Keskustelua lastensuojelusta

Perjantai 24.11.2017 klo 15.34

Viime päivinä on keskusteltu laajasti lasten asioista. On harmillista, että lasten pahoinvointi, huostaanotot sekä lastensuojeluilmoitukset kasvavat. Kehitys on kerta kaikkiaan katkaistava. Puuttuminen epäasialliseen lasten kasvatukseen, hoivaan ja hoitoon on tärkeää, mutta pystymmekö tekemään jotakin ennen kuin rysähtää? Miksi apua saadaan vasta kun on tehty lastensuojeluilmoitus?

Eduskunta on lisännyt tällä vaalikaudella kuntien valtionosuuksia ja olisi kohtuullista, että kunnissa niitä käytettäisiin sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Lasten ja perheiden palvelut aiotaan nyt koota yhteen, jossa katsotaan paremmin kokonaisuutta. Apua ja tukea on saatava oikeaan aikaan ja yhdestä paikasta.

Lastensuojelutyössä työskentelevät kokevat työssä uupumista ja riittämättömyyttä. Henkilökunta vaihtuu tiheään. Yksikään laki tai hoitajamitoituksen tarkistaminen eivät poista lasten ongelmia. Tarvitsemme useita muutoksia.

Näen, että lastensuojelun menojen lisääntymisen tarve on pysäytettävä. Syyttäviä sormia kuntia, kaupunkeja, lastensuojelun työntekijöitä tai eduskuntaa kohtaan on riittävästi. Tässä tilanteessa herää kysymys: mikä meitä aikuisia vaivaa, kun emme pysty huolehtimaan lapsistamme? Huostaanotot ja lasten pahoinvointi kumpuaa koko perheen tilanteesta. Lasten oireiden hoitamisen lisäksi katseet syytä kääntää meihin aikuisiin.

Tunnista, että aikuisten ongelmat, pahoinvointi, työssä uupuminen ja henkinen jaksaminen ovat usein koetuksella. Olemme kuitenkin ensisijaisesti vastuussa lapsistamme. Aikuisten hätään on haettava apua ja vertaistukea. Yksin ei kenenkään pidä jäädä ongelmia hautomaan. Varhaista puuttumista ja apua on esimerkiksi meidän jokaisen lähimmäisen kyky tunnistaa avuntarve ja auttaa resurssiemme mukaan.

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden teemana on yhdessä. Kasvatustyössä ja lasten hoivaamisessa tarvitaan meitä kaikkia. On aika tehdä välittävän vanhemmuuden rytiliike. Siihen tarvitaan meitä kaikkia.

Kiinteistöveron alarajaa ei koroteta, maatalouteen lisätukea

Keskiviikko 25.10.2017 klo 6.53 - Mirja Vehkaperä

Eduskunnassa käsiteltiin viime viikolla tämän vuoden kolmatta lisätalousarvioesitystä. Maatalouden pitkään jatkuneet vaikeudet ja huono satovuosi huomioitiin esityksessä 25 miljoonan euron lisärahoituksella. Lisäksi Suomi hakee EU:lta tukea poikkeuksellisten sääolojen johdosta ja selvittää, miten tukeminen onnistuu jatkossa parhaiten EU-sääntöjen puitteissa.

Lisätalousarvioesityksen yhteydessä valtiovarainvaliokunta päätti yhdessä hallituksen kanssa luopua kiinteistöveron alarajan nostamisesta. Suomen talous on nousussa eikä parantunut taloudellinen tilanne näin vaadi kiinteistöveron alarajan korotusta.

Päätös merkitsee asumiskustannusten nousun hillitsemistä. Muutos tuo helpotusta esimerkiksi monien pienituloisten eläkeläisten tilanteeseen. Korkea kiinteistövero voisi myös estää investointeja esimerkiksi maataloudessa.

Kunnat päättävät kiinteistöveron muutoksista lain määrittämien ala- ja ylärajojen puitteissa. Jatkossa kunnilla on entistä laajemmat mahdollisuudet tehdä muutoksia ja säädellä tulojaan, kun vaihteluväli on suurempi.

Näiden lisäksi lisätalousarviossa panostettiin mm. innovaatioiden tukemiseen ja digitalisaation edistämiseen lisäämällä rahoitusta Tekesille sekä Kansallisarkiston ja Väestörekisterikeskuksen digitalisaatiohankkeisiin.

Suomi nousee

Torstai 12.10.2017 - Mirja Vehkaperä

Sipilän hallituksen uudistuspolitiikka on todistetusti toiminut. Talous kasvaa, työllisyys paranee ja velaksi elämisen loppu lähenee. Kahden vuoden jälkeen Suomi on paremmassa kunnossa ja tulevaisuus on valoisampi.

Työllisyyden parantaminen on edelleen ykkösasia. Hallituksen 70 prosentin työllisyystavoitteesta pidetään kiinni. Uusilla ratkaisuilla luodaan lisää työpaikkoja etenkin tulevaisuuden aloille. Matkailu, metalli - ja metsäteollisuus, biotalous sekä palvelualat kärsivät paikoin työvoimapulasta. Työn, opiskelun ja yrittäjyyden mahdollisuuksia lisätään aktiivitoimenpiteillä, jolloin pelko työttömyyskorvauksen tai toimeentulon menettämisestä vähenee. Rohkaisevaa on, että työttömiä työnhakijoita on nyt lähes 50 000 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Suomi on kunnossa vasta silloin, kun kaikki ovat mukana. Jokaisen suomalaisen ja koko maan on päästävä osalliseksi talouden noususta. Eriarvoisuuden torjumiseen tarvitaan verotuksen ja perusturvan uusia ratkaisuja. 

Yhteiskunnan parempiosaisten solidaarisuusveron alarajan alentamista jatketaan ja ostovoiman ja työllisyyden varmistamiseksi tehdään 270 miljoonan tuloveronalennukset. Hallitus on myös jo aiemmin keventänyt pieni- ja keskituloisten sekä eläkeläisten verotusta. Korotamme jo kolmatta kertaa pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkettä.

Ensi vuonna satsaamme erityisesti lapsiin ja perheisiin. Pieni- ja keskituloisten perheiden päivähoitomaksut alenevat ja noin 7 000 perhettä vapautuu maksuista kokonaan. Opintotukeen tehdään Keskustan tavoitteiden mukaisesti huoltajakorotus. Toteutamme perhevapaauudistuksen, kokeilemme maksutonta varhaiskasvatusta 5-vuotiaille, päihdeongelmaisten äitien hoitoon panostetaan ja lapsilisän yksinhuoltajakorotus nousee samalla kun pikkulapsiperheiden vanhempainpäivärahaa korotetaan. 

Tarvitsemme koko Suomen voimavarat käyttöön kasvun ja työllisyyden parantamiseksi. Siksi olen ylpeä eduskunnassa tehdyistä liikenteen satsauksista. Panostamme ennätysmäärän olemassa olevan tiestön, yksityisteiden, satamien ja raiteiden parantamiseen. Maakuntamme hankelista on kattava: lentokentän parannus, valtatiet 4 ja 8, Oulun sataman syvennys, Hailuodon kiinteä yhteys, Pohjanmaan junaradan parannukset sekä alempiasteisten teiden kunnostukset. Pohjoisille alueille tärkeä kuljetustuki saa jatkoa.

Pidämme kiinni uudistuspolitiikastamme. Jokaisen tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut halutaan turvata oikein ajoitettuina ja saatavilla olevilla lähipalveluilla. Erityisosaamista voidaan keskittää maakunnalliselle tasolle. Haluamme myös Suomeen maakuntahallinnon. Päätöksenteko muun muassa maankäytön, asumisen, liikenteen ja rakentamisen asioissa kuuluu alueille.

Odotettavissa on työntäyteinen ja lämmin poliittinen syksy. Työkinttaat pysyvät käsissä. 

(kirjoitus on julkaistu Kalevan kolumnipalstalla 11.10.2017)

Tyttövoimaa!

Keskiviikko 11.10.2017 - Mirja Vehkaperä

Oikein kohdennetut perhetuet

Keskiviikko 13.9.2017

Verotuksen lapsivähennys poistuu vuoden 2018 alussa. Edellinen hallitus toteutti sen kompensoidakseen vuonna 2015 tehtyjä lapsilisäleikkauksia. Vähennys on ollut henkilökohtainen ja tulosidonnainen. Enimmillään lapsivähennys oli 50 euroa jokaisesta huollettavasta alaikäisestä lapsesta ja vähennys poistui asteittain tulojen kasvaessa.  Se oli tarkoitettukin väliaikaiseksi ratkaisuksi, eikä hallitus sille budjettiriihessä esittänyt jatkoa. Tämä tarkoittaa, että aiemmin tehtyjen lapsilisäleikkauksien vaikutukset toteutuvat nyt täysimääräisinä. Tämä on herättänyt keskustelua. 

Lapsivähennyksen ongelmana on ollut, ettei se ole hyödyttänyt kaikista pienituloisimpia, joilla ei ole ollut verotettavaa tuloa. Vähennyksen ulkopuolelle on jäänyt iso joukko perheitä. Esimerkiksi opintorahalla opiskelevat eivät ole olleet oikeutettuja lapsivähennykseen. Nyt opintotuen huoltajakorotuksen ansioista heidänkin tilannettaan pystytään parantamaan. Myös yksinhuoltajat, joiden verotettava tulo on ollut noin 1250 euroa kuukaudessa, eivät ole pystyneet hyötymään vähennyksestä. Heille ei ole kertynyt suoritettavia veroja, joista vähennys oltaisiin voitu tehdä. Näitä perheitä on noin 16 500. Nyt he saavat yksinhuoltajakorotuksen lapsilisään.

Budjettiriihessä hallitus teki siten ratkaisuja, jotka parantavat nimenomaan pieni- ja keskituloisten lapsiperheiden asemaa. Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan ja nollaluokka laajenee 6700 uudelle perheelle. Lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen tulee viiden euron korotus sekä opintotukeen saadaan huoltajakorotus. Lisäksi vähimmäispäivärahaa, joka sisältää myös pikkulapsiperheiden alimmat vanhempainpäivärahat, korotetaan 23 eurolla kuussa. Nämä ovat aitoja parannuksia juuri pientuloisille lapsiperheille.

Arvioiden mukaan verotuksen lapsivähennys on maksanut 80 miljoonaa euroa vuodessa. On tärkeää, että hallitus ohjaa vapautuneet varat niille perheille, jotka niitä kipeimmin tarvitsevat. Se on huolenpitoa!

Eduskunnan syksy

Keskiviikko 6.9.2017 - Mirja Vehkaperä

Eduskunnan syysistuntokausi pärähti käyntiin remontoidussa päärakennuksessa. Kyllä nyt kelpaa. Kymmenen vuoden peruskorjaus on saatu päätökseen ja talo on käyty läpi lattiasta kattoon jokaista kolkkaa myöten. Parlamentti muistuttaa meitä historiasta, mutta kiillotetut tulevaisuuden patsaat kauaskantoisista päätöksistä. Teemme työtä koko Suomen ja suomalaisten eteen.

Politiikan saralla onkin vilskettä. Hallituksen toimintakyky ja uudistamisen toimet punnittiin vastikään käydyssä budjettiriihessä. Talous kasvaa, työllisyys paranee ja Suomen kilpailukyky kohenee päivä päivältä. Valtion velkaantuminen on saatu taittumaan ja tiukka menojen hillinnän kuuri alkaa puremaan. Pääministeri Sipilä on pitänyt meidät hyvinkin tietoisina päämäärästä jota kohti mennään suunnitellusti: Suomi laitetaan kuntoon!

Erityisen iloinen olen budjettiriihen lapsia ja perheitä kohtaan tulleista useista panostuksista. Pieni- ja keskituloisten päivähoitomaksuja alennetaan, yksinhuoltajien lapsilisää korotetaan, opiskelijoille huoltajakorotus ja ennen muuta perhevapaauudistus käynnistetään. Perheministeri Saarikolle vahva alku ja tiedän, että lisää seuraa. Iloksi on pistettävä myös meidän liikenneministeri Bernerin listoille päässeen Hailuodon kiinteän yhteyden rakentamispäätöksen. Pitkään odotettu hanke ei saa kangistua nyt valituskierteeseen.

Syksy tuo pöytään yllättävän tutut aiheet: sote- ja maakuntauudistuksen, työllisyyden edistämisen, turvallisuuskysymykset, maahanmuuttopolitiikan, energia- ja ilmastoaiheet, vanhempainvapaauudistuksen, ammatillisen koulutuksen reformin, liikenneinfran rahoitusmallin, …….. Lista on loputon. Meiltä odotetaan ratkaisuja moneen yhteiskunnan ongelmaan.

Kalenteri on pullollaan kokouksia, tapaamisia ja tapahtumia niin Helsingin kuin maakunnankin päässä. Tulkaahan ihmettelemään eduskuntatalon loistetta, jos satutte isolla kirkolla piipahtamaan. Täällä ollaan työn touhussa.

Eduskuntaryhmä vauhdissa

Keskiviikko 23.8.2017

Kokoonnuimme alkuviikosta eduskuntaryhmän kesäkokoukseen Savonlinnaan. Tunnelma oli vireä ja porukka oli ladannut akkunsa kesän aikana tuleviin koitoksiin. Vierailin ennen kokousta ministeri Bernerin ja edustaja Pakkasen kanssa Sulkavalla. Viestit olivat tuttuja: tarvitaan huolenpitoa koko Suomen alueella palveluiden, liikenneyhteyksien ja koulutuksen saralla. Tutustuttiin myös Vekaransalmen isoon tulevaan siltahankkeeseen. Sillä korvataan nykyinen lossiyhteys.

Kävimme kokouksessa läpi maailman ja Turun terrorismitapahtumia. Väkivaltaiset teot on syytä tuomita jyrkästi, osoittaa voimia lähiomaisille ja kitkeä pelonsekaiset ajatukset. Ison kiitoksen ansaitsevat kriisitilanteessa toimineet viranomaiset, poliisi, terveydenhuollon ammattilaiset, SPR, kirkko ja useat vapaaehtoistahot. Yksistään lait tai asetukset eivät valitettavasti estä ääri-iskuja. Kiirehdimme kuitenkin tiedustelulainsäädännön käsittelyä eduskunnassa ja pureudumme kielteisen turvapaikkahakemusten saaneiden tilanteeseen. 

Yhteiskunnassa on myös ilon ja onnistumisen merkkejä. Työllisyys kasvaa, talous elpyy ja kauppa käy. Yhä useampi on saanut työ- ja koulutuspaikan. Suomea on laitettu kuntoon useilla uudistuksilla, joita viedään määrätietoisesti eteenpäin. Turhien normien purkamisessa olemme päässeet yli kolmensadan asian kimppuun.

Ison osan kokousta hahmotimme syksyn tulevaa toimintaa. Budjettiriihessä halutaan jatkaa työllisyyttä parantavia tekoja ja edistää yrittäjyyttä. Keskiössä ovat muun muassa elintarviketuotanto, biotalous, eriarvoisuuden poistaminen esimerkiksi perhepolitiikkaan satsaamalla. Liikenteen vähäpäästöisyys ja uudet liikenteen palvelut tarvitsevat innovatiivisia ratkaisuja.

Savonlinna tarjosi upeat puitteet Olavinlinnassa kesäkoukselle. Aamulla kävin juoksulenkin pitkin vesistöjen rantaviivaa ja tarjosimme aamukahvit torin kupeessa. Täältä tullaan poliittinen syksy!

Viikkoon mahtuu monenmoista

Keskiviikko 21.6.2017

Kuluvien viikkojen aikana on tapahtunut useita käännöksiä. Perussuomalaisten puoluekokous ja Jussi Halla-Ahon valinta uudeksi puheenjohtajaksi aiheutti tapahtumasarjan, jonka myötä hallituspohjaa jouduttiin tarkastelemaan uudestaan. Tapahtumasarjan päätteeksi Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä irtaantui 22 kansanedustajaa, joista 20 perusti ensiksi uuden eduskuntaryhmän ja myöhemmin uuden puolueen, Sinisen tulevaisuuden.

Viikkoa myöhemmin käsiteltiin valtioneuvoston tiedonantoa hallituspohjan muutoksista. Pääministeri Sipilä kävi tiedonannon läpi eduskunnan istuntosalissa. Perussuomalaisten puolueen linja oli muuttunut kauemmaksi kahden muun hallituspuolueen linjasta ja arvoista. Sipilä, Orpo ja Perussuomalaisten uusi puheenjohtaja Jussi Halla-Aho kävivät keskustelun, jonka jälkeen Sipilä ja Orpo päätyivät ehdottamaan, että hallitusyhteistyö ei voi enää jatkua. Arvoero hallituspuolueiden välillä oli kasvanut niin suureksi, että oli ilmeinen riski, ettei siltä pohjalta enää pystytä löytämään ratkaisuja eteen tuleviin asioihin. Erityisesti tämä riski liittyi EU-politiikkaan ja maahanmuuttopoliittisiin linjauksiin.

Mielestäni tämä oli hankalassa tilanteessa paras mahdollinen ratkaisu. Perussuomalaisten johto muuttui radikaalisti, jonka myötä yhteistyö heidän kanssaan olisi varmasti ollut haastavampaa. Pääministeri Sipilä hoiti hallituskriisin tyylikkäästi alusta loppuun ja osoitti johtajuutta. Suomi tarvitsee toimintakykyisen hallituksen, ja sellainen meillä on jatkossakin.

Viikkoon mahtui myös useampi eduskuntatyöhön liittyvä työmatka. Ensiksi suunnattiin kotikaupunkiini Ouluun, korkean tason arktiseen EU konferenssiin. Ouluun oli kokoontunut arktisen alueen vaikuttajia, aina ulkoministeri Timo Soinista EU komissaari Karmenu Vellaan asti. Kotikaupunkini laittoi parastaan. Ilma, keli ja puitteet olivat mainiot. Oli mielenkiintoista tavata päättäjiä ja virkamiehiä ympäri maailmaa ja itse kokouskin oli oikein onnistunut. Suomella on nyt kahden vuoden puheenjohtajuus Arktisessa neuvostossa. Nyt jos koskaan on hyvä aika edistää meille ja muille Pohjoismaille tärkeitä asioita.

Loppuviikosta matkasimme yhdessä eduskunnan ympäristövaliokunnan ja paikallisten vaikuttajien kanssa Hossan kansallispuiston avajaisiin. Kansallispuiston avasi tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio. Hossa on Suomen 100-vuotisen historian juhlapäätös ja juhlakansallispuisto ja se omaa erityiset luonto- ja kulttuuriarvot. Matkailuvirtoja odotetaan sekä Suomen sisältä, että rajojen ulkopuolelta. Kerrassaan mahtava juttu, Hossasta hyötyy pohjoisen elinkeinoelämä monella tapaa.

Tänään keskiviikkona äänestimme Postilain puolesta, joka meni eduskunnassa läpi. Postilailla turvaamme postinjakelun viitenä päivänä viikossa ympäri maan. Uusi postilaki vastaa nykypäivän kovaan kilpailuun ja yhä digitalisoituvampaan maailmaan. Kusti polkee jatkossakin!

Postilain äänestyksen jälkeen eduskunta käsitteli kauan odotetun ammatillisen koulutuksen lakiuudistuksen. Sillä lisätään näyttöön perustuvaa koulutusta, lisätään työpaikalla opittua osaamista, uudistetaan koulutuksen rahoitus ja varmistetaan yksilölliset ja joustavat oppimispolut.

Huomenna torstaina on vielä työpäivä, sen jälkeen saakin rientää juhannuksen viettoon. Aurinkoista juhannusta kaikille!

Teknologia ja talous eivät ole vain miesten juttu

Perjantai 2.6.2017

Naisille suunnatun innovaatiopalkinnon voitti Aalto yliopistossa apulaisprofessorina toimiva Hele Savin. Savin toimii tällä hetkellä elektronifysiikan tutkimusryhmän johtajana sähkötekniikan korkeakoulun mikro- ja nanotekniikan laitoksella ja hän on kehittänyt nanoteknologiaa soveltavan menetelmän, jolla valmistetaan tehokkaita aurinkokennoja nanorakenteisen ”mustan piin” avulla. Tekniikka alentaa aurinkokennojen tuotantokustannuksia, lisää merkittävästi niiden hyötysuhdetta ja tehostaa siten aurinkosähkön tuottamista erityisesti pohjoisissa oloissa.

Teknologiaan ja talouteen liittyvä innovaatiopalkinto perustettiin yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden historian kunniaksi. Se jaettiin nyt ensimmäistä kertaa, mutta jatkoa on luvassa ainakin vuoreen 2019 asti. Palkinto lanseerattiin yhteistyössä Sipilän hallituksen ja Tekniikan Akatemian säätiön kanssa. Voittajan valinnan parhaiksi arvioitujen ehdokkaiden joukosta teki eduskunnan kansliatoimikunta, jota johtaa eduskunnan puhemies.

Palkinto korostaa eritoten uusien innovaatioiden tärkeyttä nyky-yhteiskunnassa ja samalla kytkee naiset paremmin osallisiksi uusien innovaatioiden tuottamaan talouskasvuun. Kansanedustajakollegani Sirkka-Liisa Anttila totesikin hyvin, että tiede ja tutkimus ja sen myötä tulevat innovaatiot ovat tärkeitä meille kaikille sukupuoleen katsomatta. Teknologia- ja tekniikka-ala on edelleen hyvin miespainotteinen ja naiset ovat vielä selvässä vähemmistössä näillä työmarkkinoilla.

Toimia tarvitaan, jotta naisia saadaan lisää teknologia-alalle. Onneksi esimerkkejä menestyvistä naisista tekniikan saralla löytyy jo runsaasti Suomessakin. Ehkäpä hekin toimivat innoittajina muille. Koen myös, että naisia tulisi rohkaista matematiikan ja luonnontieteiden opiskeluun jo varhain peruskoulussa. Uudessa opetussuunnitelmassa teknologiakasvatus on otettu huomioon ja suunnitelmassa on mainittu koodaustaidot osana oppimistavoitteita. Kannustetaan nuoria luomaan, kokeilemaan ja oivaltamaan uutta!

Kuluneelta viikolta

Sunnuntai 28.5.2017

Helatorstai lyhensi työviikkoa, mutta käsiteltäviä asioita riitti siltikin yllin kyllin. Tapetilla olivat erityisesti liikenneasiat sekä energia- ja ilmastopolitiikka. Mielenkiintoisia asioita, jotka linkittyvät toisiinsa.

 
Hallituksen esitys ajoneuvojen katsastustoiminnasta poiki kiitosta myös oppositiosta. Katsastusvälejä harventamalla vastattiin kansalaisten mielipiteisiin ja toiveisiin. Turhaa sääntelyä puretaan ja säädöksiä sujuvoitetaan. Nyt määräaikaiskatsastuksia tullaan tekemään niin, että uusien autojen osalta vasta neljän vuoden päästä ja sitten kahden vuoden välein, aina, kun auto on kymmenenvuotias, ja sen jälkeen vuosittain.
Kansalaiset käyttävät noin 160 miljoonan euron verran rahaa katsastustoimintaan. Katsastuksellahan pyritään siihen, että autot ja ajoneuvot ja tietysti peräkärryt ja muut välineet ovat kunnossa ja turvallisia tiellä kulkiessaan. Tämä määräaikaiskatsastuksen välien harventaminen on tärkeä osa norminpurkua mutta ennen kaikkea osoitus siitä, että ajoneuvojen tekniikka ja automaatio ovat tuoneet varmuutta liikenteeseen ja autojen turvallisuuteen.
Höllennystä siis tapahtuu, mutta pysymme sellaisissa rajoissa, että turvallisuus säilyy.
 
Valtioneuvoston selontekoa kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta puitiin useampi tunti. Erityisesti pidän siitä, että Suomen energiatuotanto pysyy edelleenkin hajautettuna. Se takaa sen, että huoltovarmuus erityisesti kriisiajan olosuhteissa turvataan. Me olemme menossa kohti uusiutuvia energiamuotoja hiilivapaaseen yhteiskuntaan vauhdilla, jossa vielä pitäisi laittaa kaasua siihen, että potentiaaliset mahdollisuudet energiatuotantoon auringosta, tuulesta, vedestä, biomassoista saadaan vielä paremmin käyttöön. Kiertotalouden puolella meillä olisi mahdollisuus saada biokaasua enemmän vielä lietteistä, lannasta, jätteistä ja puunkäytön sivuvirroista. Erityisesti hajautettuun energiantuotantoon kuuluu se, että kotitalouksien sähköntuotantoa tuetaan ja mahdollistetaan.  
 
Salissa riitti puhetta jonkun verran myöskin turpeesta. Itse näin jo aikaisemmin viime eduskuntakaudella sen linjauksen tärkeäksi, että ensisijaisesti pyrimme eroon fossiilisista polttoaineista ja samalla turpeen käyttöä viedään asteittain alemmaksi. Turve on yksi osa kotimaisuusastettamme, joka tuo aluetyöllisyyttä ja toimeentuloa juuri niillä alueilla, jonne korvaavia työpaikkoja olisi ehkä hankalakin saada.
 
Liikenne- ja viestintävaliokunnassa katselimme energia- ja ilmastostrategiaa tietysti omien lasiemme läpi ja totesimme, että liikennesektori vastaa noin 40 prosentista taakanjakosektorin päästöistä ja on siten keskeisessä roolissa päästöjen vähentämisen kannalta. Nämä luvut, joita tiedämme, että liikenteestä on vähennettävä 3,6 miljoonaa tonnia päästöjä, ovat suuria ja haasteellisia. Yhdellä lääkkeellä, yhdellä teolla emme pääse tähän tavoitteeseen, vaan ponnisteluja tarvitaan monipuolisesti. Energiatehokkuus ja ennen kaikkea satsaukset liikenteen vaihtoehtoisen käyttövoiman kehittämiseen ja polttoaineiden kehittämiseen ovat tärkeitä.
Erilaisten sähkö- tai jakeluverkkojen kehittämistä on mietitty jo lainsäädännönkin tavalla, miten sähkön ja kaasun jakelu eri puolilla Suomea turvataan kansallisesti mutta myöskin kaupallisesti. Latausverkkoja tarvitaan siihen, että vuoteen 2030 mennessä meillä olisi vähintään 250 000 sähkökäyttöistä ja 50 000 kaasukäyttöistä autoa. Tämä tarkoittaa myöskin miettimistä autojen verotuskäytäntöihin, tukiin sekä kannustimiin.
 

Ympäristövaliokunta Venäjällä

Tiistai 23.5.2017

Valinnanvapaus osana sote-uudistusta

Keskiviikko 10.5.2017

Tänään eduskunnan täysistunnossa on käsiteltävänä sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvä valinnanvapauslaki. Valinnanvapaus tarkoittaa asiakkaan näkökulmasta sitä, että asiakas saa itse valita, mistä hän jatkossa haluaa sosiaali- ja terveyspalvelut. Näitä sote-palveluita voisivat jatkossa tarjota julkiset, yksityiset sekä kolmannen sektorin toimijat, kuten esimerkiksi eri järjestöt tai säätiöt. Palveluja tarjoavan firman tai yhdistyksen pitää täyttää tarvittavat vaatimukset ja asiakasmaksut pysyvät samana kaikilla palveluntarjoajilla.

Ensiksi asiakas valitsee hammashoitolan sekä sosiaali- ja terveyskeskuksen, jonka palveluita hän haluaa käyttää. Sote-keskus pysyy samana aina vuoden kerrallaan, ellei asuinpaikka muutu. Jos asiakas ei halua päättää omaa sote-keskustaan, tekee maakunta sen hänen puolestaan. Palveluja valittaessa ei tarvitse pelätä jäävänsä yksin. Tarvittaessa tukea saa verkkopalvelusta, neuvontapuhelimesta tai palveluohjaajalta.

Maakunta on velvollinen järjestämään sote-keskuksen, jotta kaikilla ihmisillä on mahdollisuus päästä lääkärin ja hoitajan vastaanotolle. Sote-keskusten vastuulle kuuluu perustason terveyspalvelut, jotka ovat pitkälti samoja mitä nykyisin terveyskeskukset tarjoavat. Valinnanvapaus potkii laatuun ja palveluun: jos hoito ja palvelu ei ole hyvää, asiakkaat voivat äänestää jaloillaan. 

Valinnanvapaus mahdollistaa myöskin sen, että asiakas voi valita omaan tilanteeseensa sopivimman vaihtoehdon. Sote-keskukset voivat myöntää asiakassetelin, jolloin asiakas voi hakea lääkärin lähetteellä tarvitsemansa palvelun kuten oikomishoidon tai fysioterapian vaikkapa omalta mökkipaikkakunnaltaan.

Kiireelliseen hoitoon pääsyyn ei tule muutoksia. Jos hätätilanne yllättää, soitetaan 112 tai mennään lähimpään päivystykseen, aivan kuten ennenkin. Päivystys sekä suurin osa erikoissairaanhoidosta ja sosiaalipalveluista kuuluvat maakunnan liikelaitoksen palveluihin. Maakunnan liikelaitos on osa maakunnan viranomaisorganisaatiota ja se on velvollinen tuottamaan sote-keskuksen palvelut esimerkiksi silloin, jos syrjäseudulle ei tule yksityisiä sote-keskuksia.

Kinkkiseltä kuulostaa, mutta huolellisesti toteutettuna uudistus ja laaja valinnanvapaus parantavat perustason palvelujen saatavuutta ja ihmisten mahdollisuutta saada palveluja yhdenvertaisesti. Maakuntien velvollisuus on huolehtia palveluiden integraatiosta ja ettei asiakkaita pompotella paikasta toiseen.

Valinnanvapauslain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alussa, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäminen siirtyy kunnilta maakuntien vastuulle. Joissakin maakunnissa aloitetaan pilottihankkeet jo tänä vuonna. Valinnanvapaus laajenisi käyttöön vaiheittain niin, että tammikuussa 2019 voi valita hammashoitolan ja heinäkuussa 2019 sitten sote-keskuksen. Kokonaisuudessaan valinnanvapauden pitäisi olla käytössä kaikissa maakunnissa viimeistään vuoden 2023 alussa. Siirtymäaika on lyhyt ja vaatii paljon töitä ja erityisesti yhteistyötä toteutuakseen.

Turvaa, työtä ja huolenpitoa

Keskiviikko 3.5.2017

Keskiviikkona eduskunnan istuntosalissa ruodittiin valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018–2021. Selonteko käsittelee talouspolitiikan suuntaviivoja sekä hallituksen puoliväliriihessä sopimia toimia. Puheenvuoroja oli pitkä lista ja keskustelua käytiin usean tunnin ajan. Keskustelun päätteeksi selonteko lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan mietintöä varten.

Hallituksen puoliväliriihen tuloksia tituleerattiin ”tussahdukseksi”, mutta itse näen selvää valoa tunnelin päässä. Olemme monen vuoden alamäen jälkeen saaneet aikaan käänteen parempaan. Talous kasvaa ja työllisyys kohenee koko ajan kohti sitä työllisyystavoitetta, jonka hallitus on asettanut. Tarvittavat säästöt on toteutettu ja meneillään on historiallisen suuria uudistuksia. Puoliväliriihessä satsasimme vielä lisää työllisyyden tukemiseen. Tästä esimerkkeinä vaikkapa pieni- ja keskituloisten suomalaisten päivähoitomaksujen alentaminen sekä bio- ja kiertotalouden edistäminen.

Suomen kuntoon laittaminen ei kuitenkaan ole pelkkää taloutta. Suomi on kunnossa vasta silloin, kun tämän 100-vuotisen valtion kaikki ihmiset ovat mukana ja heistä huolehditaan. Meidän on eduskunnassa vahvistettava ihmisten luottamusta tulevaisuuteen. On ollut myönteistä, talouden lamasta huolimatta, että olemme pystyneet joihinkin parannuksiin, kuten korottamaan kaikista pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkettä ja laittamaan omaishoitoa kuntoon. Olemme pitäneet myöskin erittäin tiukasti kiinni siitä, että kunnilta ei leikata. Leikkaukset kunnilta olisivat suoraan pois ihmisten peruspalveluista, koulutuksesta ja terveydestä — siis niistä lähipalveluista, joita jokainen tarvitsee päivittäin. 

Puoliväliriihen parhainta antia olivat tietysti nämä panostukset päivähoitomaksujen alentamiseen, mikä helpottaa pieni- ja keskituloisten perheiden toimeentuloa. Se merkitsee yli 6 700 perheen siirtymistä nollamaksuluokkaan päivähoitomaksujen osalta ja samalla se tukee myös työllisyyttä. Lisäksi panostamme lasten ja perheiden palveluihin sekä tuemme päihdeäitien kuntoutusta. Yksi Keskustan pitkäaikaisimmista tavoitteista, eli opintotuen huoltajakorotus saatiin myös maaliin. Se on tärkeä satsaus perheellisten opiskelijoiden tilannetta helpottamaan.

Väittäkööt oppositio muuta, mutta kyllä tämä oli turvallisuuden, työllisyyden, huolenpidon ja uudistamisen riihi.

Hossa - 100-vuotisjuhlavuoden kansallispuisto

Perjantai 28.4.2017

Hallituksen kärkihanke kansallispuiston perustamisesta Suomussalmen Hossaan on edennyt. Hossa on kolmen kunnan, Suomussalmen, Kuusamon ja Taivalkosken yhteishanke. Asian ensimmäinen käsittely käytiin eduskunnassa tiistaina ja tänään perjantaina oli asian toinen käsittely.

Kärkihankkeen ohella Hossa on myöskin Suomen 100-vuotisen historian juhlapäätös ja juhlakansallispuisto. Hossassa on erityiset luonto- ja kulttuuriarvot, jotka puolsivat tätä valintaa, eikä vähempiosaiseksi jää se, että Suomussalmen rooli Suomen itsenäistymisprosessissa on mittavan suuri. Lukuisat järvet ja lammet, jääkauden jäljet ja erikoiset kalliomaalaukset tekevät alueesta monipuolisen ja kirjavan.

Suomessa on 39 kansallispuistoa, ja puistojen kokonaistulo- ja työllisyysvaikutukset ovat satoja miljoonia euroja. Hossan kansallispuiston ylläpitokustannukset tulevat olemaan noin 240 000 euroa vuodessa ja kokonaistyöllisyysvaikutus 29 henkilötyövuotta. Kokonaistuloja ajatellen tapetille nousee matkailun kehittäminen ja brändäys. Matkailuvirtoja odotetaan sekä Suomen sisällä, että myös rajojen ulkopuolelta. Pohjoisen logistiikka kehittyy koko ajan ja tästä hyötyy elinkeinoelämä niin paikallisten matkailuyritysten kuin muidenkin yritysten osalta.

Perustettavaksi ehdotettavaan kansallispuistoon kuuluisi noin 11 094 hehtaaria valtion omistamia maa- ja vesialueita. Puiston rajaus on tehty metsästyksen ja kalastuksen ehdoilla. Alue on rajattu niin, että metsästykseen ja kalastukseen kuuluvia alueita on otettu pois tästä isosta alueesta. Poronhoidosta linjattiin niin, että hoitoa pystyy harjoittamaan jatkossakin koko alueella. Metsästys kysymys aiheutti eniten keskustelua. Ympäristövaliokunnassa saimme yhdessä aikaan ratkaisun, jonka näen olevan Hossan alueelle eduksi. Pidimme huolta siitä, että metsästyslain 8 §:n mukaan kuntalaisten oikeus alueella metsästämiseen säilyy.

Hossan kansallispuisto on saanut jo merkittäviä rahoituksia etukäteen niin sanotusti tekemään olosuhteet, jotta kaikki tarpeellinen on kunnostettuna ja laitettuna avajaisiin mennessä. Kesäkuussa pääsen ilokseni osallistumaan ympäristövaliokunnan matkalle Hossan kansallispuiston avajaisiin. Avajaistilaisuuden lisäksi luvassa on ainakin valiokunnan seminaari sekä retkeilyä ja tutustumista alueen luontoon. Laki kansallispuiston perustamisesta Hossaan astuu voimaan 17.6., eli juuri sopivasti avajaisten aikaan.

Liikenteen palvelut murroksessa

Tiistai 18.4.2017

Tänään oli aika palata pääsiäistauolta takaisin Arkadianmäelle. Kuntavaalit ovat takanapäin ja eduskunnassa menemme kovaa vauhtia kohti hallituksen puoliväliriiheä. Heti työviikon alkajaisiksi täysistunnossa oli vuorossa toinen käsittely liikennekaaresta. Ensimmäinen käsittely käytiin juuri ennen pääsiäistä.

Liikennekaari, jonka nimi muuttui muotoon ”laki liikenteen palvelusta”, vie meidät liikenteen palveluissa 2000-luvulta eteenpäin. Tahtotilana on ollut purkaa normeja ja luoda toimintaympäristöä uusille liikenteen palveluille. Henkilö- ja tavaraliikennettä on uudistettu ja lainsäädäntöä yhtenäistetty, digitalisaatiota ja matkaketjuja on parannettu ja yhteistä lippujärjestelmää odotetaan kaikkiin eri liikennevälineisiin. 

Keskustelua on käyty paljon siitä, mitä tulee tapahtumaan maaseudun liikennepalveluille. Palveluita yhdistetään toisiinsa niin, että tulevaisuudessa esimerkiksi postipalvelut, henkilöliikenne, kaupalliset palvelut sekä mitkä tahansa järjestämät lakisääteiset palvelut voidaan laittaa yhteen ja kuljettaa niitä eri puolille kuntaa ja kuntakeskuksia. Liikennepalvelujen integraatio pyritään tekemään saumattomaksi kuljetusketjuksi, joka helpottaa kansalaisten arkea. Nyt annetaan tilaa ja päätösvaltaa kehittää kuljetuspalveluita alueelliset olosuhteet huomioiden ja asiakaslähtöisesti.

Omassa maakunnassani on esimerkiksi olemassa kuntakohtainen liikennekaari tai omanlainen viritys, jossa käydään läpi kaikki yhden kunnan käyttämät liikkumispalvelut ja -muodot. Tämä on hyvin järkiperäistä siinäkin mielessä, jos halutaan yhdistää esimerkiksi koulu- tai palvelukyytejä ja miettiä kustannustehokkuutta ja järkevyyttä siihen, miten ihmisiä saadaan liikkumaan eri muodoilla palveluitten perään. Tämä mahdollistaa myöskin uutta yrittäjyyttä.

Liikenteeseen käytetään tällä hetkellä 30 miljardia euroa vuositasolla. Se on valtavan iso potti. Jos haluamme nostaa Suomen kilpailukykyä, niin erityisesti henkilö- ja tavaraliikenteessä me tarvitsemme tehokkuutta, toimintavarmuutta ja kustannusten laskua niin käyttäjien kuin yrittäjien osalta. Maailma muuttuu ympärillämme ja myöskin liikennettä koskevien lakien on muututtava.

Kaikki uusi tuo ilmaan epävarmuutta sekä mielipiteitä puolesta ja vastaan. Minäkin olen huolissani, mutta en allekirjoita opposition huuteluita taksialan kaaoksesta ja villin lännen meiningistä. Valiokunnassa olemme ottaneet huomioon taksien luotettavuuden. Haluamme, että myös jatkossa vaatimuksena on taksilupa sekä ajolupa ja ajoneuvon tulee täyttää tarvittavat kriteerit. Kuljettajalla tai ammatinharjoittajalla ei saa olla rikostaustaa ja toimipaikka tulee olla Suomessa. Pätevyysvaatimuksia on listattu paljon ja kuljettajan tulee suorittaa ammattipätevyyttä mittaava koe.

Kaiken kaikkinensa voidaan sanoa, että olemme uuden edessä. Liikenteen palvelut muuttuvat lainsäädännöstä huolimatta. Olemme nähneet muutoksen tuulia jo linja-autopuolella ja raideliikenteessä. Taksialaa kehittämällä voimme luoda yhtenäisiä matkaketjuja näiden palvelujen välillä entistä paremmin.

Huolenpitäjiä valtuustoon

Lauantai 8.4.2017

Kuntavaalien virallinen vaalipäivä on huomenna sunnuntaina. Vaalikenttiä on kierretty tiiviillä tahdilla ja tämän viikonlopun aikana on loppurutistuksen vuoro.
Keskusta on lähtenyt näihin kuntavaaleihin Huolenpitoa –teemalla. Olemme sitoutuneet rakentamaan turvallista Suomea, jossa kaikista suomalaista ja koko maasta pidetään huolta tasa-arvoisesti. 

Kunnan tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että kuntalaisten arki sujuu ja kuntapalvelut ovat kunnossa. Lastemme on voitava saada laadukasta varhaiskasvatusta ja käydä koulua turvallisesti mahdollisimman lähellä kotia. Tarvitsemme myös lisää hoivaa ja hoitoa koteihin. Huolta kannan erityisesti ikäihmisten ja perheiden hoitopalveluiden monipuolisuudesta ja niiden saatavuudesta. Haluan kehittää Oulua viihtyisänä ja hyvien palveluiden asuinalueena.

Terve kuntatalous on laadukkaiden kuntapalvelujen perusta. Hyvä työllisyystilanne ja vireä elinkeinotoiminta tuottavat verotuloja kunnan kukkaroon. Kunnalla onkin keskeinen rooli elinvoiman rakentamisessa ja omien vahvuuksiensa esiintuomisessa. Elinvoimaisuuden lisäämiseksi Oulun tulee kannustaa paikallisia yrityksiä kasvun ja menestyksen polulle ja samalla luoda myös puitteita uusien yritysten perustamiselle. Työpaikkoja tarvitaan lisää niin pitkäaikaistyöttömille, nuorille kuin maahanmuuttajillekin. Pohjoinen sijaintimme meren äärellä mahdollistaa kansainvälistymisen ja työllisyysmahdollisuuksien edistämisen useaan suuntaan.

Yhdessä hyvä kuntatalous ja työllisyystilanne parantavat ennakoitavuutta. Nuorten työttömyyteen ja syrjäytymiseen on puututtava määrätietoisella otteella. ELY-keskuksen mukaan alle 25-vuotiaiden nuorten työttömyys on vähenemään päin, mutta tehtävää riittää edelleen. Nuorisotakuuta tulee uudistaa yhteisötakuun suuntaan, jossa jokaisen nuoren henkilökohtaiset tarpeet huomioidaan paremmin. Yhteisötakuussa on kyse nimenomaan huolenpidosta. Kunnan ja nuoren lähiyhteisöjen yhteisellä tuella voimme estää syrjäytymisen. Apua tarvitsevat nuoret tulee löytää ja palveluketjuista on huolehdittava niin, että tiedonkulku asianosaisen, vanhempien ja eri viranomaisten kanssa toimii.

Näiden ajatusten pohjalta olen edelleenkin innokas tarttumaan toimeen asuinkaupunkini Oulun hyväksi. Yhdessä eteenpäin – sisulla ja sydämellä.
Kannustan ja kehotan teitä kaikkia lähtemään vaaliuurnille huomenna sunnuntaina ja raapustamaan lappuun sopivimman ehdokkaan numeron. Tsemppiä ehdokkaille ja taustajoukoille loppukiriin!

Metsien energiankäytöstä

Keskiviikko 29.3.2017

Viime perjantaina julkistettiin kannanotto, jonka mukaan Suomen metsäpolitiikka ei ole kestävällä pohjalla. Liki seitsemänkymmenen tutkijan kirjoittama kannanotto sisälsi varoituksia siitä, miten metsähakkuiden myötä monimuotoisuus köyhtyy ja ilmastonmuutos kiihtyy. Ministeri Tiilikainen kiisti nämä väitteet, mutta totesi samalla keskustelun olevan tervetullutta.

Tutkijoiden huolet ovat aiheellisia, mutta hallitus tekee jatkuvasti työtä sen eteen, ettei metsien lisääntyvä käyttö riskeeraa ilmastotavoitteita ja monimuotoisuutta. Suomi allekirjoitti Pariisin ilmastosopimuksen ja hallitus julkaisi selonteon kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta. Osana näitä prosesseja tutkimuslaitokset ovat tehneet useita selvityksiä energia- ja ilmastoasioihin liittyen.

Suomessa ei kasvateta eikä päätehakata metsiä energiaksi. Suomen metsät ovat jo pitkään olleet valtava hiilinielu, mikä tarkoittaa sitä, että metsät sitovat hiiltä ilmakehästä itseensä. Metsien puumäärä ja samalla myös nielu ovat kasvaneet, vaikka hakkuumäärätkin ovat nousseet. Metsien puumäärän kasvuun vaikuttaa laadukas metsänhoito, jota Suomessa on harjoitettu jo vuosikymmenten ajan. Kun metsät kasvavat, voimme käyttää niitä enemmän myös hyödyksi. Tämä merkitsee lisää työtä suomalaisille.

Pariisin sopimuksen mukaan päästöjen ja nielujen tulisi olla tasapainossa kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla. Suomi on energia- ja ilmastostrategiassaan käynyt läpi keinoja, miten saavutamme Pariisin sopimuksen tavoitteet. Ensisijalla on fossiilisten polttoaineiden käytön korvaaminen liikenteessä ja energiantuotannossa puuperäisillä polttoaineilla. Lisäksi on muistettava, että metsätuotteet korvaavat fossiilisia tuotteita. Kartonki ja puupohjaiset kankaat ovat varteenotettava vaihtoehto suuria ympäristövaikutuksia aiheuttavalle muoville.

Metsä- ja ilmastoasiat ovat globaaleja kysymyksiä. On perusteltua käyttää mieluummin omia, jatkuvasti lisääntyviä metsävarojaan rakentamiseen, pakkaamiseen ja energiaksikin kuin tuoda raaka-aine muualta, jossa metsävarat vähenevät ja metsiä hävitetään. Tutkijat ovat varsin yksimielisiä siitä, että bioenergia on pitkällä aikavälillä tarkasteltuna otollisempi vaihtoehto kuin fossiilinen energia. Tukkipuut menevät jatkossakin jalostukseen ja energiaksi menevät sivuvirtana saatavat osat, kuten kuoret, sahanpurut ja hakkuutähteet.

Välikysymyskeskustelusta poimittua

Perjantai 17.3.2017

Keskiviikon täysistunnossa hallitus vastasi kansanedustaja Ville Niinistön esittämään välikysymykseen ammatillisen koulutuksen leikkausten aiheuttamista seurauksista ja koulutuksen eriarvoistumisesta. Välikysymys oli ensimmäinen vuoden 2017 valtiopäivillä.

Kirjavaa keskustelua riitti yli viisi ja puoli tuntia. Välikysymyksen tekijöiden kysymykset liittyivät ammatillisen koulutuksen reformiin, aloituspaikkoihin, lähiopetukseen sekä koulutuksen tasa-arvoisuuteen. Jaan itsekin huolen muun muassa siitä, miten kalliiden koulutusalojen investointien käy. Säästökuurista huolimatta tarvitsemme myös tulevaisuudessa rakennusalan, maa- ja metsätalouden sekä logistiikan ammattilaisia.

Ammatillinen koulutus tarvitsee uudistusta, siksi reformi toteutetaan. Työelämä ja sen osaamistarpeet ovat muuttuneet, eikä nykyinen koulutusjärjestelmä vastaa näihin tarpeisiin riittävän hyvin. Myönnän, että uudistus aiheuttaa hämmennystä. Uudistuksen tärkeimmät kulmakivet ovat koulutustakuu, työelämälähtöisyys, joustavat ja yksilölliset oppimispolut sekä yhtenäinen rahoitusmalli.

Työelämälähtöisyys ei tarkoita sitä, että nuoret heitetään vain työpaikalle oppimaan ja katsotaan, miten he siellä pärjäävät. Lähikontaktia, opetusta sekä opetushenkilökunnan läsnäoloa tarvitaan edelleen. Yksilöllisiä opintopolkuja rakentamalla voimme vastata kunkin opiskelijan tarpeisiin ja ottaa huomioon erilaiset elämäntilanteet.

Pidän tärkeänä, että ammatillisen koulutuksen reformissa otetaan rahoituksesta tiukka ote niin, että se on tulospainotteinen ja -perusteinen. Siis: suoriudutaan koulutuksesta ilman opintojen keskeyttämistä, huolehditaan lähiopetuksesta ja siitä, että työpaikoilla oppimisessa pysyy ohjaus mukana. Tulosperusteisuuteen liittyy myös se, miten aloille työllistytään ammattiin valmistumisen jälkeen.

Kevään puoliväliriihessä tehdään muitakin kuin vain rahallisia, taloudellisia, päätöksiä. Minusta on aivan aiheellista pistää riiheen poliittista painetta löytää myöskin toiminnallisia ratkaisuja ammatillisen koulutuksen reformin etenemiseen ja sen sisältöön.

Samalla kun koulutus uudistuu, on opetuksenkin uudistuttava. Opettajan rooli tulee muuttumaan tulevaisuudessa valtavasti ja täydennyskoulutusta tarvitaan. Opettajille tulee tarjota eväät kohdata uudella tavalla ammatillinen koulutus ja myöskin antaa sitä. Digitalisaatio tuo tähän varmasti uutta otetta: näyttötutkintoja, työpaikalla oppimista ja koordinaatiota voidaan sähköisillä työvälineillä varmasti edistää.

Tänään perjantaina oli vuorossa välikysymysäänestys Hallitus sai eduskunnan luottamuksen äänin 103-63. Eduskunta saa ammatillisen koulutuksen reformin käsittelyyn parin viikon päästä, ja uudistuksen on tarkoitus astua voimaan 1.1.2018. Toteutuessaan reformi on suurin koulutuksen uudistus lähes 20 vuoteen.

Perinteisellä tyylillä

Perjantai 24.2.2017

Mennään jo helmikuun loppua. Viikossa tuntuu olevan vain maanantai ja perjantai. Siksi vauhdikkaasti työviikot vierähtävät. Kuluvan viikon aikana eduskunnan isossa salissa on käyty vilkkaita ajankohtaiskeskusteluja. Tiistaina saatiin pääministeri Juha Sipilän tiedoksianto lainsäädännön nykytasosta, keskiviikkona keskusteltiin tarkastusvaliokunnan mietinnön pohjalta Finavian johdannaiskaupan selvitystä ja torstaina saapui saliin LexMalmi lentokentän puolesta kantaa ottava kansalaisaloite.

Edellä olevista aiheista riitti viikon varrelle otsikoita. Silti väitän, että mielenkiintoisin työ eduskunnassa tehdään valiokunnissa. Kuunnellaan asiantuntijoita, pohditaan hallituksen esityksiä lainopilliselta kannalta, etsitään ratkaisuja ja tehdään esityksiä. Kun ei ole joka alan dosentti, niin sitä joutuu ottamaan asioista selvää joskus perinpohjaisestikkin.

Kokousten, tapaamisten ja työn ohessa olen valmistautunut hiihtokilpailuihin. En pääse Lahteen, mutta saan edustaa kansallista parlamenttiamme Pohjoismaiden parlamenttihiihdoissa lauantaina Keravalla. Osallistujia tulee ainakin Ruotsista ja Norjasta. Henkilökohtaisten matkojen lisäksi edessä on sprinttiviesti. Hyvää luistoa suomalaisille niin Lahteen kuin Keravalle.

Meidän kisoja voi muuten seurata suorana seuraavasta osoitteesta:

Keravan urheilijat on avannut kilpailusivut parlamenttihiihdoille! Sivuilla on tietoa kisoista, kartat, lähtölistat, tulokset. Linkit ohessa:

http://www.keravanurheilijat.fi/hiihto/kilpailut/parlamenttihiihto/

 Ja tässä linkki, josta parlamenttihiihdot lähetetään suorana. Lähetys tallentuu myös katsottavaksi myöhemmin. Nyt linkistä on katsottavissa nuorten kisa Keravalla tammikuulta:

https://www.facebook.com/100014487076533/videos/156542761505292/

Kevätistuntokausi startattu

Torstai 9.2.2017

Kevätistuntokausi eduskunnassa on startattu vauhdikkaasti ja työpöydällä asioita riittää. Eilen käytiin istuntosalissa valtiopäivien avauskeskustelu, jossa pääministeri Sipilä kertoi hallituksen politiikan suuntaviivoja vuodelle 2017.

Paljon on meneillään. Kuluvalla kevätkaudella eduskunnan käsittelyyn tulee suuria uudistuksia. Piakkoin hallitus antaa esityksen maakunta- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseksi, jossa tehtävät siirtyvät kunnilta 18 maakunnalle vuoden 2019 alussa. Sote-uudistusta on vellottu eri kokoonpanoilla jo neljän vaalikauden ajan. On tärkeää, että nyt asiat etenevät ja saamme uudistuksen vihdoin maaliin.

Käsiteltäväksi tulee myös ammatillisen koulutuksen reformi. Reformissa uudistetaan kaikki ammatillisen koulutuksen palikat: rahoitus, tutkintoja, järjestäjärakennetta ja koulutuksen toteuttamismuotoja. Sääntelyä puretaan, työpaikoilla tapahtuvaa oppimista lisätään ja opiskelijoille tarjotaan yksilölliset, itselleen sopivimmat opintopolut.

Reformissa on paljon hyvää, mutta Oulun seudulla meidän tulee taistella, etteivät leikkaukset kasva kohtuuttomiksi Suomen lapsirikkaimmalla alueella. Ammatillinen koulutus nähdään houkuttelevana vaihtoehtona ja valmistuneet nuoret työllistyvät hyvin maakunnan alueelle. Olisi kestämätöntä, jos koulutusaloja ja aloituspaikkoja vähennetään.

Eilisessä lähetekeskustelussa käytiin läpi hallituksen esitystä uudesta postilaista. Olemme uuden edessä miettimässä, miten postipalvelut turvataan Suomessa, niin kaupungeissa kuin haja-asutusalueilla. Tarvitsemme uudistusta, jotta ihmiset saavat kirjeet, sanomalehdet ja paketit tarvittavassa ajassa. Lakimuutoksella mahdollistetaan uudenlaiset markkinaehtoiset palvelumahdollisuudet ja digitalisaation tuomat mahdollisuudet postin jakeluun.

Myös Liikennekaari mahdollistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia postinjakelussa. Tulevaisuudessa postinjakaja tuo postin, mutta lisäksi hän voi tuoda mukanaan esimerkiksi ostoksia ja lääkkeitä. Samassa kyydissä voi olla oppilaskuljetusta tai terveyspalveluita.

Liikennepuolella puhututtaa liikenneverkkomme rahoitus ja kunto. Hallitus asettaa parlamentaarisen työryhmän, jonka johdolla pohditaan niin korjausvelan vähentämistä kuin tieverkon kehittämistä ja digitalisaation edistämistä. Minut nimettiin Keskustan eduskuntaryhmän edustajana Markku Rossin kanssa työryhmän jäseneksi.

Tasavallan presidentti totesi valtiopäivien avajaisissa, että tekemättä ei voi jättää ja helppoja ratkaisuja ei ole. Maailma vierellämme myllertää ja kotipesä on saatava kuntoon. Paljon tapahtuu, me kansanedustajat olemme paljon vartijoina. Työ jatkuu!