Opiskelijoiden juhlaviikonloppu

Torstai 31.5.2012 klo 10.54

Tänä viikonloppuna juhlitaan jälleen peruskoulun päättäviä, ammattiin valmistuvia, ylioppilaita sekä korkeakoulussa tutkintonsa valmiiksi saaneita nuoria. Jokaisella heistä on työteliäs urakka takanaan, ja he ovat juhlansa ansainneet.

Jatko-opiskelu peruskoulun ja lukion jälkeen on tänä päivänä ehdoton edellytys työpaikan saamiselle. Vielä muutama vuosi sitten lukiokoulutus oli peruskoulun päättävien keskuudessa ammatillista koulutusta huomattavasti vetovoimaisempi vaihtoehto. Ammattikoulutuksen tunnettavuuden parantaminen erilaisilla kampanjoilla on onneksi toiminut, ja nyt ammatilliseen koulutukseen hakeutuu vähintäänkin puolet peruskoulun päättävästä ikäluokasta. Useille aloille opiskelijaksi pääsy on jo huomattavasti lukiota vaikeampaa. Ammattikoulutuksen arvostus on noussut kohisten, ja työllistymismahdollisuudet ovat hyvät.

Oulussa meillä on suuri pula ammattikoulupaikoista. Oulun seudun ammattioppilaitos onkin anonut opetusministeriöltä 300 uutta aloituspaikkaa. Toivon todella, että ministeri Gustafsson on tilanteen tasalla Oulun riittämättömästä koulutustarjonnasta, ja saamme maakunnallemme erittäin tarpeelliset lisäkoulutuspaikat.

Tänä päivänä valmistuvilla nuorilla on tulevaisuuden suhteen lähes rajattomat mahdollisuudet. Juhlien jälkeen katse onkin suunnattava kirkkaasti eteenpäin, ja haettava oma elämänpolku. Oli se sitten ulkomaille suuntautuminen, työmarkkinat tai jatko-opiskelut, pääasia on, että nuori pääsee tekemään ja toteuttamaan itselleen merkityksellisiä asioita.  

Lämpimät onnentoivotukset kaikille koulunsa päättäville!

Mitä lisärahalla saadaan?

Tiistai 29.5.2012

Hallitus esittelee tänään isossa salissa lisätalousarvion. Lisätalousarviossa hallitus esittää 1,77 miljardin euron lisäyksiä vuoden 2012 valtion budjettiin. Euroopan vakausmekanismiä ollaan pääomittamassa taas 1,44 miljardilla eurolla. Suomen velka jatkaa kasvuaan. Valtiovelan määräksi vuoden 2012 lopussa arvioidaan olevan 88 miljardia euroa. Ja työttömyysasteenkin arvioidaan nousevan 8 prosenttiin.

Hallitus reagoi tilanteeseen seuraavasti: Jatkaa Euroopan vakausmekanismin pääomittamista, lisää ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja lähinnä pääkaupunkiseudulle, korottaa valtuuksia Kehärata-hankkeelle, pistää miljoonia länsimetron suunnitteluun ja korjaa Olympiastadionin.

Tekisi mieli huutaa: hurraaa! Ja onnea Kehä-kolmosen pisäpuolella asuvat ihmiset. Muu Suomi jäi odottamaan parempia aikoja. Nyt jos koskaan maassamme jokainen euro on osattava sijoittaa järkevästi. Odotin lisäbudjetissa olleen oikeasti työllistäviä ja kasvua edistäviä panostuksia. Missä ovat yrittäjyyttä edistävät toimet? 

Käsikynkkää mennään

Sunnuntai 27.5.2012

Kamppailu Keskustan puheenjohtajuudesta kiihtyy. Neuvoa antava jäsenvaali ei tuottanut mitenkään ratkaisevaa tulosta. Väyrynen, Sipilä ja Puumala menevät lähes rinta rinnan finaaliin. Lämmittelykierros jäsenistön keskuudessa on pidetty ja kahden viikon tuumaustauko virittää meidät puoluekokoukseen.

Erityisen tyytyväinen olen edustajamme Juha Sipilän menestykseen. Hän nappasi omasta maakunnastamme vankan kannatuksen ja keräsi viidesta muusta piirijärjestöstä paalupaikan. Juhalla on täydet mahdollisuudet ykköspuheenjohtajuuteen.

Äänestämässä jäsenistöstä kävi reippaat 15 700 jäsentä. Äänestysprosentti jäi alhaiseksi, ollen koko maassa 10,2 prosenttia. Uusia jäseniä saatiin vajaa 800. Itsekin lauantaina muutamalla äänestyspaikalla vierailleena, sain todeta, että jäsenistöllämme on asiaa ja juteltavaa. Jäsenvaalien yhteydessä tehtiin arvokasta järjestötyötä.

Mitenkäs tästä eteenpäin? Eiköhän tässä tarkistella, että Rovaniemelle lähtee kaikki kynnelle kykenevät henkilövalintoja suorittamaan. Jännäksi menee.

Käytä ääntäsi, vaikuta!

Perjantai 25.5.2012 klo 11.10

Tänä viikonloppuna, 25.-27.5. järjestetään keskustan neuvoa-antava jäsenäänestys puolueen uudesta puheenjohtajasta. Äänioikeus on kaikilla jäsenmaksun maksaneilla keskustan jäsenillä. Äänestyspaikallakin voi liittyä puolueen jäseneksi, jolloin vaikuttamaan pääsee heti käyttämällä äänioikeutta.

Kannustan kaikkia keskustalaisia käyttämään äänestysmahdollisuutta hyväksi. Mitä suurempi äänestysaktiivisuus jäsenäänestyksessä on, sen suurempi painoarvo äänestystuloksella on kesäkuun puoluekokouksessa.


Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piiri ja Keskustanaisten Pohjois-Pohjanmaan piiri asettivat yksimielisesti puheenjohtajaehdokkaakseen kempeleläisen kansanedustaja Juha Sipilän. Sipilällä on vertaansa vailla oleva johtajuuskokemus yritysmaailmasta. Hänen tapansa johtaa ihmisläheisesti, keskustalaisella aatteen palolla ja jokaisen tekijän erityisosaaminen huomioiden on saanut minut vakuuttuneeksi siitä, että Sipilä on oikea henkilö rakentamaan puolueestamme luotettava ja vastuullinen yhteiskunnallisten asioiden hoitaja.

Käytä ääntäsi. Lähdetään Rovaniemen puoluekokouksesta Juhan johdolla yhteistyön hengessä tekemään entistä parempaa arkea suomalaisille.

Liikuntaneuvoloita myös pohjoiseen Suomeen

Keskiviikko 23.5.2012 klo 15.13

Muutamissa kaupungeissa Etelä-Suomessa on viime vuosina polkaistu käyntiin liikuntaneuvoloita. Neuvoloissa tarjotaan kuntalaisille, etenkin liikuntaan tottumattomille apua ja tukea liittää liikunta osaksi jokapäiväistä arkea. Palvelun kautta halutaan vaikuttaa kuntalaisten terveyteen liikunnan avulla.

Yle uutisoi tänään, että liikuntaneuvolapalvelulla on suuri tarve myös lapsiperheiden keskuudessa. Kun vanhemmat eivät ole tottuneet liikkumaan, on myös lasten vapaa-ajan liikkuminen olematonta. Vanhemmilla ei itsellään ole ideoita siitä, miten koko perhe saataisiin innostumaan liikunnasta. Näihinkin ongelmiin liikuntaneuvolat hakevat yksilöllisiä ratkaisuja.

Suomessa on toteutettu erilaisia hankkeita, joissa lääkäri antaa potilaalle liikuntareseptin. Reseptiin tehdään potilaalle henkilökohtainen liikkumissuunnitelma, jonka toteutumista seurataan. Valitettavasti liikuntareseptin käyttö ei ole vakinaistunut etenkään pienemmissä terveyskeskuksissa. Suurien kaupunkien terveyskeskuksissa reseptin käyttö on yleisempää, joskin niissäkin käyttö voisi olla aktiivisempaa. Yksi suurimmista syistä reseptien käytön vähäisyyteen on lääkärien aikapula. Liikuntaneuvolat voisivat omalta osaltaan tulla avuksi liikuntareseptien noudattamisessa.

Laaja-alaista toimintaa tarjoaville liikuntaneuvoloille olisi selkeä tarve myös meillä Pohjois-Suomessa. Muun muassa sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä pohjois- ja itäsuomalaisilla. Tauteja voidaan tehokkaasti ehkäistä monipuolisella liikunnalla. Liikunnan aloittaminen yksin on kuitenkin useimmille liian haastavaa. Liikuntaneuvoloissa kynnys on matalalla, ja liikkeelle lähdetään oman kunnon mukaan.

Liikunnan terveyshyödyt ovat kiistattomat. Jos liikuntaneuvolat saavat kuntalaiset liikkeelle, neuvoloihin käytetyt resurssit näkyvät moninkertaisina säästöinä terveydenhuoltokuluissa.
  

Onnea Äidit!

Perjantai 11.5.2012 klo 13.29

Tänä viikonloppuna on jälleen aika muistaa äitejä ja mummoja. Sunnuntaiaamuna keittiöissä häärää useimmiten äidin sijaan muu perhe, kun äidille valmistetaan juhla-aamiaista. Aamupalan kruunaa lasten itse askartelemat kortit.

Aurinkoista juhlapäivää kaikille äideille!

p.s. Oulun seudulla järjestetään useita äitienpäivän tapahtumia koko perheelle. Seuraa ilmoittelua lehdissä ja netissä.

Kovia sanoja

Torstai 10.5.2012 klo 15.26

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtajalla Juhana Vartiaisella on sangen erikoisia mielipiteitä tämän päivän Hesarissa. Lasten kotihoito on ihanaa velttoilua, jota ei pidä tukea verovaroin. Nuorten palkat tulisi saada alas, ja omistusasuminen on Suomessa lähestulkoon ilmaista. Siksi kiinteistöveroa tulisi Vartiaisen mielestä korottaa ja asuntolainan korkovähennyskin on turha.

Vartiaisen perimmäinen tarkoitus lienee saada kyseisistä aiheista keskustelua aikaan, ja varmasti hän siinä onnistuukin. Millä perusteilla alan tuoreet tiedot ja taidot hallussaan olevalla nuorella olisi matalampi palkka kuin alalla pidempään työskennelleillä? Asumiskulut lohkaisevat jo nyt etenkin lapsiperheissä leijonanosan tuloista. Kuinka paljon Vartiainen näkee vielä nostovaraa asumiskuluissa?

Kotihoidontukeen liittyviä lausuntojakaan en malta olla kommentoimatta. Paljon on vielä töitä tehtävänä sen eteen, että lasten kotihoito saa yhteiskunnassamme sille kuuluvan arvostuksen. Korkealta taholta tulevat lasten kotihoitoa täysin aliarvioivat kommentit näyttävät valitettavasti kuuluvan vielä 2010-luvullekin.

 Päivähoitopaikka tulee yhteiskunnalle monin kerroin kalliimmaksi kuin kotihoito. Kotiäidin tai -isän arki on kaikkea muuta kuin ihanaa velttoilua. Työvuoro lasten kanssa kestää vuorokauden ympäri. Pienen lapsen paras paikka on oma koti, ja yhteiskunnan tulee jatkossakin tukea verovaroin vanhempien arvokasta työtä kotona lasten kanssa.

Viikon varrelta

Perjantai 4.5.2012 klo 17.15

Hallituksen liikennepoliittisen selonteon käsittely liikenne- ja viestintävaliokunnassa on saatu vaiheeseen, jossa valiokuntaan kutsuttujen asiantuntijoiden kommentit on kuultu. Ensi viikolla käymme valiokunnassa valmistavat keskustelut aiheesta. Selonteossa on paljon kohtia, jotka kaipaavat viilausta.

Perusväylänpitoon on saatava lisää rahaa, sillä muuten kulkuväyliemme jo nyt hälyttävä kunto rappeutuu lisää. Korjauskustannukset kasvavat vuosi vuodelta suuremmiksi. En voi myöskään tukea selonteossa olevaa linjaa, jonka mukaan uusien hankkeiden rahoitus vie kunnossapitorahaa pois perustienpidosta. Hallitus vie rahoituksen painopistettä maanteiltä rautateihin, vaikka noin 90 prosenttia sekä henkilö- että tavaraliikenteestä kulkee edelleen maanteillä. Elääkö hallitus tätä päivää visioissaan?

Valtion ei pidä lähteä yksityistämään yleisiä, vähäisemmällä käytöllä olevia teitä. Olemassa olevista yksityisteiden kunnosta on pidettävä huoli riittävän suurella valtionosuudella. Valtion on maksettava tulevaisuudessakin tieosakkaille kohtuullinen korvaus siitä, että myös ulkopuoliset kulkijat käyttävät yksityisteitä. Muun muassa luonnossaliikkumisen suosio lisääntyy koko ajan, ja kaikilla suomalaisilla tulee olla mahdollisuus päästä luonnon äärelle. Usein yksityistiet ovat ainoita reittejä luontopoluille.

Kataisen hallituksen hallitusohjelma lupasi ottaa Itä- ja Pohjois-Suomen erityishuomion alle erillisellä kehitysohjelmalla. Liikennepoliittisessa selonteossa kirjaus erityishuomiosta on unohtunut täysin. Etenkin maaseudun liikenteen kehittäminen junnaa paikallaan, kun hallitus suuntaa uudet hankkeet suuriin kasvukeskuksiin.

Aurinkoista Vihreää Vappua!

Maanantai 30.4.2012

Vappuna suomalaiset jättävät hyvästit pitkälle talvikaudelle. On aika nauttia valosta ja lämmöstä. Vappuna kevätkauden alkua juhlivien rinnalla juhlii myös työväki. Vaikka vappuun kuuluneet mielenosoitusmarssit ovat hiljentyneet, erilaiset työelämää käsittelevät poliittiset juhlat ajoitetaan edelleen vapulle.

Vappu on myös ylioppilaiden suurta juhlaa. Takana on pitkä uurastus jatko-opintojen parissa. Vappuna on hetki aikaa nauttia opiskeluajan kiireettömyydestä ja chillailusta paikasta toiseen. Vappua viettäviä iloisia opiskelijajoukkioita alkoi ilmestyä kaupunkimme katukuvaan jo viime viikon alussa. Vappuilo ei voi olla tarttumatta heistä muihinkin kaupunkilaisiin.

Keskustan Vihreällä Vapulla on pitkät perinteet, ja olemme näkyvästi mukana useiden kaupunkien vapunvietossa. Vaikka vappu on keväisen kepeä juhla, vappusanomamme on aina ollut painavaa asiaa. Tällä hetkellä yhteiskunnassamme työelämän kysymykset keskittyvät etenkin työurien pidentämiseen ja työssäjaksamiseen.

Väestömme ikääntyy nopeinta tahtia Euroopassa. Tämän vuoksi meidän työikäisten ja -kykyisten on tehtävä aiempaa pidempi työura. Vain lisäämällä työvuosia voimme turvata hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden rahoituksen niin meille työssäkäyville kuin kulloinkin työelämän ulkopuolella oleville suomalaisille.

Työurat eivät pitene, ellei työelämässämme ja -työilmapiirissämme tapahdu muutoksia. Liian moni uupuu tai masentuu työssään. Tavoitteena täytyy olla, että työ antaa elämään mielekästä sisältöä, ja joka aamu töihin on mukavaa tulla. Tämän tavoitteen mukaisesti toimitaan jo useissa yksityisen sektorin työpaikoissa. Erilaisilla joustoilla ja työntekijöitä aidosti kuuntelemalla syntyy tyytyväisiä työntekijöitä.

Jotta julkinen sektori houkuttelisi työntekijöitä myös tulevaisuudessa, on sielläkin työkulttuurissa tapahduttava muutoksia. Tämän päivän nuorille työ ei enää ole elämän tärkein asia, vaan myös perheelle ja harrastuksiin halutaan aikaa. Työelämän on muututtava työntekijöiden arvomaailman muuttumisen mukana.

Nuorisotyöttömyys on meillä Pohjois-Pohjanmaalla yksi aikamme vakavimmista ongelmista. Työ- ja opiskelupaikkamme eivät millään riitä maan suurimmalle nuorten ikäluokallemme. Pitkittynyt työttömyys aiheuttaa suuren syrjäytymisriskin. Etenkin peruskoulun päättävät, ilman koulutus- tai työpaikkaa jäävät ovat pahimmassa vaarassa jäädä yhteiskunnan ulkopuolisiksi.

Hallitus käynnistää ensi vuoden alusta alkaen yhteiskuntatakuun, jonka tavoitteena on taata jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle koulutus-, työ-, harjoittelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka. Tavoite on erittäin vaativa. Maakunnassa teemme kaikkemme, että tavoite saadaan yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa täytettyä. Jokaiselle nuorelle on saatava mielekästä ja elämää eteenpäin vievää sisältöä arkeen.

Milloin rahahanat sulkeutuvat?

Tiistai 24.4.2012 klo 12.07

Eduskunta aloittaa tämän viikon täysistuntotyön välikysymyskeskustelulla Suomen kokonaisvastuista euroalueen talouskriisissä. Kreikalle vuonna 2010 annettu tukipaketti, 110 miljardia euroa, piti olla kriisin ratkaisija. Suomi osallistui tukipakettiin 1,5 miljardilla eurolla. Tämän jälkeen tukipaketteja on annettu niin Irlantiin kuin Portugaliinkin.

Viime kuukaudet ovat osoittaneet, että jatkuva lisärahan myöntäminen kriisimaihin ei ratkaise maiden talousongelmia. Tästä huolimatta Suomen hallitus on edelleen kasvattamassa maamme taloudellista vastuuta kriisimaiden itse aiheuttamien ongelmien selvittelyssä. Hallitus haluaa vastuiden kasvattamisen myötä turvata euroalueen uskottavuuden. Voiko uskottavuus tosiaan nousta sillä, että kriisimaille työnnetään koko ajan lisää lainarahaa, mutta kriisi vain jatkuu jatkumistaan?

Lisäksi hallituksen loistaviksi mainostamat Kreikka-vakuudet eivät voi todellisuudessa olla kovinkaan loistavia. Miksi mikään muu euromaa ei ole osoittanut kiinnostusta kyseisiin vakuuksiin?

Välikysymyksessä me oppositioedustajat haluamme hallitukselta selkeän vastauksen siihen, minkä suuruiset Suomen kokonaisvastuut ovat euroalueen talouskriisissä? Haluamme myös tietää, kuinka paljon lisärahaa hallitus on vielä valmis ojentamaan kriisimaille? Milloin kriisimaiden olisi syytä itse alkaa järeisiin toimiin talousongelmien voittamiseksi jatkuvalla velkarahalla elämisen sijaan?

Kommentteja liikennepoliittisesta selonteosta

Keskiviikko 18.4.2012 klo 14.50

Kataisen hallitus leikkaa perusväylänpidon rahoitusta kuluvalla kehyskaudella yhteensä 55 miljoonaa euroa. Lisäksi valtionavustusta yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen supistetaan niin, että käyttöön jää enää vuosittain 5 miljoonan euron summa. Turha on vedota 100 miljoonan euron perusväylän tasokorotuksiin seuraavien selontekojen yhteyksissä. Kansallisomaisuutemme rapistuu huolestuttavaa vauhtia.

Ministeri Kyllösen liikennepoliittinen selonteko painottaa uusien investointien ja liikkumisen muodoissa erityisesti raideliikennettä. Kotimaan tavarankuljetuksista 90 prosenttia ja henkilöliikenteestä 89 prosenttia kulkee edelleen maanteillä. Siksi painopisteen valinta yllättää. Uudet ratahankkeet tehdään tiehankkeiden kustannuksella.

Pohjois-Pohjanmaan maakunnan ykköskohde, valtatie 4:n perusparannus välillä Oulu-Kemi jätettiin toteuttamatta. Tiellä liikkuvat työmatkalaiset kohtaavat vaaratilanteita lähes päivittäin. Ministeri Kyllösen päätöksen myötä perusparannus siirtyy vuosilla ja suunnitelmat vanhenevat käsiin. Mitä merkitystä maakuntien toimijoiden laatimilla hankelistauksilla on, jos ministeri laittaa hankerahat lopulta ihan muihin kohteisiin? Valtatie 22 välillä Oulu-Kajaani olisi voitu hoitaa osin suurten kaupunkiseutujen MAL-hankerahoitusten turvin. Pätevä perustelu ei ole, että nyt oli Kainuun vuoro.

Muutenkin hallituksen tapa hoitaa tiestöä on erikoinen: kehyspäätöksessä väläytetään jopa yleisten teiden muuttamista yksityisteiksi. Kun tähän vielä lisätään leikkaukset yksityisteiden valtionavustuksiin, seuraukset ovat tuhoisat.

Aikaisemmin kansallisomaisuudestamme, tiestöstä on pidetty hyvää huolta koko maassa. Sinipunahallituksen johdolla etenkin maaseudun tieverkkoa uhkaa lopullinen rapistuminen. Hallitus näkee yksityistiet ainoastaan maaseudun asukkaiden kulkuväylänä. Todellisuudessa yksityistiet ovat tärkeitä reittejä teiden varsien asukkaiden ja mökkiläisten lisäksi niin metsäteollisuudelle, maataloudelle kuin monille pienyrittäjille.

Monesta selonteon lausumasta voidaan päätellä, että hallitus haluaa liikennepolitiikallaan ohjata ihmisiä tiiviimpään asumiseen. Etenkin haja-asutuksen ongelmia nostetaan esille. Kaupunkiasuminen ei kuitenkaan tutkitusti ole sen ekologisempaa kuin asuminen maaseudulla. Päinvastoin kansalaisten kulutus on suurempaa kaupungeissa.

Keskustan tulevaisuuden visiossa Suomi pysyy asuttuna kautta maan, ja koko Suomen liikenneyhteyksiä hoidetaan tasavertaisesti. Valtiovallan tehtävänä on luoda perusedellytykset hyvään elämään kaikkialla maassamme, ja toimivat ja turvalliset liikenneyhteydet ovat yksi merkittävimmistä hyvän asuinpaikan kriteereistä.

Jääkö jäätie Hailuotoon pian historiaan? Lauttayhteyden korvaaminen kiinteällä yhteydellä on tulevaisuutta. Hailuodon suunnitelma on toteutettavissa kohtuullisin kustannuksin. Investointirahat valtiolta vielä puheiden tasolla.

Myrsky vesilasissa

Maanantai 16.4.2012 klo 12.56

Tänään maakuntahallitus antoi oman lausuntonsa ministeri Virkkusen kuntajakouudistuksesta. Pohjois-Pohjanmaa on alueena erilaisten alueiden maakunta, josta yhtä totuutta kuntarajoista tai palvelualueista on vaikea piirtää.

Lausunnossa painotimme alueemme erityispiirteitä: Oulu maakunnan veturina, pitkät etäisyydet, Oulun eteläisen hajanainen asutus, huoltosuhteen heikkeneminen sekä nuori ikäluokka etenkin Oulun seudulla.

Mitä esitimme? Kuntademokratiaa puoltavaa kuntauudistusta. Vapaaehtoisuuteen perustuvia kuntajakoselvityksiä. Laajempaa alueellista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon aluetta. Kuntien valtionosuuksien lisäämistä ja verotulojen tasausjärjestelmän oikeudenmukaisuutta.

Esitetty aikataulu ei ole realistinen. Tarvitsemme selvästi lisää aikaa selvitysten, päätösten ja prosessin etenemiseen. Ehdotimme uuden kuntarakenteen olevan valmista aikaisintaan vuonna 2017.

Mitä tulee maakunnan lausunnosta heränneeseen keskusteluun: tyypillistä politikointia. Tietysti kaikkien maakunnan kuntien lausunnot ovat pohjana yhteiselle näkemykselle. Kuntien lausunnot erosivat toisistaan. Uusi Oulu ja viiden kunnan yhteinen lausunto ei ole ristiriidassa maakuntamme lausunnon kanssa, vaikka toisin on väitetty. Painotuseroja voidaan löytää muun muassa suhtautumisessa selvitysalueiden ja selvittäjien rooliin sekä valtionosuuksien tasausjärjestelmän tarpeellisuudesta.

Maakuntahallitus alleviivasi, että olemme valmiita ottamaan vetovastuuta ja antamaan maakuntaliiton asiantuntemusta kuntauudistuksen jatkuessa. Ministeriöstä odotetaan yhteistyöaloitetta.

p.s. Lausunto syntyi äänestysten jälkeen. Maakunnan hallituspuolueiden (sdp, vas ja vihreät) edustajat näkivät tärkeänä, että korostetaan valtion ohjausta ja selvitystarpeita suurten peruskunta-alueiden muodostamiseksi. Hallituspuolueiden hädän ymmärtää. Kuntauudistus esitetyssä muodossa ei mene läpi ilman Helsingistä tulevaa ministeriön mahtikäskyä.

Minä puolestani luotan paikallisten kuntapäättäjien alueiden ihmisten omaan harkintaan. Paras-hankeen myötä kuntarakenne on meidänkin maakunnassa muuttunut useiden kuntaliitosten ja palvelualueiden muodostumisen myötä. Liputan vahvasti kuntademokratian puolesta.

Mielenkiintoinen piirikokous

Perjantai 13.4.2012

Lauantaina Keskustan Pohjois-Pohjanmaan väki kokoontuu piirikokoukseen Nivalaan. Luvassa on melkoista politiikan tykitystä. Sääntömääräiset päätösasiat saattanevat jäädä muun poliittisen keskustelun varjoon. Siitä pitää huolen paikalle tuleva puoluejohtopaikkoja tavoitteleva ehdokaskaarti.

Kokouksessa puheenjohtaja Mari Kiviniemi syväluotaa Keskustan tämän hetkistä kuntoa. Yhtenäinen vai ei, eteenpäin menevä vai menneisyyden vanki? Kun tulevaa puheenjohtajapestiä tavoittelevat: Sipilä, Puumala ja Väyrynen päästetään puhujapönttöön saadaan melkoista esimakua ehdokkaiden linjauksista. Odotan innolla kuulevani jotain uutta.

Piirikokous nimeää kokouksessa siis tulevan puoluekokouksen henkilövalintoja. Esittänemme Juha Sipilää ykköspuheenjohtajaksi. Värikäs keskustelu ja mahdolliset äänestykset ovat mahdollisia. Kerrankin meillä on Pohjois-Pohjanmaalla mahdollisuus nostaa ehdokas ykköskaartiin.

Olet tervetullut seuraamaan kokousta ja ottamaan mittaa puoluekokousehdokkaista!

Kehyskeskustelussa sanottua

Keskiviikko 11.4.2012

Hallitus on asettanut tavoitteekseen tehdä Suomesta maailman osaavimman kansan vuoteen 2020 mennessä. Siksi täytyy suuresti ihmetellä, millä hallitus perustelee tekemänsä jättimäiset leikkaukset koulutukseen.

Hallitusohjelmassa esitellään yli 300 miljoonan euron säästöt OKM:n menoihin, ja nyt kehysratkaisussa esitellään 138 miljoonan euron leikkauslistaa. Mistä hallitus aikoo vielä löytää lisää säästökohteita lähes 150 miljoonan euron edestä?

Hallitus on kehysratkaisussaan varautunut nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen ensi vuoden alusta alkaen. Mistä koulutuspaikat nuorille tarjotaan, kun hallitus toisella kädellä leikkaa rajusti etenkin ammattikoulutuksen ja ammattikorkeakoulupaikkoja? Yhteiskuntatakuu koskettaa jopa 40 000 nuorta, joille tulisi saada järkevä suunta elämälle. Peruskoulun päättäneet ovat kaikista suurimmassa riskissä syrjäytymiseen, mikäli koulutuspaikkaa ei löydy. Siksi leikkaukset ammattikouluihin ovat erittäin lyhytnäköisiä säästöpäätöksiä.

Kuntia ja kuntapalveluita kyykytetään leikkaamalla rajusti valtionosuuksista. Kunnilta jää saamatta valtionosuuksia kehyskaudella 2012-2015 yhteensä 3,4 miljardia euroa. Ei valtionosuuksia anneta kunnille armosta. Ne menevät eduskunnassa säädettyjen lakisääteisten peruspalveluiden järjestämiseen. Miljardiluokan leikkaukset tulevat kiristämään kunnallisverotusta, heikentämään kunnallisia palveluja ja kiihdyttämään velkaantumista.

Hallitus iski kyntensä lapsiperheisiin. Lapsilisiin ei ole tulossa korotuksia, ja myös indeksikorotukset jäädytetään vuoteen 2015 saakka. Keskusta ei voi hyväksyä suuntaa, jossa lapsiperheet laitetaan maksamaan taloudellisesti vaikeista ajoista. Lapsiperheet ovat maksajina myös ruoan sekä lääkkeiden alv:n korotuksessa. Miten se olikaan Sdp? Ennen vaaleja lupasitte, että arvonlisäveroon ette koske.

Muutama sana liikennepolitiikasta. Missä ne perusväylänpitoon suunnitellut 100 miljoonan euron lisäsatsaukset piilevät? Kehyspapereissa seisoo tyly teksti: Perusväylänpidon rahoitusta vähennetään 11 miljoonalla eurolla vuonna 2014 ja 22 miljoonaa euroa vuodesta 2015 lukien. Lisäksi valtionavustusta yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen supistetaan vuonna 2014 alkaen 3 miljoonalla eurolla. Pysyvät tiet monttuisina ja kansallisomaisuus rapistuu kiihtyvää vauhtia.

Suurta ihmetystä aiheutti myös liikenneministeri Kyllösen liikennehankelistaus. Ministeri käveli kepeästi ohi maakunnallisten yhdessä laadittujen listausten ylitse ainakin Pohjois-Pohjanmaalla. Valtatie neljä on rankattu Euroopan laajuisten liikenneväylien ykkösluokkaan. Ei tullut rahoitusta Oulu-Kemi välille, vaikka kaikki normit liikenneturvallisuus mukaan lukien puoltaa tien parannusrahoitusta.

Poliisin määrärahojen niukkuus ei vastaa hallituksen tavoitetta siitä, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna 2015. Olen erittäin huolissani etenkin Pohjois-Suomen syrjempien seutujen riittävästä turvallisuudesta, kun sisäministeriö alkaa toteuttaa poliisin hallintouudistusta.

On esitetty, että poliisiasemalla täytyisi olla vähintään 40 työntekijää, jotta se voitaisiin säilyttää. Tämä merkitsisi käytännössä sitä, että tulevaisuudessa poliisi näkyy ja kuuluu ainoastaan suurissa kaupungeissa. Poliisiratkaisuissaankin hallitus jatkaa keskittämislinjaansa ja suuruuden ihannointia, mikä on erittäin vahingollinen suunta Suomen tulevaisuudelle. Onko niin, että tulevaisuudessa turvallinen arki voidaan taata ainoastaan kaupungeissa asuville suomalaisille? Maaseudun asukkaat pärjätköön omillaan.   

Lopuksi vielä totean, että hallituksen tiedotus kehyspäätöksistä ja jatkuva tiedotteiden oikominen on ollut hämmentävää. Mitkä ovatkaan lopulta ne päätökset ja luvut, jotka pitävät paikkansa myös huomenna?

Yle-vero on tervetullut uudistus

Tiistai 10.4.2012 klo 14.50

Eduskunta on palannut pääsiäistauolta Arkadianmäelle. Tänään täysistunnossa käsittelemme Yleisradioveroa. Nykyinen tv-maksu on tullut tiensä päähän, ja rahoitusuudistus tulee tarpeeseen. Laitesidonnaisuudesta pääsemme 2000-luvun aikakauteen, jossa Ylen sisältöjä voidaan katsella, kuunnella ja nauttia televisiossa, radiossa ja netissä.

Rahoitusuudistuksen valmistelusta on annettava kiitokset: Kerrankin parlamentaarisella valmistelulla saatiin tulosta. Kaikkien eduskuntaryhmien yhteistyöllä ollaan viemässä Yleisradion rahoitusta ja tehtäväkuvaa eteenpäin.

Lain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2013. Silloin Yleisradion rahoitustasoksi on määritelty 500 miljoonaa euroa. Tasoa tarkistettaisiin vuosittain vastaamaan kustannustason nousua. Yleisradioveron tuotto on tarkoitus tulouttaa valtion talousarvioon ja ohjata edelleen siirtona valtion televisio- ja radiorahastoon. Entä jos kannettava vero ei kata kaikkia Yleisradion kustannuksia? Voidaanko joutua tilanteeseen, että yhteisellä rahapussilla on käytävä lisäeuroja hakemassa?

Ensi vuonna maksamme siis jokainen yleisradioveroa, joka on 0,68 prosenttia verovelvollisen henkilön ansio- ja pääomatulojen yhteismäärästä. Vero ei koske alle 18-vuotiaita.

Viime vaalikauden mediamaksutiimellyksen yhteydessä Keskustan eduskuntaryhmä nosti voimakkaasti keskusteluun tulevan Yle-maksun sosiaalisen oikeudenmukaisuuden. Nyt esitettävä Yleisradiovero sisältää tämän ulottuvuuden. Veron vähimmäismäärä on 50 euroa ja enimmillään 140 euroa. Pienituloisten ja yhden hengen talouksien maksutaakka kevenee.

Yleisradion ohjaukseen ja valvontaan sekä julkisen palvelun sisältöön tehdään myös täsmennyksiä. Eduskunnan, hallintoneuvoston, viestintäviraston ja Yleisradion hallituksen tehtäväkuvat saavat täydennystä. Uusien palveluiden ennakkoarviointi lienee suurin uudistus hallintoneuvoston osalta. Liikenne- ja viestintävaliokunnan virkamies tulee valmistelemaan tulevaisuudessa ennakkoarviointeja hallintoneuvostolle.

Hiljaisen viikon mölinöitä

Torstai 5.4.2012

Puheenjohtaja Mari Kiviniemi jysäytti ilmoille Aprillipäivän pommin ja ilmoitti vetäytyvänsä puoluejohdossa. Olotila on vaihdellut tyrmistyksen, pettymyksen ja toisaalta ymmärryksen rajamailla. Uutisen jälkeen mielipiteitä, spekulaatioita, jupinaa ja jutustelua on riittänyt. Jokainen yrittää parhaansa mukaan tehdä tilanneanalyysiä. Missä nyt mennään?

Hieman häkellyttää. Joku puhuu Keskustan kriisistä, toinen palalilee huonosti menneisiin eduskuntavaaleihin, syytellään, onnitellaan hyvästä oppositiopolitiikasta, vaaditaan yhtenäisyyttä...... Ota nyt tästä selvää.

Se voidaan todeta, että Keskustan sisäinen vallan tavoittelu ei muutu tästä ainakaan siistimmäksi. Siitä pitävät huolen politiikan konkariehdokkaat. Kaikki menneet kaivellaan ja teot punnitaan koko kansan edessä. Pahimmillaan aiheutamme itse kannatuksemme alamäen.

Ostin kaupasta valmiiksi pakatun appelsiinipussin. Huomasin kotona, että yksi appelsiineistä oli pilaantunut. Heitin sen roskiin, etteivät muut hedelmät pilaannu sen ympärillä. Käytännöllistä. Pitäisikö meidän tehdä Keskustassa myös näin yhtenäisyyden rikkojille? Politiikka on joukkuepeliä eikä yksilösuorituksia.

Pitäisi katsoa eteenpäin. Miten Keskusta-aate saadaan täyteen lentoon? Miten erilaiset mielipiteet hioutuvat yhteiseksi linjaksi? Kuinka jokainen suomalainen saa kosketuspintaa siitä, että me keskustalaiset hoidamme kansalaisten asioita vastuullisesti ja oikeaan suuntaan. Talouskriisit, työttömyyden hoito, ikääntyvä väestö, energiahuolto, yrittäjyyden eväät kaipaavat Keskustalaisia tekoja. Järjestötyökin kaipaa piristysruisketta.

Pääsiäispyhät huilataan. Moni miettii puheenjohtajaehdokkuutta ja Keskustan tulevaisuutta. Näihin kuviin ja tunnelmiin palataan vielä monet kerrat ennen kesäkuun puoluekokousta.

Itämeripolitiikkaa

Keskiviikko 28.3.2012

Tänään eduskunnassa käytiin ajankohtaiskeskustelu Itämeripolitiikasta. Meri on meille elintärkeä reitti kaupan, tavaroiden ja ihmisten liikkumiseen. Itämeri on myös pahasti saastunut. Ympäristötekoja tarvitaan kaikilta rantavaltiolta.

Esille nousi myös Itämeren pohjoinen ulottuvuus ja EU:n rahoitusneuvottelut. Ministeri Tuomioja rauhoitteli ja piti neuvotteluja tärkeänä. Suomen etu on saada mahdollisimman paljon rahaa pohjoisten olosuhteisiin vedoten ja tärkeään naapuruusyhteistyöhön panostaen.

Erityisen vilkasta keskustelu oli Itämeren kalapolitiikasta. Luonnonlohen määrän elvyttäminen on kaikkien tavoite. Kohtuulliset kalastukiintiöt, kansalliset rajoitukset ja kansainvälinen valvonta kiristyvät. Ympäristövaliokunnassa otimme vastikään kantaa lohen avomerikalastuksen kieltämiseen. Muuten patistin maatalousministeriä huomioimaan myös ammattikalastajien elinolojen mahdollisuuksista.

Itämerellä merenkulun turvallisuus ja päästöt ovat aina otsikoissa. Ympäristötavoitteiden edessä ei voida kuitenkaan täysin unohtaa maantieteellistä asemaamme eikä kaupankäynnin tarpeita. Parhaillaan EU:ssa neuvotellaan rikkidirektiivin tulevaisuudesta. Rikitön polttoaine, rikkipesurit ja päästöjä talteenottava teknologia ovat vasta tekeillä. Kustannukset uhkaavat kaatua yrittäjien ja varustamojen niskoihin. Tämä ei meille käy. Suomen on haettava lykkäystä direktiivin soveltamiseen ja laitettava kansallista rahaa sen toteuttamiseen.

Kuva on Röytän edustalta, Perämeren rannalta. Jotta myös Perämeri voi hyvin, oikealla Itämeripolitiikalla on merkitystä. Rantojen rehevöityminen, levälautat ja kalasaaliiden vuotuiset vaihtelut näkyvät meidänkin vesillä. 

Kotihoidontuki on säilytettävä!

Tiistai 20.3.2012 klo 13.21

Välikysymyskeskustelu 20.3.2012
Kotihoidontuki säilytettävä

Perhepolitiikka on joutunut kokoomus-demarihallituksen hampaisiin. Tulevaa ministereiden kehysriiheä ja leikkauslistoja odotellessa on tarpeen palauttaa hallituspoliitikot perheiden arkeen. Meillä on vielä paljon tekemistä lapsiköyhyyden voittamiseksi, yksinhuoltajien tilanteen kohentamiseksi, huostaanottojen vähentämiseksi ja etenkin nuorten ja lasten pahoinvoinnin poistamiseksi.

Sain vastikään sähköpostia nuorelta perheenäidiltä. Hän oli lukenut uutiset mahdollisesta pienten lasten kotihoidontuen leikkauksesta. Äiti tuskasteli perheensä toimeentulon niukkuutta ja epävarmoja suunnitelmia kotiin jäämisestä. Ilmoitukset kun pitäisi kiikuttaa työpaikalle ja Kelalle määräaikoihin mennessä. Hän oli syystäkin huolissaan.

Perhe-etuudet, mukaan lukien kotihoidontuki ovat eläneet vuoristoratamaista kehitystä. Välillä niitä nostetaan, leikataan, lyhennetään ja parsitaan. Siinä on vanhemmilla, yrittäjillä, Kelan ja kuntien virkailijoilla tekemistä pysyä muutoksissa perässä. Heikennykset perhe-etuihin on tullut aina, kun Keskusta ei ole ollut hallituksessa. Pitkäjänteinen perhepolitiikka on nyt täysin hukassa.

On täysin perusteltua, että me keskustalaiset vaadimme pienten lasten kotihoidon tuen määrän ja laadun säilyttämistä vähintäänkin nykyisellä tasolla. Viime vaalikaudella teimme historiallisen uudistuksen, jossa pienimmät äitiys-, isyys-, vanhempain- ja sairauspäivärahat korotettiin työmarkkinatuen tasolle. Näin niitä perheitä arvostetaan!

Olen eilen 3 vuotta täyttäneen pojan äiti ja vanhempainvapaalle olleen mieheni vaimo. Meitä vanhempainvapaan pitämiseen ei houkutellut 250 euron kotihoidontuki vaan pienen lapsen tarpeet sekä oikeus vanhempiin. Luontevaa oli myös se, että meistä vanhemmista isä jäi kotiin hoitotöihin. Väitän, että otamme liian vähän huomioon juuri lapsen luontaisen kehityksen, kiintymyksen ja tarpeet. Suomen vanhempainvapaajärjestelmää tuleekin kehittää edelleen lapsen tarpeista käsin ja sallia valinnanvapaus perheille kulloisenkin elämäntilanteeseen sopivat hoitomuodot. Nyt meilläkin on aloitettu kunnallisessa perhepäivähoidossa.

Jo 1960-luvulla Maalaisliiton naiset ajoivat äidinpalkan käyttöönottoa. Keskustalle kotona tehtävä hoiva- ja hoitotyö on ollut aina arvostettavaa. Nyt 2000-luvulla meillä on subjektiivinen oikeus päivähoitoon ja vaihtoehtoisesti kotohoidontuki, niille vanhemmille jotka haluavat hoitaa lapsiaan kotona. Haluan edelleen edistää vanhempien mahdollisuuksia lastensa kasvatukseen. Erityisesti isät voisivat tehdä läpimurron kotirintamalla. Tarvitsemme työnantajien pöydässä myönteistä asennetta vanhempainvapaita ja osa-aikatyötä kohtaan pienten lasten perheiden arjessa. Hallitukselta puolestaan ymmärrystä kotona tehtävää hoitotyötä kohtaan.

Tässä välikysymyksessä on kysymys perhepolitiikan arvoista, asenteista ja arvostuksista. Nostan itse hattua kaikille kotiäideille ja isille. Teette arvokasta työtä lastenne ja yhteiskuntamme eteen.

Naistenpäivän tunnelmissa!

Perjantai 9.3.2012 klo 9.22

Keskustan naiskansanedustajat ja keskustan ryhmäkanslian naiset naistenpäivän tunnelmissa.

Kuntavälikysymyskeskustelusta

Torstai 8.3.2012 klo 10.24

Keskustan hallitukselle jättämä välikysymys keskustelutti eduskuntaa niin, että täysistunto päättyi vasta yhdeltä yöllä. Hallituspuolueen edustajien mielestä olisi täysin vastuutonta olla toteuttamatta noin 70 kunnan Suomea. Hallitus perustelee jättikuntahankettaan huoltosuhteen heikkenemisellä. Keskusta on täysin samaa mieltä siitä, että huoltosuhde heikkenee. Jättikunnat eivät kuitenkaan millään tavalla helpota niitä ongelmia, joita väestön vanheneminen aiheuttaa. Tarvitaan uudistuksia kuntapalveluiden tuottamiseen. Suurin haaste on se, miten sosiaali- ja terveyspalvelut toteutetaan tulevaisuudessa. Jättikunnilla väestöä ei saada nuortumaan eikä palvelun tarvetta vähentymään.

Välillä näyttää siltä, että hallitus on jättikuntainnostuksessaan unohtanut täysin sen, että kunta on ihmisiä varten. Nyt on kyse kansalaisten arjesta: missä on perheen lasten päiväkoti tulevaisuudessa, missä lapset käyvät koulua, missä terveyspalveluja saa ja mistä isovanhemmille saadaan hoitokoti. Jos hallitukselta kysytään, niin pian nämä kaikki palvelut löytyvät ainoastaan kuntakeskuksista, kaukana ihmisten kodeista. Nyt keskitetään. Hallitus rakastaa rakenteita ja rakenteita, keskusta puolestaan ihmisiä eli kuntien asukkaita.

Hallituksen suunnitelmat ovat saaneet myrskyisän vastaanoton kuntakentällä. Myös hallituksen omat joukot näyttävät lipeävän rivistä. Kun lukee esimerkiksi kokoomuslaisten kansanedustajien viimeaikaisia mielipidekirjoituksia ja blogeja, voi vain ihmetellä, kuka jättikuntahanketta oikeasti kannattaa ja kuka siihen oikeasti uskoo. Niin kielteiseen sävyyn kokoomuslaiset hanketta teksteissään ovat kommentoineet. Kommentit ovat tosin annettu täysistuntosalin ulkopuolella.

Itse toivon, että kuntauudistuksen myötä myös aluehallinnon uudistus etenee. Ely- ja Avi-uudistukset ovat olleet hyvä alku. Maakuntaliittojen asema on turvattava. Kuntauudistuksen valmistelussa voitaisiin hyödyntää maakuntaliittojen asemaa ja osaamista, jolloin säästettäisiin selvitysmiesten palkkauksessa. Maakuntaliitoissa tiedetään tarkalleen, minkälaisia kuntamalleja maakunnissa oikeasti kaivataan.