskusteluun toi puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa. Näistä aiheista arktisissa tapahtumissa on aikaisemmin lähes vaiettu. 

Mikä on arktisen alueen turvallisuustilanne? Sanoisin yleisesti, että vakaa mutta haastava. Arktisen yhteistyön pöydästä ovat nyt venäläiset täysin ulkona. Ukrainan sodan alkamisen jälkeen Suomi ja Ruotsi ovat hakeneet sotilasliitto NATOn jäsenyyttä, Ukrainaa on autettu erityisesti Yhdysvallloista ja Euroopasta käsin puolustusmateriaaleilla sekä raja Venäjän ja Euroopan välillä tilkitty.

Koko arktinen on aikaisemmin koettu rauhan, vakauden ja yhteistyön alueeksi. Sodat ja konfliktit ovat olleet alueen ulkopuolella. Nyt arktisen alueen uhka tulee Venäjältä. Tilanne on muuttunut. Ydinaseilla uhkailu, energiainfrastruktuuriin tehdyt iskut ja pohjoisen Kuolan niemimaan sekä Jäämeren varustelu tuovat suurta jännitettä arktiselle alueelle. 

NATOn jäsenyys antaa meille mahdollisuuden rakentaa turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa yhdessä pohjoismaiden kanssa. Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteistyöllä varaudumme Venäjän lisääntyviin toimiin pohjoisilla alueilla. Varustautuminen, harjoitukset, infran uudistukset ja kuntakentän yhteistyö tulee saattaa kuntoon. 

Arktinen alue lämpenee kaksi kertaa nopeammin kuin muut alueet. Ikiroudan sulaminen ja jääpeitteen ohentuminen vaikuttavat sään ääri-ilmiöiden lisääntymiseen ja vedenpinnan nousuun. Islannissa sain maistaa todellisen myrskyn tuulenpuuskineen ja lumipeitettä Suomessa saadaan odottaa pitkälle joulukuuhun. 

Tarvitsemme kaikki mukaan arktisen alueen mahdollisuuksien edistämiseen ja ongelmien ratkaisemiseen. Venäjän sota Ukrainassa on sekoittanut pahan kerran arktisen yhteistyön. Onneksi Kiina ja Yhdysvallat ovat mukana. Tosin Kiinaa on moitittu kasilla korteilla pelaamisesta, jossa myötäilevät Venäjän politiikkaa ja napsivat rusinoita pullasta myös arktisessa yhteistyössä. 

Sain itse olla mukana Reykjavikissa kahdessa lavakeskustelussa. Suomen Barentsin puheenjohtajuuskauden tapahtumassa avasin Euroopan unionin ja arktisen politiikan linjauksia. Tarvitsemme Euroopan unionin parempaa läsnäoloa ja mielenkiintoa arktisiin kysymyksiin. Toisessa paneelissa arktisen alueen kaupunginjohtajat (Arctic Mayers Forum) ja nuoret edustajat kohtasivat. Kävimme läpi nuorten osallistumisen lisäämistä, nuorten kasvamista ja pysymistä pohjoisilla alueilla. Nostin esiin Oulun esimerkit nuorisovaltuustosta ONE, nuorten poliitikkakoulusta ja mentoriohjelmasta. 

Tapahtumassa oli hienosti esillä arktinen ruoka. Meillä oli Oulu2026 kautta mukana ruokayrittäjiä ja viranhaltijoita. Lavalle pääsi Tyrnävän peruna ja Pudasjärven juusto - kokit kokkasivat upeita makunautintoja arktisista raaka-aineista.

Islanti ei yllättänyt tälläkään kerralla. Aurinkoiset päivät ilahduttivat, mutta hyinen myrsky hyydytti ulkona kulkijan. Turisteja kaupungissa oli paljon. Sain maistettua valasta ja paikallista lammasta. Jälkimmäinen ehdottomasti parasta!

Euroopan tulevaisuuskeskustelu

Lauantai 30.4.2022

Vuoden työ Euroopan tulevaisuuskeskustelun tuloksista on nyt tehty. Kymmeniä työryhmien kokouksia, täysistuntoja, kansalaiskeskusteluja jäsenmaissa, sähköinen keskustelualusta ja mieletön määrä esityksiä sekä ideoita kehittämisestä. 

Eurooppa on uuden edessä. Vuoden sisällä olemme saaneet normaalin arjen haasteiden lisäksi kaksi isoa ongelmaa ratkaistavaksi: korona ja Venäjän sota. Molemmissa koetellaan Euroopan yhtenäisyyttä ja kriisitietoisuutta. Selviämme pandemian hoitamisesta satsaamalla terveydenhuoltoon, rokotusjärjestelmään ja uusien pandemioiden torjuntaan. 

Euroopassa oleva sota vaatii yhtenäisyyttä Venäjää kohtaan. Sota Ukrainaa kohtaan on täysin kohtuuton ja tuomittava. Ihmisarvot, demokratia, oikeus omaan maahan ja itsenäisyyteen on tuhottu Ukrainassa. Sota on hyökkäys myös koko läntistä maailmaa vastaan. Sanktioita Venäjälle on asetettava lisää. Katkaistava enrgian ostaminen ja kaikki taloudellinen kanssakäyminen Venäjän kanssa. Ja meidän autettava Ukrainaa kaikin tavoin.

Euroopan on uusiuduttava - luotava nahka aika ajoin. Ei vain reagoitava kriiseihin ja erityistilanteisiin. Nyt tulevaisuuskeskustelussa keskusteltiin laajasti eri teemoista. Mukana aiheissa oli Ilmastonmuutos, terveys, talous, työllisyys, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, arvot, turvallisuus, digitalisaatio, muuttoliike, koulutus ja kulttuuri. 

Mitä keskustelujen jälkeen? Hyväksyimme 350 ehdotusta Euroopan unionin asioiden uudistamiseksi. Tavoittelemme muun muassa kohtuuhintaista elintarvikkeiden tuotantoa, laadukkaampaa terveydenhuoltoa, vähentävän muovin käyttöä, torjutaan kyberuhkia, edistetään digitalisaatiota, vahvistetaan laillista muuttoliikettä ja vahvistetaan yhteisiä arvoja.

Esityksiä käydään nyt läpi Euroopan toimielimissä. Ilmapiiri oli rakentava. Tästähän se työ jatkuu. Erityisen iloinen olen nuorten ja kansalaisten tiiviistä osallistumisesta ja näkemyksistä. Suurimmat uudistukset tarkoittavat EU perussopimuksen uudistamista. Siihen pisteeseen taitaa vielä olla kuitenkin montaa mutkaa ja matkaa edessä.

Oli hienoa päästä tulevaisuustyön viimeiseen istuntoon paikan päälle Strasbourgiin. Kevät oli pitkällä, pohjoisen ihmiselle jopa kuumat kelit, turisteja ja ihmisvilinää kiitettävästi, parlamentti paikallaan ja matka turkasen pitkä. Meneehän se yksi Vappu näinkin!!

Ympäristötekoja

Tiistai 2.3.2021 - Mirja

Kierrätätkö, käytätkö lähellä tuotettuja ruuan raaka-aineita, kuljetko pyörällä tai kävellen, mietitkö tarkkaan hankintojasi...... arjen ekokysymyksiä? Jokainen meistä voi tehdä ympäristötekoja. Itse kierrärän mahdollisimman paljon, käyn kirpparilla, mietin parasta liikkumismuotoa ja teen ruokaa yrittäen minimoida hävikkiä. Aina en onnistu. Autolla on lähdettävä töihin tai kokoukseen. Ostoskoriin sujahtaa avokado tai etelän hedelmä....

Olen vahvasti sitä mieltä, että päätöksenteolla voidaan ohjata ja kannustaa kuntalaisia ympäristötalkoisiin mukaan. Voisiko julkinen liikenne olla maksutonta? Sähkö- ja biokäyttöisten autojen lataus- ja tankkauspisteitä tarvitaan lisää. Voisiko omakotitaloni energian lähteenä olla joku muu kuin sähkö? Jos luovun autosta, voisiko saada pyöränostoon etusetelin? 

Kannustava ilmapiiri tuo tuloksia. Kun kierrättämisestä tehdään helppoa, siihen tartutaan. Notkun itse sosiaalisen median kirppisporukoissa etsien pojalle hiihtovälineitä. Turhauttavaa ostaa lähes joka vuosi uudet kasvuikäiselle. Näyttää siltä, että tavara liikkuu hyvin. 

Oulun kaupunki on tehnyt ja tekee loistavia ympäristötekoja. Vasta Laanilan lämmityskattilat muutettiin vastaanottamaan uusiutuvaa energiaa ja kierrätysmateriaalia. Usea julkinen rakennus saa sähkönsä aurinkovoimasta. Julkisessa liikenteessä ajelee biokaasubusseja. 

Minulla oli ilo julkistaa vastikään kaupunginhallituksen päätös Sanginjoen ulkometsän suojellun alueen luovuttamisesta valtiolle ja Metsähallituksen omistukseen. Tämä päätös on jatkoa jo aikaisemmin Koneen Säätiölle myydyn alueen yhdistämiseksi isoksi kokonaisuudeksi. 

Tässä ote puheestani:

"Kaupunginhallitus päättää myydä Suomen Valtiolle (Metsähallitus, luontopalvelut) kaupungin omistuksessa olevan Isokankaan luonnonsuojelualueen ja Asmonkorven luonnonsuojelualueen yhden euron kauppahinnalla. Kaupan tavoitteena on yhdistää alueet ja edistää kansallispuiston perustamista. Tämän ja aiemman Koneen Säätiö sr:n kanssa tehdyn kaupan jälkeen Suomen Valtio tulee saamaan omistukseensa yhtenäisen noin 2567 hehtaarin suojeltavan alueen Sanginjoelta. Kaupan myötä alueen kehittämis- ja ennallistamistoimenpiteiden toteuttaminen siirtyvät valtion tehtäviksi, jolla on kaupunkia enemmän kokemusta, resursseja ja osaamista edellä mainittujen toimenpiteiden suorittamisesta."

Me Oulun kaupungin päättäjät inspiroiduimme Koneen Säätiön erittäin merkittävästä panoksesta Sanginjoen ulkometsän varjeluun ja kaupunkimme elinvoiman ja vetovoiman edistämiseen sekä Metsähallituksen sitoutumisesta Sanginjoen ulkometsän suojeluun ja alueen eteenpäin viemiseen.

Mitähän seuraavaksi? Jalat tukevasti maassa tehtävät realiaikaiset ympäristöteot ovat tulleet jäädäkseen. Kuka keksii taas jotain uutta?

 

Päätöksiä

Tiistai 19.1.2021

Jos joku toteaa, että mitään ei nyt korona-aikana tapahdu, niin kannattaa vilkaista Oulun kaupungin päätöksentekoa. Hieman jo ylipitkissä kaupunginhallituksen kokouksissa tehdään kymmeniä päätöksiä joka maanantai. Asioita valmistellaan, suunnitellaan ja pohdiskellaan joskun pitkään, mutta joskus tulee valmistakin.

Tässä maanantain 18.1. hallituksen kokouksen lopputulokset:

- Päätettiin myydä Sanginjoen monikäyttömetsä Koneen Säätiölle

- Aloitettiin hanke Merikosken kuivan uoman ympärivuotiseen vesittämiseen

- Hyväksyttiin työllisyyden kuntakokeilun sopimus

- Päätettiin hakea erä- ja luontokulttuurin museota Ouluun

Listalla oli tokkiinsa myös pienempiäkin päätöksiä muun muassa kuntavaalien äänestyspaikoista, valtuustoseminaarin pitämisestä ja Pateniemen asemakaavasta.

Oulu on todellinen luontokaupunki. Meidän oli helppoa tarttua Koneen Säätiön ostotarjoukseen Sanginjoen metsästä. Alueesta saadaan yhdessä Metsähallituksen kanssa todellinen retkeily- ja luontomatkailun kohde. Alueella oleva Loppulan rakennuksen kunnostamiseen säätiö sitoutui ihan omalla hankerahoituksella. Tulevaisuuden visiossa siintää mahdollinen Oulun kansallispuito.

Luonnon arvostuksesta kertovat myös kaksi muutakin päätöstä. Merikosken kuivaan uomaan halutaan ympärivuotisesti virtaamaan vesi. Silloin mahdollistettaisiin vaelluskalojen kutu ja poikastuotanto alueella. Tästä olisi iloa kaupunkilaisille, matkailijoille ja kalastajille. Mukana yhteistyössä ovat Oulun Energia, LUKE ja Pohjois-Pohjanmaan ELY keskus.

Keskustan valtuustoaloitteesta lähtenyt idea erä- ja luontokulttuurimuseon hakemuksen tekemistä, sai nopean ja positiivisen vastauksen. Ollaan innolla mukana hakemassa Ouluun toiminnallista ja sisällöltään rikasta museohanketta. Meillä on mettää, merta, jokea, soita, erämaata ja keskellä kaupunkia voi veneillä, kalastaa, retkeillä ja kerätä vaikka vadelmia. Kilpailun tuloksista kuullaan kuluvan kevään aikana. 

Valmiuslain aikaa

Perjantai 20.3.2020

Olisitko ikinä uskonut? En. Elämä on heittänyt meidät aivan poikkeukselliseen aikaan. 

Suomen rajat on laittetu kiinni, koulujen lähiopetus lopetettu, ohjatut harrastukset tauolla.... Olemme saaneet pitkin viikkoa ohjeita vältellä sosiaalisia kontakteja ja kehoituksia siityä etätyöskentelyyn. Monen perheen arki on muuttunut kotikoulun pitämiseen ja uusien ulkoliikkumistapojen omaksumiseen. Yli 70-vuotiaita on pyydetty pysymään kokonaan kotona.

Tilanne vaatii nyt meiltä kaikilta ymmärrystä ja sitkeyttä. Haluamme päästä vaikeasta pandemiasta nopeasti yli. Taudin tartuntojen leviämiseksi on syytä ottaa tilanne vakavasti. Suomessa me pystymme varautumaan tautiin erittäin hyvin: totellaan viranomaisten määräyksiä ja luotetaan meidän terveydenhoitojärjestelmään. Yhtiskuntamme osoittaa jälleen, kuinka hyvin kaikki toimii poikkeustilanteenkin keskellä.

Kävin eilen erään pienyrittäjän kaupassa. Liikevaihto oli ollut edellisenä päivänä 5 euroa. Sekä työntekijöiden, että yrittäjien toimeentulo on nyt kriisiytynyt. Osalla ihmisiä loppuvat työt. Maan hallitus on luvannut tukipaketin poikkeustilanteesta selviytymiseen. Korona jättää kuitenkin jäljen kuntien ja kotitalouksien talouteen. Tähänkin on nyt varauduttava.

Oulussa tilanne on koko viikon ajan pysynyt rauhallisena. Johtajat, työntekijät ja asukkaat ovat tehneet parhaansa. On selvitetty uusia käytänteitä, mahdollisuuksia ja varauduttu pandemian vielä vaikeampaankin aikaan.

Ensi maanantaina kokoustava kaupunginhallitus kokoontuu fyysisesti, mutta testaa etäkokousvälineiden toimivuuden. Jatkossa tarkoitus on siirtyä sähköiseen kokoustamiseen. Tai ainakin mahdollistaa se luottamushenkilöille. Päätöksenteossa edetään tarvittavat kokoukset pitäen ja asioita valmistellaan lähes normaaliin tahtiin. Yhteiskuntamme rattaat pyörivät koronasta huolimatta.

Nyt lähdenkin tarkistamaan nelosluokkalaisen etätehtävien tekoa. Kuvataiteessa projektityö kotoa löytyvistä kierrätysmateriaaleista ja sen dokumentointi powerpoint- esitykseksi. Opettajalta tuli hyvät ohjeet ja homma näyttää pelaavan.

Auringonpaistetta Raahessa

Perjantai 17.5.2019 - Mirja Vehkaperä

Vaaliralli toi minut tänään aamupäivällä Raaheen, jossa porukkaa oli Halpa-Hallin edustalla runsaasti. Aurinko paistoi upeasti ja iloista mieltä siivitti kahvin tuoksu ja sinapilla höystetyt makkarat.

Raahe mainostaa olevansa "luonnostaan ylpeä" kaupunki, ja siltä todellakin tuntui ihmisten kanssa jutellessa. Ja ylpeitä kaupunkilaiset saavat ollakin, sillä Raahe on jo 370-vuotias!

Kaupunkilaisten kanssa keskustelin muun muassa luonnosta ja Raahen saaristosta sekä siitä, miksi kannattaa äänestää. Ilokseni kuulin, että moni koki äänestämisen tärkeäksi ja halusi omalla äänellään vaikuttaa EU-politiikan suuntaan.

Raahessa tuntee aina olevansa lämpimästi tervetullut ja siellä oli mukava piipahtaa. Sieltä matka jatkui keväisissä tunnelmissa kohti Oulun Erämessuja. Eli ei kesäkenkiä vielä jalkaan, vaan vaelluslenkkarit ensin kehiin. Toivottavasti nähdään messuilla! 

Lapissa oli ilo kampanjoida

Torstai 16.5.2019 - Mirja Vehkaperä

Kampanja-autoni kyyditsemänä kiersin Lappia keskiviikkona 15.5. Vielä oli paikoin tienpientareella lunta. On tämä Suomi kaunis maa!

 

Aamu alkoi Rovaniemellä aamukahvin merkeissä. Keskustelua käytiin monista aiheista. Yksi esille noussut puheenaihe oli tie Tervolasta Aavasaksaan, joka on ihan poskettoman huonossa kunnossa. Sain sen itsekin kokea ja lupasin tästäkin asiasta viedä viestiä eteenpäin.

 

Muita Lapin kierroksen pysähdyspaikkoja oli Ylitornio, Tornio ja Kemi. Matkalla puhututti Suomen metsät, porotalous, ruuantuotanto sekä hallitusneuvottelut. Kahteen ensimmäiseen pystyn ja haluan vaikuttaa Euroopan parlamentissa.

Matka jatkuu ja tilaisuuksia on vielä runsaasti ennen varsinaista vaalipäivää. Katso sinulle sopivin aika ja paikka kotisivujeni kalenterista ja tule juttusille!

Rakentava sopu löydyttävä Britannian kanssa

Keskiviikko 16.1.2019 klo 11.32

Britannian parlamentin alahuone äänesti eilen tiistaina 15.1. Euroopan unionin ja Britannian välisestä brexit-sopimuksesta. Alahuone hylkäsi sopimuksen äänin 432-202. Tämä tuskin yllätti ketään asiaa seurannutta. Brittipäättäjiä kiristää erityisesti ihmisten vapaa liikkuvuus, tulliliitto ja tietysti kiistelty Irlannin kysymys. Sopimusta vastaan äänestäneillä ei ole esittää uutta vaihtoehtoa. Pääministeri Theresa Mayllä on mahdoton tehtävä - kolme työpäivää aikaa esitellä plan-b.
 
Brexit on surullinen tarina ja vielä surullisemmaksi sen tekee se, ettei Britannia ja EU ole päässyt rakentavaan sopuun tulevaisuuden suhteestaan. Sopimuksen kaaduttua Britannian parlamentin alahuoneen äänestyksessä vaihtoehdot ovat ero ilman sopimusta, eron lykkääntyminen tai jopa brexitin peruuntuminen. EU:n tahtotila on välttää kaikin mahdollisin keinoin ero ilman sopimusta.
 
Tänä aamuna parlamentti keskusteli brexitistä sekä Britannian parlamentin alahuoneen tiistain äänestyksen tuloksesta. Keskustelussa nousi esiin eron aikataulun lykkääminen, sen seuraukset ja tulevaisuuden eri mahdollisuudet. Oman poliittisen ryhmämme ALDEn puheenjohtajan Guy Verhofstadtin mukaan on mahdotonta ajatella, että sopimusta pidennetään Euroopan vaalipäivän yli. Hän myös korosti puheessaan EU:n ja Iso-Britannian kansalaisten tilannetta, sillä poliittinen sotku ja epävarmuus koskettavat juuri heitä ja jokaisen arkipäivää.
 
Kukaan ei tiedä mitä tulevina viikkoina tapahtuu. Varmaa on vain se, että rakentava sopu on löydettävä EU:n ja Britannian välille.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Torstai 6.12.2018

Juhlimme tänään Suomen itsenäisyyden ajan 101-vuotista taivalta. Historiamme on monisävytteinen. Sodat, sotakorvaukset, itsenäistymisen ensi askeleet ja monet kriisit ovat pistäneet kansakuntamme tiukoille. Olemme selvinneet ehjinä ja yhtenäisinä. Näitä arvoja on syytä vaalia jatkossakin.

Olen saanut edustaa Suomea Euroopan parlamentissa pian puoli vuotta. Seuraan ja otan osaa suomalaisten arkisiin asioihin nyt Brysselistä käsin. Välimatka on antanut syvyyttä kansalliseen ajatusmaailmaan. Pidän erityisen tärkeänä, että kuulumme Euroopan unioniin ja edistämme yhdessä sovittuja globaaleja asioita. Samalla näen tarpeelliseksi korostaa meidän suomalaisten omaleimaisuutta ja yhteiskuntamme olemassaoloa. Molemmissa on voimaa!

Minulle Suomi on kotimaa, jossa jokainen saa mahdollisuuden toteuttaa unelmia. Maa, jossa jokaisesta pidetään huolta. Maa, jonka ympäristö ja luonto ovat korvaamattoman rikkaat. Suomi koetaan maailmalla esimerkillisenä ja vastuuntuntoisena kumppanina. Sellaisessa maassa me asumme.

Saamme  osallistua itsenäisyyspäivänä tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Tämän vuoden teemana on yhteinen ympäristömme. Kierrätys, lähiruoka, Suomen metsät ja oikeat ympäristöteot näkyvät ja kuuluvat varmasti kotivastaanottimien kautta.

Rauhaisaa itsenäisyyspäivää!

Eriarvoisuuden vähentäminen etusijalle

Torstai 12.4.2018 klo 16.52

Tällä viikolla päästiin sopuun hallituksen seuraavien vuosien julkisen talouden suunnitelmasta. Kehysten tavoitteena on vahvistaa kasvua, työllisyyttä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Suomen talous jatkaa kasvuaan ja tämä lisää myös mahdollisuuksia.

Keskustalle tärkeä saavutus on erityisesti eriarvoisuutta vähentävät toimenpiteet. Vähimmäismääräisiä päivärahoja, eli sairauspäivärahaa, vanhempainrahaa ja erityishoitorahaa, nostetaan työmarkkinatukea vastaavalle tasolle. Tämä tarkoittaa 80,50 euron korotusta. Pienituloisten takuueläkkeen korottamiseen lisätään 10 miljoonaa euroa.

Hallitus käynnistää kansallisen lapsistrategian valmistelun. Strategialla halutaan vahvistaa lapsi- ja perheystävällistä yhteiskuntaa ja syntyvyyden kehitystä. Lyhyemmällä aikavälillä parannetaan perhevapaiden yhdenvertaisuutta ja adoptioperheiden oikeuksia. Sairausvakuutuslakia muutetaan niin, että kunnallisen tai maakunnallisen luottamustoimen hoitaminen ei jatkossa vähennä vanhempainpäivärahaa.

Monet hallituksen alkukaudesta asetetuista tavoitteista ovat täyttymässä. Työllisyysaste lähenee asetettua 72 prosentin tavoitetta, työllisten määrä on noussut hallituskauden aikana 90 000:llä. Kokonaisveroaste on kääntynyt laskuun ja julkinen velkasuhde jatkaa myös laskuaan.

Kehysriihessä sovittiin monista työllisyyttä edistävistä toimista. Aktiivimallin aktiivisuusehtoa täyttäviä toimia laajennetaan, työttömien mahdollisuutta omaehtoiseen opiskeluun parannetaan ja nämä opinnot myös kerryttävät aktiivisuusehtoa, nuorten määräaikaisia työsuhteita helpotetaan ja työaikalakia laajennetaan ottaen käyttöön työaikapankki ja joustotyöaika.

Osaavan työvoiman saatavuutta helpotetaan koulutuksella. Kertaluontoisilla toimenpiteillä helpotetaan erityisesti esiin noussutta kohtaanto-ongelmaa. Yrityslähtöisiin työvoimakoulutuksiin ja kasvupalvelukokonaisuuksiin panostetaan. Työvoimapulan-alojen osaajien muuntokoulutuksiin lisätään rahoitusta ja alanvaihtoa helpotetaan koulutuksilla. Myös muunto- ja täydennyskoulutuksia helpotetaan ja avataan laajemmin. Kokonaisuudessaan koulutustoimiin lisätään 54 miljoonaa.

Maakunta- ja soteuudistuksen eteneminen turvataan lisärahoituksella. Valmisteluun ja rahoitukseen osoitetaan 95 miljoonaa euroa vuonna 2019. Digimuutokseen varataan 98 miljoonaa ensi vuodelle. Valinnanvapauspilotteihin tuplattiin rahoitus aiemmasta 100 miljoonasta 200 miljoonaan. Valinnanvapaus tulee voimaan vaiheistetusti.

Pohjois-Pohjanmaalle tärkeä päätös oli Oulun ja Pelson vankiloiden turvaaminen.  Tätä päätöstä on vatvottu jo liian kauan. Nyt asia saatiin vihdoin valmiiksi parhaimmalla mahdollisella tavalla. Oulun ja Pelson vankiloihin tehdään uusinvestoinnit. 

Arktisuus ja Jäämeren rata luovat uusia mahdollisuuksia

Perjantai 9.3.2018 klo 15.05

Selvitys Jäämeren radasta on valmistunut. Liikenne- ja viestintäministeriö on valinnut Jäämerelle Oulun, Rovaniemen ja Kirkkoniemen kautta kulkevan ratalinjauksen jatkoselvitettäväksi. Kaikki tutkitut ratavaihtoehdot olisivat teknisesti mahdollisia toteuttaa, mutta kustannuksissa ja ympäristövaikutuksissa on eroja. Linjauksen ratkaisi Kirkkoniemen eduksi Suomen logistisen aseman, saavutettavuuden ja huoltovarmuuden parantuminen vaihtoehtoihin verrattuna.

Arktisen alueen merkitys kasvaa jatkuvasti. Se luo EU:lle ja Pohjoismaille taloudellista selkärankaa ja uusia mahdollisuuksia elinkeinoelämälle. Keskeisessä osassa ovat sekä nyt selvitetty Jäämeren rata että Euroopan ja Aasian kasvukeskukset yhdistävä Koillisväylän tietoliikennekaapelihanke.

Jäämerirata luo Suomella uuden logistisen aseman. Siitä hyötyvät niin matkailu, kalatalous, metsä- ja metalliteollisuus, energiasektori sekä eurooppalainen logistiikka. Maailman mielenkiinto arkisille alueille kasvaa koko ajan.

Jäämeren radan selvityksessä käytiin läpi erilaisia ratalinjauksia ja niiden toteutusmahdollisuuksia. Jatkoselvitykseen valitun Kirkkoniemen reitin kustannusarvio on noin 3 miljardia, josta 2 miljardia kohdistuu Suomen puolelle. Selvityksessä on lisäksi kartoitettu mahdollisia liiketoimintamalleja ja laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Selvityksessä arvioitiin viiden eri linjausvaihtoehdon toteuttamista ja taloudellista kannattavuutta. Selvityksessä tarkastellut linjausvaihtoehdot olivat Tornio–Narvik, Kolari–Narvik, Kolari–Tromssa, Rovaniemi–Kirkkoniemi ja Kemijärvi–Alakurtti–Murmansk.

Jäämeren rata on osa isompaa liikenneverkkoa ja sen on mahdollista yhdistää Suomea pohjoiseen ja etelään. Jäämeren rata on osa eurooppalaista arktista politiikkaa, ei pelkkä alueellinen hanke. Rata kytkisi pohjoisen, arktisen Euroopan kiinteämmin osaksi Manner-Eurooppaa. Sillä olisi samalla myös Suomen huoltovarmuutta parantava vaikutus.  

Valmistunut selvitys tehtiin yhteistyössä Norjan liikenneviranomaisten kanssa. Jatkoselvitystä tehdään myös yhteistyössä Norjan kanssa. Jatkotarkastelua varten perustetaan yhteinen työryhmä, joka määrittelee asian edellyttämät jatkotyövaiheet ja -aikataulun. Työryhmän tulisi saada työnsä päätökseen 31.12.2018 mennessä.

Askeleita oikeaan suuntaan

Keskiviikko 28.2.2018 klo 12.10

Parlamentaarinen väylätyöryhmä löysi yhteisymmärryksen tulevaisuuden väyläpolitiikan linjoista. Me työryhmän keskustalaiset jäsenet pidämme tätä tänään saavutettua yhteisymmärrystä askeleena oikeaan suuntaan.

Saavutimme yksimielisen poliittisen yhteisymmärryksen harjoittaa nykyistä huomattavasti pitkäjänteisempää ja suunnitelmallisempaa väyläpolitiikkaa. Yhteisymmärrys luo edellytykset jatkaa huonokuntoisten väylien korjaamista, aloittaa nykyistä useampia isoja liikennehankkeita ja mahdollistaa hankekohtaisten yhtiöiden kerätä ulkopuolista rahoitusta isoissa hankkeissa, poistaa esteitä EU-väylärahoituksen tieltä sekä edistää liikenteen digitalisaatiota. Näitä tarvitaan, jotta tulevaisuudessakin väylämme ovat kunnossa ja uusia investointeja tehdään.

Parlamentaarisen väylätyöryhmän yksimieliset linjaukset on kirjattava seuraavan hallituksen ohjelmaan ja samalla työtä jatketaan pitkäjänteisesti yli hallituskausien hallituspohjasta riippumatta. Väyläpolitiikkaa on tehtävä huomioiden kansalaiset ja elinkeinoelämän tarpeet, alueellinen saavutettavuus sekä koko maan kehittäminen alempiasteista tieverkkoa unohtamatta.

Toimiva maantie- ja raideverkosto koko Suomessa mahdollistavat sen, että monenlaiseen yrittäjyyteen perustuva luonnonvara- ja biotalous voi aidosti edetä. Bioenergialaitokset, biotuotetehtaat, sahat, kaivannaisteollisuus, turvetuotanto, maitotilat ja -jalostamot, teurastamot sekä elintarviketehtaat ovat kuljetusten varassa. Pitkän aikavälin väyläohjelmaa laadittaessa on muistettava, että kuljetukset alkavat pääsääntöisesti pienempien teiden varrelta ja päästä, pääväylien ulkopuolelta.

Liikenneverkkojen korjausvelan rahoitustaso on pystyttävä linjaamaan seuraavien vuosien aikana parlamentaarisen liikenneverkon rahoitusta pohtineen työryhmän hyväksymän vähintään 1,3 miljardin euron tasolle.

Käytännössä korjaustarpeet ovat tätäkin suuremmat, jotta korjausvelkaa pystytään poistamaan aidosti. Ensi vaalikaudella on käytävä läpi myös liikenteen verotus ja liikenteeltä perittävät maksut. Tarvitsemme myös lisää toimenpiteitä liikenteen päästöjen vähentämiseen.

Kiitoksen myös työryhmän puheenjohtajalle, liikenneministeri Anne Bernerille (kesk.) parlamentaarisen yhteisymmärryksen saavuttamisesta. Tästä on hyvä jatkaa!

Tiestön talvikunnossapitoa tehostetaan

Torstai 15.2.2018 klo 11.40

Palautetta teiden heikosta talvikunnosta on tullut ympäri Suomen. Hallitus näyttää taas ripeän toimintakykynsä, kun liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner julkaisi talvihoidon tehostamisohjelman. Siinä esitetään tiestön talvihoitoon nopeita ja pitkän aikavälin ratkaisuja. Akuuttiin tilanteeseen teiden talvihoidon parantamiseksi lisätään välittömästi kaksi miljoonaa euroa. 

Uuden ohjelman myötä talvihoidon tasoa ja hoitoluokkaa nostetaan erityisesti vähäliikenteisemmällä tieverkolla. Lisärahoitusta käytetään myös palveluhiekoituksiin ja täsmähoitoon erityisesti raskaan liikenteen reiteillä. Lisäksi laadunvalvontaa tehostetaan. Kohteet valitaan yhteistyössä ELY-keskusten kanssa. Rahoitus siirretään teiden päällystämisestä talvihoitoon, mutta määrä ei vaikuta merkittävästi päällystystöiden kokonaisuuteen. Summa vähentää päällystystöitä muutamia kymmeniä kilometrejä, kun tiestöä päällystetään yhteensä vuosittain noin 3000 kilometriä. 

Voimakas sääolosuhteiden vaihtelu sulan, sohjon ja jäätymisen välillä on aiheuttanut ongelmia monilla teillä. Teiden vasteajat ovat olleet urakkasopimusten mukaisia, mutta se ei ole riittänyt. Nyt vanhoja toimintalinjoja päivitetään vastaamaan uusia tarpeita. Tähän tarvittava lisärahoitus turvataan jatkossa perusväylänpidon rahoituksesta.

Pitkällä aikavälillä teiden talvihoitoa tehostetaan lisäämällä kunnossapidon valvontaa hyödyntäen digitalisaatiota, tietojärjestelmiä ja uutta tekniikkaa. Maantielain muutoksella saavutetaan pysyvämpiä ratkaisuja tienpidon laatuongelmiin lisäämällä sitäkin kautta tienpidon valvontaa. Uuden urakkamallin kilpailutus alkaa seuraavassa tänä syksynä käynnistyvässä kilpailutuksessa.

Talven sääolosuhteet ovat olleet erityisen vaikeat liikenteelle ympäri Suomen.  Ainoastaan sellaisilla alueilla, joissa ollaan pysytty reilusti pakkasilla, tilanne on ollut parempi. Pitää varautua siihen, että tällaisista keliolosuhteiden nopeista vaihteluista on tulossa tavallisempaa. Siksi on hyvä, että liikenne- ja viestintäministeri Berner on tarttunut asiaan näin ripeästi, eikä jäänyt odottelemaan ensi vuoden sääennusteita. 

Perheiden ja lasten parhaaksi

Perjantai 9.2.2018 klo 15.35

On oltava realistinen. Myös politiikassa. Olen seurannut, kommentoinut ja etsinyt ratkaisua hallituksen ja ministeri Saarikon johdolla tehtyyn perhevapaauudistukseen. Uudistukselle asetetut tavoitteet, eri tahojen ristiriitaiset toiveet sekä rahoituskehys eivät mahdollistaneet aidosti lasten ja perheiden parhaaksi tehtävää uudistusta. Näillä nuoteille ei syntynyt sinfoniaa.

Liian moni perhe olisi menettänyt toimeentuloaan. Jopa kahdella kolmasosalla perheistä tuet olisivat pienentyneet, osalla merkittävästi.

Olen vahvasti sitä mieltä, että perheet ansaitsisivat vanhempainvapaiden uudistuksen. Tämä tuleekin kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan ja sen toteuttamiseksi pitää varata rahaa. Tehty selvitystyö ja kustannusten laskelmat on syytä laittaa visusti talteen. Parhaillaan ollaan toteuttamassa sosiaaliturvan kokonaisuudistusta. Olisi luontevaa katsoa myös perhevapaita tässä tarkastelussa.

Asetin itse perhevapaauudistuksille kolme reunaehtoa. Ensinnäkin sen tulee antaa erilaisille perheille aito valinnanmahdollisuus lasten hoitomuotoa valittaessa. En innostu kiintiöistä. Perheiden tilanne, lasten tarpeet ja vanhempien työtilanteet muodostavat kehikon, jonka kautta vanhemmat osaavat itse päättää vanhempainvapaistaan.

Toiseksi haluan kaikin tavoin kannustaa isiä osallistumaan lasten kasvatukseen ja hoivaan. Se ei synny pakolla tai kiintiöillä. Tarvitaan asennemuutosta vanhempien kesken, joustoja työelämässä ja taloudellisia kannustimia. Esitetyssä mallissa isäkiintiöitä olisi nostettu niin rajusti, että ne olisivat varmasti jääneet valtaosin käyttämättä. Tämä ei ole ainakaan lapsen etu.

Kolmanneksi haluan kaikin tavoin edistää pienten lasten hoitoa kotona. Kotihoidontuki on hieno mahdollisuus hoitaa lasta kotona aina kolmivuotiaaksi asti. Vanhemmat tarvitsevat kotiin annettavia palveluita ja pienille lapsille voimme tarjota kerhoja ja avoimen varhaiskasvatuksen päivätoimintaa.

Perhevapaauudistus ei toteudu tämän vaalikauden aikana. Sitä ei kuitenkaan kuopata. Käydään vilkasta keskustelua edelleen perheiden ja lasten parhaaksi. Onneksi meillä on asiasta innostunut perheministeri Annika Saarikko.

Lue myös perheministeri Saarikon blogi aiheesta: annikasaarikko.fi

Keskustelua vuoden 2018 budjetista

Torstai 21.12.2017 klo 12.02

Liikenteeseen supervuosi 

Ensi vuoden budjetissa liikenteen iso kuva on kunnossa, ja siitä kuuluu kiitos ministeri Bernerille. Vihdoinkin meillä on uudistuskykyä, halua ja tahtoa satsata liikenteeseen ja väyliin. Väylien kannalta ensi vuosi on rahoituksen suhteen supervuosi. Meillä on lähes 500 miljoonaa euroa korjausvelkarahaa käytettävissä nyt olemassa olevien väylien eli teiden, satamien ja ratojen korjaukseen ja parantamiseen. Uusia investointihankkeitakin käynnistetään.

Ensimmäistä kertaa myöskin liikennesektorin päästöjen vähentämiseen varataan 14 miljoonaa euroa, millä tuetaan sähkö- ja kaasuautojen hankkimista ja myöskin niiden lataus- ja jakeluinfran rakentamista sekä romutuspalkkiollekin tulee jatko. Väylähankkeiden tulevaisuuden rahoitusmalleja täytyy linjata pikaisesti eduskunnassakin, ja siihen meillä on parlamentaarinen mahdollisuus. Tai tarvitsemme miljardiluokan tasokorotuksen tulevaisuuden liikennehankkeiden toteutukseen.

Infran korjausvelkaa syntyy koko ajan niin maalla, merellä kuin ilmassa, nyt myöskin avaruudessa, kun vanhat satelliitit vanhenevat. Korjausvelkaa tulee 100 miljoonaa euroa vuodessa lisää. Myös uusia investointeja tarvitaan, koska kilpailukykymme on niiden varassa. Siksi esimerkiksi isot hankkeet, Jäämeri-yhteydet tai Tallinnan tunneli tai muut isot ratahankkeet, eivät kertakaikkisesti mahdu nykyisten budjettien rakenteeseen menoeränä, vaan siinä pitää olla joku budjetin ulkopuolinen rahoitusmalli, johon saataisiin myöskin kansainvälistä rahoitusta ja budjetin ulkopuolista rahoitusta mukaan.

Oman maakuntani liikennehankkeisiin voi olla aidosti ylpeä. Saimme pitkään ajetut hankkeet budjettiin kuluvan ja tulevan vuoden aikana. Lista on pitkä: korjausvelkarahaa usean alempiasteisen tien kunnostamiseen, 4- tien parantaminen Kempele-Kemi välillä, Oulun satama ja meriväylän syventäminen, Hailuodon kiinteä yhteys, Oulun lentokentän kiitoradan perusparannus, vt22 Kiimingin kohdilta kuntoon......

Suomi elää puusta, metsistä ja osaamisesta 

Budjetissa puurakentamisen ohjelmaan lisätään 2 miljoonaa euroa. Se on tervetullutta, koska puun jalostusarvon pitää olla se ykkönen, jota me viemme eteenpäin. Toivon, että myöskin kansainvälistä vientiä puurakentamisen ja osaamisen puolesta koordinoidaan, koska siellä näen isoa potentiaalia siihen, miten kansantaloutta pystytään kasvattamaan puurakentamisen ja puuosaamisen viennillä.

Hallitus on tehnyt suuria ja pieniä tekoja energia- ja ilmastopoliittisella puolella koko tämän vaalikauden aikana. Aihe on myös suuresti agendalla, kun mietitään tulevia vuosia ja kansainvälisiä ratkaisuja.

Olen erityisen tyytyväinen siihen, että ilmasto- ja energiatalkoisiin ovat lähteneet myöskin useat kunnat, kaupungit ja seutukunnat. Nämä kaupunkien ja alueiden ilmastotyöt jatkuvat, mutta ennen kaikkea toivon, että Hinku-hanke, hiilineutraali yhteiskunta ja kunnat, jatkaa alueella työtä. Ainakin oman kuntani Oulun naapurikunta Ii on pisteenä iin päälle tehnyt työtä sen puolesta, että alueiden asukkaat ovat itse ideoineet, mitä voisivat tehdä vähentääkseen hiilijalanjälkeään. Tulokset puhuvat puolestaan.

Hallitus jatkaa ilmastonmuutoksen vastaista työtä merkittävillä lisätoimilla, ja ilmastoon ja energiaan liittyvä lisäpaketti nousee summaltaan 48 miljoonaan euroon, ja sillä tuetaan energia- ja ilmastostrategian lähtökohtia. 

 

Työtä ja toimeliaisuutta koko Suomeen 

Olen erityisen tyytyväinen siihen, että Sipilän hallitus katsoo koko Suomen kilpailukykyä, yrittäjyyttä ja työllisyyttä koko maan alueella. Yritysten edellytysten tukeminen on erityisen tärkeää. Siksi alueellisen kuljetustuen jatkaminen ensi ja seuraavalle vuodelle 2019 on hyvä päätös. Siihen varataan vuosittain 5 miljoonaa euroa. Pidän tärkeänä, että sitä jatketaan myöskin vuoden 2019 jälkeen.

Työllisyys ja työttömyys ovat puhuttaneet paljon. On hieno asia, että 50 000 työllisen lisääminen viime vuoteen verrattuna on tapahtunut vuoden aikana. Työ on parasta sosiaaliturvaa. Työllisyyden edistämiseksi pitää tehdä lujasti töitä. Siksi on käsittämätöntä, että työttömyysturvan aktiivimallia on riepoteltu aika rankastikin. Me haluamme lisätä toimenpiteitä siihen, että työttömät pääsisivät töihin, ja näihin aktiivitoimenpiteisiin muun muassa kuntoutuksen ja osaamisen, koulutuksen puolella satsataan lisää. 

Työttömyysturvan aktiivimalli kannustaa hakeutumaan töihin ja työvoimapalveluihin työttömyyden kaikissa vaiheissa. Samalla työttömyysturvan omavastuupäiviä vähennetään työttömyyden alussa 7 päivästä 5 päivään.

On tärkeää, että työttömät pääsevät omaehtoisesti opiskelemaan. Lyhytkestoista opiskelua työttömyysturvalla helpotetaan. Työnsä menettänyt voi pysyä aktiivisena ilman pelkoa työttömyysetuuden menettämisestä ja hakeutua esimerkiksi ammatillisia valmiuksia ja yritystoimintaa tukevaan koulutukseen.

Työttömillä on myöskin tulevaisuudessa vielä parempi mahdollisuus harjoittaa yritystoimintaa neljän kuukauden aikana työttömyysturvalla. Tämä on hyvä osoitus siitä, että voidaan kokeilla niitä työllisyyden siipiä myöskin sen oman osaamisen puitteissa työllistäen itse itsensä.

 

Tuemme lapsia, nuoria ja perheitä

Aika moni puolue ja eduskuntaryhmä on sanonut, että kasvu kuuluu kaikille. Niin se kuuluukin silloin, kun talouskasvua on jaettavissa. Sosiaalista oikeudenmukaisuutta harjoitetaan ensi vuoden budjetin osalta erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla. 

Erityisen tyytyväinen olen siihen, että tämä hallitus satsaa lapsiin, nuoriin ja perheisiin. Ensi vuoden alusta ministeri Saarikon johdolla linjataan perhevapaauudistus. On tärkeää, että uudistus ja vanhempainvapaajärjestelmän remontti tehdään lapsi- ja perhelähtöisesti. Lapsen luontaista kasvua ja kehitystä pitää tukea.

On tärkeää, että tuemme vanhempien osa-aikatyömahdollisuuksia silloin, kun lapset ovat pieniä. Toivon, että me löydämme yhdessä niin hallituspuolueiden kuin sitten työryhmässä olevien ihmisten ja järjestöjen kanssa yhteisen näkemyksen perhevapaauudistuksen tulevaisuudesta.

Uudistukset eivät lopu tähän, vaan seuraavan vuoden perhe-etuuksien parantamista on monella rintamalla:

Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan 70 miljoonalla eurolla vuoden alusta niin, että alennukset kohdistuvat pieni- ja keskituloisiin. Maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin tulee lähes 7 000 perhettä lisää. Toisen lapsen sisaralennus nostetaan 50 prosenttiin. Sitten kokeilemme 5-vuotiaiden maksutonta varhaiskasvatusta niiden kuntien ja niiden lasten kanssa, jotka haluavat lähteä mukaan tähän kokeiluun.

Äitiyspakkaukseen tehdään korotuksia niin, että äitiysavustusta korotetaan noin 30 eurolla. Ja sitten, mikä on parasta: minimisairauspäivärahoja korotetaan 23 eurolla kuukaudessa. Se tarkoittaa, että pikkulapsiperheiden vanhempainpäiväraha nousee samalla ja esimerkiksi pienimmät äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahat nousevat sillä 23 eurolla kuukaudessa.

Teemme yksinhuoltajakorotuksen lapsilisään, 5 euroa kuukaudessa, se on 60 euroa vuodessa. Ja erityisesti keskusta on ajanut sitä, että opintotukeen tehdään huoltajakorotus. Se tapahtuu nyt sitten ensi vuoden alusta, ja opintotukeen huoltajakorotus on 75 euroa kuukaudessa.

Nämä satsaukset lapsiin, perheisiin ja nuoriin ovat tärkeitä mietittäessä sitä, milloin tätä oikeudenmukaisuutta erityisesti voidaan käyttää.