Osaamisen kehittämistä ja elinikäistä oppimista täytyy tukea

Share |

Lauantai 25.5.2019 klo 11:46 - Mirja Vehkaperä


Arvostan yritteliäisyyttä. Meidän on tuettava jokaisen ihmisen mahdollisuuksia kantaa oma kortensa kekoon.

Tein keväällä pienen kyselyn kollegoideni, suomalaismeppien, nuorille avustajille. Ajattelin, että ihmisen käsitys siitä, millainen on hyvä työntekijä, kuvailee paitsi hänen arvojaan, myös käsityksiä siitä, millaisia työntekijöitä työ nykyaikana arvostaa. Kysyin avustajilta: Millä sanalla haluaisit, että muut kuvailisivat sinua työntekijänä?

Vastaukseksi sain seuraavia: osaava, ahkera, tunnollinen, tehokas, luotettava, vastuullinen, oikeudenmukainen, ammattitaitoinen, pätevä, visionääri, monipuolinen, luova, analyyttinen, joustava.
 
Avustajakunnan vastaukset heijastelevat työelämää, jossa suomalaisille työntekijöille perinteiset arvot kuten ahkeruus ja tunnollisuus pitävät yhä pintansa, mutta jossa vaaditaan yhä enemmän kykyjä ja taitoja, jotka ovat nykypäivän vaihtelevassa työelämässä tärkeitä.  On oltava joustava, tehokas, luova, monipuolinen, ja pitää olla kykyä visioida tulevaa.

Mitä, miten ja missä työtä tehdään, sekä vaatimukset osaamisessa, ovat kaikki muutoksessa. Meillä on yhä enemmän erilaisia työtehtäviä, jotka jäävät perinteisen palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastoon: freelance-työt, kevytyrittäjyys, erilaiset projektityöt sekä alustatalouden synnyttämät työt - vaihtotaloutta tai talkootyötä unohtamatta.

Kokoaikaisuus ja vakituinen työpaikka eivät ole enää normeja. Työtehtävien ja työnantajien vaihdellessa työtehtävät moninaistuvat. Ammatti-identiteetti ei kaikilla perustu enää tiettyyn koulutukseen ja työtehtävään, vaan muodostuu monesta erilaisesta palasesta. Osaamisesta. Tämä tarkoittaa, että soveltuva osaaminen korostuu.

Työelämän muutokset vaativat rakenteellisia muutoksia: koulutuksen, sosiaaliturvan ja työlainsäädännön pitää vastata työnantajien ja työntekijöiden todellisuutta ja tarpeita. Koska EU:n sisämarkkinoilla tavara ja palvelut ja ennen kaikkea työvoima liikkuu vapaasti, pitää myös EU-tason toimet vastata työntekijöiden todellisuutta ja tarpeita.

Työelämässä 25 vuotta vanhalla yliopistodistuksella ei pääse enää pitkälle. Lisä- ja jatkokoulutusta, valmennusta, mentorointia, sekä täysin uutta koulutusta pitää olla tarjolla kaiken ikäisille sekä työelämässä että sen ulkopuolella oleville, tukien elinikäistä oppimista.

Suomalaisessa mallikkaassa koulutusyhteiskunnassa tämä onkin havaittu. Erilaiset elinikäisen oppimisen ja aikuisoppimisen keinot sekä vertaisoppimisryhmät ovat yleistyneet. Muutoksen keskellä ihminen hakee kuitenkin turvaa ja ennakoitavuutta. Meidän on kyettävä varmistamaan, ettei kukaan tipu muutoksen pyörästä samalla, kun kaikille on turvattava mahdollisuus kehittää itseään, osaamistaan ja taitojaan.

Suomen ja Euroopan menestyminen tulevaisuudessa riippuukin kansalaisten osaamisesta ja sen kehittämisestä. Tämä vaatii kunnianhimoisia toimia.

Vaikka koulutuspolitiikka on ja pitää säilyä kansallisissa käsissä, EU:n tasolla tehdään osaamista, koulutusta, tutkimusta ja innovaatioita edistävää ja ohjaavaa politiikkaa, yhteistyötä ja investointeja.

Osaamiseen on investoitava. Uuden komission pitää ottaa tämä huomioon laatiessaan strategiaa seuraavalle kaudelle. Myös jäsenvaltioita on kannustettava investoimaan innovaatioihin, koulutukseen, tutkimukseen ja osaamiseen. Unionin yhteisten pelisääntöjen myötä edistämme toimivia ja tasa-arvoisia työmarkkinoita sekä yhtäläisiin mahdollisuuksiin perustuvaa politiikkaa. Tämä lisää myös kansalaisten luottamusta unioniin. Kokemusta, että ketään ei jätetä muutoksen ulkopuolelle.

Samalla, kun mahdollistamme kaikille kokemuksen, että he voivat kantaa voimavarojensa ja relevantin osaamisensa puitteissa oman kortensa kekoon.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini