Kommentteja liikennepoliittisesta selonteosta

Kataisen hallitus leikkaa perusväylänpidon rahoitusta kuluvalla kehyskaudella yhteensä 55 miljoonaa euroa. Lisäksi valtionavustusta yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen supistetaan niin, että käyttöön jää enää vuosittain 5 miljoonan euron summa. Turha on vedota 100 miljoonan euron perusväylän tasokorotuksiin seuraavien selontekojen yhteyksissä. Kansallisomaisuutemme rapistuu huolestuttavaa vauhtia.

Ministeri Kyllösen liikennepoliittinen selonteko painottaa uusien investointien ja liikkumisen muodoissa erityisesti raideliikennettä. Kotimaan tavarankuljetuksista 90 prosenttia ja henkilöliikenteestä 89 prosenttia kulkee edelleen maanteillä. Siksi painopisteen valinta yllättää. Uudet ratahankkeet tehdään tiehankkeiden kustannuksella.

Pohjois-Pohjanmaan maakunnan ykköskohde, valtatie 4:n perusparannus välillä Oulu-Kemi jätettiin toteuttamatta. Tiellä liikkuvat työmatkalaiset kohtaavat vaaratilanteita lähes päivittäin. Ministeri Kyllösen päätöksen myötä perusparannus siirtyy vuosilla ja suunnitelmat vanhenevat käsiin. Mitä merkitystä maakuntien toimijoiden laatimilla hankelistauksilla on, jos ministeri laittaa hankerahat lopulta ihan muihin kohteisiin? Valtatie 22 välillä Oulu-Kajaani olisi voitu hoitaa osin suurten kaupunkiseutujen MAL-hankerahoitusten turvin. Pätevä perustelu ei ole, että nyt oli Kainuun vuoro.

Muutenkin hallituksen tapa hoitaa tiestöä on erikoinen: kehyspäätöksessä väläytetään jopa yleisten teiden muuttamista yksityisteiksi. Kun tähän vielä lisätään leikkaukset yksityisteiden valtionavustuksiin, seuraukset ovat tuhoisat.

Aikaisemmin kansallisomaisuudestamme, tiestöstä on pidetty hyvää huolta koko maassa. Sinipunahallituksen johdolla etenkin maaseudun tieverkkoa uhkaa lopullinen rapistuminen. Hallitus näkee yksityistiet ainoastaan maaseudun asukkaiden kulkuväylänä. Todellisuudessa yksityistiet ovat tärkeitä reittejä teiden varsien asukkaiden ja mökkiläisten lisäksi niin metsäteollisuudelle, maataloudelle kuin monille pienyrittäjille.

Monesta selonteon lausumasta voidaan päätellä, että hallitus haluaa liikennepolitiikallaan ohjata ihmisiä tiiviimpään asumiseen. Etenkin haja-asutuksen ongelmia nostetaan esille. Kaupunkiasuminen ei kuitenkaan tutkitusti ole sen ekologisempaa kuin asuminen maaseudulla. Päinvastoin kansalaisten kulutus on suurempaa kaupungeissa.

Keskustan tulevaisuuden visiossa Suomi pysyy asuttuna kautta maan, ja koko Suomen liikenneyhteyksiä hoidetaan tasavertaisesti. Valtiovallan tehtävänä on luoda perusedellytykset hyvään elämään kaikkialla maassamme, ja toimivat ja turvalliset liikenneyhteydet ovat yksi merkittävimmistä hyvän asuinpaikan kriteereistä.

Jääkö jäätie Hailuotoon pian historiaan? Lauttayhteyden korvaaminen kiinteällä yhteydellä on tulevaisuutta. Hailuodon suunnitelma on toteutettavissa kohtuullisin kustannuksin. Investointirahat valtiolta vielä puheiden tasolla.