Punakynä pois perhe-etuuksista

Perjantai 2.3.2012 klo 12.12

Kataisen hallitus heitti jälleen suomalaisten päälle kylmää vettä. Tällä kertaa lapsiperheiden päälle. Hallitus harkitsee kotihoidontuen lyhentämistä nykyisestä kolmesta ikävuodesta kahteen ikävuoteen. Suunnitelmallaan hallitus haluaa saada äidit nopeasti takaisin töihin ja lapset päivähoitoon. Hallitus sanelee perheille, mikä heille on parasta. 

En missään määrin jaa hallituksen näkemystä kotihoidontuen liiasta pituudesta. Mielestäni perheet osaavat itse tehdä parhaiten ratkaisun lastensa hoitomuodosta. Tätä valinnanvapautta tulee tukea kaikin keinoin. 

Pienen lapsen paras paikka on kotona, mutta nykyinen kotihoidontuen pienuus sekä liian joustamaton työkulttuuri estävät etenkin pienituloisten vanhempien kotiin jäämisen lasten kanssa. Hallituksen on haudattava puheet kotihoidontuen leikkauksista. Sen sijaan on haettava ratkaisuja siihen, miten pienten lasten vanhemmille saadaan joustavammat mahdollisuudet yhdistää työelämä ja lasten hoito kotona.

Puhetta puolustusvoimista

Keskiviikko 29.2.2012

Eduskunnassa on tänään keskusteltu perussuomalaisten tekemästä välikysymyksestä koskien puolustusvoimien uudistuksia. Meitä ei kysytty välikysymykseen mukaan, mutta eduskuntaryhmälläni on painokasta sanomaa siitäkin huolimatta. Olemme syvästi huolissamme hallituksen linjasta tehdä mittavat säästöt maamme puolustuskyvystä.

Eduskunta ei ole päässyt mukaan varuskuntauudistukseen. Sen pääarkkitehdit istuvat ministeriaitiossa. Työryhmälle annettiin kymmenen prosentin säästövaatimukset, ja tässä on tulos. Melkoista kritiikkiä kuului kaikista hallitusryhmistä: varuskuntien lakkauttamisille ei annettu tukea.

Suomen puolustuskyky on nyt kortilla. Itä- ja Väli-Suomeen syntyy iso sotilaallinen tyhjiö. Kysymys kuuluukin, puolustetaanko koko Suomea tulevaisuudessa? Kuuden varuskunnan lakkautus vaarantaa myös puolustusvoimien tarjoaman virka-avun maakunnissa muun muassa metsäpalojen tai myrskytuulten aikana. Hallitus jatkaa nyt valitsemallaan tiellä - KESKITETÄÄN MYÖS PUOLUSTUSVOIMAT!

Varuskuntien myötä mukana menee myös tuhansia työpaikkoja. Työnantajapolitiikka näyttää ja tuntuu turhauttavalta. Itä-Suomi tyhjennetään tällä menolla tämän vaalikauden aikana kokonaan elämisen mahdollisuuksilta. Inhimillisten tekijöisen lisäksi voidaan huudella jo alueellisen puolustuskyvyn ja maanpuolustustahtotilan perään.

Pienen Suomen valtti on ollut ja tulee olla korkean maanpuolustutahdon ylläpito, yleinen asevelvollisuus ja riittävien puolustusvoimien resurssien turvaaminen. Nyt näyttää etenkin kokoomuksen linja muuttuneen pääministeripuolueen huumassa.

Perjantaina äänestetään hallituksen luottamuksesta.

Jälleen uusi tukipaketti Kreikalle

Tiistai 28.2.2012

Valtioneuvoston tiedonannossa eduskunnalle Kreikan velkajärjestelyistä hallitus pitää Kreikan uutta lainapakettia perusteltuna. Kreikalle ollaan myöntämässä yhteensä 130 miljardin euron uusi tukipaketti.  

Myös keskusta hyväksyi Kreikalle tukipaketin hallituskaudellaan. Nyt näyttää vahvasti siltä, että uusilla tukipaketeilla Kreikan taloutta ei saada kuntoon. Koska aikaisemmatkaan talousavut eivät ole toimineet, mikä uudessa tukipaketissa olisi niin erityistä, että kreikkalaiset sen turvin saisivat taloutensa kohentumaan? Hyväksyessämme ensimmäisen tukipaketin meillä oli syytä uskoa, että Kreikka ryhtyy jämeriin talouden tervehdyttämistoimiin. Koska näin ei ole käynyt, vaan maa odottaa edelleen muiden maiden hoitavan Kreikan taloudenpidon kuntoon, lisärahan myöntäminen ei ole enää perusteltua. Takki ei ole kääntynyt, vaan päätökset tehdään niiden tietojen varassa, jotka kulloinkin ovat käytettävissä.

Toiseksi mistään ei selviä, mikä merkitys on Suomen tukipaketin yhteyteen neuvottelemilla vakuuksilla? Jos vakuudet ovat niin erinomainen asia kuin valtiovarainministeri Urpilainen on antanut ymmärtää, miksi mikään muu maa ei ole vaatinut samanlaisia vakuuksia itselleen?

EU-maat ovat yrittäneet nostaa Kreikkaa suosta. Raja alkaa tulla vastaan. Kreikan irrottaminen euroalueesta voi olla ainoa toimiva vaihtoehto. Vapaamatkustajiin euroalueella ei ole pidemmän päälle varaa.

Kreikan kansalaisille Kreikan talouden kuntoonsaattaminen merkitsee tiukkaa vyönkiristystä. Kreikkalaiset eivät kuitenkaan ole säästöpaineineen yksin, sillä suuria säästöjä täytyy tehdä useissa muissakin Euroopan maissa. Meillä Suomessa hallitus päättää ensi kuun kehysriihessä tarvittavista säästötoimista. Odotettavissa on mittavia leikkauksia. Noin kolmen viikon päästä selviää, mihin sinipunahallitus punakynällään iskee. 

Hallituksen historiallinen perusturvauudistus?

Perjantai 24.2.2012 klo 14.24

Keskusta toteutti hallitusvastuukaudellaan mittavat parannukset kaikkein pienimpiin äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoihin sekä sairauspäivärahoihin. Tuet nostettiin työmarkkinatuen tasolle, mikä merkitsi noin 160 euron lisätuloa kuussa pienituloisille perheille. Nostimme myös lapsilisää, yksinhuoltajakorotusta ja kotihoidontuen hoitorahaa. Lisäksi keskustan ansiosta Suomeen saatiin takuueläke, jonka turvin pienimmät eläkkeet nousivat yli 100 euroa kuussa.

Hallituskaudellamme lapsilisät, kotihoidontuki sekä pienimmät äitiys-, isyys- ja vanhempainrahat sidottiin indeksiin. Tällä halusimme varmistaa sen, että etuudet pysyvät yleisen hintatason kehityksen mukana.

Nykyinen sinipunahallitus mainosti suureen ääneen toteuttavansa historiallisen perusturvauudistuksen, kun työmarkkinatukeen ja työttömän peruspäivärahaan tuli 100 euron kuukausikorotus. Historiallisesta korotuksestaan hallitus tosin jätti pois pienimmät vanhempain- sekä sairauspäivärahat.

Hallituksen historiallinen perusturvauudistus ei kauaa ehtinyt lämmittää kansalaisia. Tämän aamun Hesari uutisoi, että hallitus harkitsee yhdeksi valtiontalouden säästökohteeksi sosiaalietuuksien indeksijäädytyksiä määräajaksi. Säästötoimet kohdennettaisiin näin ollen kaikista pienituloisimpiin suomalaisiin, sillä melkein kaikki sosiaalietuudet on sidottu indeksiin. Etuuksia nostetaan siis aina yleisen hintatason nousun verran. Keskustan läpi ajamat parannukset pienituloisille halutaan jyrätä Kataisen hallituksen toimesta.

Mihin hallitukselta unohtui hallitusneuvottelujen aikaiset lupaukset siitä, että köyhimmiltä ei leikata? Miten käy opintotuen indeksikorotuksen, jonka hallitus aikoi toteuttaa syksyllä 2014? Jäätyykö korotus ennen kuin se on ehtinyt tulla edes voimaan? Hallituksen päätökset ovat niin poukkoilevia, että on syytä kysyä, onko kuuden puolueen hallitus hukannut kokonaan suuntaviivansa?   

Lähidemokratia hautautuu jättikuntien alle

Perjantai 17.2.2012 klo 12.03

Maaseutukunnat etääntyvät päätöksenteosta suurissa kuntaliitoksissa. Samalla maaseutukuntien asukkaiden osallistuminen kunnan päätöksentekoon muuttuu, todetaan Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimuksessa. Luottamustehtävien sijaan maaseudun asukkaat osallistuvat projekteihin, talkoisiin tai erilaisiin aluetoimikuntiin.

Aluetoimikuntien roolia kritisoitiin tutkimuksessa toimikuntien toimenkuvan ja resurssien epäselvyydestä. Toimielimillä ei myöskään nähty olevan riittävää vaikutusta kaupungin todelliseen päätöksentekoon. Maaseudun asukkaat kokivat ongelmia myös tiedonkulussa toimielinten ja muun hallinnon välillä. Tutkimus tehtiin Seinäjoen, Salon ja Kouvolan kuntaliitoksista.

Tutkimustulokset vahvistavat julkisessa keskustelussa voimakkaana esillä ollutta näkemystä siitä, että maaseudun ääni ei kuulu riittävästi jättikunnissa. Kun uuteen kuntaan liitetään laajat maaseutualueet, ja alueilta ei välttämättä valita kunnanvaltuustoon kuin pari valtuutettua, jää maaseudun edustus minimaaliseksi kunnan päätöksenteossa. Lisäksi voi olla niin, että kunnan virkamiehet ja valtuutetut eivät välttämättä edes tunne olosuhteita kunnan maaseutualueilla kymmenien kilometrien päässä kuntakeskuksesta.

Kuntien maaseutualueille on kehitelty useita vaikuttamisen keinoja. Harmillisen usein vaikuttamismahdollisuudet jäävät näennäisiksi. Tämä taas turhauttaa maaseudun asukkaat, eikä lisää luottamusta päätöksentekijöitä kohtaan. Kun todelliset päätökset tehdään kaukana päätöksenteon kohteina olevista asukkaista, ei lähidemokratia enää toteudu. Lähidemokratia on perinteisesti kuulunut kunnalliseen päätöksentekoon Suomessa.

Hallitus on kuntauudistushankkeessaan puhunut lämpimästi lähidemokratian lisäämisestä suurkunnissa. Mitään konkreettisia ideoita uusista keinoista ei ole kuulunut. Sen sijaan useat kunta-alan asiantuntijat ovat ilmaisseet huolensa lähidemokratian hiipumisesta jättikuntien myötä. Paras tietämys alueen asioista on alueen asukkailla itsellään. Jättikunnilla eivät asukkaiden vaikutusmahdollisuudet kunnan asioihin tule lisääntymään.

Mistä niitä palveluita saa?

Torstai 9.2.2012 klo 10.12

Kuntaministeri lähtee maakuntamatkalle virkamiesten työryhmäpaperi kainalossa. Ei tullutkaan kuuden puolueen kuntauudistusesitystä. Hallitus käpertyy nyt virkamiesten selän taakse luikertelemaan meidän kansalaisten mielipiteitä. Niitä riittää!

Vaikka Suomeen perustettaisiin yksi kunta, perusasiat eivät sillä ratkeaisi. Kunnan tehtävä on järjestää kuntalaisilleen lakisääteiset peruspalvelut. Niitä ovat muun muassa päivähoito lapsille, peruskoulutus, vanhustenhoito ja terveyspalvelut. Vastapainoksi valtio antaa kunnille rahaa valtionosuuksina palveluiden järjestämiseksi.

Nyt esitellään vain kuntakarttoja. Paljon kiinnostavampaa olisi nähdä, miten ja missä niitä palveluita tuotetaan. Köyhien kuntien pakkoliitoksilla ei terveyspalveluita paranneta. Suuralueet ovat tuhoon tuomittuja kuntalaisten osallistumisen, demokratian ja taloudellisten säästötavoitteiden näkökulmasta. Keskittämisen ihannointi pakottaa väen, työpaikat, koulutuksen ja palvelut kasvukeskuksiin. Vastustan jyrkästi tätä kehitystä.

Kannatan kuntien välistä yhteistyötä. Mikään kunta tai kaupunki ei selviydy yksin tulevaisuuden haasteista. Useiden kuntien muodostamien sosiaali- ja terveyspalvelupiirien toimintaa on vasta koeponnisteltu. Monenlaisin tuloksin.

Pohjois-Pohjanmaalle kaavaillun viiden suurkunnan vaihtoehtona pitää olla palvelupiirimalli. Kuntaliitosten sijaan maakunta tulee jakaa alle kymmeneen peruspalvelualueeseen, johon on koottu koulutus, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä aluekehittäminen. Pohjois-Pohjanmaalle voidaan rakentaa myös erikoissairaanhoito koko maakunnan mallina. Pääpisteinä Oulu ja Oulainen.

Esitetty kuntauudistus muuttaa myös maakuntien jakoa. Keski-Pohjanmaa muodostuisi yhdestä suurkunnasta ja kaatuisi taatusti Pohjois-Pohjanmaan tai Etelä-Pohjanmaan maakuntaan ajan myötä. Koillismaalle kaavaillaan kolmen kunnan, Kuusamon, Taivalkosken ja Posion liitosta ja Posion suuntautumista Pohjois-Pohjanmaalle. Tämä on mielenkiintoista. Hallituksen vaalipiirijako menee tässä ristiriitaiseksi. On nimittäin esitetty, että Kuusamo ja Taivalkoski irrotetaan Lapin vaalipiiriin. Miten tässä nyt aiotaan menetellä?

Virkamiesten kuntauudistusesitys on unohtanut tyystin kuntalaiset ja paikallisdemokratian. Kunta on muutakin kuin palveluiden tarjoaja. Se on parhaimmillaan yhteisö, jossa jokainen kuuluu ja tulee kuulluksi. Kansalaisyhteiskunta on osallistuva, ei ylhäältä käskyjä odottava. Siksi kannustan nyt kaikkia keskustelemaan kuntauudistuksesta! Pääministeri Katainen on nimennyt hankkeen vuosisadan uudistukseksi. Olethan mukana.

Kataisen hallitus jatkaa roimia keskittämistoimia Puolustusvoimien uudistuksella

Keskiviikko 8.2.2012 klo 12.27

Tämän keskiviikon hallituksen esityksiä odoteltiin kauhistuneina. Aamupäivällä saimme Pohjois-Suomessa hieman huokaista. Pohjois-Suomesta ei näillä näkymin lakkauteta varuskuntayksiköitä. Rovaniemellä sijaitseva Lapin ilmatorjuntarykmentti liitetään kuitenkin Sodankylän Jääkäriprikaatiin. Massiiviset henkilökuntairtisanomiset koskettavat varmasti myös Pohjois-Suomen yksiköitä. Itä-Suomelle lakkautuslista oli lohduttomampi; Pohjois-Karjalan Prikaati on lakkautettavien varuskuntien listalla.

Pohjois-Pohjanmaalta viedään sitten viimeisetkin rippeet puolustusvoimista. Sotilaspiiri ja sotilassoittokunnat lakkautetaan. Torvien törähtelyä passaa nyt sitten lähteä kuuntelemaan Rovaniemelle tai etelään. Kutsuntojen, alueellisen maanpuolustuskurssituksen ja koulutuksen näkymät ovat synkeät.

Kaiken kaikkiaan hallitus aikoo lakkauttaa kuusi varuskuntaa tai joukko-osastoa. Lisäksi 1200 Puolustusvoimien työntekijää on irtisanomisuhan alla. Lisäksi 1000 henkilöä lähtee Puolustusvoimien palveluksesta pääsääntöisesti eläkeratkaisujen kautta.

Suomessa on tähän saakka vallinnut alueellinen puolustus. Koko maa on pidetty puolustuskykyisenä. Nyt kokoomusjohtoinen hallitus on muuttamassa tätä linjaa. Varuskuntien ja joukko-osastojen sekä massiivisten henkilökuntairtisanomisten vuoksi alueellinen puolustuskykymme heikkenee merkittävästi. Hämmästyttävää on myös se, että hallitus teki näin suuret Puolustusvoimia koskevat päätökset eduskuntaa kuulematta. Näin suuri uudistus olisi vaatinut taakseen laajan parlamentaarisen valmistelun. Lisäksi hallitus julkaisi tiedot itselleen suotuisana ajankohtana; presidentinvaalien jälkeen.

Varuskuntien konkreettinen läsnäolo alueella vaikuttaa suuresti varusmiesikää lähestyvien maanpuolustustahtoon. Kun varuskunta on näkyvillä ja kuuluvilla, varusmiespalvelukseen astuminen on useimmille itsestäänselvyys. Varuskuntien ja joukko-osastojen lakkauttamisella on suora vaikutus maanpuolustustahdon laskuun.

Hyvin nopeasti kokoomus unohti presidentinvaaleissa ilmaisemansa huolen koko Suomen yhtenäisyydestä ja hyvinvoinnista. Varuskuntien lakkautukset aiheuttavat alueille suuren työttömyyspiikin sekä taloudellisen hyvinvoinnin laskun. Kataisen hallitus repii Suomea kahtia hyväosaiseen etelään ja kurjistuvaan muuhun Suomeen. Tällä tahdolle keskustan pitää olla vastavoima.

Takaisin päiväjärjestykseen

Maanantai 6.2.2012 klo 9.32

Suomi sai presidenttinsä. Odotettu lopputulos ei suurempia tunteita herättänyt. Sauli Niinistö nappasi presidentinlinnan avaimet nyt kuudeksi vuodeksi, ja antoi aktiivipoliitikon elkein isoja lupauksia olla koko kansan presidentti. Se nähdään.

Äänestysaktiivisuus oli alhainen. Illan mittaan sitä seliteltiin kovilla pakkaskeleillä ja vastakkainasettelun puuttumisella. Mitä pohjoisemmaksi tultiin, sitä laiskemmin äänestettiin. Pitää pureksia syitä lähipäivinä vielä tarkemmin.

Eduskunnassa palataan valtiopäiville. Maanantaina on edessä rutiinivalinnat ryhmien puheenjohtajistoon ja puhemiesten vaalit. Tiistaina juhlalliset valtiopäivien avajaiset, ja keskiviikkona valiokuntien kokouksia ja täysistunto hallituksen esityksistä. Arki koittaa Arkadianmäelläkin.

Asioita politiikasta ei ainakaan puutu. Ministerit ovat saaneet useita uudistuksia jo esittelymuotoon. Puolustusvoimien säästölista saadaan lähipäivinä ja Virkkusen kuntauudistuksen linjauksia odotetaan innolla.

Seinäjoella sanottua

Keskiviikko 1.2.2012 klo 16.07

Keskustan eduskuntaryhmän talvikokous Seinäjoella keskittyi ruotimaan tulevia poliittisia vääntöjä. Suurin keskustelu käytiin kuntauudistuksen linjauksista. Otettiin asiasta myös kantaa. Lue ajatuksia uutisten kannanotosta. Hallituksen ja erityisesti kokoomuksen kaavailema kuntien lahtaaminen ei ole ratkaisu kuntapalveluiden saatavuuteen.

Muuten ruodittiin presidentinvaaleja positiivisin ajatuksin. Vaikka toinen kierros käydään ilman Väyrystä, tulkittiin vaalitulos Paavon voitoksi. Suupielet keskustavaikuttajilla ovat nyt ylöspäin ja tekemisen meininki tarttuu.

Tiistai-iltana koko eduskuntaryhmä jalkaantui Etelä-Pohjanmaan kuntiin. Olin itse kahvittelemassa ihmisiä Seinäjoen kauppakeskuksessa yhdessä Mari Kiviniemen ja Antti Kaikkosen kanssa. Vielä illasta puhuttiin politiikkaa Nurmossa samalla kokoonpanolla.

Tästä se taas istuntokausi pian lähtee käyntiin. Asioita, selvitettäviä kysymyksiä, tapahtumia ja puheita riittää!

Ensimmäisen kierroksen jälkeen

Maanantai 23.1.2012

Tapahtumarikkaan vaali-illan jälkeen on ollut aikaa purkaa presidentinvaalien tuloksia. Onnittelut kaksikolle Niinistö ja Haavisto. Oma ehdokkaani Väyrynen jäi täpärästi rannalle. Tietysti harmittaa.

Paavon menestyminen tuntuu kuitenkin hyvältä. Vaalityössä aistin, että väki innostui aidosti Väyrysen sanomasta ja porukalla oli tekemisen meininki. Paavo oli aidoimmillaan tiukoissa vaalitenteissä ja osasti höystää politiikkaan myös huumorilla positiivista mielialaa. Keskusta palasi taas mukaan kärkikahinoihin. Auringonlaskua voi povata nyt sosiaalidemokraateille, joilla vaalit menivät totaalisesti penkin alle.

Oulun vaalipiirissä Väyrynen keräsi 35:n prosentin kannatuksen. Siis kaksi kertaa paremman, kuin koko valtakunnan kannatus oli. Luvut kertokoon puolestaan hänen suosiostaan pohjoisessa. Sitä löytyy. Erityisen iloinen olen Paavon menestymisestä Oulunseudulla. Antaa hyvän pohjan ponnistella seuraavia kunnallisvaalien koitoksia kohti.

Kiitos äänestäjille ja lämmin kiitos vaalityössä uurastaneille!

Mitä minä ja muut Väyrysen kannattajat teemme presidentinvaalien toisella kierroksella? Äänestetään. Ketä? Se jää vielä tarkempaan harkintaan.

Politiikalla on väliä

Torstai 19.1.2012

Tunnelma vaalikentällä on kutkuttava. Suomelle valitaan presidenttiä ja peli on vielä täysin kesken. Ennakkosuosikeista ja gallupeista huolimatta uskon, että kansa tekee itsenäisesti päätökset ehdokasvalinnastaan.Sellainen kutina on, että toinen kierros tarvitaan ja peli kovenee. Päästään keskustelemaan presidentin valtaoikeuksiin kuuluvista asioista ja ottamaan kaksintaistelussa mittaa toisista. Mielenkiintoista.

Koko tammikuun ajan olen ollut kuntakierroksella. Presidentinvaalien lomassa hihasta nykäisijöitä on ollut liikkeellä. Utajärvellä kyselivät, että onko ministeri Virkkusen kuntauudistus EU:n pakottama. Kyllä meillä kotitekoisestikin hullutuksia riittää. Nyt on viisasta miettiä kuntien, maakuntien ja valtion roolia tarkasti. Kuntia yhdistämällä velat eivät muutu saataviksi. Väestö ikääntyy, palvelutarpeet kasvavat ja lompakossa on kolikon mentävä reikä.

Nyt jos koskaan Keskustalla on asiaa. Alkuvuodesta saadaan kuntauudistuksen lisäksi pöydälle puolustusvoimien leikkauslistat ja ammattikorkeakoulutuksen säästöeistykset. Mielenkiintoista palapeliä on luvassa myös hallituksen budjettiriihen linjaksilla. Mitä veroja kiristetään, kuinka paljon ja mistä leikataan? Kuuden puolueen punainen lanka tuntuu olevan keskittäminen - kaikessa.

Paltaan vielä presidentinvaaleihin. Olen viikonvaihteen aikana tavattavissa Pudasjärven ja Pyhäjärven välillä. Ehdokas Väyrynen on hyvässä iskussa ja nosteessa. Meidän Pohjois-Suomen ihmisten on syytä lähteä äänestämään. Paavo on kokenut, ammattitaitoinen ja pohjoisen poikia. Annetaan vaalikuumeen nousta!

Paavon bussissa on tunnelmaa

Tiistai 10.1.2012 klo 12.57

Maanantaina kiersimme maakuntaa Mari Kiviniemen ja Tapani Töllin kanssa presidenttiehdokkaamme Paavon vaalibussilla. Ihmiset olivat lähteneet joukolla liikkeelle. Bussi täyttyi pysähdyspaikoilla iloisesta tunnelmasta heti saavuttuamme.

Ehdokas itse ei tällä kertaa ollut bussikiertueella mukana, mutta on taatusti kiertänyt Suomea viimeisten kuukausien aikana enemmän kuin kukaan muu ehdokkaista. Paavo haluaa pitää koko Suomen asioista huolta. Kehittyvät kaupungit ja elinvoimainen maaseutu ovat meidän kaikkien suomalaisten etu. Nykyisin vallalla olevaa keskittämispolitiikkaa Paavo vastustaa jyrkästi. Presidenttinä Paavo tulisi tekemään kaikkensa, että alueellisen eriarvoisuuden kasvu Suomessa saataisiin pysäytettyä.

Paavo on saanut kansan liikkeelle. Yleisötilaisuudet joka puolella Suomea keräävät innostuneita kuulijoita paikan päälle. Vaalien ennakkoäänestys alkaa huomenna keskiviikkona. Äänestetään yhdessä Paavo toiselle kierrokselle ja sitä kautta Suomen presidentiksi. Numerolla neljä!

Vaalikuume nousee

Tiistai 3.1.2012

Voi pojat mitkä vaalit meneillään!

Pohjois-Pohjanmaalla nähtiin sellainen vaalijuhla uuden vuoden päivänä, että on meikäläisellä vieläkin sulateltavaa. Väkeä tulvi ovista ja ikkunoista katselemaan, kuuntelemaan ja kannustamaan Paavo Väyrynen vaalivoittoon. Tuhatpäinen yleisö on valjastettu lopputaistoon. Ja toisella kierroksella nähdään!

Käytin maakunnallisessa vaalijuhlassa tervetulopuheen. Erityistä esilämmittelyä tai esittelyä ehdokkaamme Paavo ei tarvitse. Siksi tunnettu ja kokenut raskaan sarjan politiikan tekijä hän on. Väyrynen on pitkäaikaisin ulkoministeri ja pitkään valtioneuvostossa toiminut. Hänen taitojaan ulko-, ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä on arvostettu ja kiitelty.

Vuosien myötä Paavoon on tarttunut myös ripaus letkeyttä ja huumorimieltä. Arvostan hänen kokemusta, mutta ennen kaikkea reipasta elämänasennetta ja tulevaisuudenuskoa. Itse presidenttiehdokas väitti olevansa elämänsä kunnossa ja nuortuvansa vain kampanjan myötä. Pitää muuten sivustaseuranneena paikkaansa.

Väyrysen vaalibussi kiertää ympäri Suomen. Bussi saapuu Pohjois-Pohjanmaalle ensi viikon alusta. Tule juttelemaan kanssamme ja juomaan presidentinvaalikahvit. Löydät aikataulun tapahtumalistasta.

Rauhaisaa Joulun aikaa!

Keskiviikko 21.12.2011

Tästä se lähtee.... Joulun viettoon laskeutuminen. Saatiin juuri viimeiset budjettiäänestykset valmiiksi. Eduskunta hiljenee ja me edustajat kirmaamme maakuntiin.

Kulunut vuosi on ollut varsin värikäs. Eduskuntavaalien jälkeen kasattu kuuden puolueen hallitus ei ole eurokriisin lisäksi vielä joutunut tulikasteeseen. Hieman ensimakua on maisteltu muun muassa kuntauudistuksen ja ammattikorkeakoulutuksen linjauksista. Kun helmikuu koittaa, on eduskunnassa aivan toinen talouskurjuus edessä. Siitä synkempää analyysia vasta uuden vuoden puolella.

Oppositioelämään on totuteltu oikein urakalla. Vastalauseita, eriäviä mielipiteitä ja asioihin perehtymistä on harjoitettu aivan kiitettävästi. Maakunnasta on saatu paljon evästystä asioiden edistämiseksi. Viestikapula on kulkenut puolin ja toisin.

On aika hiljentyä Joulun viettoon. Piparkakun ja glögin tuoksu pääsee valloilleen. Tulisipa valkea Joulu!

Hyvää Joulun aikaa ja parhainta uutta vuotta 2012!

Poimintoja päivän budjettikeskustelusta

Perjantai 16.12.2011 klo 14.08

Hallituksen ja keskustan väliset politiikan suunnan erot näkyivät jälleen hyvin tämän päivän täysistunnon budjettikeskustelussa opetusministeriön hallinnonalasta. Hallituksen riveistä vakuutetaan, että hallitus haluaa huolehtia koko Suomen elinvoimaisuudesta ja kaikkien suomalaisten hyvinvoinnista. Seuraavassa lauseessa todetaan kuitenkin faktatietona, että pienet ammattikorkeakouluyksiköt kiihdyttävät väestön muuttoa kasvukeskuksiin. Näin ollen niiden aloituspaikkojen supistaminen ja jopa koko yksiköitten lakkauttaminen on hallituksen mukaan välttämätöntä. Hyvin erikoinen näkemys, jolle tuskin löytyy vastakaikua maakunnista.

On täysin resurssien hukkaamista asettaa vastakkain Etelä-Suomen ja muun maan koulutustarpeita. Kun taataan ikäluokkia vastaava määrä aloituspaikkoja maakuntiin, maakunnan nuoret eivät ole kuormittamassa muutenkin ruuhkaisia Etelä-Suomen koulutuspaikkoja.

Pienten lukioiden kohtalo on vaakalaudalla. Esimakua hallituksen linjauksesta pienten lukioiden tulevaisuudesta saimme tänään budjettikeskustelussa, kun hallitusriveistä todettiin useaan otteeseen pienten lukioiden syövän suurten lukioiden voimavaroja. Teknologian huippuosaajamaa Suomi voisi pienten lukioiden lakkauttamisten sijaan kehittää entisestään etälukiotoimintaa teknologian ja etäyhteyksien mukanaan tuomien uusien mahdollisuuksien avulla. Näin pienten lukioiden oppilaille taattaisiin tasavertaiset opiskelumahdollisuudet, eivätkä he olisi lisäämässä suurten lukioiden jo ennestään suuria ryhmäkokoja.

Euron taitekohdassa

Keskiviikko 14.12.2011 klo 12.40

Euroalue elää historiansa vaikeinta kriisiä. EU-maat ovat pitäneet yllä liian korkeaa elintasoa velkarahan turvin. Kilpailukykymme on heikentynyt. Lisäksi osa jäsenmaista on pelannut täysin omilla säännöillään yhteisellä pelikentällä. Rahaliitossa on mukana taloudeltaan hyvin heterogeenisiä maita. Yhteisten sääntöjen noudattaminen on ollut mahdotonta.

Suomi on sinnikkäästi puolustanut asemaansa EU-kentällä. Taloutensa hyvin hoitaneen maan kuuluukin edellyttää talouden kuntoonsaattamista omin voimin myös muilta mailta. Tukipaketeilla Kreikalle, Portugalille ja Irlannille ei ole saatu toivottuja ratkaisuja aikaan. Kriisi on vain levinnyt muihin maihin, kuten Italiaan. Lisärahalla kriisiä ei voiteta, ainoastaan pitkitetään.

Viime viikon EU:n huippukokouksessa otettiin askelmerkkejä kohti liittovaltiota, kun rahaliittoa tiivistettiin kohti talousliittoa. En hyväksy liittovaltiokehitystä, eikä Suomen pidä lähteä missään nimessä mukaan toimiin, joilla supistetaan entisestään jäsenmaiden talousvaltaa.

Tiedottaminen EU:n talouskriisistä on ollut niin vaikeaselkoista, että en yhtään ihmettele, jos kotisohvilla on jo luovuttu kriisin seuraamisesta. Tarvitaan selkeämpää ja yksinkertaistettua tietoa kriisin hoidosta, jotta voimme välttää turhaa pelkoa ja epätietoisuutta suomalaisten keskuudessa.

Työmatkakuluvähennyksellä kannustetaan työn vastaanottamiseen

Perjantai 9.12.2011 klo 14.07

Epävarmoja aikoja

Torstai 8.12.2011

Itsenäisyysjuhlat on juhlittu ja palattu päivän agendaan. Isänmaallista otetta tarvitaankin nyt euro-ongelmien ratkaisuun. Kuin paniikin omaisesti eduskunnassa suuri valiokunta kokoontuu aika ajoin. Kyhäillään, mietitään mitä päätetään ja etsitään eväitä Suomen kannaksi Euroopan isompiin pöytiin.

Kaikki sitä nyt hokevat: eletään saranavaihetta. Annetaanko isommille euro-maille enemmän päätösvaltaa? Joudutaanko Suomen vastuita lisäämään entisestään? Mitä meidän oma perustuslaki sanoo päämiestemme päätösvallasta? Ollaanko menossa hivuttaen kohti liittovaltiota, jossa niin lainat kuin saatavatkin ovat yhteisiä?

Perjantain ja lauantain aikana tehdään taas merkittäviä päätöksiä. Huippukokouksessa ostetaan aikaa, mutta tuskin päästään nykyisen akuutin kriisin hoitoon. Yli varojensa eläneet kansantaloudet, kuten Kreikka ja Italia on laitettava selkä seinää vastaan. Maiden taloudet on saatava kuntoon omilla päätöksillä.

Perussuomalaisten oiva ratkaisu - irti EU:sta ja irti Eurosta, ei sekään ole aivan helppoa. Juuri tänään kuulimme uutiset Suomen viennin rajusta romahduksesta. Tuotteemme ja raaka-aineemme käyvät yhä huonommin kaupaksi. Sisämarkkinoihinkaan ei voi käpertyä. Tiistain välikysymyskeskustelusta on odotettavissa sangen värikästä. Silloin aiheena on euro-asiat.

Keskustan verolinja on oikeudenmukainen

Perjantai 2.12.2011 klo 12.23

Eduskunnan torstain kyselytunnilla käytiin kiivasta keskustelua hallituksen verolinjasta. Linja on epäoikeudenmukainen, sillä ansiotuloveron kevennyksestä hyötyvät eniten suurituloiset ja kaikille välttämättömien hyödykkeiden verotus pidetään korkealla.

Hallituksen riveistä vakuutettiin, että hallitus tekee veronkorotuksia kohteisiin, joiden kulutukseen jokainen voi itse vaikuttaa: alkoholiveroon, tupakkaveroon sekä makeisveroon. Nämä veronkorotukset ovat erittäin kannatettavia. Näiden korotusten lisäksi tarvitaan kuitenkin veropäätöksiä, joilla on todellinen vaikutus keskivertokansalaisen arkeen. Jättämällä alkoholi-, tupakka- tai makeisostokset tekemättä ei vielä keskivertokansalaisen talous merkittävästi kohennu.  

Keskusta tekisi korotuksen arvonlisäveroon. Korotus olisi oikeudenmukainen, sillä tavaroiden ja palvelujen kuluttamisesta täytyy olla valmis maksamaan hieman enemmän. Ruoan arvonlisäveroa on sen sijaan laskettava 13 prosentista 9 prosenttiin, jotta verotaakkaa ei sysätä liikaa pienituloisten maksettavaksi. Myös polttoaineiden verotusta on laskettava. Hallituksen polttoaineiden veronkorotuksen joutuvat nyt maksamaan ne työmatka-autoilijat, jotka asuvat toimimattomien julkisen liikenteen yhteyksien päässä. Myös yrittäjille polttoaineiden veronkorotukset ovat kestämättömiä. Kun vielä haja-asutusalueen joukkoliikennetukia leikataan rajusti, ovat polttoaineiden veronkorotukset kestämättömiä.

Hallitukselta tarvittaisiin nyt pikaista suunnanmuutosta talouspolitiikassa, jotta taloutemme sopeutuisi maailmantalouden tilanteeseen. Hallitus ei kuitenkaan aio muuttaa linjauksiaan muun muassa ansiotuloverojen kevennyksestä, joka on täysin kestämätön päätös nykyisessä talousmyllerryksessä. Eikä hallitus aio lisätä suomalaisten työllisyyttä lisääviä toimia, jotka puuttuvat hallitusohjelmasta lähes täysin. Sen sijaan hallitus aikoo tarkkailla taloustilannetta uudelleen ensi maaliskuussa kehysriihessä. Kuinka myöhässä silloin olemmekaan reagoimaan tilanteeseen, joka olisi vaatinut toimia jo tänään?

Sopu saatiin

Tiistai 29.11.2011 klo 12.16

Raamisopimus saavutettiin. Etenkin nyt, kun taantuman merkit ovat vahvat, sopimuksen aikaansaaminen oli erityisen tärkeää. Pienelle Suomelle työtaistelujen vaikutus talouteen on suuri. Vienti olisi hiljentynyt entisestään, ja siihen meillä ei ole varaa. Valtiolle sopimuksen saavuttaminen maksaa yli 400 miljoonaa euroa. Sopimukseton tila olisi kuitenkin tullut vielä kalliimmaksi. Suomalainen sopimisen kulttuuri on edelleen voimissaan.

Kataisen hallitus joutui perumaan päätöksensä vuorotteluvapaan korvausten heikkenemisestä yhtenä ehtona sopimuksen saamiselle. Jo oli aikakin luopua täysin työelämän kehittämistavoitteiden vastaisesta päätöksestä.

Sopimukseen sisällytetty isyysvapaan pidennys ja vapaan käytön joustavoittaminen tuovat isien asemaan perheessä parannusta, ja helpottavat äitien töihin paluuta.

Paljon tärkeitä työelämän kipukohtia jäi kuitenkin vielä ratkottavaksi. Raamisopimuksesta puuttuvat esimerkiksi samapalkkaisuuden edistämistoimet. Vielä 2010-luvullakin naisten euro vastaa miesten 1,18 euroa. Kataisen hallitus ei ole ottanut palkkatasa-arvon edistämistä asialistalleen, sillä hallitusohjelmasta ei löydy konkreettisia toimia asian eteenpäinviemiseksi.