Liian kiltti Kokoomukselle

Keskiviikko 23.11.2011

Sanomalehti Kaleva julkaisi tänään oman pääministerigallupin. Kataiseen ollaan jokseenkin tyytyväisiä, mutta matkaa on esimerkiksi edeltäjä Matti Vanhasen kiitettävään tasoon. Pääministeri Katainen onkin nyt tulikasteessa. Keskustan suojaisa syli on muuttunut kuuden puolueen taistelutantereeksi.

Omista kommenteistani saa kieltämättä hieman liian ruusuisen kuvan kokoomuksen harjoittamasta politiikasta. Jutun kirjoittaja Antti Ervasti jätti sanomisistani sen oleellisimman pois: Kokoomuksen politiikan rajuimmat linjaukset eivät näy vielä ihmisten arjessa. Antaapas ajan kulua, kun huudellaan kuntapalveluiden, koulutuspaikkojen ja teiden kunnossapidon perään meidänkin maakunnassa. Leikkauslistat ovat tulossa ja euro-politiikkaakin hoidetaan holtittomasti.

On käsittämätöntä, että pääministeri Katainen kuittaa kaikella tyyneydellä oman hallituksen ministereiden linjaukset. Hän puolustaa kuntaministeri Virkkusen kuntauudistusta vimmatusti, vaikka kuntakapina on liekeissä. Opetusministeri Gustafsonin ammattikorkeakoulutuksen alasajo ei näytä sekään hetkauttavan. Mitä mieltä mies on demareiden historiallisesta perusturvan uudistuksesta kohdistuen vain työttömyysrahojen nousuun? Ovatko Suomen vakuudet ja takaukset kunnossa euroalueen suhteen?

Olipa hallituksessa tai pääministerinä kuka tahansa, aika jota elämme on haastava. Nyt tarvitaan erityisen tarkkaa politiikkaa ja johtajuutta tehdä oikeita ratkaisuja. Me Keskustasta olemme antaneet ja annamme vaihtoehtoja päätöksentekoon. Takuuvarvasti!

Tiukkuutta ja niukkuutta

Tiistai 22.11.2011

Eduskunnassa on keskusteltu tänään villkkaasti hallituksen ensi vuoden talousarvioesityksen täydentämisestä. Vain pientä näpertelyä. Ajassa, jossa maailmantalous ja Suomen talous elää myllerryksessä. Sanovat, että mennään sillä suunnitelmalla, joka Säätytalolla saatiin hallitusneuvotteluissa aikaan. Odottavat edelleen talouskasvun jatkuvan lähes kahden prosentin luokkaa. Ministerit elävät laput silmillä.

Toki valtionvarainministeri Urpilainen totesi, että "voi olla lähiaikoina tarvetta tarkistaa ensi vuoden budjettilukuja". Joulupukkiako Kataisen ja Urpilaisen joukot odottavat pelastajakseen?

Nyt tarvitaan pikaisia keinoja taloustaantuman estämiseen. Työllisyyttä on edistettä aivan muilla keinoin kuin nostamalla työttömyys- ja ansiosidonnaisten päivärajojen tasoa. Lisätulojen suhteen hallitus on ajautumassa tuuliajolle: arvonlisäverot, tuloverot ja työurat on pelattu pois ratkaisukeinoista puhtaasti poliittisista syistä.

Mitä vaihtoehdoksi? Tulemme nimittäin näkemään vielä tämän vuoden puolella hallituksen esityksen menojen leikkauksista. Juustohöylällä budjetti saadaan varmasti kuriin, mutta velkaantumisen kierre syvenee. Väärästä höylätty se vasta kalliiksi tulee. Otetaampa esimerkiksi vaikkapa sosiaaliturvan leikkaukset.

Odotan pikaisesti pääministerin johdolla laadittua valtion budjetin realistista tarkistamista tulevalle vuodelle. Pienet siirrot eivät nyt ole avuksi.

Keskusta on yrittäjän asialla

Torstai 17.11.2011 klo 15.37

Keskusta on yrittäjien asialla. Ei vaan sanoissa, vaan myös teoissa. Rustasimme tällä viikolla kasaan kasvuohjelman, joka sisältää monia konkreettisia toimia yrittäjien työskentelyolosuhteiden parantamiseksi. Yrittäjyyden ongelmista suurimpina nousevat lähestulkoon jokaisessa keskustelussa esille vanhemmuuden kustannusten jakautuminen epätasa-arvoisesti sekä ensimmäisen työntekijän palkkaukseen liittyvät suuret riskit.

Keskusta on valmis tukemaan yksityisyrittäjien palkkausmenoja lain turvin ensimmäisen vieraan työntekijän aloittaessa yrityksen palveluksessa. Suomen 260 000 yrittäjästä 65 prosenttia on yksityisyrittäjiä. Suomen talous nojaa pitkälle heidän työhönsä ja menestykseensä. Palkkakustannusten pelossa yksinyrittäjät eivät useinkaan uskalla lähteä kasvattamaan liiketoimintaansa, vaikka heillä muuten olisi siihen halukkuus.

Etenkin naisvaltaisilla aloilla ensimmäisen työntekijän palkkaaminen koetaan liian kalliiksi mahdollisen äitiyden mukanaan tuomien kustannusten pelossa. Keskustan mallissa vanhemmuuden kustannukset jaetaan valtion, molempien vanhempien ja työntekijän kesken.

Palkkaustuen ja vanhemmuuden kustannusten jakamisen lisäksi starttirahasta on tehtävä houkuttelevampi, jotta pieniä yrityksiä syntyisi lisää. Vain yritystoimintaa ja yrityksiin työllistymistä tukemalla selviämme tämän hetken talouden pyörremyrskystä ja haasteista.

Kohti piirikokousta

Perjantai 11.11.2011 klo 10.59

Koko viikon aikana olen saanut tekstiviesteillä, puheluilla ja sähköposteilla loistavaa palautetta maakunnasta: PAAVO ON POP!

Presidenttiehdokkaamme on kiertänyt lähes kymmenkunta kuntaa päivässä kuluvan viikon aikana Pohjois-Pohjanmaalla. Väkeä on ollut liikkeelä enemmän kuin useisiin kokoustiloihin on edes sisään mahtunut. Kaikki haluavat nähdä ja kuulla itse Paavon livenä.

Väyrynen on mukana myös lauantain Pohjois-Pohjanmaan piirikokouksessa Pudasjärvellä. Poliittisessa keskustelussa saadaan tykittää vapaasti aihepiiristä jos toisesta. Kyllä meillä keskustelua riittää. Siksi paljon ihmeteltävää Kataisen ja Urpilaisen hallitus meille antaa. Kritiikin lisäksi annamme oman vaihtoehdon asioiden edistämiseksi.

Siis.... Lauantaina kaikki kipin kapin piirikokoukseen. Paikalla on järjestöväkeä, kuntapäättäjiä ja valtakunnan politiikkoja ympäri maakunnan.

Pohjois-Pohjanmaa täynnä mahdollisuuksia

Tiistai 8.11.2011 klo 15.39

Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät vietettiin jälleen perinteisesti marraskuun ensimmäisenä maanantaina ja tiistaina. Meidän on syytä olla ylpeitä monien mahdollisuuksien maakunnastamme. Meillä on maan nuorin väestö, rikkaat luonnonvarat ja maankuulut innovatiiviset ja ahkerat ihmiset. Valtiovallan on omalta osaltaan tultava toimenpiteillä mukaan kehittämään maakunnastamme entistä parempi paikka asua, opiskella ja tehdä työtä. Ohjelmiin ja julistuksiin on saatava konkretiaa.

Pohjoisen uusi tuleminen on alkanut. Kaivokset, ydinvoima, uusiutuva energia ja matkailu tulevat työllistämään tulevaisuudessa tuhansia uusia työntekijöitä ja tuovat alueille elinvoimaa. Suomalaisten yritysten tulee olla heti valmiina tarttumaan uusien hankkeiden mukanaan tuomiin työmahdollisuuksiin, jotta työt eivät valu ulkomaisiin yrityksiin. Alueen koulutustarjonnan on elettävä muutoksessa mukana. Totuus on kuitenkin se, että uusien koulutusohjelmien markkinointi opiskelijoille vie aikaa, ja ensimmäiset uudelta koulutuslinjalta valmistuneet saadaan työelämän käyttöön vasta vuosien kuluttua. Ovatko silloin työelämän tarpeet jo muuttuneet? Tähän täytyy löytää joustavampia ratkaisuja.

Pohjoisen mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii vahvaa ja sitoutunutta pohjoisen politiikkaa. Radat, satamat, tiet ja tietoliikenneyhteydet on oltava moitteettomassa kunnossa. Liikenneministeri Kyllösellä on hyvin tiedossa tarpeemme ja investointien tuottavuus.

Hallitus toteuttaa kuntauudistuksen valtavalla kiireellä. Valitettavasti uudistuksen keskiössä näyttää olevan keskittäminen ja suuruuden ihannointi. Kuntaministeri Virkkuselle tullaan viemään maakunnastamme vahva viesti: se, mikä sopii Oulun seudulle, ei välttämättä toimi Koillismaalla tai Siikalatvalla. Pitkien etäisyyksien maakuntaa ei kehitetä rakentamalla maakuntaan muutama suuri keskus, vaan muutos pitää lähteä eri alueiden erityisolosuhteiden tuntemuksesta ja tarpeista. Kuntauudistuksen keskiössä täytyy olla se, että kuntalaisille turvataan laadukkaat peruspalvelut kohtuullisen matkan päässä.

Hallitukselta on syytä odottaa toimia pohjoisen Suomen hyväksi, mutta suurimmat tekijät paremman Pohjois-Pohjanmaan puolesta olemme me maakunnan ihmiset. Vain yhdessä tekemällä saamme muutoksia aikaan.  

Keskusta panostaa työllisyyden kasvuun

Keskiviikko 2.11.2011 klo 13.43

Tänään eduskunnan täysistunnon käsittelyssä on keskustan eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetti. Budjetin käsittely liittyy eduskunnan toimintatapojen uudistuksiin. Tällä vaalikaudella voimaan tulleen käytännön avulla oppositiolla on vahvempi asema budjetin täysistuntokäsittelyssä.

Keskusta haluaa laskea ruoan arvonlisäveron 13 prosentista 9 prosenttiin. Keskustan johdolla ruoan arvonlisäveroa laskettiin vuonna 2009 17 prosentista 12 prosenttiin. Tämän jälkeen yleisen arvonlisäveron yhden prosenttiyksikön korotuksen seurauksena ruoan verokanta on noussut 13 prosenttiin. Vuoden 2009 tutkimusten perusteella voimme todeta, että ruoan verotuksen alentaminen siirtyy ruoan hintoihin, eikä jää kauppiaille. Ruoan verotuksen keventäminen on kädenojennus etenkin pienituloisille sekä lapsiperheille, joille ruokakulut muodostavat yhden suurimmista menoeristä.

Keskusta on valmis korottamaan yleistä arvonlisäverokantaa 25 prosenttiin, sillä kukin voi itse päättää, kuinka paljon tarvitsee eri tuotteita ja palveluja. Myös ympäristön hyvinvoinnin näkökulmasta meidän täytyy olla valmiita hillitsemään kulutustamme.

Keskustan johdolla Suomi selvisi suhteellisen hyvin vuosien 2008-2009 taantumasta etenkin onnistuneiden talouden elvytystoimien ansiosta. Nyt samantasoisiin toimiin ei ole taloudellisia edellytyksiä, ja sen vuoksi keskusta panostaa uusien työpaikkojen luomiseen vaihtoehtobudjetissaan. Emme tee lyhytnäköisiä leikkauksia esimerkiksi kotitalousvähennykseen tai korota lehtien arvonlisäveroa, sillä näillä päätöksillä hallitus vie työpaikan jopa tuhansilta suomalaisilta. Synnytämme uusia työpaikkoja yrittäjämyönteisellä budjetilla, ja sijoitamme muun muassa uusiutuvaan energiaan ja muihin luonnonvaroihin sekä kotimaiseen ruokaan. Teemme kaikkemme työvoiman kysynnän kasvun eteen. 

Paavo presidentiksi

Lauantai 29.10.2011

Keskustan puoluekokous taputtaa yksimielisesti Paavo Väyrysen presidenttiehdokkaaksi. Paavo ei erityisiä esittelyjä kaipaa - hän on ollut monessa mukana ja tunnettu. Keskustan kunniapuheenjohtaja, tohtori ja kokenut valtiomies sopii mainiosti tasavaltamme keulakuvaksi.

Kokemusta ja osaamista Väyryseltä ei puutu. Hänet lasketaan pitkäaikaisimpiin ministereihimme ja rautaisen kokemuksen omaavaksi politiikoksi. Silti hän on koko kansan Paavo - tiukasti tämän päivän menossa mukana. Iän karttuessa mukaan on tullut tervettä sarkasmia menneistä kokemuksista.

Tammikuun ensimmäinen presidentinvaalikierros tulee nopeasti. Haastankin siskot ja veljet niin oikelta kuin vasemmalta vaalityöhön. Kamppanja näkyy kaikkialla - ehdokas tukijoukkoineen kiertää maata uskomattomalla tahdilla. Tule mukaan!

Paavo- koko Suomen presidentti!

Puhetta homekouluista ja postista

Perjantai 28.10.2011

Viikon aikana on esiintynyt paljon jupinaa homekouluista. Syystäkin. Arvioilta tuhannessa koulussa kärsitään sisäilmaongelmista. Pohjanmaalla oppilaat olivat nousseet koulukapinaan ja lakkoilleet oikeuksiensa puolesta. Totta vieköön opiskelijat ovat ansainneet turvallisen kouluympäristön, johon homeiset koulunurkat eivät kuulu.

Kapinaa on eduskunnassakin. Lasten, opettajien ja vanhempien huoleen kosteus- ja homeongelmaisista kouluista hallitus kuittaa ensi vuoden talousarviossa viidellä miljoonalla eurolla. Summalla saadaan hädin tuskin avustettua muutaman koulun korjauksia. Kuluvana vuonna on ollut käytössä 36 miljoonaa euroa koulujen kosteus- ja homevaurioiden korjausavustuksiin.

Kyselytunnilla tivasin asiaa opetusministeriltä, mutta lisäeuroja ei ole tulossa. Puhuivat kauniisti toivotalkoista ja ......

Itellan päätös lakkauttaa postikonttoreita ja asiamiesposteja oli myös kyselytunnilla esillä. Ministeri Kiuru kuittasi huoleni toteamalla, että yleispalveluvelvoite pitää: jokaisessa kunnassa säilyy yksi postipiste. Niin.... hallituksen esittämän  kuntauudistuksen jälkeen niitä tarvittanee vain satakunta. Palvelut tuntuvat karkaavan yksi toisensa jälkeen kymmenien kilometrien päähän. Tämä ei ole oikea kehityssuunta! 

Kuntavierailulla Raahessa

Tiistai 25.10.2011 klo 9.37

Olin maanantain liikenteessä Raahessa koko päivän kollegani Inkeri Kerolan kanssa. Mukaan mahtui yrityskäyntiä, kaupungin ajankohtaisia asioita ja järjestöväen tapaaminen. Touhukas päivä.

Kyllä me suomalaiset syödään ainakin täällä pohjoisessa leipää. Uutiset kertovat karppausinnosta ja leipomoiden lakkautuksista. Ainakin Pulla-Pirtillä tehdään myyntiennätyksiä. Ovat tuotteistaneet oman karppileivänkin. 

Raahen kasvu ja kehitys tekivät vaikutuksen. Kultakaivos, sataman laajennus sekä ydinvoiman rakentaminen pakottavat meidät työskentelemään ankarasti 8-tien parantamiseksi. Kyseinen tie ei ole maakunnan kärkihanke, mutta kiireellisyyden vuoksi tarpeet menevät ohitse. Näin liikenneministeri Kyllönen vastasi muutama viikko sitten eduskunnassa talousarviokeskustelussa, kun häneltä asiaa kyselin: Voin vakuuttaa, että liikenneministeriö ei ole kyllä se toimija, joka estää hankkeen etenemisen, että kyllä yleensä näihin prosesseihin rahat on löydetty. Tällä hetkellä on tiedossa se, että ydinvoimalaan tarvittava yhteys edellyttää noin 6 miljoonan euron satsausta, ja ajatus on tietysti, että jotta se saataisiin nopeasti, sen voisi toteuttaa mahdollisesti jälkirahoitushankkeena, ja sen lisäksi sitten valtatielle tarvitaan pienehköjä parannustoimenpiteitä: liittymä, kevyen liikenteen väylät ynnä muut, ja niitten arvioidut kustannukset ovat 10 miljoonaa euroa.

Illalla autoilin kymmenen aikaan kotia kohti vielä järjestöväen tapaamisen jälkeen. Keskusteltiin vilkkaasti muun muassa euromaiden talouskriisistä ja hallituksen keskityspolitiikasta. Koulutuskysymykset olivat pinnalla myös paikallisesti Padasjoen koulun osalta.

Keskustelua koulutuksesta

Torstai 20.10.2011

Tänään eduskunnan isossa salissa käytiin ajankohtaiskeskustelua koulutuksen ja tutkimuksen tulevaisuudesta. Tässä ajatuksiani:

Hallitus julistaa: Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi yhdeksässä vuodessa. Kyllä, yhdeksässä.

Miten temppu tehdään? 

Vähentämällä opetuksen ja tutkimuksen rahoitusta, vähentämällä koulutuspaikkoja, keskittämällä koulutusta, leikkaamalla vapaasta sivistystyöstä ja välittämättä oppilaitosten kosteus- ja homeongelmista.

Nuorten syrjäytymistä tulee ennaltaehkäistä kaikin tavoin. Koulutuksella on keskeinen merkitys vaaliessamme sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Koulutus kuuluu kaikille.

Kaikki kannattavat hallituksen tavoitetta nuorten koulutustakuusta. Odotan konkreettisia esityksiä takuun toteutumiseksi. On ristiriitaista, että nyt suunnitellaan lukion, ammatillisen ja erityisesti ammattikorkeakoulujen koulutuksen aloituspaikkojen leikkauksia. Koulutusasteita pitää kehittää, mutta nyt viedään vain resursseja.

Ei ole kenenkään etu, että meidän maakunnan nuoret joutuvat lähtemään etelään koulutuksen perässä. Nettomuutto Pohjois-Pohjanmaalta on 500 nuorta vuodessa. Koulutuksen keskittäminen tuo ongelmia niin lähtö- kuin tulopaikkakunnille.

Kannan huolta koulutuksen olosuhteista. Meillä on satoja oppilaitoksia, joissa kärsitään kosteus- ja homevaurioista. Huono sisäilma on päänvaiva niin oppilaille, opettajille kuin huolestuneille vanhemmille. Ensi vuoden budjetissa on vain viisi miljoonaa euroa rahaa kosteus- ja homekoulujen remontointeihin. Kuluvana vuonna meillä on ollut käytössä 36 miljoonaa euroa.

Kuntakierroksella

Keskiviikko 19.10.2011

Vietin maanantain Siikalatvalla. Päivän aikana vierailin Pulkkilan lukiolla, kunnan nokkamiesten juttusilla, ambulanssiyritykseen tutustuen ja vielä järjestöväen tuntoja kuunnellen illan yleisötapahtumassa. Sain palautetta. Sitä varten sitä politiikassa ollaan.

Siikalatvan kuntaliitoksen jälkeisessä ajassa kipuillaan tietysti vielä arkisissa asioissa. Miten peruspalvelut tuotetaan kaikille kuntalaisille? Erityisen huolissaan oltiin nyt hallituksen kaavailemista kuntien valtionosuusleikkauksista ja taas uudesta kuntauudistuksesta. "Sekavalta näyttää ja liikaa palloja ilmassa" - totesivat paikalliset. Suurempi kuntakoko ei tuo Siikalatvalle arjen ongelmien ratkaisua. Sen sijaan toivottiin työrauhaa nyt perustetun terveydenhoidon yhteistoiminta-alueen rakentamiseen ja toiminnan vakinaistamiseen.

Edustajatoverini Risto Kalliorinne (vas.) kirjoitti tänään keskiviikkona Kalevassa: "Keskustan kiihkoilu kuntapalvelut romuttavasta hallituspolitiikasta on siis poliittista propagandaa ja siihen kannattaa suhtautua kriittisesti".

Taidanpa suositella Ristolle myös vierailua Siikalatvan alueella. Saa näppituntumaa, miten hallituksen harjoittama politiikka saa tyrmäyksen.

Lukiovierailulla tuli selväksi, että pienten lukioden ahdinko on todellinen. Aluelukioverkostolla tulee taata, että Siikalatvalla on kattavat lukiokoulutusmahdollisuudet. Pitääkö palata viisikymmentä vuotta sitten olevaan aikaan, että Pulkkilastakin lähdettiin Ouluun lukioon? Mielestäni ei. Koulutuksen tasa-arvo on etenkin sen saavutettavuus.

Erityiset kiitokset Siikalatvan sairaankuljetuksen tiimille! Oli ilo tutustua työhönne. Sain teiltä kotitehtäviä, joiden työstäminen on meineillään. Niihin palataan tuonnempana.

Tulipa sanottua....

Torstai 13.10.2011

Tässä poimintoja tämän viikon muutamista debaattipuheenvuoroistani:

Oikeusministeri Henrikssonille: Vetoan teihin, arvoisa ministeri, että Pelson vankilan peruskorjaus saataisiin tällä vaalikaudella aikaan, koska siellä nyt on suunniteltu, suunniteltu ja suunniteltu ja odotettu kovasti tätä peruskorjausta. Toivon, että te ministerinä ette ole tulppana, kuten myöskään Senaatti-kiinteistöt tai myöskään rikosseuraamusviraston virkamiehet eivät jarruttaisi tässä asiassa.

Maa- ja metsätalousministeri Koskiselle: Lähi- ja luomuruuasta on tänään puhuttu täällä erittäin kauniisti, ja tuntuu, että melkein liikuttuu, että ongelmat on kaikki ratkaistu. Mutta totean, että suoramyynti tuottajalta kuluttajalle ei toimi. Oletteko te, ministeri, valmis löysentämään elintarvikelainsäädäntöä tuotteiden suoramyynnin osalta, esimerkiksi lampaanlihan osalta?

Ministeri Koskinen, teidän käsissänne on myös kalatalouden kokonaisuudistus, ja huoleni kohdistuu ammattikalastukseen ja ammattikalastajien tulevaisuuteen. Täällä on puhuttu sukupolvenvaihdoksista ja myöskin siitä, että nuoria ei saada maatalouden, metsätalouden ja myöskään kalatalouden piiriin oikein mukaan. Valitettavasti nyt budjettikirjassa, kun sitä selailin, tähän ammattikalastuksen tukemiseen, kalatalouteen, ei valitettavasti lisäeuroja ole löytynyt, vain ja ainoastaan leikkauslistaa.

Opetusministeri Gustafssonille: Tulihan se aikaisemmin sieltä ministerin omasta suusta: te aiotte, opetusministeri, keskittää koulutuspaikkoja nyt Pääkaupunkiseudulle. Te totesitte itse näin. Minä todella toivon, että te kuuntelette nyt herkällä korvalla palautetta koulutuksen järjestäjiltä ja alueilta. Tulen itse maakunnasta, josta myöskin edustaja Tuppurainen tulee, joka on nuorekkain maakunta. Meillä nuoria kyllä riittää, mutta sielläkin on miinusmerkkinen ammattikorkeakoulujen aloituspaikkaesitys teidän sulkakynästänne.

Ammattikorkeakouluverkoston rakentaminen 15 vuotta sitten lähti siitä, että ammattikorkeakouluja laitetaan niille maakunnan alueille, joissa ei ole yliopistoa. Mutta nyt te ja hyvä hallitus olette keskittämässä näitä ammattikorkeakouluja yliopistokaupunkeihin, ja tätä liikennettä en aio kyllä hyväksyä.

Budjetin ruotimista

Tiistai 11.10.2011

Toinen maratonpäivä takana. Eduskunnan isossa salissa käsitellään valtion ensi vuoden rahanjakoa. Laineet ovat loiskuneet reippaasti niin verotuksesta kuin leikkauslistoista. Valtion talouden tiukkuuden taakse ei voi kaikkia säästöjäkään laittaa. Hallituspuolueet esittävät nyt sellaista politiikkaa, jossa kehä kolmosen ulkopuolella ei ole luvassa kuin vyön kiristystä.

Olen käyttänyt useita puheenvuoroja. Käy vilkaisemassa niitä eduskunnan kotisivuilta. Eniten tympäsee maakuntien kehittämisrahojen leikkaukset. Niillä on saatu alueemme yritysten, yhteisöjen ja kuntien kehittämisasioita liikkeelle. Perustienpidon rahoitus, yksityisteiden valtionosuudet, haja-asutusaluiden joukkoliikennetuet ja esimerkiksi homekoulujen korvausasvustukset ovat joutuneet rajuun leikkauslistaan.

Salissa käytiin varsin lämminhenkinen keskustelu perusturvasta. Hallituspuolueiden edustajien mielestä nyt tehdään historiallinen perusturvan uudistus korottamalla työttömyyspäivärahoja. Missä ovat muiden perusturvaetuudet? Viime vaalikaudella me keskustalaiset pidimme huolta minimietuuksien nostosta äitiys-, isyys-, vanhempain- ja sairauspäivärahojen muodossa. Lisäksi takuueläke koki päivänvalon kuluvan vuoden alussa. Miten niin nyt on työttömien vuoro?

Keskiviikkoaamuna keskustellaan koulutuksesta ja kulttuurista sekä urheilusta. Miksi hallitus aikoo vähentää koulutuksen aloituspaikkoja niin ammatilliselta kuin korkeakoulutuksesta? Historiallinen tavoite nuorten yhteiskuntatakuusta jää vaille todellisia resursseja. Leikkauksen kohteeksi joutuvat niin työpajat kuin etsivä nuoristyö. Missä on nuorisobudjetti, ministeri Arhinmäki?

Budjetista ja alueellistamisesta

Perjantai 7.10.2011 klo 15.03

Ensi viikolla eduskunta aloittaa lähetekeskustelun hallituksen esityksestä valtion ensi vuoden budjetiksi. Hallitus on nimennyt budjettinsa vakauden, työllisyyden ja oikeudenmukaisuuden budjetiksi. Nimen osuvuudesta voidaan olla montaa mieltä.

Miten hallitus esimerkiksi kuvittelee parantavansa työllisyyttä sillä, että se pienentää kotitalousvähennysoikeuden nykyisestä 60 prosentista 45 prosenttiin? Kotitalousvähennyksellä on ollut erittäin positiivinen vaikutus etenkin pienyritysten toimintaan. Entä miten työllisyys paranee, kun tilattaville lehdille tulee maksettavaksi yhdeksän prosentin arvonlisävero? Alalle on ennustettu yli 2000 työntekijän irtisanomista arvonlisäveron voimaantulon myötä. Kuntien jättimäiset valtionosuusleikkaukset pakottavat kuntia supistamaan toimintojaan entisestään. Jo nyt kunnissa työntekijöiden määrä on minimissään. Kannattaa seurata ensi viikon täysistuntokeskusteluja.

Otin alkuviikosta Suomenmaan blogissani kantaa valtion alueellistamisohjelman jatkamiseen. Blogiini voit tutustua tästä:

Nyt ministeri Paula Risikon johdolla entisen Lääkelaitoksen, nykyisen Fimean alueellistaminen Kuopioon on käytännössä jäissä. Alueellistamispäätöstä ei virallisesti pureta, mutta yhdenkään työntekijän ei tarvitse muuttaa Kuopioon vastentahtoisesti. Fimea on päättänyt sijoittaa pysyviä työpisteitä Ouluun, Tampereelle ja Turkuun. Lisäksi Helsinkiin saavat jäädä ne työntekijät, jotka eivät ole valmiita muuttamaan muualle. Päätös on varmasti oikea helsinkiläisten työntekijöiden näkökulmasta. Mutta jos alueellistamispolitiikka muuttuu malliksi, jossa työntekijät saavat itse valita, missäpäin Suomea työskentelevät, niin toivoa sopii, että myös meitä pohjoissuomalaisia työntekijöitä kuunnellaan. Suurin osa meistäkin haluaisi työpaikkansa säilyvän kotikulmilla.

Pyhäjoki voitti

Keskiviikko 5.10.2011 klo 15.24

Fennovoima julkisti tänään päätöksensä uuden ydinvoimalansa sijoituspaikasta. Pyhäjoki voitti Simon muun muassa pienemmän maanjäristysriskin ja edullisimpien rakennuskustannusten vuoksi. Myös seutukunnan tukea hankkeelle kiiteltiin. Tämä voimala vielä rakennettakoon, mutta uusia rakennuslupia tuskin tulemme enää tarvitsemaan.

Pohjois-Pohjanmaan valikoitumiseen voimalan sijoituspaikkakunnaksi on varmasti vaikuttanut myös nuori ikärakenteemme. Meillä on tarjolla nuorta ja koulutettua työvoimaa. Lisäksi Oulun yliopisto käynnistää tänä syksynä ydinvoimatekniikan täydennyskoulutusohjelman, joka kouluttaa asiantuntijoita ydinvoimalan rakentamista ja käyttöä varten.

Nyt pohjoissuomalaisten yritysten täytyy olla valmiina vastaamaan Fennovoiman tuhansien ihmisten työvoimatarpeeseen. Osaajia tarvitaan laajasti eri aloilta. Hanke tuo melkoisen piristysruiskeen Oulun eteläiselle alueelle. Tuhannet uudet työntekijät tarvitsevat alueelta asunnon ja käyttävät alueen palveluja. Hankkeen kerrannaisvaikutukset maakuntaamme ovat merkittävät. Nyt maakunnassa on käärittävä hihat uuden ponnistelun edessä. Työtä riittää kaikille!

Ympäristötietotalo Ouluun

Tiistai 4.10.2011 klo 9.47

Nyt se on totta. Oulun yliopiston kampukselle Linnanmaalle avattiin tänään historiallinen ympäristötalo. Saman katon alla ovat nyt Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Metsäntutkimuslaitos (Metla), Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE). Luonnonvara- ja ympäristötutkimus ovat hyvässä myötätuulessa.

Elämme luonnonrikkauksien keskellä. Ympäristökysymykset, luonnonvarojen kestävä käyttö ja ympäristöteknologia ovat pinnalla. Nyt 150 työntekijää yli hallintorajojen käy kiinni tutkimuksiin uusien tuotteiden ja toimintojen löytämiseksi. Meidän maakunnassa toimii jo yli 70 ympäristöalan yritystä. Olisiko tästä alasta uudeksi "Nokiaksi"?

Ympäristötietotalon avajaisissa tuli vain mieleen, että........ yhtä päätöstä jäin kaipailemaan. Valtion hallinnon alueellistamisen yhteydessä on nyt pompoteltu Metsäkeskusken sijoituspaikkoja. Osuvin osoite olisi Oulu ja tähän tutkimusyhteisöön. Menee kuulemma Lahteen tai Joensuuhun. Lobattu on, jos sitä mietitte.

Menestystä! Luonnonvarat, kotimainen energia ja puhtaat elintarvikkeet ovat suomalainen brändi tulevaisuudessa. 

Kommentti palautteeseen:

Kiitos kommentistasi. Selvitän, onko RSS-feedin toiminnassa vikaa. 

Välikysymyskeskustelua

Keskiviikko 28.9.2011

Eduskunnassa käydään parhaillaan välikysymyskeskustelua kuntauudistuksesta. Odottelen tässä parhaillaan omaa puheenvuoroani, jonka saan pidettyä varmaan vielä tämän päivän puolella. Usea hallituspuolueen edustaja kyseli, miksi me keskustalaiset olemme kunta-asioista välikysymyksen laatineet.

Yksinkertaisesti siksi, että hallituksen kaavailemat kuntauudistukset kylmäävät meitä, kuntien asukkaita ja kuntapäättäjiä. Ministeri Virkkusen johdolla sanellaan nyt Helsingistä sellaista keskittämisen politiikkaa, joka laittaa ihmiset, alueet ja kunnat eriarvoiseen asemaan. Kyse on siitä, että lähipalvelut kuuluvat meidän mielestä kaikille postinumerosta piittaamatta.

Kuntaministeri Virkkunen on sanonut julkisuudessa, että kuntia voi olla alle sata. Hän sanoutui tänään keskustelussa irti kuntien pakkoliitoksista - hyvä niin. Hän aikoo kuitenkin tuoda eduskuntaan vuoden sisällä rakennelain, jossa kuntien yhteistyölle ja liitoksiin laitetaan vauhtia. Entä jos kansalaiset ovat omissa asuinkunnissa toista mieltä? Käytetäänkö ministeri silloin keppiä vai porkkanaa?

Meidän vastaus on lähipalvelulaki. Haluamme varmistaa, että jokaisella on saatavilla laadukkaat ja kohtuullisen matkan päässä sijaitsevat lähipalvelut. Päiväkoti, koulu, terveyskeskus ja vanhainkoti tulee olla siellä, missä ihmiset asuvat. Suurkunnat, vahvat peruskunnat ja työssäkäyntialuisiin perustuvat kuntaliitokset ovat päänavaus kasvukeskuksiin keskittyvälle palvelurakenteelle. Sitä en voi hyväksyä.

Hallintoa ja himmeleitä tulee karsia. Samalla kannatan myös kuntien välisen yhteistyön lisäämistä. Yhteistyön tulee perustua vapaaehtoisuuteen, parantaa palveluja ja vähentää kustannuksia.

Peräpenkistä huudeltiinkin tänään, että Venäjältä ei kannata oppia sanelupolitiikasta ammentaa eikä Moskovan määräysvaltaan alistua.

Hallituksen luottamuksesta äänestetään perjantaina.

Velvollisuuksia

Tiistai 27.9.2011 klo 9.16

Maanantaipäiväni koostui tavanomaisista menoista. Sovittuja treffejä eri ihmisten kanssa, ja evästyksiä asioiden eteenpäinviemiseksi. Maakuntaliitossa pohdittiin kuntauudistuksen vaikutuksia maakunnan kuntiin, budjetin valmistelua ja suunnittelujohtajan viran täyttöä. Illasta oli tyypilliseen tapaan oman asuinkuntani hallituksen kokous.

Päivän väriläikkä oli ehdottomasti kutsuntoihin osallistuminen. Hieman takaoven kautta, kunnan tervehdyksen tuojana.

Satapäinen poikalauma oli velvollisuuden edessä - varusmiespalvelun suorittaminen sovitussa ajassa ja paikassa. Korostin itse nuorille armeijan merkitystä oppimisena, johtajataitojen saamisena, sosiaalisten suhteiden solmimisena ja mahdollisesti työpaikankin toivossa. Tärkeintä on avoin mieli ja halu ponnistella yhteisen edun puolesta.

Erityisen iloinen olin kutsuntojen yhteydessä olleista nuorten tukipalveluista. Heillä oli mahdollisuus keskustella nuoriso-ohjaajien ja muiden ammattilaisten kanssa ongelmista henkilökohtaisesti. Kaveria ei jätetä - mentaliteetti oli hieno aistia. Varsinkin palvelukseen sopimattomien kohdalla apu ja tuki tulevat tarpeeseen. Olen varma, että muutamat pojat laitettiin urheilukuurille. Varusmieheltä edellytetään hyvää psyykkistä ja fyysistä kuntoa.

Kävin itse reipas kolme vuotta sitten valtakunnalliset maanpuolustuskurssit. Silmät avautuivat paremmin ymmärtämään armeijan toimintaa. Samalla saimme varmuutta kohtaamaan erilaisia kriisejä, kuten luonnonkatastrofeja tai ruokapulaa. Meidän yhteiskunta on muuten varautunut erityisolosuhteisiin viranomaispuolella erinomaisesti. Meidän siviilien toimintavalmius vaatii hieman petraamista.

Aivan toinen lukunsa on keskustelu puolustusvoimien tulevista säästöistä ja varuskuntien mahdollisista lakkauttamisista. Tästä aiheesta hiukan myöhemmin, kun esityksiä tulevasta saadaan pöytään. 

Armeija hallitsee meidän viikkoa muutoinkin. Mieheni on parhaillaan kertaamassa Kajaanissa. Velvollisuus sekin!

Itella vastuuseen

Tiistai 20.9.2011

Viime päivinä Itellassa on myrskynnyt. Ensin annettiin tulosvaroitus irtisanomisineen. Sitten seliteltiin, miten postin jakelu on vähentynyt ja muuttunut. Nyt pistetään asiamispostien luukkuja kiinni. Mitä vielä?

Päätimme vuosi sitten uudesta postilaista. Sillä halusimme taata kaikille kansalaisille postipalvelut postinumerosta riippumatta. Tärkeintä oli linjaus, jossa jokaisella on oikeus saada posti kannettuna kotiin joka arkipäivä. Samalla kiinnitettiin huomiota myös postipisteiden verkostoon. Kauppojen yhteydessä olevista asiamisposteista on hyviä kokemuksia, vaikka melkoista rutinaa niiden alkumetreillä olikin.

Näyttää siltä, että joudumme kysymään uudestaan, pidetäänkö postin palveluvelvoitteista kiinni? Eikö eduskunnan tahtoa kuunnella Itellassa? Ja mitä tekee asiasta nyt vastuussa olevat ministerit Kiuru ja Hautala?

Postin kulku moitteettomasti on suomalaisille miltei pyhä asia. Aamukahvit ja iltapäiväohjelmat eivät monelta suju ilman lehtien ja postien lukua. Postimerkit, paketit ja muut postipalvelut ovat lähipalvelua. Niitä ei voi ulkoistaa vain kasvukeskuksiin.

Pullopostiaikaan ei ole paluuta.

Kyse on kuntapalveluista

Tiistai 6.9.2011 klo 11.58

Kansanedustajat palasivat tänään maakunnista Arkadianmäelle käynnistämään syysistuntokauden, vihdoinkin! Sen verran vauhdikas loppukesä on politiikan suhteen ollut, että syysistuntokaudesta tulee mielenkiintoinen. On eurokriisiä, kuntareformia, budjettikäsittelyä ja sitä leipätyötämme, eli lainsäätämistä.

 Päivä alkoi Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n tempauksella, kun saavuin lentokentälle yhdistelmärekan kyydissä. SKAL:n edunvalvonta on oiva esimerkki meidän päättäjien ja autoilutyötä tekevien ammattilaisten välillä. Matkan aikana ehdittiin käydä läpi alan ongelmia ja ratkaisuvaihtoehtoja. Etenkin työaikalainsäädäntö ottaa kuljettajia pattiin. Työn, levon ja rajoitusten yhtälö ei toimi. Sain paljon täkyjä mukaani, joille eduskunnassa voimme tehdä paljon. Hallituksen kaavailema bensaveron nosto on myös yksi suurimmista kuljetusalan yrittäjien huolenaiheista.

Työssä jaksaminen entistä pidempään ja hyväkuntoisempana on ollut viime aikoina työelämäkysymysten puhutuimpia aiheita. Myös hallitusohjelmassa tavoitteeksi on asetettu työurien pidentäminen ja työssä jaksamisen tukeminen. Siksi hallituksen salaa valmistelema suunnitelma vuorotteluvapaan korvauksen alentamisesta jopa 20 prosentilla on hämmästyttävä. Vuorotteluvapaata käyttää vuosittain noin 20 000 työntekijää, ja saman verran palkataan sijaisia pääsääntöisesti vastavalmistuneista nuorista tai pitkäaikaistyöttömistä.

Vuorotteluvapaan jälkeen työntekijä on yleensä palannut töihin hyvin virkistyneenä, ja saanut voimia jaksaa töissä tulevat vuodet. Samalla työtä vailla oleva on saanut arvokasta työkokemusta, ja jalkaa työpaikan ovenväliin. Korvaus vuorotteluvapaasta on nykyiselläänkin niin pieni, että leikkaukset korvaussummaan voisivat romuttaa koko järjestelmän. Hallituksen on syytä kuunnella tarkalla korvalla työmarkkinajärjestöjen viestiä tämän viikon tapaamisessaan.

Kuntaministeri Virkkusen viime perjantaina esittelemä kuntauudistus on suora isku kuntapäättäjien kasvoille. Tarkkaan mietittyjen ja suunniteltujen, vuosien työpanosten vaatimien kuntaliitos- ja yhteistoiminta-aluepäätösten jälkeen kuntapäättäjille todetaan, että työnne on ollut täysin turhaa. Keskusta tulee jättämään hallitukselle välikysymyksen aiheesta, jonka käsittelyssä odotamme hallituksen kertovan selkeästi, mitä se aikoo tehdä kuntalaisten lähipalveluille ja kunnalliselle itsehallinnolle. Minua kylmää hallituksen ja kuntaministerin sanelemat madonluvut ja palveluiden karsimiset. Nyt on kyse suomalaisten perusoikeuksista terveyspalveluihin, koulutukseen ja päivähoitoon. Niitä ei voida mahtikäskyllä keskittää muutamiin keskuskaupunkeihin.