Demokratian edistäjä, kansakunnan eheyttäjä, talonpoikaispresidentti KYÖSTI KALLIO

Share |

Perjantai 4.5.2018 klo 10:29


Minulla on ilo ja kunnia osallistua presidentti Kyösti Kallion Sovinnonpuheen juhlaan lauantaina 5.5. Nivalassa. Samana päivänä tulee kuluneeksi 100 vuotta Kallion muistorikkaasta sovinnonpuheen pidosta. Tällaista yhteisöllisyyttä, sitoutumista ja ponnisteluja itsenäinen kansakuntamme tarvitsee myös tänäkin päivänä.
Otteita merkkihenkilöstä (sivuilta www.suomenpresidentit.fi)
Kyösti Kallio syntyi 10.4.1873 Ylivieskassa maanviljelijä Mikko Kallion ja Beata Knuutilan 12-lapsisen sarjan kolmantena. Koti oli varakkaanpuoleinen, valistunut maalaistalo, jossa harrastettiin yhteisiä asioita sekä maallisella että hengellisellä puolella. Kallio kävi oppikoulun ja keskikoulun Raahessa ja Oulussa lyseon lukion saamatta ylioppilastutkintoa valmiiksi.
Kyösti Kalliosta kehkeytyi luotettava ja periaatteellinen pitkän linjan poliitikko, jonka uran keskeisin toiminta-ajatus oli itsenäisyyden vahvistaminen eheyttämällä yhteiskuntaa taloudellisen ja sosiaalisen tasa-arvon kautta. Hän istui 41 valtiopäivät, oli 15 kertaa eduskunnan puhemiehenä, palveli kolme kertaa maatalousministerinä, neljä kertaa pääministerinä, puolustusministerinä ja kulkulaitosministerinä.
Presidentti Kyösti Kallio on merkittävä henkilö Suomen historiassa ja varsinkin sen itsenäistymisen ajassa. Kyösti Kallion 5.5.1918 Nivalan kirkossa pitämä sovinnonpuhe aloitti kansakunnan eheytymisen. Kyseisen puheen sanoma on edelleen ajankohtainen. Puheessaan Kallio sanoi näin: " Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia ja valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä. " Vuonna 2018 tulee kuluneeksi 100 vuotta kyseisen puheen pitämisestä ja tasavallan eheytymisen alkamisesta.
Vuonna 1937 Kyösti Kalliosta tuli tasavallan neljäs presidentti.
Talvisodan 30.11.1939–13.3.1940 aikana presidenttinä Kallio oli erityisesti kansan rohkaisija ja moraalinen selkäranka. Allekirjoittaessaan valtakirjaa, joka antoi Moskovan rauhanneuvottelijoille valtuudet hyväksyä Talvisodan jälkeiset rauhanehdot, tuskainen presidentti sanoi tunnetun lauseen: ”Kuivukoon käteni, joka on pakotettu tällaisen paperin allekirjoittamaan.” Puolen vuoden kuluttua käsi halvaantui.
Kallio pyysi eron presidentin virasta terveydentilaansa vedoten 27.11.1940. Yksimielinen eduskunta oli valinnut pääministeri Risto Rytin hänen seuraajakseen. 19.12. Kallio valmistautui lähtemään Nivalaan vanhuuden lepoon. Sydän oli kuitenkin lopussa, eikä kestänyt liikuttavia lähtöjuhlallisuuksia. Talonpoikaispresidentti sai Suomen historian mieleenpainuvimman kuoleman: kunniakomppanian edessä, Porilaisten marssia soitettaessa, hän tuupertui adjutanttinsa, eversti Aladár Paasosen käsivarsille. Ei ole liioittelua puhua talvisodan korkea-arvoisimmasta sankarivainajasta.
Presidentti Kallion hauta Nivalan kirkon hautausmaalla.
JOHANNA JÄRVENPÄÄ
Kyösti Kallio on haudattu Nivalan kirkon hautausmaalle.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini