EU panostaa koulutukseen ja tutkimukseen

Tällä viikolla moni nuori saa sähköpostiinsa odotetun viestin; tiedot hyväksymisestä suomalaisiin korkeakouluopintoihin tulevat pääosin tämän viikon aikana. Mikäli opiskelupaikan ovet eivät auenneet, ei kannata luovuttaa. Tulossa on useita täydennyshakuja. Lisäksi ammatillisen koulutuksen reformin myötä ammattikoulutukseen on mahdollista hakea jatkuvassa haussa. Ympäri vuoden auki olevassa jatkuvassa haussa on mukana useita eri koulutusohjelmia.

Huipputason koulutus on Suomen yksi tärkein kilpailutekijä kansainvälisillä areenoilla. Suuret linjapäätökset koulutuspolitiikasta tulee jatkossakin pysyä kansallisella tasolla, koska koulutuspolitiikalla on suora yhteys yhteiskuntapolitiikkaamme. Myös Euroopan unionilla on kuitenkin merkittävä rooli kansallisvaltioiden koulutuspolitiikan kehittäjänä sekä erilaisten tukiohjelmien rahoittajana.

EU:n komissio sai toukokuussa valmiiksi esityksen EU:n talousarvioksi ensi vuodelle. Esitys sisältää runsaasti määrärahojen korotuksia koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin. Tutkimukseen ja innovointiin esitetään 12,5 miljardia euroa, mikä on 8,4 prosenttia enemmän kuin tämän vuoden summa. Tutkimus- ja innovaatiorahoitus myönnetään Horisontti 2020 -ohjelman kautta. Meillä Suomessa on huippuosaamista muun muassa metsä-, biotalous- ja kaivannaisteollisuuden tutkimuksessa ja innovaatioissa, vain muutaman esimerkin mainitakseni.

Koulutukseen komissio esittää 2,6 miljardia euroa. Koulutusmääräraha suunnataan Erasmus+-ohjelmaan. Summa on 10,4 prosenttia kuluvan vuoden summaa suurempi. Tämän vuoden ensimmäisellä hakukierroksella 46 Suomessa toimivaa organisaatiota sai toimintaansa tukea Erasmus+-ohjelmasta. Tukea myönnettiin Suomeen 1,76 miljoonaa euroa. Hankerahan hakijoita oli yhteensä 103, joten hankerahaa myönnettiin lähes puolelle hakijoista. Tänä vuonna hankerahaa on vielä mahdollista hakea syksyn haussa, joka koulutusorganisaatioiden kannattaa hyödyntää.

Tutkimuksen ja koulutuksen lisäksi Euroopan komissio esittää 233,3 miljoonan euron lisärahoitusta nuorisotyöttömyyden hoitoon. Komissio on tehnyt vuonna 2013 nuorisotyöllisyysaloitteen, jonka tarkoituksena on tehostaa nuorisotyöttömyyden vähentämistä. Nyt esitetty tuen lisäys menisi nuorisotyöllisyysaloitteen kautta niille EU:n alueille, joissa nuorisotyöttömyys on erityisen korkealla. Tuen määrää on tarkoitus täydentää vastaavansuuruisella rahoituksella Euroopan sosiaalirahastosta. Nuorisotyöttömyyden vähentäminen onkin yksi EU:n työllisyyspolitiikan ydinkohdista. Pääsen vielä itsekin tällä vaalikaudella osallistumaan päätöksentekoon ensi vuoden budjetista, sillä Euroopan parlamentti äänestää talousarviosta syksyllä.