Budjetin ruotimista

Toinen maratonpäivä takana. Eduskunnan isossa salissa käsitellään valtion ensi vuoden rahanjakoa. Laineet ovat loiskuneet reippaasti niin verotuksesta kuin leikkauslistoista. Valtion talouden tiukkuuden taakse ei voi kaikkia säästöjäkään laittaa. Hallituspuolueet esittävät nyt sellaista politiikkaa, jossa kehä kolmosen ulkopuolella ei ole luvassa kuin vyön kiristystä.

Olen käyttänyt useita puheenvuoroja. Käy vilkaisemassa niitä eduskunnan kotisivuilta. Eniten tympäsee maakuntien kehittämisrahojen leikkaukset. Niillä on saatu alueemme yritysten, yhteisöjen ja kuntien kehittämisasioita liikkeelle. Perustienpidon rahoitus, yksityisteiden valtionosuudet, haja-asutusaluiden joukkoliikennetuet ja esimerkiksi homekoulujen korvausasvustukset ovat joutuneet rajuun leikkauslistaan.

Salissa käytiin varsin lämminhenkinen keskustelu perusturvasta. Hallituspuolueiden edustajien mielestä nyt tehdään historiallinen perusturvan uudistus korottamalla työttömyyspäivärahoja. Missä ovat muiden perusturvaetuudet? Viime vaalikaudella me keskustalaiset pidimme huolta minimietuuksien nostosta äitiys-, isyys-, vanhempain- ja sairauspäivärahojen muodossa. Lisäksi takuueläke koki päivänvalon kuluvan vuoden alussa. Miten niin nyt on työttömien vuoro?

Keskiviikkoaamuna keskustellaan koulutuksesta ja kulttuurista sekä urheilusta. Miksi hallitus aikoo vähentää koulutuksen aloituspaikkoja niin ammatilliselta kuin korkeakoulutuksesta? Historiallinen tavoite nuorten yhteiskuntatakuusta jää vaille todellisia resursseja. Leikkauksen kohteeksi joutuvat niin työpajat kuin etsivä nuoristyö. Missä on nuorisobudjetti, ministeri Arhinmäki?