Liikenne tarvitsee oman poliisin!

Perjantai 21.9.2012

Nyt se on sitten naulattu lopullisesti ministeri Räsäsen ja hallituksen toimesta. Liikkuvan poliisin lakkauttaminen heikentää tieturvallisuutta, vie osaajat mennessään ja epäilempä vahvasti säästöjenkään toteutumista.

 Liikkuva poliisi on tehnyt loistavaa työtä. Sitä ovat kiitelleet erityisesti ammattiautoilijat. Ajoneuvojen tarkastukset tienpäällä, liikennevalvonta ja ennalta ehkäisevä työ ovat olleet ammattimaista. Työnjako paikallispoliisin ja liikkuvan poliisin välillä on pelannut hyvin. Mitä työnjako tulee olemaan tulevaisuudessa? Kiireelliset viranomaistehtävät ajavat aina rengasratsian ohitse.

 Kukaan ei kuole liikenteessä turhaan tai liikennekuolemat ja tapaturmat vähemmäksi - kampanjat lienevät pian juhlapuheita. Suomalainen liikennekulttuuri tarvitsee edelleen tien päällä työtä tekeviä poliiseja.

Budjettikeskustelun äärellä

Torstai 20.9.2012

Olen seurannut eduskunnan talousarviokeskustelua Kanadasta käsin. Oppositio on päässyt esittämään oman vaihtoehdon, mutta valitettavasti keskustan sanomaa ei ole haluttu kuunnella.

Hallitus on puhunut paljon velkaantumisen pysäyttämisestä. Kuitenkin istuva hallitus ottaa seitsemän miljardia euroa lisää velkaa. Hallitus ei myöskään elä ajassa, eikä ota huomioon tämänhetkisiä ennusteita maailmantaloudesta. Eduskunnalle tarjottu budjettiesitys vuodelle 2013 on rakennettu liian optimistisille oletuksille Suomen talouden kehityksestä. Talouskasvu uhkaa jäädä lähelle nollaa.

Velkoja ei saada maksetuksi, jos suomalaiset eivät saa lisää töitä. Viime aikoina olemme saaneet kuulla vain ikäviä uutisia uusista irtisanomisista. Hallituksen budjettiesityksestä ei irtoa konkreettisia työllistämistoimia. Keskusta esittää investointeja uusiutuvaan energiaan, biotalouteen, puunjalostukseen, ruoantuotantoon, kaivannaismineraaleihin, matkailuun ja arktisen alueen investointeihin. Nämä ovat tulevaisuuden toimialoja, jotka tuovat Suomelle uutta talouskasvua ja tuloja. Erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla meillä löytyy paljon osaamista näillä aloilla.

Erityisesti nuoret on saatava töihin. Nuoria työttömiä on Suomessa yli 40 000. Suomalaiset nuoret syrjäytyvät helpommin kuin nuoret muissa Pohjoismaissa. Oulun seudulla on Suomen suurin nuorisotyöttömyys, mutta opetuksen aloituspaikkoja on karsittu tästä huolimatta.

Nuorten syrjäytymisen takana on monia syitä. Uskon, että eräs niistä on suomalaisten peruskoulujen välillä kasvaneet erot. Suomalaisen peruskoulutuksen merkittävä vahvuus on ollut tasa-arvoinen opetus ympäri Suomen. Alueellisesti eriarvoistuvassa Suomessa väestö on jakautunut koulutustason mukaan erilaisille alueille. Koulutuksen periytyvyys on jälleen Suomessa kääntynyt nousuun. Kouluttamattomien vanhempien lapsia ei saada innostumaan korkeakoulutuksesta muuta kuin laadukkaalla perusopetuksella.

Sähköisen median välityksellä täällä rapakon takana eduskunnan budjettikeskustelu näyttää tunkkaiselta. Taloustaantuman aikana pitää osata nähdä kauemmas tulevaisuuteen kuin vain vaalikauden mittaisesti. Pienen Suomen on pakko satsata vientiin. Missä me olemme parhaita? Ainakin Kanadassa on valtavat markkinat kaivos- ja metsäosaamiselle, laivanrakentamiselle ja jäänmurrolle. Täälläkin janotaan ict-sovelluksia terveydenhoidossa ja hallinnossa.

Kanadasta kuntavaaleja kohti

Keskiviikko 19.9.2012

Olen liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenten kanssa työmatkalla Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Tänne Torontoon kantautui hyviä uutisia! Kunnallisvaaleissa meillä on täysi ylivoima yli 8400 ehdokkaan voimin. Loistavaa! Kaikille mukaan lähteneille iso kiitos ja vaalimenestystä.

Pohjois-Pohjanmaalla ehdokaslistat täyttyivät hyvin. Meillä on seitsemässä kunnassa täydet listat, Oulu, Kuusamo ja Raahe suurimpina edellä. Nuoria ja uusia ehdokkaita löytyy runsaasti. Tästä on mainiota jatkaa!

Ehdokasasettelun jälkeen alkaa varsinainen vaalityö. Tapahtumia ja vaalitilaisuuksia on ympäri maakuntaa. Koko kansa on herätettävä äänestämään. Nyt jos koskaan keskustalaisia kuntapäättäjiä tarvitaan valtuustoissa puolustamaan lähipalveluita ja kuntademokratiaa.

P.s. Valiokuntamatka on sujunut liikennehankkeisiin tutustuen, paikallisiin ja suomalaisiin vientihankkeisiin sekä tietoturvallisuusasioihin perehtyen. Tiistaina käytiin Toronton lentokentällä, jossa tunnin aikana vastaanotetaan 55 lentokonetta ylilennoista puhumattakaan.

Kompensaatioita tarvitaan rikkidirektiivin vientihaittoja korjaamaan

Torstai 13.9.2012

Euroopan parlamentti hyväksyi selkein äänin viime tiistaina niin sanotun rikkidirektiivin.  Kun laivaliikenteen rikkipäästöjen vähentämisestä sovittiin neljä vuotta sitten kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) kokouksessa, halusi Suomi olla ympäristösyitä uudistuksen etujoukoissa.

Tästä syystä tiistaina tehdyn EU-päätöksen mukaisesti rikkipäästöjä laivaliikenteessä saa olla Suomelle 0,1 % vuodesta 2015 lähtien, muille Itämeren alueille 0,5 % vuodesta 2020 lähtien. Välimeren maat eivät ole vielä lainkaan sopimuksessa mukana.

Ihmisille ja ympäristölle vaarallisten rikkipäästöjen vähentäminen on hyvä asia, mutta miksi ainoastaan Suomi EU:n alueelta lähtee mukaan jo vuonna 2015 ja miksi meidän päästöjämme on alennettava enemmän kuin muiden Itämeren alueella? Ja mikä tärkeintä, miksei rikkidirektiiviä ole ulotettu koskemaan myös Välimeren maita?

Tämä järjetön päätös saattaa nyt maksaa Suomen vientiteollisuudelle sievoisen summan, ja pahimmillaan siitä voi aiheutua pysyviä jälkiä Suomen vientirakenteeseen. UPM on jo varoittanut siirtävänsä paperintuotantoaan Keski-Eurooppaan. Teknologiateollisuus arvioi Suomen vientiteollisuuden tappioksi 600 miljoonaa euroa vuodessa. Liikenne- ja viestintäministeriön haarukka Suomen tappioille on jopa 200 – 1200 miljoonaa euroa vuodessa.

Kaiken lisäksi EU:n kilpailusäännökset kieltävät suorat toimintatuet kansallisin perustein. Siis Suomi ainoana maana vähentää päästöjään aikaisemmin ja enemmän kuin muut EU-maat, mutta suomalaisia yrityksiä ei saa tässä palkita, koska tämä väärentäisi kilpailua! Kilpailua todellisuudessa väärentää eniten se, että rikkidirektiivi koskee Itämeren alueella ainoastaan suomalaista laivaliikennettä vuosina 2015 – 2019.

Koska suorat tuet eivät ole sallittuja, on meidän Suomen vientiteollisuuden turvaamiseksi panostettava muihin kompensaatioihin. Hallitus kannustaa laivojen rikkipesureiden ja nesteytetyn maakaasun terminaalien rakentamista, mutta rahaa näihin tulisi varata reilusti. Lisäksi siirtymäaikaa näihin ei välttämättä ole riittävästi, jos päästöjä on alennettava jo vuoteen 2015 mennessä. Muitakin kansallisia kompensaatioita tarvitaan. Esimerkiksi dieselveron alennusta on harkittava.

Mikä tärkeintä, europarlamentaarikkojen on välittömästi lähdettävä ajamaan Välimeren maiden mukaantuloa rikkidirektiivin pariin! Muuten näiden maiden epäreilu kilpailutilanne laivaliikenteessä säilyy, eikä rikkipäästöiltäkään vältytä.

Tulppa yrityspaolle

Keskiviikko 5.9.2012

 Tänään vietetään kansallista yrittäjän päivää. Hyvä, että tällainenkin teemapäivä on keksitty järjestää. Varsinkin pienyrittäjien tekemästä työstä itse kukin tarvitsee välillä muistutusta.

 Elinkeinoelämän keskusliitto julkisti keskiviikkona selvityksen, jonka mukaan yhä useampi pk-yritys pohtii yritystoimintojensa siirtämistä Suomesta. Noin joka kymmenes yritys (4 500 - 5 000 työnantajayritystä) uskoo siirtämisen toteutuvan melko todennäköisesti tai varmasti seuraavan kolmen vuoden aikana. Siksi meidän onkin laitettava tulppa yrityspaolle.

 Viroon rekisteröityneiden suomalaisomistuksessa olevien yritysten määrä on kaksinkertaistunut kolmessa vuodessa. Jos meno jatkuu samaan malliin, menetämme jopa paljon enemmän kuin näiden yritysten Suomeen maksamat verorahat.

 Yksityisyrittäjiä on suomalaisista yrityksistä yli puolet. Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on yksin yrittävälle suuri päätös, jolla voi olla kauaskantoiset seuraukset yhteisölle. Kun yrittäjä pohtii ensimmäisen työntekijänsä palkkaamista, olisi yhteiskunnan tuettava yrittäjää entistä paremmin. Ensimmäisen työntekijän palkkaamisen etuja voisi käyttää myös määräaikaisiin työsuhteisiin.

 Kuluvan vuoden alussa hallitus päätti yllättäen leikata Itä- ja Pohjois-Suomen alueen pk-yritysten kuljetustukia peräti 60 prosentilla. Tuen leikkaus vaikutti moniin maatalouden ja teollisuuden aloihin, erityisesti puutuoteteollisuuteen. Kun pienyritysten tuista pihistetään, sillä on kauaskantoiset seuraukset kokonaisten teollisuudenalojen hyvinvointiin.

 Yrittäjämentaliteettia voidaan tukea monella tavalla. Oppisopimukset palvelevat niin yritysten kuin tutkintoa tai ammattia vailla olevien nuortenkin etua. Sukupolvenvaihdoksissa ylimääräinen byrokratia ja ennen kaikkea kulut olisi laskettava minimiin. Perheyrityksen siirtäminen äidiltä pojalle tai isältä tyttärelle ei saa viedä ketään vararikkoon.

Keskusta pyöräili Oulun keskustaan!

Maanantai 3.9.2012 klo 10.56

Tempaisimme kunnallisvaaliehdokkaiden kanssa pyörämarssin Oulun päiville. Jokaisesta uuden Oulun kunnasta lähti aamutuimaan pyöräilijät liikkeelle. Yli-Iistä lähteneiden kilometrimäärä oli reipas viisikymmentä. Päätepisteenä oli kaupungintalo ja myöhemmin poljimme vielä kauppatorille.

Markkinoilta lähiruokaa

Lauantai 1.9.2012

Viime viikkoina olen kiertänyt vilkkaasti maakunnan toreilla syysmarkkinoilla. Keskustan kunnallisvaalityö on lähtenyt käyntiin ja ilmassa on tekemisen meininkiä. Jutunaiheet eivät kansan parissa ole toukassa. Aika paljon palautetta on satanut kuntauudistuksesta, ikäihmisten hoivasta, terveyskeskuspalveluista ja työttömyydestä. Intettiimpä eilen Oulun kauppatorilla tulevan kallioparkin tarpeellisuudestakin.

Oon ollut kuulolla. Turhaa ei vanhukset ole pettyneitä budjettiriihen päätöksiin. Taidettiin lupailla vähän liikoja, erityisesti sosiaalidemokraattien leiristä. Ei tullut hoitajamitoituksia saati taloudellisia panostuksia laajaan vanhushoivaan. Ne muutama kymmenentuhatta euroa menee jo leikkattujen kuntien valtionosuuksien paikkaamiseen. Lisää rahaa vanhuksille ei ensi vuonna ole luvassa.

Keskustelun, puheiden ja kannanottojen lisäksi markkinoilla tekee hyödyllisiä löytöjä. Taivalkoskelta lähti viikko sitten mukaan juuri paistettua rieskaa. Hunajavarastot on täydennetty ja viikonloppuna ostoslistalla ovat kotimaiset omenat. Ostan mielelläni paikallisia tuotteita: alkuperä, tuoreus sekä laatu ovat elintarvikkeille tärkeitä.

Lauantaina Iin Haminan markkinoilla pidetään puhetta lähiruoasta. Meillä on vielä paljon tekemistä, jotta kuluttajina saamme kaupasta aidosti lähellä tuotettua ruokaa. Tarvitaan muun muassa tekoja poistaa suoramyynnin esteitä, kilpailuttamisen helpottaminen, näkyvyyttä markkinointiin, tuottajan toimeentulon turvaaminen sekä asenne- ja ilmapiirin muokkaaminen.

Onneksi omalta kasvimaalta, pensaista ja metsästä on saanut loistavasti lähiruokaa pöytään. Eilen oli sipuleiden noston aika. 

Keskustalaiset: Alueet, autoilijat ja tieliikenne hallituksen hampaissa

Perjantai 31.8.2012

Eduskunnan keskustalaiset liikennevaliokunnan jäsenet Mirja Vehkaperä, Mikko Alatalo ja Ari Torniainen pitävät budjettiriihen päätöksiä surkeina liikennepolitiikan kannalta. Siitä paistaa läpi keskittämispolitiikka.

 - Päätösten perusteella voisi luulla, että ihmiset matkustavat junilla ja asuvat kehä kolmosen sisäpuolella. Ja muualla ei elämää olisi, koska koko maan kehittäminen ja maantieliikenne on sivuutettu lähes kokonaan. Tiestön rapauttamisella hallitus tuhoaa kansallisomaisuuttamme.

 Erityisen huolestuttavana Vehkaperä, Alatalo ja Torniainen pitävät hallituksen suhtautumista auton käyttöön ja maantieliikenteeseen. Auton käyttöä ja ammattimaista kumipyöräliikennettä lähes rangaistaan.

 - Matkailu, kaivosteollisuus, biotalous ja metsien hyödyntäminen tarvitsisivat hyvät tieyhteydet. Valtaosa liikenteestä tapahtuu jatkossakin maanteitse. On väärin, että raideliikenteeseen panostaminen kustannetaan tieliikenteen määrärahoista.

 Keskustalaiset pitävät vääränä politiikkana, että jopa ammattikäytössä tapahtuvaa autoilua rangaistaan. Auto on monille välttämätön niin arjessa kuin elinkeinon hankkimisessa.

 - Suunniteltu kilometrikorvausten leikkuri vie monilta ammatin. Hallitukselta on vastuutonta puhua siinä yhteydessä nykyisten taksojen ylikompensaatiosta, kun sillä ei ole esittää vedenpitäviä laskelmia. Ihmetellä sopii, miksei hallitus puutu luksusluokkaa oleviin työsuhde-etuihin, kuten johtajien hulppeat työsuhdeasunnot ja muskelimaastoautot?

 Hallitus toimii myös kuljetusyrittäjien vahingoksi. Vaikka polttonesteiden hinnannousu on ollut rajua, niin hallituksella ei ole aikomustakaan tulla kuljetusyrittäjiä vastaan esimerkiksi dieselveron palautusjärjestelmällä. Alueellisten kuljetustukien leikkauksilla nakerretaan kuljetusyrittämisen kannattavuutta ja asetetaan alueet eriarvoiseen asemaan.

 - Liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) vielä kesällä lupaili alueellisten kuljetustukien rahojen palauttamista. Loppuiko häneltä tahto vai poliittiset hartiat?

 Meriliikenteen kilpailukykyä rapauttavaan Itämeren rikkidirektiiviin varautumiseen keskustalaiset vaativat rohkeampaa otetta.

 - Rikkipesureihin varatut avustusmäärärahat ovat vaatimattomia. Hallituksen pitäisi pikaisesti päättää, onko sillä poliittista tahtoa turvata kansantalouden kannalta tärkeän ulkomaankaupan toimintaedellytykset.

Vanhustenhoitokeskustelun suitsemista ja budjettiriihen odottelua

Maanantai 27.8.2012

 Syksyn alkua on ilmassa kun kalenteri alkaa täyttyä vauhdikkaammin ja ensimmäiset täysistunnot lähestyvät. Viime viikolla eduskuntaryhmän kesäkokouksessa saimme kunnon alkuvauhdit tuleviin syksyn koitoksiin. Tärkeimpänä päätöksenämme oli välikysymyksen valmistelu vanhuspalvelulaista. Kun hallitus kiistelee keskenään henkilömitoituksista, tärkein on jäänyt unohduksiin: miten ikäihmisemme saisivat monipuolista ja hyvää hoitoa?

 Tarvitsemme lisää hoitohenkilökuntaa niin koti-, palvelu- kuin laitoshoitoon. Ihmisen on voitava asua ja elää kotonaan niin pitkään kuin mahdollista. Kotona asumista on tuettava kotiin vietävillä palveluilla, ja omaishoitoa on kannustettava.

 Hallitus kokoontuu budjettiriiheen keskiviikkona 29. elokuuta. Odotan jännityksellä mitä hajanaisen oloinen sateenkaarihallitus esittää vuoden 2013 budjetiksi. Epäilen kuitenkin, että lisää rahaa kuntien valtionosuuksiin ja alempiasteisen tieverkoston kunnossapitoon ei tälläkään kertaa heru.

Keskenään riitelevän hallituksen kun pitää koossa enää hallitusohjelmaan tiukasti tarrautuminen – ministereiden tekemät ajankohtaiset tilannearviot vaikuttavat tässä hallituksessa tyystin kielletyiltä. Saa nähdä, kuunteleeko hallitus kansaa luopumalla kilometrikorvauksien leikkauksista.

Keskusta kesäkokouksessa Turussa

Keskiviikko 22.8.2012

Kesän jäljiltä politiikka on leimahtanut taas liekkeihin. Lähes kaikki eduskuntaryhmät ovat kokoontuneet kesäkokouksiin. Turussa paikalla oli innokas keskustalainen joukko. Oli lomailtu, tavattu kansalaisia ja tehty kunnallisvaalityötä. 

Hioimme kannanottoja ajankohtaisiin asioihin. Vanhuspalvelulaki, poliisin resurssien karsiminen, kuntauudistus, kotimainen ruoka, euro-politiikka ja monet muut aiheet pysyivät mukana keskustelussa. Päätimme kuitenkin pitää terän kokoomuksen ja sdp:n ajaman suurkuntahankkeen vastustamisessa. Keskusta haluaa että koko Suomen potentiaali otetaan käyttöön tulevaisuuden hyvinvoinnin turvaamiseksi. 

Nyt olen matkalla Mynämäen kunnanvaltuuston saliin, jossa keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän kanssa saamme kuulostella mynämäkeläisiä askarruttavia asioita. Tässä keskusta toteuttaa hajauttamisen arvojaan: vaikka kesäkokouksemme pidetään Turussa, emme unohda Varsinais-Suomen pieniä paikkakuntia, kaikki kansanedustajamme hajautuvat ympäri maakuntaa tutustumaan paikalliseen elämään myös suurten keskusten ulkopuolella.

Tulvavahinkojen täysimääräisistä korvauksista huolehdittava

Torstai 16.8.2012

Teimme tänään Oulun ja Kainuun alueen keskustalaisten kansanedustajien kanssa yhteisen kannanoton tulvavahinkojen korvauksista. Satomenetykset erityisesti meillä Pohjois-Pohjanmaalla ovat olleet mittavia tulvien vuoksi. Maa- ja metsätalousministeri Koskinenkin on tilanteeseen tutustuttuaan luvannut valtion huolehtivan satovahinkojen korvaamisesta, ja sitähän voimassa oleva lainsäädäntö myös edellyttää.  

Toivon nyt hartaasti että ministeri Koskinen huolehtii siitä, että korvauksiin paitsi osoitetaan niihin tarvittavat varat, ne myös maksetaan nopeasti ja täysimääräisinä. Jos tätä ei tehdä, tulvavahingoista kärsineet viljelijät joutuvat kestämättömään tilanteeseen. Lisäksi on pidettävä huolta siitä, että korvauksiin käytettäviä varoja ei leikata muualta maatalouden rahoituksesta. Poikkeukselliset vahingot vaativat poikkeukselliset korvaukset, tämä ei saa olla pois maatalouden muusta tuesta.

Valtion talousarvioehdotus: Kenen kukkarolla käydään?

Keskiviikko 8.8.2012

Luin, kuuntelin ja äimistelin valtionvarainministeriön Suomen talousarvioesitystä. Virkamiehet uskovat edelleen plusmerkkiseen talouskasvuun ensi vuoden aikana. Valtiovarainministeri Urpilainen toisteli jo ennakoidut veronkorotukset ja leikkauslistat. Aikovat tuoda eduskuntaan budjettiesityksen joka on jo lähtiessään 6,6 miljardia pakkasella. Hallitus hoi! Valkaantuminen piti saada kuriin. Tällä menolla valtion velka kipuaa pian 100 miljardin euron tasolle. On siinä tulevilla sukupolvilla maksettavaa.

Hieman hirvittää kuntalaisten ja kuntien velvoitteiden kasvu ja valtion epämääräinen osallistuminen niiden kustannuksiin. Jo aikaisemmin on hallituspuolueiden välillä sovittu, että kuntapalveluiden tuottamisesta lähtee kolmen seuraavan vuoden aikana lähes 600 miljoonaa euroa. Uusi vanhuspalvelulaki muun muassa on hyvä asia, mutta sen toteuttaminen on täysin riippuvainen valtion lisätalouspanoksista. Kuolleena syntynyt, jo euroja ei tule lisää.

Nuorten yhteiskuntatakuu on hyvä asia. Samaan aikaan hallitus vain on päättänyt opiskelupaikkojen leikkauksesta ja vähentänyt oppisopimusmahdollisuuksia. Miten tämä yhtälö toimii? Kunnille lisätään velvollisuuksia pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa ja kohtuuhintaisten asuntojen tuottamista. Asuntopolitiikasta ministeri Kiuru väläytteli alkukesästä melkoisia raipaniskuja kunnille tulemaksi. Kohta nähdään, mitä arvon mnisteri esittää.

Arvonlisäverotus nousee prosentin. Ansiotuloverotukseen ei tehdä inflaatiotarkastuksia. Kilometrikorvauksia leikataan.

Sitten ne suunnittelevat solidaarisuusveroa suurituloisille ja ylimääräistä indeksikorotusta toimeentulotukeen ja muutamiin perusturvaetuuksiin.

Aika ankeita aikoja tavallisille sukankuluttajille luvassa. Ansiotyössä käyvän, kilometrikorvausta saavan ja normaalisti palveluita sekä ruokaa ostavan kukkarossa tulevat säästöt tulevat näkymään melkoisina menetyksinä. Ja hallitus kuittaa, että jokaisen on venyttävä talouden tiukkoina aikoina.......

Valtion talousarvion laadinnassa ja tulevassa budjettiriihessä ministereiden kesken tulee olemaan näytelmän aineksia. Jokainen ministeri on istutettu jo ajat sitten ruotuun yhteisen hallitusohjelman takana seisomaan. Politiikassa on kyse on aina arvovalinnoista. Onko esimerkiksi pohjoisen ministeri Kyllösellä kanttia vaatia perusväylänpitoon lisäeuroja?

Ei Espanjan pankkituelle

Torstai 19.7.2012 klo 13.47

Euroopan unioni ja euromaiden politiikka ovat ristiaallokossa. Me muiden jäsenmaiden mukana. Soutajia ja huopaajia on liiaksi asti. Meiltä vaaditaan Suomessa tänään sellaisia päätöksiä, jotka johtavat pankkiunionin syntymiseen, talousunionin syventymiseen ja poliittisen ytimen tiivistymiseen. Tätäkö tahdomme?

Valtioneuvoston tiedonanto Espanjan pankeille myönnettävästä tuesta on historiallinen. Olemme ensimmäistä kertaa pääomittamassa vieraiden maiden pankkeja. Tähän ei pitänyt joutua. Erityisesti sosiaalidemokraateille tuntui olevan lähes pyhä asia, että pankkien luottotappioista ja vakavaraisuudesta vastaavat kukin kotimaa ja sijoittajat itse. Mihin periaatteet on nyt haudattu?

Keskustan eduskuntaryhmän selkeä viesti maan hallitukselle on:

-          Emme hyväksy Espanjan tai muidenkaan maiden ongelmapankkien suoraa tukemista. Jokaisen maan ja sijoittajien on itse kannettava vastuunsa.

-          Valtiovarainministerin neuvottelemat vakuudet ovat vain sivulause koko pääkappaleessa. Saatujen selvitysten mukaan suomalaisille veronmaksajille jää käteen nyt esitetystä tukipaketista vakuuksienkin jälkeen 80 prosentin riskit.

-          Miksi mikään muu maa ei käytä vakuuksia tukieurojen turvaamiseen?

-          Täytyy löytyä vaihtoehtoja huonosti talouttaan hoitaneiden euromaiden selviytymiseen. Vaadimme hallitukselta suunnitelmia mm. eurosta irrottautumisen varalle.

-          Suomen vastuita ei tule kasvattaa enää nykyisestään.

Valtioneuvoston tämänpäiväinen tiedonanto maalaa Espanjan talousnäkymistä varsin ruusuisen kuvan. Olen saanut tiedotusvälineistä ja maan parhaimmilta asiantuntijoilta aivan toisennäköisen tilannekuvan. On ennustettavissa, että Espanjan valtio tulee pian hattu kourassa pyytämään Euro-mailta lainoja ja takauksia.

Historiallisen käännekohdan euro-politiikassa olemme saavuttaneet myös astumalla suurten jäsenvaltioiden tukemisen sarjaan. Syystäkin voidaan päätellä, että erityisesti kokoomuksen ajama liittovaltiokehitys unionin sisällä saa lisävauhtia. Pääministeri on itse vastikään toivonut syvempää integraatiota Euroopan unionilta ja rahaliitolta. Toisten maiden velkojen sosialisoiminen ja finanssimaailman riskinottajien armahtaminen ei ole pienen Suomen etu. Euroopan unionia ei tule kehittää kohti yhteistä talousunionia.

Euro-politiikan sitkuttelun ja kriisistä toiseen etenemisen sijaan aikaa täytyisi löytyä Euroopan kasvun ja kehityksen edellytysten luomiseen. Hitaan talouskasvun alueena Eurooppa uhkaa jää muiden maanosien jalkoihin.

Kesälaitumille

Perjantai 22.6.2012

Tästä se lähtee! Eduskuntatyö hiljenee ja aikaa kotoilulle. Torstaina äänestettiin kuntauudistuksesta, liikennepoliittisesta selonteosta, EVM:n paketista ja lisätalousarviosta. Hallitus oppositiorintamat pitivät loppuun saakka. Helsinkiin palaillaan taatusti muutamien viikkojen päästä. Siksi epävarmat euro-maiden talousnäkymät ovat.

Alkukesään mahtuu paljon tapahtumia, tapaamisia ja rentoa yhdessäoloa. Vesille mennään, kunhan kelit tästä vielä lämpenevät. Kasvimaalta on odotettavissa runsasta satoa perunoista porkkanoihin ja herneisiin. Omenapuu kukki ensimmäisen kerran.

Rentouttavaa kesän aikaa ja nautitaan kesän iloista!

Teistä ja radoista

Keskiviikko 20.6.2012 klo 10.26

Eduskunnassa käytiin kipakka keskustely liikennepolitiikasta. Hallituksen harjoittama politiikkaa on kylmää kyytiä kaupunkiseutujen ulkopuolisille alueille, Pohjois- ja Väli-Suomelle. Joukkoliikennetuet ja suuret investointihankkeet valuvat ruuhkasuomeen.

Kovimman kritiikan kohteeksi joutui perusväylänpidon rahoituksen taso. Kaikissa eduskuntaryhmien puheenvuoroissa todettiin, että väylästön kunto rapautuu. Mikäli hallitus toteuttaa perusväylänpidon 55 miljoonan euron leikkaukset ja odottaa seuraavan hallituksen tasokorotuksia, kansallisomaisuutemme korjausvelka katoaa käsiemme ulottumattomiin. Olemassa olevat tiet ja radat tarvitsevat pikaisesti kunnostusta.

Tyrmistyneenä saatiin todeta, että liikenneministeri lupaili uusia väylähankkeita ja perusväylänpidon rahoituksen kasvua seuraavan hallituksen piikkiin. Muun muassa Keski-Suomeen on odotettavissa liikkennehankkeiden "jytky" myöhempänä ajankohtana. Millä lihaksilla näitä toiveita heitellään ilmoille?

Hankelista uusien tie- ja ratainvestointien osalta ei muuttunut. Ei saatu nelostietä Oulun ja Kemin välillä parannettua neljän vuoden aikana. Hailuodon kiinteä yhteys ei myöskään ole paperilla eikä kaivos- sekä energiahankkeiden liikennejärjestelyjen parantamiseksi vielä konkreettisia päätöksiä.

Päällystevauriot, kuoppaiset kylätiet ja tieturvallisuus ovat takuulla ainainen keskustelunaihe, kun maakunnan väkeä puhututtaa. Palautetta saa antaa myös ministeri Kyllöselle. SIksi kevyesti meikäläisten puheet teiden perusparannuksen tarpeista ohitettiin.

Kylmää suihkua Oulun seudulle

Perjantai 15.6.2012 klo 9.24

Torstain uutiset Nokian toimintojen supistuksista ja tehtaan lakkauttamisesta Salossa pistävät mielen apeaksi. Tuhansilta loppuvat työt ja tilalle astuu epävarmuus. Oulun Nokian tehtaalta lopputilin saavat 500 työntekijää. Tämä on musta päivä useassa Oulun seudun kodissa.

Miten tästä eteenpäin? IT-alan alasajoa on ollut jo nähtävillä. Nokia on yskinyt pahemman kerran vuosia. Perinteinen matkapuhelimen valmistus ei lyö enää leiville maassamme. On löydettävä uusia kasvualoja. Luontevin vaihtoehto löytyy läheltä. Elämme luonnonrikkauksien alueella. Vihreä talous, jossa kotimaista energiaa jalostetaan ja käytetään kestävällä tavalla, olkoon suuntamme.

Rakennemuutokseen on varauduttu jo pistelemällä palikoita uuteen muotoon. Maan hallitus lupasi sitä sun tätä eduskunnan kyselytunnilla. Maakunnan väkikin on koonnut jo pitkään maakunnan varoja yhteiseen ponnisteluun. Maakuntaliitolla, ELY-keskuksella, TE-keskuksella, VTT:llä ja Oulun kaupungilla on hallussaan kriisistä selviytymisen eväät. Koulutettu ja osaava työvoima on valjastettava pikaisesti uusiin työtehtäviin.

Tappiossa piilee aina uuden mahdollisuuden alku. Käännetään tämäkin inhimillinen kriisi voitoksemme. Irtisanotut tarvitsevat tukea ja apua, jota me jokainen voimme antaa. Nyt tarvitaan uusia Nokian alkuja.

Milloin tukipaketit riittävät, pääministeri Katainen?

Keskiviikko 13.6.2012 klo 8.51

Irlannin, Portugalin ja Kreikan tukipaketit eivät ole tuoneet ratkaisua EU:n talouskriisiin. Nyt tukipakettia jonottaa Espanja. Viime lauantaina euromaat päättivät tukea Espanjan pankkeja, mutta tuen yksityiskohdat ovat ratkaisematta. Lainan määrä voi nousta jopa sataan miljardiin euroon. Espanjan jälkeen tukipakettia lienee tähyilemässä Italia.

Pienten euromaiden talouskriisi siirtyi Espanjan myötä suuriin euromaihin. Lääke kriisiin näyttää kuitenkin pysyvän samana. Tukipaketilla ostetaan lisää aikaa, mutta itse kriisin syihin ja niiden ratkaisemiseen ei puututa. Pääministeri Kataisen perustelut tukipaketin puolesta ovat tutunkuuloiset. Hänen mukaan on suomalaisten veronmaksajien etu, että tukipaketti myönnetään. Usko tukipakettien toimivuuteen näyttää hallituksella olevan edelleen suuri.

Eduskunta keskustelee tänään täysistunnossa Espanjan tukipaketista perussuomalaisten aiheesta jättämän välikysymyksen myötä. Keskustan kanta tukipaketteihin on ollut jo pitkään selvä. Emme kannata uusia tukipaketteja, sillä niiden vaikutus ei ole ollut lainkaan riittävä. Jokaisen maan on saatava taloutensa omin voimin kuntoon. Jos nyt lähdetään tukemaan vielä suuriakin euromaita, talouskriisisuo on loputon.

Nappisuoritus

Maanantai 11.6.2012

Niinhän siinä sitten kävi, että Pohjois-Pohjanmaan oma suosikki Juha Sipilä nousi Keskustan uudeksi puheenjohtajaksi. Viikonloppu oli huikea. Meinaa edelleen olla hymy herkässä ja mukava hytinä Juhan menestyksestä.

Lauantaina henkilövalintojen päivänä, paikalla Rovaniemen Lappi Areenalla oli nelisentuhatta ihmistä jännitämässä ehdokkaiden menestystä. Puheita pidettiin runsaasti, kannustettiin ja kehuttiin ehdokaskaartia. Pohjois-Pohjanmaalta äänioikeutettuja oli ennätykselliset 444. Kokoussalissa meidät huomattiin kampanjatunnuksista ja äänekkäistä suosionosoituksista.

Valinnan varmistuttua meikäläiset hoilottivat maakuntalaulua, pompittiin katsomossa ja taisi siinä herkemmälle tulla ilonkyynelkin silmäkulmaan.

Valinnat menivät kaiken kaikkiaan nappiin. Juha sai varapuheenjohtajiksi uutta ja vanhaa. Annika Saarikko jatkaa iloisella ja reippaalla otteellaan. Riikka Manner tuo mukanaan eurooppapolitiikan osaamistaan ja Juha Rehula on tasaisen tappava kaikilla politiikan pelikentillä. Pisteen iin päälle sinetöi Timo Laanisen jatkokausi puoluesihteerin tehtävissä. Viisikko on lähes dream team!

Uusi puoluejohto aloitti työnsä välittömästi. Haasteita ei tule loppumaan. Päivän politiikan aiheet kimpoilevat kuntapolitiikasta eurokriisiin. Järjestöväen odotusarvo uusista tuulista on korkealla. Ja toivetta yhtenäisyydestä. Sitä odotan itse kaikkein eniten Keskustan tulevaisuudelta.

Superviikonloppu Rovaniemellä

Perjantai 8.6.2012

Jännittää. Keskustan kansanliike kokoontuu viikonloppuna puoluekokoukseen. Paikalla on tuhansia ihmisiä. Suurin huomio kiinnittyy henkilövalintoihin. Lauantaina valitsemme johtoviisikon, jolla luotsaamme Keskustaa seuraavat kaksi vuotta eteenpäin.

Askarruttaa. Ykköspuheenjohtajan vaali on todellinen tekijöiden puntari. Tarjolla on uutta, vanhaa ja vähän käytettyäkin. Itse liputan vankasti kansanedustaja Juha Sipilän puolesta. Hänen johtamistaitonsa, innostuksensa ja aatesisältö ovat saaneet vakuuttumaan kyvyistään. Juuri hänenlaisensa persoonaa tarvitsemme Keskustan johtoon. Ehdokaspuheet lauantain kokouksessa ovat ratkaisevassa asemassa. Kuka onnistuukaan parhaiten vetoamaan kokousedustajiin?

Työllistää. Aloitevastaukset, kunnallispolitiikka ja kannanotot hyväksytään sunnuntaina. Olen mukana sorvaamassa kokouksen poliittista kannanottoa. Aiheita varmasti riittää. Pohjois-Pohjanmaalta kokousedustajia lienee 450-500 väliin. Ryhmäkokouksessa on taatusti tunnelmaa.

Innostaa. Puoluekokouksessa tapaa taas vanhoja tuttuja. Keskustan voima on jäsenissä ja järjestötyössä. Politiikan lisäksi viikonloppuun mahtuu mukavia oheistapahtumia ja yhdessäoloa. Vaikka pukeutumiskoodi on vapaa ja asiallinen, lähtee mukaan taas perinteisesti kansallispuku, jota käytetään lippumarssilla. Perinteistä pidetään kiiinni!

Nähdään Rovaniemellä! Tai ainakin fiilistellään puoluekokoustunnelmista.

Turvallisuus taattava myös maaseudulla

Keskiviikko 6.6.2012 klo 15.12

Sinipunahallitukselta eivät lopu keskittämiskohteet. Hallitus on ollut vallassa reilun vuoden, ja tänä aikana olemme saaneet lähes viikoittain lukea uudesta keskittämispäätöksestä. Tämä viikko on ehtinyt hädintuskin puoleen väliin, mutta silti olemme saaneet tiedon jo ELY-keskusten lakkauttamisista sekä poliisilaitosten karsimisista. Tänään käydään puolestaan eduskunnassa keskustelua kuntien lakkauttamisista.

Jälleen kerran lakkautukset niin poliisista kuin ELY-keskuksista kirpaisevat eniten maaseutumaisia paikkakuntia. ELY-keskuksista lakkautusuhan alla ovat Kainuun, Pohjanmaan, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Hämeen ja Satakunnan elyt. Työ- ja elinkeinoministeriö ehti jo kumota lakkauttamishuhut, mutta jostainhan huhut ovat saaneet siipensä.

Poliisilaitosten määrää on tarkoitus vähentää yli puolella nykyisestä 24 laitoksesta. Pohjois-Suomessa on tällä hetkellä kuusi poliisilaitosta, joten pienimpiä poliisilaitoksia uhkaa liittäminen suurempiin yksiköihin.

Yhteiskunnan tarjoamista palveluista turvallisuuspalvelut kuuluvat mielestäni niiden palveluiden joukkoon, jotka on säilytettävä vähäisenkin asutuksen ulottuvilla. Jo nyt maaseudulla poliisiavun saaminen voi kestää kohtuuttoman kauan. Yli tunnin odottelu on arkipäivää syrjäisemmillä seuduilla. Kuinka pitkäksi avunsaanti venyy, kun poliisin palveluita karsitaan edelleen? Saako maaseudun asukas kohta enää poliisiapua hätäänsä lainkaan?