Kehyskeskustelussa sanottua

Hallitus on asettanut tavoitteekseen tehdä Suomesta maailman osaavimman kansan vuoteen 2020 mennessä. Siksi täytyy suuresti ihmetellä, millä hallitus perustelee tekemänsä jättimäiset leikkaukset koulutukseen.

Hallitusohjelmassa esitellään yli 300 miljoonan euron säästöt OKM:n menoihin, ja nyt kehysratkaisussa esitellään 138 miljoonan euron leikkauslistaa. Mistä hallitus aikoo vielä löytää lisää säästökohteita lähes 150 miljoonan euron edestä?

Hallitus on kehysratkaisussaan varautunut nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen ensi vuoden alusta alkaen. Mistä koulutuspaikat nuorille tarjotaan, kun hallitus toisella kädellä leikkaa rajusti etenkin ammattikoulutuksen ja ammattikorkeakoulupaikkoja? Yhteiskuntatakuu koskettaa jopa 40 000 nuorta, joille tulisi saada järkevä suunta elämälle. Peruskoulun päättäneet ovat kaikista suurimmassa riskissä syrjäytymiseen, mikäli koulutuspaikkaa ei löydy. Siksi leikkaukset ammattikouluihin ovat erittäin lyhytnäköisiä säästöpäätöksiä.

Kuntia ja kuntapalveluita kyykytetään leikkaamalla rajusti valtionosuuksista. Kunnilta jää saamatta valtionosuuksia kehyskaudella 2012-2015 yhteensä 3,4 miljardia euroa. Ei valtionosuuksia anneta kunnille armosta. Ne menevät eduskunnassa säädettyjen lakisääteisten peruspalveluiden järjestämiseen. Miljardiluokan leikkaukset tulevat kiristämään kunnallisverotusta, heikentämään kunnallisia palveluja ja kiihdyttämään velkaantumista.

Hallitus iski kyntensä lapsiperheisiin. Lapsilisiin ei ole tulossa korotuksia, ja myös indeksikorotukset jäädytetään vuoteen 2015 saakka. Keskusta ei voi hyväksyä suuntaa, jossa lapsiperheet laitetaan maksamaan taloudellisesti vaikeista ajoista. Lapsiperheet ovat maksajina myös ruoan sekä lääkkeiden alv:n korotuksessa. Miten se olikaan Sdp? Ennen vaaleja lupasitte, että arvonlisäveroon ette koske.

Muutama sana liikennepolitiikasta. Missä ne perusväylänpitoon suunnitellut 100 miljoonan euron lisäsatsaukset piilevät? Kehyspapereissa seisoo tyly teksti: Perusväylänpidon rahoitusta vähennetään 11 miljoonalla eurolla vuonna 2014 ja 22 miljoonaa euroa vuodesta 2015 lukien. Lisäksi valtionavustusta yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen supistetaan vuonna 2014 alkaen 3 miljoonalla eurolla. Pysyvät tiet monttuisina ja kansallisomaisuus rapistuu kiihtyvää vauhtia.

Suurta ihmetystä aiheutti myös liikenneministeri Kyllösen liikennehankelistaus. Ministeri käveli kepeästi ohi maakunnallisten yhdessä laadittujen listausten ylitse ainakin Pohjois-Pohjanmaalla. Valtatie neljä on rankattu Euroopan laajuisten liikenneväylien ykkösluokkaan. Ei tullut rahoitusta Oulu-Kemi välille, vaikka kaikki normit liikenneturvallisuus mukaan lukien puoltaa tien parannusrahoitusta.

Poliisin määrärahojen niukkuus ei vastaa hallituksen tavoitetta siitä, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna 2015. Olen erittäin huolissani etenkin Pohjois-Suomen syrjempien seutujen riittävästä turvallisuudesta, kun sisäministeriö alkaa toteuttaa poliisin hallintouudistusta.

On esitetty, että poliisiasemalla täytyisi olla vähintään 40 työntekijää, jotta se voitaisiin säilyttää. Tämä merkitsisi käytännössä sitä, että tulevaisuudessa poliisi näkyy ja kuuluu ainoastaan suurissa kaupungeissa. Poliisiratkaisuissaankin hallitus jatkaa keskittämislinjaansa ja suuruuden ihannointia, mikä on erittäin vahingollinen suunta Suomen tulevaisuudelle. Onko niin, että tulevaisuudessa turvallinen arki voidaan taata ainoastaan kaupungeissa asuville suomalaisille? Maaseudun asukkaat pärjätköön omillaan.   

Lopuksi vielä totean, että hallituksen tiedotus kehyspäätöksistä ja jatkuva tiedotteiden oikominen on ollut hämmentävää. Mitkä ovatkaan lopulta ne päätökset ja luvut, jotka pitävät paikkansa myös huomenna?