Välikysymyskeskustelua

Eduskunnassa käydään parhaillaan välikysymyskeskustelua kuntauudistuksesta. Odottelen tässä parhaillaan omaa puheenvuoroani, jonka saan pidettyä varmaan vielä tämän päivän puolella. Usea hallituspuolueen edustaja kyseli, miksi me keskustalaiset olemme kunta-asioista välikysymyksen laatineet.

Yksinkertaisesti siksi, että hallituksen kaavailemat kuntauudistukset kylmäävät meitä, kuntien asukkaita ja kuntapäättäjiä. Ministeri Virkkusen johdolla sanellaan nyt Helsingistä sellaista keskittämisen politiikkaa, joka laittaa ihmiset, alueet ja kunnat eriarvoiseen asemaan. Kyse on siitä, että lähipalvelut kuuluvat meidän mielestä kaikille postinumerosta piittaamatta.

Kuntaministeri Virkkunen on sanonut julkisuudessa, että kuntia voi olla alle sata. Hän sanoutui tänään keskustelussa irti kuntien pakkoliitoksista - hyvä niin. Hän aikoo kuitenkin tuoda eduskuntaan vuoden sisällä rakennelain, jossa kuntien yhteistyölle ja liitoksiin laitetaan vauhtia. Entä jos kansalaiset ovat omissa asuinkunnissa toista mieltä? Käytetäänkö ministeri silloin keppiä vai porkkanaa?

Meidän vastaus on lähipalvelulaki. Haluamme varmistaa, että jokaisella on saatavilla laadukkaat ja kohtuullisen matkan päässä sijaitsevat lähipalvelut. Päiväkoti, koulu, terveyskeskus ja vanhainkoti tulee olla siellä, missä ihmiset asuvat. Suurkunnat, vahvat peruskunnat ja työssäkäyntialuisiin perustuvat kuntaliitokset ovat päänavaus kasvukeskuksiin keskittyvälle palvelurakenteelle. Sitä en voi hyväksyä.

Hallintoa ja himmeleitä tulee karsia. Samalla kannatan myös kuntien välisen yhteistyön lisäämistä. Yhteistyön tulee perustua vapaaehtoisuuteen, parantaa palveluja ja vähentää kustannuksia.

Peräpenkistä huudeltiinkin tänään, että Venäjältä ei kannata oppia sanelupolitiikasta ammentaa eikä Moskovan määräysvaltaan alistua.

Hallituksen luottamuksesta äänestetään perjantaina.