Hyvää itsenäisyyspäivää!

Torstai 6.12.2018

Juhlimme tänään Suomen itsenäisyyden ajan 101-vuotista taivalta. Historiamme on monisävytteinen. Sodat, sotakorvaukset, itsenäistymisen ensi askeleet ja monet kriisit ovat pistäneet kansakuntamme tiukoille. Olemme selvinneet ehjinä ja yhtenäisinä. Näitä arvoja on syytä vaalia jatkossakin.

Olen saanut edustaa Suomea Euroopan parlamentissa pian puoli vuotta. Seuraan ja otan osaa suomalaisten arkisiin asioihin nyt Brysselistä käsin. Välimatka on antanut syvyyttä kansalliseen ajatusmaailmaan. Pidän erityisen tärkeänä, että kuulumme Euroopan unioniin ja edistämme yhdessä sovittuja globaaleja asioita. Samalla näen tarpeelliseksi korostaa meidän suomalaisten omaleimaisuutta ja yhteiskuntamme olemassaoloa. Molemmissa on voimaa!

Minulle Suomi on kotimaa, jossa jokainen saa mahdollisuuden toteuttaa unelmia. Maa, jossa jokaisesta pidetään huolta. Maa, jonka ympäristö ja luonto ovat korvaamattoman rikkaat. Suomi koetaan maailmalla esimerkillisenä ja vastuuntuntoisena kumppanina. Sellaisessa maassa me asumme.

Saamme  osallistua itsenäisyyspäivänä tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Tämän vuoden teemana on yhteinen ympäristömme. Kierrätys, lähiruoka, Suomen metsät ja oikeat ympäristöteot näkyvät ja kuuluvat varmasti kotivastaanottimien kautta.

Rauhaisaa itsenäisyyspäivää!

Laiton lohenkalastus kuriin Itämerellä

Torstai 18.10.2018 klo 12.56

EU:n maatalous- ja kalastusministereiden tämän viikon kokouksen aihelistalla oli Itämeren kalastuskiintiöt tulevalle vuodelle. Tulen itse kalastajaperheestä, ja kalastusasiat ovat tarkassa seurannassa myös täällä Brysselissä. Suomen yhtenä päätavoitteena Luxemburgissa pidetyssä kokouksessa oli se, että Itämeren pääaltaalla tapahtuvaa laitonta lohenkalastusta saadaan kuriin entistä järeämmillä keinoilla.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän johdolla Suomi sai neuvotteluissa läpi kantansa siitä, että meritaimenta ei ensi vuonna saa kalastaa Itämerestä kaupalliseen tarkoitukseen. Tämä merkitsee sitä, että lohisaaliita ei voida enää kirjata taimeniksi. Tavoitteen saaminen mukaan lopulliseen päätökseen kalastuskiintiöistä oli Suomelle iso saavutus, ja se tuo merkittävän keinon lohen salakalastukseen puuttumiseen. Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES:n arvion mukaan Itämerellä kirjattiin viime vuonna noin 30 500 lohta meritaimeneksi. Luku on suuri, ja osaltaan siihen vaikuttaa se, että meritaimenelle ei ole ollut kiintiöitä. Nyt meillä on konkreettinen keino saada luku selvästi pienemmäksi.

Meritaimenen kaupallisen kalastuksen lisäksi komissio sekä Itämeren rantavaltiot sitoutuvat lopettamaan laittoman lohenkalastuksen. Muun muassa Puolassa laitonta lohenkalastusta on yritetty saada kuriin kymmeniä vuosia tuloksetta. Nyt laittoman kalastuksen lopettamista tarkkaillaan lisäämällä kalastuksen valvontaa Itämeren pääaltaalla. Suomi tuo omalta osaltaan tarkastajia seuraamaan tilannetta. Jos laitonta kalastusta esiintyy, komissio päättää sanktioista.

Suomi tavoitteli kokouksessa myös lohikiintiön pienentämistä, mutta kiintiö pysyi ennallaan. Kiintiötä olisi haluttu laskea muun muassa siksi, että salakalastus vie suuren osaan lohesta, jolloin todellinen kalastetun lohen määrä on huomattavasti suurempi kuin sille asetettu kiintiö. Salakalastuksen todellista määrää tuskin kukaan pystyy arvioimaan, mutta jo pelkästään meritaimenena ilmoitetun lohen määrä on noin kolmasosa kaikesta kalastetusta lohesta.

Kalastetun lohen määrä vaikuttaa aina lohen poikastuotantoon. Komission esitys, joka tuli onneksi hylätyksi, olisi puolestaan nostanut kiintiötä lohen osalta jopa 15 prosenttia. Tämä olisi ollut Suomen kannalta vielä huonompi ratkaisu, joten kokonaisuudessaan Suomi menestyi hyvin neuvottelutavoitteissaan. Nyt pidän tärkeänä sitä, että Luxemburgissa päätetyt toimenpiteet konkretisoituvat nopealla aikataululla. Kun salakalastusta kitketään tehokkailla toimenpiteillä, sillä on suuri vaikutus myös lohikannan elinvoimaan. Euroopan on toimittava kestävillä toimenpiteillä paremman kalakannan saavuttamiseksi. Kalastajien olosuhteita ja kannattavuutta on parannettava. Kotimaisen kalan saatavuutta on lisättävä.

Takana vauhdikas Strasbourgin täysistuntoviikko

Torstai 13.9.2018

Euroopan parlamentin syyskauden ensimmäinen täysistuntoviikko on nyt takana. Pöydällä oli isoja asioita, jotka keskusteltiin isoon ääneen ja äänestettiinkin. Jos vauhtimerkit pitävät paikkaansa, on loppukaudesta tulossa kiireinen. Yhteen viikkoon mahtui aiheita laidasta laitaan: tekijänoikeuksia, muovistrategiaa, Unkarin sanktioimista ja Euroopan komission puheenjohtajan Jean Claude Junckerin puhe Euroopan tilasta.

Juncker piti viimeisen linjapuheensa ennen ensi kevään eurovaaleja. Noin tunnin mittaisessa puheessa Juncker katsoi hieman peruutuspeiliin ja ynnäsi kauden aikaansaannoksia: talousalueen vakautta, työllisyyden parantumista, yhteisiä päätöksiä, ulkosuhteita ja yhtenäisyyttä. Puhe piti sisällään kehittämiskohteitakin, kuten kasvavan maahanmuuton ongelmien ratkaiseminen, ulkoisten turvallisuusuhkien voittaminen sekä Euroopan kompromissihakuisuuden lisääminen.

Erityisen ilolla tervehdin Junckerin nostoa Euroopan ja Afrikan yhteistyön syventämisestä. Suhteemme tulisi olla nimenomaan tasavertainen kumppanuussuhde, kun se on pitkään ollut yksinoman kehitysavun antamista. Jospa olisimme tulevaisuudessa tasa-arvoisia kumppaneita kaupan, työllisyyden ja uusien investointien alalla. Afrikan ongelmat ovat myös meidän - nälänhätä, kuivuus ja sodat laittavat ihmiset liikkeelle ja väestönkasvun myötä olemme isojen kysymysten äärellä.

Viikon aikana oli kiva saada vieraita myös Suomesta. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta kävi keskustelemassa meidän meppien kanssa yhteistyöstä ja taloustilanteesta. Illastimme MTK:n johdon kanssa puhuen mm. ruokaturvallisuudesta ja maatalouden rahoituksesta. Istuntoviikon lopuksi istuimme pyöreään pöytään Yle Puheen Politiikkaradion juttusille yhdessä meppikollegoiden, Jaakonsaaren ja Sarvamaan kanssa. Juttu on kuultavissa lauantaina livenä ja löytyy myös YleAreenasta.

Kotimaan budjettimietteitä ja valmistautumista EU-puheenjohtajuuskauteen

Torstai 30.8.2018 klo 15.30

Sipilän hallitus julkisti eilen keskiviikkona viimeisen budjettiesityksensä ennen ensi kevään eduskuntavaaleja. Budjettia luetaan tarkasti myös täällä Brysselin päässä. Olen erityisen tyytyväinen siihen, että hallitus kuuli maanviljelijöiden huolen. Hallitus päätti tehdä mittavat toimet maanviljelijöiden työskentelyolosuhteiden ja suomalaisen ruoantuotannon turvaamiseksi. Niin sanotulla maatalouden kriisipaketilla tuetaan kuivuudesta kärsinyttä alaa 65 miljoonan euron lisärahoituksella. Noin puolet summasta pyritään antamaan jo tämän vuoden lisätalousarviossa, mikä tuo nopealla aikataululla helpotusta viljelijöiden ahdinkoon. Myös europarlamentissa nousee esille maatalouden rahoitus. Lähes koko Eurooppa on kärsinyt kuivuudesta, ja eri jäsenmaiden maatalousalalla painitaan samojen tuottavuusongelmien kanssa. Viljelijöiden työ täytyy olla kannattavaa myös tulevaisuudessa koko Euroopan alueella.

Budjetissa varaudutaan myös ensi kesänä alkavaan Suomen EU-puheenjohtajuuskauteen. Muutoin keskustelu tulevasta puheenjohtajuuskaudesta on vielä ollut melko hiljaista. Toivottavasti aihe nousee aktiivisemmin myös julkiseen keskusteluun. Kausi tarjoaa Suomelle ainutlaatuisen mahdollisuuden nostaa esille tärkeäksi kokemiamme teemoja.

Itse nostaisin yhdeksi pääteemaksi maanviljelyn olosuhteiden kehittämisen ja elinkeinon turvaamisen. Sään ääri-ilmiöt tulevat yleistymään. Maanviljelyyn täytyy löytää sopeutumistoimia, jotta saamme jatkossakin Euroopan alueella puhdasta ruokaa ja meillä on olemassa myös kriisivalmius ruoantuotannossa.

Toisena merkittävänä teemana pidän koulutusta. Suomi on koulutuksen kärkimaa. Olemme vuosittain Pisa-tutkimuksen etujoukoissa. Lisäksi nuorista aikuisista noin 40 prosenttia on korkeasti koulutettuja. Opetusministeriön tavoite vuodelle 2030 on se, että jopa puolet nuorista aikuisista suorittaisivat korkeakoulututkinnon, ja että Suomessa olisi maailman parhaiten koulutettu työvoima. Koulutukseemme tulee tutustujia ympäri maailmaa enemmän kuin pystymme vastaanottamaan. Koulutusosaamisen ja koulutusviennin saralla meillä on paljon tarjottavaa muille jäsenmaille.  

Arktinen politiikka täytyy ehdottomasti olla esillä puheenjohtajuuskaudella. Olen työskennellyt eduskunnassa tiiviisti arktisen alueen teemojen edistämiseksi, ja tätä työtä jatkan europarlamentissa. Suomen täytyy tuoda esille arktisen alueen valtavat mahdollisuudet, kuten väylähankkeet, kaupankäyntireitit, matkailun, arktisen alueen tutkimuksen sekä kestävän kehityksen turvaamisen alueella.

Tehokkaampia, oikeudenmukaisempia ja ympäristöystävällisempiä liikennekuljetuksia

Torstai 5.7.2018 klo 8.48

Euroopan parlamentti äänesti eilen Strasbourgissa EU:n liikkuvuuspaketista: MEPit hylkäsivät esityksen ja lähettivät sen takaisin valiokuntaan työstettäväksi.

Paketti kattaa laaja-alaisesti tieliikennealaan liittyviä teemoja, kuten kansainvälisiä kuljetuksia, kuljettajien ajo- ja lepoaikoja sekä älykkäiden ajopiirtureiden käyttöönoton nopeuttamista. Liikkuvuuspaketin tavoitteena on aikaansaada entistä sujuvampi, sosiaalisesti oikeudenmukaisempi, kilpailukykyisempi ja ympäristöystävällisempi liikenne- ja liikkuvuussektori EU:n alueelle.

Paketin sisällöstä parlamentti ei ole ollut lainkaan yksimielinen. Jokaisella maalla ja poliittisilla ryhmillä on hieman erilainen näkökulma liikkuvuuden edistämisen keinoihin. Meillä Suomessa huomioon tulee ottaa pitkät välimatkat, vaihtelevat sääolosuhteet sekä viennin suuri merkitys talouteemme.

Olen saanut kotimaisilta kuljettajilta huolestuneita yhteydenottoja muun muassa siitä, että ala on niin tiukkaan säädelty ja kilpailutettu, että voittoa liiketoiminnasta on kohta mahdotonta saavuttaa. Joukossa on kuljettajia, jotka harkitsevat vakavasti koko kuljetustoiminnan lakkauttamista.

Tämä ei ole Suomen tahtotila. Haluamme, että kuljetustoiminta on tulevaisuudessakin kannattavaa, ja että ala houkuttelee myös uusia työntekijöitä. Haluamme myös turvata kuljettajien oikeudenmukaisen kohtelun. Ajo- ja lepoajoissa tulee joustaa, jotta kuljettajilla on täysipainoinen mahdollisuus myös riittävään vapaa-aikaan. Ajot tulee suunnitella niin, että kuljettaja pääsee itse valitsemaansa paikkaan säännöllisen viikottaisen lepo-aikansa ajaksi. Turha byrokratia on karsittava. Muun muassa todistustaakka ajoaikatauluista ei saa jäädä kuljettajan harteille, vaan kuljetusyrityksen tulee ottaa vastuu siitä, että kuljetukset on tehty säännösten mukaan.

Kabotaasiliikenteen, eli tavaroiden maan sisäistä kuljetusta toiseen maahan rekisteröidyllä kulkuneuvolla, osalta Suomen tavoitteena on se, että uusia rajoituksia ei oteta käyttöön. Kabotaasilla tuetaan kuljetusten tehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Pidän erittäin epäonnistuneena sääntelynä sitä, jos rekkoja aletaan ajamaan entistä useammin tyhjinä. Kabotaasiliikenteen väärinkäytöksiin tulee kuitenkin puuttua nykyistä tehokkaammin jäsenmaiden tiiviimmällä yhteistyöllä.

Osasta jäsenmaista on kuulunut vaatimuksia siitä, että jokaisessa maassa maksettaisiin kuljettajille kyseisen maan palkkaa. Tämä lisäisi suomalaisten pien- ja keskisuurten kuljetusyrittäjien hallinnollista lisätaakkaa täysin kohtuuttomasti, kun jokaisessa maassa vaadittaisiin uudet asiapaperit näytettäväksi maahan saavuttaessa. Kun yksi kuljetus Suomesta eteläiseen Eurooppaan kulkee usean maan läpi, palkkakustannuksia olisi vaikea ennakoida; tämä tekisi myös hinnoittelun vaikeaksi. Kuljetusten tuomasta byrokratiasta ei enää selviäisi kuin suuret kansainväliset yritykset.

Äänestys oli tiukka. Itse äänestin Suomen edun mukaan. Toivottavasti liikennepaketti palaa valiokunnasta takaisin äänestykseen tasapainoisempana ja parempana.

Loppu lapsiavioliitoille

Tiistai 3.7.2018 klo 10.34

Suomessa haetaan vuosittain 10-30 lupaa lapsiavioliiton solmimiseen. Luvan voi saada alaikäisten avioliittoja koskevan poikkeuslupamenettelyn kautta. Osa alaikäisistä solmii avioliiton ulkomailla, ja hakee sille tunnustusta Suomesta. Tunnustus ei kuitenkaan tule automaattisesti, sillä eri maissa avioliitolta vaaditaan eri muodollisuuksia, jotta avioliitto olisi lainvoimainen. Lapsiavioliittoja solmitaan niin uskonnollisista kuin kulttuurisista syistä, mutta myös köyhyys, koulutuksen puute, naisten epätasa-arvo sekä syvään juurtunut käsitys avioliiton tuomasta turvasta ajavat alaikäisiä lapsia solmimaan avioliiton.

Oikeusministeri Häkkänen on lähtenyt ajamaan lapsiavioliittojen kieltoa, ja myös perhe- ja peruspalveluministeri Saarikko on ottanut kantaa kiellon puolesta. Olen ministerien kanssa täysin samaa mieltä lapsiavioliittojen tarpeettomuudesta. Lapsella täytyy olla oikeus siihen, että hän päättää vasta täysi-ikäisenä omasta tulevaisuudestaan. Lapsiavioliitot ovat herättäneet niin Suomessa kuin kansainvälisesti kriittistä keskustelua, ja esimerkiksi lähes kaikissa Pohjoismaissa on ryhdytty toimeen lapsiavioliittojen estämiseksi. Suomen tulee jatkaa pohjoismaista linjaa, ja samalla näyttää suuntaa myös muille, samaa asiaa pohtiville maille.

Lapsiavioliitot ovat äänestyksen kohteena myös Strasbourgissa huomenna keskiviikkona. Mietintö kulkee EU:ssa nimellä ”Kohti varhais- ja pakkoavioliittojen vastaista EU:n ulkoista strategiaa - seuraavat askeleet”. Mietinnön mukaan lapsi-, varhais- ja pakkoavioliitot rikkovat vakavalla tavalla ihmisoikeuksia ja erityisesti naisten oikeuksia, kuten tasa-arvoa ja itsemääräämisoikeutta. Mietinnössä tuodaan esille se, että ongelma ei kosketa pelkästään kolmansia maita, vaan lapsiavioliittoja solmitaan edelleen myös joissakin EU:n jäsenmaissa. Mietinnössä kehotetaankin kaikkia niitä jäsenvaltioita, jotka vielä sallivat lapsiavioliitot, kieltämään lapsiavioliitot lainsäädännöllään. Lapsiavioliittojen lopettaminen on myös yksi unionin ulkoisten toimien ensisijainen keino edistää naisten oikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.

Lapsiavioliittojen kieltäminen on yksi askel kohti tasa-arvoisempaa Suomea ja EU:ta. Kiellon lisäksi meidän täytyy pureutua niihin syihin, miksi lapsiavioliittoja solmitaan etenkin EU:n ulkopuolella. Lasten ja tyttöjen aseman parantamiseksi on paljon tehtävää. Meillä Suomessa tyttöjen mahdollisuudet kouluttautumiseen ja työllistymiseen kuuluvat maailman parhaimpiin, mutta varsinkin kriisialueilla vanhemmilla ei usein ole muuta vaihtoehtoa kuin saattaa tyttärensä avioliittoon. Tyttöjen kouluttautumis- ja työllistymismahdollisuuksien edistäminen on yksi tehokkaimmista keinoista edistää naisten tasa-arvoisempaa tulevaisuutta.

EU panostaa koulutukseen ja tutkimukseen

Tiistai 26.6.2018 klo 10.44

Tällä viikolla moni nuori saa sähköpostiinsa odotetun viestin; tiedot hyväksymisestä suomalaisiin korkeakouluopintoihin tulevat pääosin tämän viikon aikana. Mikäli opiskelupaikan ovet eivät auenneet, ei kannata luovuttaa. Tulossa on useita täydennyshakuja. Lisäksi ammatillisen koulutuksen reformin myötä ammattikoulutukseen on mahdollista hakea jatkuvassa haussa. Ympäri vuoden auki olevassa jatkuvassa haussa on mukana useita eri koulutusohjelmia.

Huipputason koulutus on Suomen yksi tärkein kilpailutekijä kansainvälisillä areenoilla. Suuret linjapäätökset koulutuspolitiikasta tulee jatkossakin pysyä kansallisella tasolla, koska koulutuspolitiikalla on suora yhteys yhteiskuntapolitiikkaamme. Myös Euroopan unionilla on kuitenkin merkittävä rooli kansallisvaltioiden koulutuspolitiikan kehittäjänä sekä erilaisten tukiohjelmien rahoittajana.

EU:n komissio sai toukokuussa valmiiksi esityksen EU:n talousarvioksi ensi vuodelle. Esitys sisältää runsaasti määrärahojen korotuksia koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin. Tutkimukseen ja innovointiin esitetään 12,5 miljardia euroa, mikä on 8,4 prosenttia enemmän kuin tämän vuoden summa. Tutkimus- ja innovaatiorahoitus myönnetään Horisontti 2020 -ohjelman kautta. Meillä Suomessa on huippuosaamista muun muassa metsä-, biotalous- ja kaivannaisteollisuuden tutkimuksessa ja innovaatioissa, vain muutaman esimerkin mainitakseni.

Koulutukseen komissio esittää 2,6 miljardia euroa. Koulutusmääräraha suunnataan Erasmus+-ohjelmaan. Summa on 10,4 prosenttia kuluvan vuoden summaa suurempi. Tämän vuoden ensimmäisellä hakukierroksella 46 Suomessa toimivaa organisaatiota sai toimintaansa tukea Erasmus+-ohjelmasta. Tukea myönnettiin Suomeen 1,76 miljoonaa euroa. Hankerahan hakijoita oli yhteensä 103, joten hankerahaa myönnettiin lähes puolelle hakijoista. Tänä vuonna hankerahaa on vielä mahdollista hakea syksyn haussa, joka koulutusorganisaatioiden kannattaa hyödyntää.

Tutkimuksen ja koulutuksen lisäksi Euroopan komissio esittää 233,3 miljoonan euron lisärahoitusta nuorisotyöttömyyden hoitoon. Komissio on tehnyt vuonna 2013 nuorisotyöllisyysaloitteen, jonka tarkoituksena on tehostaa nuorisotyöttömyyden vähentämistä. Nyt esitetty tuen lisäys menisi nuorisotyöllisyysaloitteen kautta niille EU:n alueille, joissa nuorisotyöttömyys on erityisen korkealla. Tuen määrää on tarkoitus täydentää vastaavansuuruisella rahoituksella Euroopan sosiaalirahastosta. Nuorisotyöttömyyden vähentäminen onkin yksi EU:n työllisyyspolitiikan ydinkohdista. Pääsen vielä itsekin tällä vaalikaudella osallistumaan päätöksentekoon ensi vuoden budjetista, sillä Euroopan parlamentti äänestää talousarviosta syksyllä.

Täällä Bryssel!

Tiistai 19.6.2018 klo 22.39

Työ Brysselissä on alkanut Euroopan parlamentin jäsenenä vauhdikkaasti. Ensimmäisten päivien aikana on saanut tutustua meidän oman maan meppiryhmään, Alde-ryhmääni ja lukuisiin virkamiehiin ja avustajiin. Jo ensimmäisinä päivinä sain paljon uusia työkavereita useista eri maista. Kaikki me täällä työskentelemme entistä paremman Euroopan eteen. 

Hyppäsin liikkuvaan junaan, ja se näkyy erityisesti valiokuntatyössä. Heti pääsee äänestämään Kiinaa, Venäjää ja Irakia koskevista asioista ulkoasiainvaliokunnassa. Papereita, uusia asioita ja päätettävää tulee pikavauhdilla. Silti asiat tälläkin areenalla ovat ihmisen kokoisia ja meitä eurokansalaisia koskettavia.
 

Työskentely Brysselissä jatkuu pitkälti heinäkuuhun. Tässä ehtii ottamaan hyvän startin ennen kesätaukoa. On hienoa olla yksi Suomen mepeistä, ja päästä mukaan päätöksentekoon Euroopan tasolla.
 
Kelit eivät täällä Belgiassa ole sen hääppöisemmät kuin Suomessakaan. Tosin ulkona ei ehdi olemaan kuin vähän työmatkasta. Juhannusta odotan yhtä innokkaasti kuin ainakin. Saunaan ja uimaan on päästävä.

Nelostien sillat kuntoon!

Keskiviikko 30.5.2018 klo 12.07

Hallitus julkaisi tiistaina tämän vuoden ensimmäisen lisätalousarvion. Talousarvio sisälsi loistavia uutisia Oulun seudulle; Nelostiellä Oulujoen ylittävät sillat saavat valtiolta 15 miljoonaa euroa korjausrahaa. Tämä merkitsee sitä, että siltojen korjaus saadaan mukaan nelostien remonttiin. Hallitus myönsi nelostielle korjausrahaa 155 miljoonaa euroa vuonna 2016. Nyt saadun 15 miljoonan euron lisäyksen turvin siltaremontti saadaan käyntiin nopealla aikataululla.

Nelostien remontti on valtavan kokoinen hanke, joka näkyy ja kuuluu tälläkin hetkellä monessa kohdassa Oulua. Vähitellen remontti laajenee kohti pohjoista. Kun hanke on valmis, liikenne nelostiellä välillä Oulu-Kemi tulee olemaan nykyistä huomattavasti turvallisempaa ja sujuvampaa. Tällä hetkellä nelostie on Suomen ruuhkaisin tie. Ruuhkien merkittävä väheneminen tuo suuren parannuksen liikenteessä kulkemiseen niin työmatkailijoille, vapaa-ajan matkustajille kuin elinkeinoelämän kuljetuksille. Nelostien korjaaminen on osoitus siitä, että Keskusta haluaa pitää koko Suomen liikenneyhteydet hyvässä ja turvallisessa kunnossa. Tie ja silta kerrallaan Suomen liikenneinfraa hoidetaan kuntoon.

Lisätalousarviossa panostetaan myös koulutukseen. Hallitus esittää kahta miljoonaa euroa pilotteihin, joilla madalletaan oppimateriaalikustannuksia lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Tämä on tärkeää siksi, että haluamme suomalaisen koulutuksen pysyvän tasa-arvoisena jokaiselle suomalaiselle nuorelle. Koulutukseen hakeutuminen ja koulutuksen suorittaminen ei saada jäädä kiinni liian suurista oppimateriaalikustannuksista.

Hallitus vastaa myös yrittäjien viestiin siitä, että tietyillä aloilla on huutava pula ammattitaitoisista työntekijöistä. Hallitus on uudistamassa koko koulutusjärjestelmää varhaiskasvatuksesta korkeakouluopintoihin, mutta samalla hallitus tekee myös nopeita toimenpiteitä auttaakseen yrittäjiä saamaan riittävästi osaavia työntekijöitä. Esimerkiksi ICT-alan ja muiden työvoimapula-alojen osaajien muuntokoulutuksiin esitetään 10 miljoonan euron rahoitusta korkeakouluille. Lisäksi ammatilliseen koulutukseen esitetään 16 miljoonan euron määrärahaa. Raha tulisi käytettäväksi pilottiin, jossa suunnitellaan malli alan vaihdon täsmäkoulutuksiin.

Muun muassa nämä toimet kertovat siitä, että hallitus reagoi työelämän muutoksiin sekä pitkän tähtäimen tavoitteilla, mutta myös nopeilla ratkaisuilla. Muuntokoulutuksilla ja täsmäkoulutuksilla saadaan perustutkintoa nopeammin uusia osaajia työvoimapulasta kärsiville aloille. Nopeammissa koulutuksissa täytyy kuitenkin pitää kiinni siitä, että koulutus on laadukasta ja antaa opiskelijalle riittävät eväät uuteen ammattiin.

Demokratian edistäjä, kansakunnan eheyttäjä, talonpoikaispresidentti KYÖSTI KALLIO

Perjantai 4.5.2018 klo 10.29

Vappu on työn juhlaa!

Perjantai 27.4.2018 klo 13.52

Viikonloppuna ja alkuviikosta juhlimme jälleen suomalaista työtä. Sipilän hallituksen aikana panostukset työhön ja sen mahdollisuuksiin ovat olleet tärkeässä asemassa. Työllisyys on noussut, talous lähtenyt jälleen kasvuun ja mahdollisuudet parantuneet. Työ on parasta sosiaaliturvaa, siksi siihen pitää panostaa!

Vuoden 2015 jälkeen 90 000 ihmistä on saanut työpaikan. Työllisyysaste on noussut 71 prosenttiin, hallituskauden tavoite on jo melkein täynnä. Suomalaiset ovat tehneet ”mahdottomasta” mahdollista, kiittäkää siis jokainen itseämme. Kasvu on meidän jokaisen ansiota.

Tilastoja tarkastellessa on merkittävää huomioida, että uudet työpaikat syntyvät pk-yrityksiin. Suuremmissa yrityksissä työpaikkojen kokonaismäärä on jopa laskenut. Onkin tärkeää kohdistaa politiikan toimia erityisesti pk-yritysten suuntaan ja vahvistaa niiden työpaikkakehitystä entisestään. Samalla pitää pohtia, miksi suuremmat yritykset työllistävät koko ajan vähemmän ja miten voisimme siihen vaikuttaa?

Tiedämme, että suomalainen työelämä vaatii kehittämistä. Rakenteiden pitää joustaa kehityksen mukana, työnkuvat uusiutuvat vauhdilla ja koulutuksen tarve kasvaa jo työelämässä olevien keskuudessa. Hyvinvointi työelämässä tarvitsee huomiota. Viime vuosina olemme heränneet kasvavaan pahoinvointiin työpaikoilla. Masennuksesta tai työuupumuksesta johtuvien sairauslomien määrä kasvaa. Nämä ovat hälyttäviä merkkejä ihmisten jaksamisesta. Jokaisella meillä on vastuu työpaikallaan huomioida kanssakulkijoiden hyvinvointia. Kysyä, mitä kuuluu, onko kaikki hyvin?

Aina työ ja työntekijät eivät kohtaa. Paljon on puhuttu kohtaanto-ongelmasta ja sen ratkaisukeinoista. Osaavaan työvoimaa ei ole saatavilla ja varsinkin kausityöt jäävät helposti vaille alan ammattilaisia. Ratkaisuja haetaan esimerkiksi työasuntovähennyksen nostamisesta ja liikkuvuusavustuksista. Jatkossa tarvitaan valtavasti lisää muunto- ja täydennyskoulutusta, jotta uudistuvaan työelämään löytyy tekijöitä.

Työ on tärkeä osa useimpien meidän elämää, joten sitä on syytä juhlistaa. Työ luo mahdollisuuksia, tuo sisältöä ja merkitystä elämään, herättää tunteita. Vappu onkin mitä parhain mahdollisuus nauttia siitä, mitä työ meille kaikille ja yhteiskunnallemme merkitsee. Iloista vappua ja nauttikaa alkavasta toukokuusta!

Eriarvoisuuden vähentäminen etusijalle

Torstai 12.4.2018 klo 16.52

Tällä viikolla päästiin sopuun hallituksen seuraavien vuosien julkisen talouden suunnitelmasta. Kehysten tavoitteena on vahvistaa kasvua, työllisyyttä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Suomen talous jatkaa kasvuaan ja tämä lisää myös mahdollisuuksia.

Keskustalle tärkeä saavutus on erityisesti eriarvoisuutta vähentävät toimenpiteet. Vähimmäismääräisiä päivärahoja, eli sairauspäivärahaa, vanhempainrahaa ja erityishoitorahaa, nostetaan työmarkkinatukea vastaavalle tasolle. Tämä tarkoittaa 80,50 euron korotusta. Pienituloisten takuueläkkeen korottamiseen lisätään 10 miljoonaa euroa.

Hallitus käynnistää kansallisen lapsistrategian valmistelun. Strategialla halutaan vahvistaa lapsi- ja perheystävällistä yhteiskuntaa ja syntyvyyden kehitystä. Lyhyemmällä aikavälillä parannetaan perhevapaiden yhdenvertaisuutta ja adoptioperheiden oikeuksia. Sairausvakuutuslakia muutetaan niin, että kunnallisen tai maakunnallisen luottamustoimen hoitaminen ei jatkossa vähennä vanhempainpäivärahaa.

Monet hallituksen alkukaudesta asetetuista tavoitteista ovat täyttymässä. Työllisyysaste lähenee asetettua 72 prosentin tavoitetta, työllisten määrä on noussut hallituskauden aikana 90 000:llä. Kokonaisveroaste on kääntynyt laskuun ja julkinen velkasuhde jatkaa myös laskuaan.

Kehysriihessä sovittiin monista työllisyyttä edistävistä toimista. Aktiivimallin aktiivisuusehtoa täyttäviä toimia laajennetaan, työttömien mahdollisuutta omaehtoiseen opiskeluun parannetaan ja nämä opinnot myös kerryttävät aktiivisuusehtoa, nuorten määräaikaisia työsuhteita helpotetaan ja työaikalakia laajennetaan ottaen käyttöön työaikapankki ja joustotyöaika.

Osaavan työvoiman saatavuutta helpotetaan koulutuksella. Kertaluontoisilla toimenpiteillä helpotetaan erityisesti esiin noussutta kohtaanto-ongelmaa. Yrityslähtöisiin työvoimakoulutuksiin ja kasvupalvelukokonaisuuksiin panostetaan. Työvoimapulan-alojen osaajien muuntokoulutuksiin lisätään rahoitusta ja alanvaihtoa helpotetaan koulutuksilla. Myös muunto- ja täydennyskoulutuksia helpotetaan ja avataan laajemmin. Kokonaisuudessaan koulutustoimiin lisätään 54 miljoonaa.

Maakunta- ja soteuudistuksen eteneminen turvataan lisärahoituksella. Valmisteluun ja rahoitukseen osoitetaan 95 miljoonaa euroa vuonna 2019. Digimuutokseen varataan 98 miljoonaa ensi vuodelle. Valinnanvapauspilotteihin tuplattiin rahoitus aiemmasta 100 miljoonasta 200 miljoonaan. Valinnanvapaus tulee voimaan vaiheistetusti.

Pohjois-Pohjanmaalle tärkeä päätös oli Oulun ja Pelson vankiloiden turvaaminen.  Tätä päätöstä on vatvottu jo liian kauan. Nyt asia saatiin vihdoin valmiiksi parhaimmalla mahdollisella tavalla. Oulun ja Pelson vankiloihin tehdään uusinvestoinnit. 

Arktisuus ja Jäämeren rata luovat uusia mahdollisuuksia

Perjantai 9.3.2018 klo 15.05

Selvitys Jäämeren radasta on valmistunut. Liikenne- ja viestintäministeriö on valinnut Jäämerelle Oulun, Rovaniemen ja Kirkkoniemen kautta kulkevan ratalinjauksen jatkoselvitettäväksi. Kaikki tutkitut ratavaihtoehdot olisivat teknisesti mahdollisia toteuttaa, mutta kustannuksissa ja ympäristövaikutuksissa on eroja. Linjauksen ratkaisi Kirkkoniemen eduksi Suomen logistisen aseman, saavutettavuuden ja huoltovarmuuden parantuminen vaihtoehtoihin verrattuna.

Arktisen alueen merkitys kasvaa jatkuvasti. Se luo EU:lle ja Pohjoismaille taloudellista selkärankaa ja uusia mahdollisuuksia elinkeinoelämälle. Keskeisessä osassa ovat sekä nyt selvitetty Jäämeren rata että Euroopan ja Aasian kasvukeskukset yhdistävä Koillisväylän tietoliikennekaapelihanke.

Jäämerirata luo Suomella uuden logistisen aseman. Siitä hyötyvät niin matkailu, kalatalous, metsä- ja metalliteollisuus, energiasektori sekä eurooppalainen logistiikka. Maailman mielenkiinto arkisille alueille kasvaa koko ajan.

Jäämeren radan selvityksessä käytiin läpi erilaisia ratalinjauksia ja niiden toteutusmahdollisuuksia. Jatkoselvitykseen valitun Kirkkoniemen reitin kustannusarvio on noin 3 miljardia, josta 2 miljardia kohdistuu Suomen puolelle. Selvityksessä on lisäksi kartoitettu mahdollisia liiketoimintamalleja ja laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Selvityksessä arvioitiin viiden eri linjausvaihtoehdon toteuttamista ja taloudellista kannattavuutta. Selvityksessä tarkastellut linjausvaihtoehdot olivat Tornio–Narvik, Kolari–Narvik, Kolari–Tromssa, Rovaniemi–Kirkkoniemi ja Kemijärvi–Alakurtti–Murmansk.

Jäämeren rata on osa isompaa liikenneverkkoa ja sen on mahdollista yhdistää Suomea pohjoiseen ja etelään. Jäämeren rata on osa eurooppalaista arktista politiikkaa, ei pelkkä alueellinen hanke. Rata kytkisi pohjoisen, arktisen Euroopan kiinteämmin osaksi Manner-Eurooppaa. Sillä olisi samalla myös Suomen huoltovarmuutta parantava vaikutus.  

Valmistunut selvitys tehtiin yhteistyössä Norjan liikenneviranomaisten kanssa. Jatkoselvitystä tehdään myös yhteistyössä Norjan kanssa. Jatkotarkastelua varten perustetaan yhteinen työryhmä, joka määrittelee asian edellyttämät jatkotyövaiheet ja -aikataulun. Työryhmän tulisi saada työnsä päätökseen 31.12.2018 mennessä.

Askeleita oikeaan suuntaan

Keskiviikko 28.2.2018 klo 12.10

Parlamentaarinen väylätyöryhmä löysi yhteisymmärryksen tulevaisuuden väyläpolitiikan linjoista. Me työryhmän keskustalaiset jäsenet pidämme tätä tänään saavutettua yhteisymmärrystä askeleena oikeaan suuntaan.

Saavutimme yksimielisen poliittisen yhteisymmärryksen harjoittaa nykyistä huomattavasti pitkäjänteisempää ja suunnitelmallisempaa väyläpolitiikkaa. Yhteisymmärrys luo edellytykset jatkaa huonokuntoisten väylien korjaamista, aloittaa nykyistä useampia isoja liikennehankkeita ja mahdollistaa hankekohtaisten yhtiöiden kerätä ulkopuolista rahoitusta isoissa hankkeissa, poistaa esteitä EU-väylärahoituksen tieltä sekä edistää liikenteen digitalisaatiota. Näitä tarvitaan, jotta tulevaisuudessakin väylämme ovat kunnossa ja uusia investointeja tehdään.

Parlamentaarisen väylätyöryhmän yksimieliset linjaukset on kirjattava seuraavan hallituksen ohjelmaan ja samalla työtä jatketaan pitkäjänteisesti yli hallituskausien hallituspohjasta riippumatta. Väyläpolitiikkaa on tehtävä huomioiden kansalaiset ja elinkeinoelämän tarpeet, alueellinen saavutettavuus sekä koko maan kehittäminen alempiasteista tieverkkoa unohtamatta.

Toimiva maantie- ja raideverkosto koko Suomessa mahdollistavat sen, että monenlaiseen yrittäjyyteen perustuva luonnonvara- ja biotalous voi aidosti edetä. Bioenergialaitokset, biotuotetehtaat, sahat, kaivannaisteollisuus, turvetuotanto, maitotilat ja -jalostamot, teurastamot sekä elintarviketehtaat ovat kuljetusten varassa. Pitkän aikavälin väyläohjelmaa laadittaessa on muistettava, että kuljetukset alkavat pääsääntöisesti pienempien teiden varrelta ja päästä, pääväylien ulkopuolelta.

Liikenneverkkojen korjausvelan rahoitustaso on pystyttävä linjaamaan seuraavien vuosien aikana parlamentaarisen liikenneverkon rahoitusta pohtineen työryhmän hyväksymän vähintään 1,3 miljardin euron tasolle.

Käytännössä korjaustarpeet ovat tätäkin suuremmat, jotta korjausvelkaa pystytään poistamaan aidosti. Ensi vaalikaudella on käytävä läpi myös liikenteen verotus ja liikenteeltä perittävät maksut. Tarvitsemme myös lisää toimenpiteitä liikenteen päästöjen vähentämiseen.

Kiitoksen myös työryhmän puheenjohtajalle, liikenneministeri Anne Bernerille (kesk.) parlamentaarisen yhteisymmärryksen saavuttamisesta. Tästä on hyvä jatkaa!

Tiestön talvikunnossapitoa tehostetaan

Torstai 15.2.2018 klo 11.40

Palautetta teiden heikosta talvikunnosta on tullut ympäri Suomen. Hallitus näyttää taas ripeän toimintakykynsä, kun liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner julkaisi talvihoidon tehostamisohjelman. Siinä esitetään tiestön talvihoitoon nopeita ja pitkän aikavälin ratkaisuja. Akuuttiin tilanteeseen teiden talvihoidon parantamiseksi lisätään välittömästi kaksi miljoonaa euroa. 

Uuden ohjelman myötä talvihoidon tasoa ja hoitoluokkaa nostetaan erityisesti vähäliikenteisemmällä tieverkolla. Lisärahoitusta käytetään myös palveluhiekoituksiin ja täsmähoitoon erityisesti raskaan liikenteen reiteillä. Lisäksi laadunvalvontaa tehostetaan. Kohteet valitaan yhteistyössä ELY-keskusten kanssa. Rahoitus siirretään teiden päällystämisestä talvihoitoon, mutta määrä ei vaikuta merkittävästi päällystystöiden kokonaisuuteen. Summa vähentää päällystystöitä muutamia kymmeniä kilometrejä, kun tiestöä päällystetään yhteensä vuosittain noin 3000 kilometriä. 

Voimakas sääolosuhteiden vaihtelu sulan, sohjon ja jäätymisen välillä on aiheuttanut ongelmia monilla teillä. Teiden vasteajat ovat olleet urakkasopimusten mukaisia, mutta se ei ole riittänyt. Nyt vanhoja toimintalinjoja päivitetään vastaamaan uusia tarpeita. Tähän tarvittava lisärahoitus turvataan jatkossa perusväylänpidon rahoituksesta.

Pitkällä aikavälillä teiden talvihoitoa tehostetaan lisäämällä kunnossapidon valvontaa hyödyntäen digitalisaatiota, tietojärjestelmiä ja uutta tekniikkaa. Maantielain muutoksella saavutetaan pysyvämpiä ratkaisuja tienpidon laatuongelmiin lisäämällä sitäkin kautta tienpidon valvontaa. Uuden urakkamallin kilpailutus alkaa seuraavassa tänä syksynä käynnistyvässä kilpailutuksessa.

Talven sääolosuhteet ovat olleet erityisen vaikeat liikenteelle ympäri Suomen.  Ainoastaan sellaisilla alueilla, joissa ollaan pysytty reilusti pakkasilla, tilanne on ollut parempi. Pitää varautua siihen, että tällaisista keliolosuhteiden nopeista vaihteluista on tulossa tavallisempaa. Siksi on hyvä, että liikenne- ja viestintäministeri Berner on tarttunut asiaan näin ripeästi, eikä jäänyt odottelemaan ensi vuoden sääennusteita. 

Perheiden ja lasten parhaaksi

Perjantai 9.2.2018 klo 15.35

On oltava realistinen. Myös politiikassa. Olen seurannut, kommentoinut ja etsinyt ratkaisua hallituksen ja ministeri Saarikon johdolla tehtyyn perhevapaauudistukseen. Uudistukselle asetetut tavoitteet, eri tahojen ristiriitaiset toiveet sekä rahoituskehys eivät mahdollistaneet aidosti lasten ja perheiden parhaaksi tehtävää uudistusta. Näillä nuoteille ei syntynyt sinfoniaa.

Liian moni perhe olisi menettänyt toimeentuloaan. Jopa kahdella kolmasosalla perheistä tuet olisivat pienentyneet, osalla merkittävästi.

Olen vahvasti sitä mieltä, että perheet ansaitsisivat vanhempainvapaiden uudistuksen. Tämä tuleekin kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan ja sen toteuttamiseksi pitää varata rahaa. Tehty selvitystyö ja kustannusten laskelmat on syytä laittaa visusti talteen. Parhaillaan ollaan toteuttamassa sosiaaliturvan kokonaisuudistusta. Olisi luontevaa katsoa myös perhevapaita tässä tarkastelussa.

Asetin itse perhevapaauudistuksille kolme reunaehtoa. Ensinnäkin sen tulee antaa erilaisille perheille aito valinnanmahdollisuus lasten hoitomuotoa valittaessa. En innostu kiintiöistä. Perheiden tilanne, lasten tarpeet ja vanhempien työtilanteet muodostavat kehikon, jonka kautta vanhemmat osaavat itse päättää vanhempainvapaistaan.

Toiseksi haluan kaikin tavoin kannustaa isiä osallistumaan lasten kasvatukseen ja hoivaan. Se ei synny pakolla tai kiintiöillä. Tarvitaan asennemuutosta vanhempien kesken, joustoja työelämässä ja taloudellisia kannustimia. Esitetyssä mallissa isäkiintiöitä olisi nostettu niin rajusti, että ne olisivat varmasti jääneet valtaosin käyttämättä. Tämä ei ole ainakaan lapsen etu.

Kolmanneksi haluan kaikin tavoin edistää pienten lasten hoitoa kotona. Kotihoidontuki on hieno mahdollisuus hoitaa lasta kotona aina kolmivuotiaaksi asti. Vanhemmat tarvitsevat kotiin annettavia palveluita ja pienille lapsille voimme tarjota kerhoja ja avoimen varhaiskasvatuksen päivätoimintaa.

Perhevapaauudistus ei toteudu tämän vaalikauden aikana. Sitä ei kuitenkaan kuopata. Käydään vilkasta keskustelua edelleen perheiden ja lasten parhaaksi. Onneksi meillä on asiasta innostunut perheministeri Annika Saarikko.

Lue myös perheministeri Saarikon blogi aiheesta: annikasaarikko.fi

Keskustelua vuoden 2018 budjetista

Torstai 21.12.2017 klo 12.02

Liikenteeseen supervuosi 

Ensi vuoden budjetissa liikenteen iso kuva on kunnossa, ja siitä kuuluu kiitos ministeri Bernerille. Vihdoinkin meillä on uudistuskykyä, halua ja tahtoa satsata liikenteeseen ja väyliin. Väylien kannalta ensi vuosi on rahoituksen suhteen supervuosi. Meillä on lähes 500 miljoonaa euroa korjausvelkarahaa käytettävissä nyt olemassa olevien väylien eli teiden, satamien ja ratojen korjaukseen ja parantamiseen. Uusia investointihankkeitakin käynnistetään.

Ensimmäistä kertaa myöskin liikennesektorin päästöjen vähentämiseen varataan 14 miljoonaa euroa, millä tuetaan sähkö- ja kaasuautojen hankkimista ja myöskin niiden lataus- ja jakeluinfran rakentamista sekä romutuspalkkiollekin tulee jatko. Väylähankkeiden tulevaisuuden rahoitusmalleja täytyy linjata pikaisesti eduskunnassakin, ja siihen meillä on parlamentaarinen mahdollisuus. Tai tarvitsemme miljardiluokan tasokorotuksen tulevaisuuden liikennehankkeiden toteutukseen.

Infran korjausvelkaa syntyy koko ajan niin maalla, merellä kuin ilmassa, nyt myöskin avaruudessa, kun vanhat satelliitit vanhenevat. Korjausvelkaa tulee 100 miljoonaa euroa vuodessa lisää. Myös uusia investointeja tarvitaan, koska kilpailukykymme on niiden varassa. Siksi esimerkiksi isot hankkeet, Jäämeri-yhteydet tai Tallinnan tunneli tai muut isot ratahankkeet, eivät kertakaikkisesti mahdu nykyisten budjettien rakenteeseen menoeränä, vaan siinä pitää olla joku budjetin ulkopuolinen rahoitusmalli, johon saataisiin myöskin kansainvälistä rahoitusta ja budjetin ulkopuolista rahoitusta mukaan.

Oman maakuntani liikennehankkeisiin voi olla aidosti ylpeä. Saimme pitkään ajetut hankkeet budjettiin kuluvan ja tulevan vuoden aikana. Lista on pitkä: korjausvelkarahaa usean alempiasteisen tien kunnostamiseen, 4- tien parantaminen Kempele-Kemi välillä, Oulun satama ja meriväylän syventäminen, Hailuodon kiinteä yhteys, Oulun lentokentän kiitoradan perusparannus, vt22 Kiimingin kohdilta kuntoon......

Suomi elää puusta, metsistä ja osaamisesta 

Budjetissa puurakentamisen ohjelmaan lisätään 2 miljoonaa euroa. Se on tervetullutta, koska puun jalostusarvon pitää olla se ykkönen, jota me viemme eteenpäin. Toivon, että myöskin kansainvälistä vientiä puurakentamisen ja osaamisen puolesta koordinoidaan, koska siellä näen isoa potentiaalia siihen, miten kansantaloutta pystytään kasvattamaan puurakentamisen ja puuosaamisen viennillä.

Hallitus on tehnyt suuria ja pieniä tekoja energia- ja ilmastopoliittisella puolella koko tämän vaalikauden aikana. Aihe on myös suuresti agendalla, kun mietitään tulevia vuosia ja kansainvälisiä ratkaisuja.

Olen erityisen tyytyväinen siihen, että ilmasto- ja energiatalkoisiin ovat lähteneet myöskin useat kunnat, kaupungit ja seutukunnat. Nämä kaupunkien ja alueiden ilmastotyöt jatkuvat, mutta ennen kaikkea toivon, että Hinku-hanke, hiilineutraali yhteiskunta ja kunnat, jatkaa alueella työtä. Ainakin oman kuntani Oulun naapurikunta Ii on pisteenä iin päälle tehnyt työtä sen puolesta, että alueiden asukkaat ovat itse ideoineet, mitä voisivat tehdä vähentääkseen hiilijalanjälkeään. Tulokset puhuvat puolestaan.

Hallitus jatkaa ilmastonmuutoksen vastaista työtä merkittävillä lisätoimilla, ja ilmastoon ja energiaan liittyvä lisäpaketti nousee summaltaan 48 miljoonaan euroon, ja sillä tuetaan energia- ja ilmastostrategian lähtökohtia. 

Työtä ja toimeliaisuutta koko Suomeen 

Olen erityisen tyytyväinen siihen, että Sipilän hallitus katsoo koko Suomen kilpailukykyä, yrittäjyyttä ja työllisyyttä koko maan alueella. Yritysten edellytysten tukeminen on erityisen tärkeää. Siksi alueellisen kuljetustuen jatkaminen ensi ja seuraavalle vuodelle 2019 on hyvä päätös. Siihen varataan vuosittain 5 miljoonaa euroa. Pidän tärkeänä, että sitä jatketaan myöskin vuoden 2019 jälkeen.

Työllisyys ja työttömyys ovat puhuttaneet paljon. On hieno asia, että 50 000 työllisen lisääminen viime vuoteen verrattuna on tapahtunut vuoden aikana. Työ on parasta sosiaaliturvaa. Työllisyyden edistämiseksi pitää tehdä lujasti töitä. Siksi on käsittämätöntä, että työttömyysturvan aktiivimallia on riepoteltu aika rankastikin. Me haluamme lisätä toimenpiteitä siihen, että työttömät pääsisivät töihin, ja näihin aktiivitoimenpiteisiin muun muassa kuntoutuksen ja osaamisen, koulutuksen puolella satsataan lisää. 

Työttömyysturvan aktiivimalli kannustaa hakeutumaan töihin ja työvoimapalveluihin työttömyyden kaikissa vaiheissa. Samalla työttömyysturvan omavastuupäiviä vähennetään työttömyyden alussa 7 päivästä 5 päivään.

On tärkeää, että työttömät pääsevät omaehtoisesti opiskelemaan. Lyhytkestoista opiskelua työttömyysturvalla helpotetaan. Työnsä menettänyt voi pysyä aktiivisena ilman pelkoa työttömyysetuuden menettämisestä ja hakeutua esimerkiksi ammatillisia valmiuksia ja yritystoimintaa tukevaan koulutukseen.

Työttömillä on myöskin tulevaisuudessa vielä parempi mahdollisuus harjoittaa yritystoimintaa neljän kuukauden aikana työttömyysturvalla. Tämä on hyvä osoitus siitä, että voidaan kokeilla niitä työllisyyden siipiä myöskin sen oman osaamisen puitteissa työllistäen itse itsensä.

Tuemme lapsia, nuoria ja perheitä

Aika moni puolue ja eduskuntaryhmä on sanonut, että kasvu kuuluu kaikille. Niin se kuuluukin silloin, kun talouskasvua on jaettavissa. Sosiaalista oikeudenmukaisuutta harjoitetaan ensi vuoden budjetin osalta erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla. 

Erityisen tyytyväinen olen siihen, että tämä hallitus satsaa lapsiin, nuoriin ja perheisiin. Ensi vuoden alusta ministeri Saarikon johdolla linjataan perhevapaauudistus. On tärkeää, että uudistus ja vanhempainvapaajärjestelmän remontti tehdään lapsi- ja perhelähtöisesti. Lapsen luontaista kasvua ja kehitystä pitää tukea.

On tärkeää, että tuemme vanhempien osa-aikatyömahdollisuuksia silloin, kun lapset ovat pieniä. Toivon, että me löydämme yhdessä niin hallituspuolueiden kuin sitten työryhmässä olevien ihmisten ja järjestöjen kanssa yhteisen näkemyksen perhevapaauudistuksen tulevaisuudesta.

Uudistukset eivät lopu tähän, vaan seuraavan vuoden perhe-etuuksien parantamista on monella rintamalla:

Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan 70 miljoonalla eurolla vuoden alusta niin, että alennukset kohdistuvat pieni- ja keskituloisiin. Maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin tulee lähes 7 000 perhettä lisää. Toisen lapsen sisaralennus nostetaan 50 prosenttiin. Sitten kokeilemme 5-vuotiaiden maksutonta varhaiskasvatusta niiden kuntien ja niiden lasten kanssa, jotka haluavat lähteä mukaan tähän kokeiluun.

Äitiyspakkaukseen tehdään korotuksia niin, että äitiysavustusta korotetaan noin 30 eurolla. Ja sitten, mikä on parasta: minimisairauspäivärahoja korotetaan 23 eurolla kuukaudessa. Se tarkoittaa, että pikkulapsiperheiden vanhempainpäiväraha nousee samalla ja esimerkiksi pienimmät äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahat nousevat sillä 23 eurolla kuukaudessa.

Teemme yksinhuoltajakorotuksen lapsilisään, 5 euroa kuukaudessa, se on 60 euroa vuodessa. Ja erityisesti keskusta on ajanut sitä, että opintotukeen tehdään huoltajakorotus. Se tapahtuu nyt sitten ensi vuoden alusta, ja opintotukeen huoltajakorotus on 75 euroa kuukaudessa.

Nämä satsaukset lapsiin, perheisiin ja nuoriin ovat tärkeitä mietittäessä sitä, milloin tätä oikeudenmukaisuutta erityisesti voidaan käyttää.

Työllisyyden parantamiseen aktiivisuutta

Maanantai 18.12.2017 klo 16.56

Työllisyyden parantaminen vaatii toimia kaikilta, niin yhteiskunnalta, työnantajilta kuin työnhakijoiltakin. Eduskunnassa on käsittelyssä uusi aktiivimalli, jolla edistetään työllisyyttä ja halutaan estää työttömyyden pitkittymistä. Malli perustuu kolmikantaisen työryhmän työhön.

Aktiivimallissa työttömyyden alun omavastuupäiviä vähennetään nykyisestä 7 päivästä 5 päivään. Muutos parantaa työttömyysetuuden saajan taloudellista tilannetta työttömyyden alussa.

Jatkossa työttömän aktiivisuutta seurataan kolmen kuukauden jaksoissa. Aktiivisuus osoitetaan osallistumalla työllistymistä edistäviin palveluihin tai palkkatyöhön. Työllistyminen voi olla myös osittaista. Yritystoiminta lisätään yhdeksi tavaksi edistää omaa työllistymistä.

Työllistymistä edistäviä palveluita ovat mm. työnhakuvalmennus, uravalmennus, työvoimakoulutus, työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen koulutus, työkokeilu sekä kuntouttava työtoiminta. Aktiivisuuden voi osoittaa myös osallistumalla muuhun te-toimiston järjestämään palveluun tai toimintaan, joka parantaa työllistymisedellytyksiä. Nämä voivat olla esimerkiksi erilaisia erikseen sovittavia työ- tai uravalmennuksia. Erilaisten vaihtoehtojen avulla työttömät halutaan pitää kiinni työnhaussa ja välttää työttömyyden pitkittymisestä johtuvaa työelämästä syrjäytymistä.

Malli ei hidasta työttömyysetuuksien maksamista, eikä vaikuta käsittelyaikoihin. Osa työttömyysetuuden saajista on kokonaan vapautettu aktiivimallista. Näitä ovat esimerkiksi henkilöt, jotka saavat työkyvyttömyyteen tai vammaan perustuvaa etuutta samaan aikaan työttömyysetuuden kanssa sekä omais- ja perhehoitajat, jotka saavat työttömyysetuutta. Myös työttömyyseläkettä hakevat työttömät ovat mallin ulkopuolella.

Työttömyysetuutta voi saada myös soviteltuna, jos osoittaa aktiivisuutensa palkkatyössä tai yritystoiminnalla. Sovittelussa on vain osa ansiotuloista pienentää etuutta ja käytössä on 300 euron suojaosa. Sen alittavat tulot eivät vaikuta etuuteen ollenkaan. Jos taas tulot ovat yli suojaosan, puolet suojaosan ylittävästä tulosta pienentää etuutta. 400 euron tulosta siis 50 euroa pienentää etuutta. Kokonaisuudessaan palkka ja työttömyysetuus yhteen sovitettuna on enemmän kuin pelkkä työttömyysetuus täytenä.

Seurantajakson aktiivisuus vaikuttaa seuraavan kolmen kuukauden jakson etuuteen. Kun työtön on aktiivinen, hän saa etuutensa normaalin suuruisena tai korotettuna. Jos tarvittavaa aktiivisuutta ei pysty osoittamaan, etuutta alennetaan väliaikaisesti. Pienennys kestää seuraavan kolmen kuukauden jakson ajan. Pienennys on yksi omavastuupäivä kuukaudessa. Pienentäminen ei kertaannu, vaikkei aktiivisuutta pystyisi osoittamaan seuraavallakaan jaksolla, vaan pienentäminen tehdään aina täyteen etuuteen. 

Työtä ja toimeliaisuutta Suomeen

Torstai 14.12.2017 klo 9.24

Eduskunta alotti tänään vuoden 2018 budjetin käsittelyn. Koko syksyn ajan valiokunnissa on kuultu asiantuntijoita ja annettu lausuntoja valtion rahanjaosta. Olen erityisen iloinen siitä, että koko vaalikauden tehty työ kantaa hedelmää. Suomen talous kasvaa, työllisyys paranee ja velaksi elämisen loppu on näköpiirissä. Pääministeri Juha Sipilän johdolla on tehty päätöksiä, jotka edesauttavat muun muassa lisäsatsauksia perusturvaan, kuntapalveluihin, koulutukseen ja liikennehankkeisiin.

Olemme uudistusten tiellä. On selvää, että sote- ja maakuntauudistukset viedään maaliin. Jokainen suomalainen on ansainnut tasa-arvoiset julkiset palvelut. Pientä viilaamista on vielä sosiaali- ja terveysuudistuksen valinnanvapautta koskevassa lainsäädännössä, mutta nekin saadaan ratkaistua. Olemme purkaneet satoja turhia normeja ja lakeja. Näistä esimerkkinä mökkialueen muuttamisesta pysyväksi asutukseksi tai juhlakylttien pystytyksen tienvarsille ilman ilmoitusvaelvollisuutta. Byrokratian purkua jatketaan edelleen.

Talouskasvumme on orastavaa. Ylimääräistä jaettavaa ei edelleenkään valtion kirstussa ole. On kuitenkin oikeudenmukaista, että pienetkin liikkumavarat käytetään pienituloisten ja perusturvan varassa elävien ihmisten auttamiseksi. Siksi olen tyytyväinen, että keskustajohtoisesti on päätetty, että takuueläkettä korotetaan, omais- ja perhehoidon rahoitusta parannetaan, opintotukeen tulee huoltajakorotus, varhaiskasvatusmaksuja alennetaan, pienimpiä vanhempainpäivärahoja ja sairaspäivärahoja korotetaan, pienituloiset vapautuvat yleisradioverosta…… Listaa voisi jatkaa usean kappaleen verran. Edellä vain kourallinen esimerkeistä.

Oli erikoista, että pääoppositiopuolue SDP junnasi menneissä ja vanhoissa höttöesityksissä. Kehuivat puoluettaan uudistajiksi ja iskivät pöytään sellaisen pinon niitä, että alkoi lompakonpohjaa kuumottamaan. Kuka maksaa? SDP:n suuriin uudistusksiin kuului mm. oppivelvollisuuden pidentäminen, koko varhaiskasvatus ilmaiseksi sekä työttömille lisää etuisuuksia. Nyt ei ole aika lisätä valtion julkisia menoja. Eikä ottaa lisää velkaa. Sen sijaan koko oppositio voisi keskittyä esittämään keinoja työllisyyden ja talouskasvun vauhdittamiseksi. Meidän tavoite on, että ensi vaalikaudella vähintään 100 000 työtä vailla olevaa ihmistä saa työtä.

Käymme kuluvan ja ensi viikon värikästä keskustelua budjetista eduskunnassa. Toivottavasti rakentavassa hengessä.

Suomi 100

Tiistai 5.12.2017 klo 10.09

Tämä on ollut hieno matka. Suomen itsenäisyyden 100- vuoden juhlavuotta on juhlistettu riemukkaasti koko vuosi. On ollut kyläjuhlia, urheilukilpailuja, kokouksia, neulottu villasukkia ja valittu kansallisruuaksi ruisleipä. Yksi mieleenpainuvin juhlateko oli kolmen kunnan Suomussalmen, Taivalkosken ja Kuusamon alueelle perustettu Hossan kansallispuisto. Avajaiset luonnon keskellä ruokailuineen muistutti maamme luonnon kauneudesta.

”Sininen on taivas, siniset on silmänsä sen. Siniset on järvet, sinisyyttä heijastaen. Valkoinen on hanki, valkoiset on yöt kesien.”

Uskon, että lähes jokainen suomalainen on saanut kokea ripauksen juhlahumusta. Viikonvaihteessa pidettiin usealla koululla itsenäisyyspäivää. Opettajat olivat pukeutuneet kansallispukuihin ja oppilaiden esitykset olivat liikuttavia. Musiikki, näytelmät ja esitykset olivat ripaus mennyttä, mutta katse tiukasti tulevaisuudessa. On tärkeä kunnioittaa sotiemme veteraaneja, tuntea maamme historia ja olla ylpeä juuristamme.

”Kotimaa kun taakse jäi. Mietin hiljaa mielessäin. Mitä siitä kertoisin? Kysyjille vastaisin. Kertoisinko köyhyyden? Laudat eessä ovien, tai sen kaiken rikkauden...”

Oulu sai isännöidä valtakunnallisen Suomi-100 tilaisuuden viime lauantaina. Oulu-halli oli kauniissa juhla-asussa, konsertti yllättävä erilaisin ohjelmanumeroineen ja juhlaväki iloisella tuulella. Pääministeri sekä presidentti puolisoineen kunnioittivat läsnäolollaan juhlaa. Erityinen hatunnosto juhlan taiteelliselle toteutukselle. Oli nykytanssia, klassikkolauluja ja ihanat tanhuesitykset pikkupirpanoiden tähdittämänä.

Kun lasten kuoro kajautti Finlandian, ei salissa ollut kuivaa silmää.
”Oi Suomi, katso, Sinun päiväs koittaa
Yön uhka karkoitettu on jo pois
Ja aamun kiuru kirkkaudessa soittaa
Kuin itse taivahan kansi sois
Yön vallat aamun valkeus jo voittaa
Sun päiväs koittaa, oi synnyinmaa”

Eduskunta otti vastaan Nuorten uuden itsenäisyysjulistuksen. Se on 100Visio. Kuopion lyseon lukion oppilaat kuvasivat osuvasti mitä Suomi ja maailma tänä päivänä on:

"Rauhallinen ja hyvinvoiva maailma on edellytys rauhalliselle ja hyvinvoivalle Suomelle. Ainoastaan maailmalle avoimena Suomi voi menestyä tulevaisuudessa. Koska perusasiat ovat maassamme jo nyt erinomaisesti, on meidän autettava ihmisiä, joilla asiat ovat huonommin. Suomen pitää näyttää maailmalle mallia tasa-arvossa, demokratiassa ja onnellisuudessa."

Tässä yhä kansainvälistyvässä maailmassa korostuvat Suomen vahvuudet. Täällä on turvallista, meillä on ehyt yhteiskuntarakenne, demokratia, tasa-arvo, puhdas luonto, koulutusmahdollisuudet kaikille, sosiaaliturva ja peruspalvelut. Tulevaisuus on meistä kiinni. Yhdessä pystymme tekemään, osallistumaan, välittämään ja luomaan Suomen, jossa kaikki ovat mukana. Jokainen on tärkeä. Yhdessä.

HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ JA ROHKEUTTA TULEVIIN VUOSIIN!