Ammatillisen koulutuksen leikkaukset ovat väärä säästökohde
Petteri Orpon (kok) hallitus leikkaa ammatillisesta koulutuksesta 120 miljoonaa euroa. Samalla kertoimet, joilla valtio rahoittaa ammatillista koulutusta, muuttuvat. Hallituksen säästöt osuvat suomalaisiin nuoriin jakuntiin monin eri tavoin.
Hallituksen säästöt toteutetaan opetusta leikkaamalla. Kokonaisia koulutusaloja lakkautetaan alueilta, aloituspaikkoja ja lähiopetusta vähennetään sekä ryhmäkokoja kasvatetaan ammattitaitovaatimusten pysyessä kuitenkin samana. Eläkejärjestelyillä tai irtisanomisilla vähennetään opettajia eikä uusia palkata tilalle.
Usealla alalla ja myös alueella työvoimapulaan ei ole pystytty vastaamaan enää vuosiin. Osaajia ei ole. Leikkausten vuoksi ammattitaidon taso kärsii, työllistymismahdollisuudet heikkenevät ja valtion verorahoilla rahoitettava koulutus valuu hukkaan.
Rahoituskertoimien muutos vaikuttaa myös muunto- ja täydennyskoulutukseen. Painopiste siirtyy ensimmäistä tutkintoa suorittaviin, joka tarkoittaa aikuiskoulutuksen alasajoa. Miten käy työkyvyn säilymisen työelämässä, jossa työkuorma kasvaa eläkeiän siirtyessä entistä kauemmas?
Toisen asteen ammatillinen koulutus on kunnille tärkeä elinvoimatekijä. Keskustan Kuntaliiton valtuuskuntaryhmä muistuttaa, että suomalaisissa kunnissa rakennetaan maamme tulevaisuutta. Kasvatamme ja koulutamme nuoret ammattiin asti. Ensi vuoden alusta TE-uudistuksen myötävastuu työllisyyden edistämisestä siirtyy kunnille. Miten hoitaa työllisyyttä, jos keskeinen väline eli koulutuspaikat puuttuvat?
Nuorten pahoinvointi ja elämänhallinnan haasteet ovat olleet arkipäivää jo pitkään suomalaisissa kunnissa ja ammatillisessa koulutuksessa. Samaan aikaanOrpon hallitusväläyttelee rahoitusmallia, joissa oppilaitokset saisivat enemmän rahaa erityistä tukea tarvitsevista oppilaista. Pystymmekö turvaamaan jatkossa laadukkaan opetuksensitä hakemaan tulleille opiskelijoille? Vastaako opettajien koulutus lisääntyvää oppilashuolto- ja sosiaalityötä?Miten käy opettajien jaksamisen?
Keskustan Kuntaliiton valtuuskuntaryhmä toteaa, että hallituksen esittämät leikkaukset ovat ristiriidassa osaamistason noston, jatkuvan oppimisen tavoitteiden ja kunnille siirtyvän työllisyydenhoidon kanssa ja ne heikentävät mahdollisuutta alan vaihtamiseen ja työssä jaksamiseen eläkeikään asti. Ammatillisen koulutuksen leikkaukset tulee perua.
Oululla menee monella mittarilla mitattuna lujaa. Väkiluku kasvaa, verotulot kehittyvät, olemme 13. onnellisin kaupunki, kolmanneksi innovatiivinen kaupunki Euroopassa. Meille on ropissut palkintoja liikunnasta, kulttuurista ja muun muassa kestävästä matkailusta.
Kasvua halutaan ylläpitää ja tehostaa kaupungin investoinneilla ja satsaamalla tapahtumiin. Jokainen odottaa malttamattomana Asemakeskuksen kaavoituksen edistymistä ja rakentamiseen alkuun pääsemistä. Elämysareenaa suunnitellaan kiivaasti ja torinrannan laituri ja yksityisen saunainvestoinnit etenevät. Rakennamme ja remontoimme kouluja, päiväkoteja, urheilupaikkoja, kulttuurikohteita laajasti koko Oulussa. Tiedämme, että vuosikate ei riitä kattamaan investointeja, vaan velkaannumme. Pitkäaikaista lainaa on nostettu viimeksi vuonna 2020, mutta nyt lainanottotarpeeksi on ennakoitu vuonna 2025 lähes 200 miljoona euroa. Korkomenot tulevat kasvamaan myös merkittävästi talousarviokaudella.
Huolta ja murheita ropisee kuntakentälle maan hallitukselta. Orpo Purra hallitus leikkaa valtionosuuksia, siirtää tärkeän valtionosuusjärjestelmän uudistuksen hamaan tulevaisuuteen, ei ole edennyt normien purkutalkoissa sekä kiinteistöverouudistuksessa. TE-uudistuksen kustannukset tulevat osin kuntakentän maksettavaksi.
Hyvät valtuutetut,
Käsissämme on 800 miljoonan euron budjettiesitys ja päälle vielä 200 miljoonan euron investoinnit.
Kaupunginjohtaja Ari Alatossavan talousarvioesitys on kunnianhimoinen. Se sisältää kolme pääosaa, JOILLA TÄHDÄTÄÄN KOLMEN VUODEN AIKANA YLIJÄÄMÄISEEN TALOUSTILANTEESEN.
verotuloja korotetaan maltillisesti (valtuuston päätös tuloverotuksen korotuksesta 0,2 prosentilla)
Käyttötalouden tasapainotus; kolmen vuoden aikana 40 M€
Investointien yhteissumma on vuositasolla 200 miljoonaa euroa, jotka joudutaan toteuttamaan osin lainarahalla
Käyttötalouden tasapainotus on kova savotta meille kaikille. Kolmen vuoden aikana on tehtävä rakenteellisia muutoksia muun muassa palveluverkkoon ja löydettävä pysyviä säästöjä yhteensä 40 miljoonan euron edestä. Suurin säästösumma kohdistuu koulutukseen. Jo ensi vuodelle sivistystoimen hallinnonalalta on löydettävä lähes 12 M€ säästöt.
Kaupunginhallituksen talousarviokäsittelyn aikana tehtiin useita tarkennuksia yksituumaisesti kaupunginjohtajan alkuperäiseen talousarvioesitykseen:
Tässä muutamia esimerkkejä:
Lisättiin kaupunginvaltuustolle ja hallitukselle 50 000 euron vuotuinen säästötavoite
Panostetaan merellisen Oulun veneilyolosuhteita rakentamalla laitureita lähisaariin
Lisättiin kaupungin avustus mahdollisen Heinäpään jalkapallostadionin rakentumiseen OTC Stadion OY:lle
Tehtiin varaukset Juhlavuoden puiston rakentamiseen ja Haukiputaan yleisurheilukentän perusparantamiseen vuodelle 2026
Kaupungin matkustusohjeet päivitetään ja ne koskevat myös luottamushenkilöitä
Teimme periaatepäätöksen yli 75-vuotiaiden omakotikiinteistöjen liittymien aurauksesta talvikaudesta 2025 alkaen
Lisäksi lisättiin äänestyksen jälkeen:
-Vuoden 2025 huhtikuun loppuun mennessä toteutetaan hallinnon
selvitys. Tavoitteena on löytää hallintokunnittain
työn tehostamisen sekä henkilötyövuosien vähentämisen
mahdollisuuksia.
Kiitän kaupunginhallituksen osalta viranhaltijoita ja tehokasta taloustiimiämme. Samalla kiitän hallitusryhmiä tiiviistä työskentelystä ja tähänastisesta talousarviovalmistelusta.
Oulussa ei sammutella valoja. Päinvastoin. Satsaamme pohjoiseen kasvuun ja mahdollisuuksiin. Teemme yritysten kanssa vihreän siirtymän energiamurrosta. Ensi vuodelle on luvassa kasvua, investointeja, säästökuuria ja valmistautumista Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoteen. On tässäkin savottaa.
Puhe Oulun kaupunginvaltuuston talousarviokeskustelussa 25.11.2024
Oma puheeni Alueiden komitean istunnossa 20.11.2024 COP29 keskustelussa:
On pakko kysyä. Olemmeko oppineet mitään viimeisten vuosien ja kuukausien luonnonkatastrofeista?
Ilmaston lämpeneminen jatkuu ja sään ääri-ilmiöt yleistyvät.
Meidän on pakko hillitä päästöjä, siirtyä nopeammin hiilineutraaliin yhteiskuntaan ja meidän on käytettävä enemmän uusiutuvia energialähteitä.
Voimme vauhdittaa edistymistä hyödyntämällä tutkimusta ja uusinta teknologiaa.
Meidän on jatkettava kansalaisten ja kuntien varautumista sekä sopeutumista sään ääri-ilmiöiden varalle.
COP29 kokous ja neuvottelutulos näyttää suurelta pettymykseltä. Onneksi toimimme paikallistasolla. Kunnissa kierrätetään, käytetään uusiutuvia energialähteitä, olemme energiatehokkaita ja rakennamme kestävistä materiaaleista. Paikallistasolla otetaan ilmastonmuutos tosissaan. Valtioiden ja maanosien ilmasto- ja energianeuvottelut on edettävä. Tarvitsemme parempaa sitoutumista.
Oulun kaupunginvaltuustossa käyttämäni puheenvuoro 11.11.2024
Jo kuluvan vuoden talous on painunut pakkaselle. Teemme ennustetta vähemmän alijäämää, mutta on siinäkin maksettavaa. Tänään valtuuston kokouksessa todistamme muun muassa, että koulutus- ja sivistyspalvelut sekä joukkoliikenne tarvitsevat lisämiljoonia. Seuraavassa valtuuston kokouksessa tulee olemaan esitys rakennuslautakunnan käyttötalouden muutoksista.
Tiedämme, että myös seuraavat suunnitteluvuodet 2025 ja 2026 tulevat olemaan alijäämäisiä.
Kaupunginjohtaja Ari Alatossavan talousarvioesitys on kunnianhimoinen. Se sisältää kolme pääosaa, JOILLA TÄHDÄTÄÄN KOLMEN VUODEN AIKANA YLIJÄÄMÄISEEN TALOUSTILANTEESEN.
verotulojen korotus; kiinteistöverot
Käyttötalouden tasapainotus; kolmen vuoden aikana 40 M€
Investointien toteutus osin lainarahalla
TA sisältää mittavat investoinnit; nyt on Oulun aika investoida ja kasvaa. Olemme olleet liikuttavan yksimielisiä, että vasara saa paukkua nyt koulujen, päiväkotien, uheilupaikkojen, kulttuurihankkeiden sekä korjausrakentamisen hankkeissa. Tiedämme, että vuosikate ei riitä kattamaan investointeja, vaan velkaannumme. Pitkäaikaista lainaa on nostettu viimeksi vuonna 2020, mutta nyt lainanottotarpeeksi on ennakoitu vuonna 2025 lähes 200 miljoona euroa. Korkomenot tulevat kasvamaan myös merkittävästi talousarviokaudella.
Oulun kaupungin tuloista 60% kertyy verotuloista, vain 15% valtionosuuksista ja loput muista toimintatuloista.
jos jätämme käyttämättä maltillisen verotulojen korotuksen, jolla saavutetaan 7 M€ lisätulot - miten kuoppa paikataan? Lisää lainaa vai säästöjä?
Kokoomus: te revitte täysin tulopohjan seuraavilta vuosilta auki. Vetäisemällä kaksi ässä hihasta: tuloveron kevennys ja ei kiinteistöverojen korotuksella. Ja heiluttelette omia säästölistoja, joiden realistisuuteen tässä kokouksessa on vaikea ottaa kantaa.
Perussuomalaiset ovat ulkoistaneet itsensä jo aikoja sitten talousarvion tasapainottamisesta.
Veronkorotusten paineita on kuntakentällä kauttaaltaan. Oulun seudulla Oulu on aivan omassa kastissa 7,9 %lla. Tyrnävä 9,9 ja korotuksia tehdään naapurikunnassa jopa 1 prosenttiyksikön verran
Jos nyt ei kokonaisverotusta nosteta tavalla tai toisella, siirrämme paineita veronkorotuksille seuraavien sukupolvien niskaan
Meillä on todella erilainen tilannekuva talouden nyky- ja tulevasta tilasta
Käyttötalouden tasapainotus on kova savotta meille kaikille. Kolmen vuoden aikana on tehtävä rakenteellisia muutoksia muun muassa palveluverkkoon ja löydettävä pysyviä säästöjä yhteensä 40 miljoonan euron edestä. Suurin säästösumma kohdistuu koulutukseen. Jo ensi vuoden aikana SIKU hallinnonalalta on löydettävä lähes 12 M€ säästöt.
Jos joku valtuutettu tai valtuustoryhmä esittää hallinnon lisäsäästöjä tai yksittäisiä säästösummia, kertonette myös miten ne toteutetaan. Käyttötalous lähtee juoksemaan 1.1.2025 taloussuunnitelman mukaisesti. Tiedämme kaikki, että säästöpäätökset ovat vielä tekemättä ja siten vaikutukset esimerkiksi tulevan vuoden talouteen näkemättä.
Oulun valtuusto päätti vuoden 2025 tuloveroksi 8,2% (0,2% korotus) ja kiinteistöverot pidetään nykyisellään. Päätös oli sitä, mitä minä ja Keskustan valtuustoryhmä lähti hakemaan.
Vierailin hiljattain Suomen kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilötapaamisessa Turussa. Keskustelimme kaupunkien merkityksestä ja elinvoiman lisäämisestä. Yksi puhujista oli Timo Aro, aluetutkija, joka korosti keskittymään kaupungin pitovoiman rakentamiseen.
Vaikka Oulu on kasvanut viime vuonna 3000 uudella asukkaalla, se ei ole sattumaa. Yli puolet uusista oululaisista on tulleet meille ulkomailta töihin ja opiskelemaan. Teknologiayritykset ja yliopisto vetävät osaajia lähinnä Aasiasta. Tulevaisuudessa yhä useampi tulija on maahanmuuttaja. Siksi onkin tärkeä keskittyä onnistumaan maahanmuuttopalveluissa ja kotoutumisessa. Haluamme uusien oululaisten viihtyvän, työllistävän ja integroituvan kaupunkiimme.
Seutumme on tänne tulijalle eksoottinen paikka. Kun talven viima ja kylmyys on koettu, keskikesän yötön yö otetaan innostuneesti vastaan. Mitä pystymme tarjoamaan vuoden jälkeen? Mikä pitää valmistuneen nuoren tai bangladeshilaisen perheen Oulussa ja pohjoisessa?
Pitovoimaa voidaan edistää useilla asioilla. Yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta saadaan aikaan ottamalla asukkaat mukaan. Yksi työkalumme on Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 matka. Haaste tapahtumista ja tilaisuuksien järjestämisestä on heitetty meille kaikille. Olisiko sinulla omassa harrastepiirissä idea heitettäväksi? Rimaa ei ole asetettu korkealle. Timo Aro puhuu pehmeistä arvoista ja voimista. Kulttuuri on parhaimmillaan yhdistävä tekijä.
Mikä pitää ihmiset pohjoisessa ja Oulussa? Uskoakseni elämän perusedellytykset. On koulutusmahdollisuuksia, työtä, harrastuksia, elämyksiä, ystäviä ja tekemistä. Omat juuret, kotiseuturakkaus ja sukulaiset tosin ovat jo iso pitovoimatekijä meille paikallisille.
Meidän vetovoimatekijöitämme ovat ehdottomasti luonto, eri vuodenajan aktiviteetit, koulutusmahdollisuudet, monipuolinen yritysrakenne ja viidenneksi suurimman kaupungin palvelut. Satsaamme myös uusiin vetovoimatekijöihin. Vihreä siirtymä, luonnonvarat ja teknologian hyödyntäminen mm. puolustusteollisuuden tarpeisiin ovat aloja, jotka kasvavat rajusti.
Tapaan työssäni viikoittain niin kotimaasta kuin ulkomailta tulevia vieraita. Aina he tiedustelevat samaa. Mitä te teette kasvun aikaan saamiseksi? Kysymykseen ei ole yhtä ja helppoa vastausta. Emme luota sattumiin, vaan teemme lujasti yhteistyötä yritysten, osaajien, oppilaitosten, investointien ja erityisesti alueemme veto- ja pitovoiman vahvistamiseksi.
Lähestyvät Euroopan parlamentin vaalit ovat tärkeät. Olemme osa Euroopan sisämarkkinoita, yhteistä euro talousaluetta, turvallisuuspolitiikkaa ja arvoyhteisöä. Meillä on mahdollisuus vaikuttaa niihin asioihin, joilla on seudun kuntien ja kuntalaisten kannalta merkitystä. Näitä asioita ovat esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuminen ja digitalisaation edistäminen.
Oulun kaupunki, kuten monet muutkin tahot, ovat julkistaneet omat Euroopan parlamentin seuraavan kauden tavoitteet. Haluamme kääntää katseet pohjoiseen myös EU-tasolla, sillä avaimet Euroopan kasvuun löytyvät Oulun maailmanluokan tutkimuksesta ja osaamisesta ja Pohjois-Suomen raaka-aineista ja mineraalivarannoista. Jos esimerkiksi haluamme vähentää polttomoottoriautoilua, tarkoittaa se sähköautoiluun tarvittavien akkujen valmistamista ja akkumineraalien hyödyntämistä. Sekä osaamista, että raaka-aineita löytyy pohjoisesta.
Keskiössä kasvun turvaamiseksi on valtion ja EU:n rahoitus pohjoisen liikenneinfrastruktuuriin. Raaka-aineet, jalostetut tuotteet ja energia tarvitsevat toimivat satama-, rata- ja tieinfran sekä siirtolinjat. Euroopan puolustaminen alkaa pohjoisesta Suomesta. Samalla olemme huoltovarmuuden suhteen saarivaltion asemassa. Näistä syistä johtuen tarvitsemme ratayhteyden Atlantille. Herätämme keskustelun myös ratakiskojen leveydestä. Olisiko aika testata Eurooppalaista raideleveyttä vaikka Oulun ja Haaparannan välillä?
Oulu tunnetaan maailmalla langattomasta huipputeknologiasta. 6G-tutkimukseen ja testausympäristöjen luomiseen tarvitaan lisää rahoitusta, jotta Eurooppa pysyy kilpailukykyisenä digitalisaatiossa. Oulun yliopistolla on jo valmiiksi maailmanlaajuista kiinnostusta tuonut 6G-Flagship -tutkimusohjelma ja Oulun kaupunki on mukana eurooppalaisessa Living-in-Eu -yhteistyössä, jossa kehitetään kaupunkien ja alueiden digitalisaatiota. Samoin vetytalouden tuomat mahdollisuudet Pohjois-Pohjanmaalla on mittavat, sillä VTT:n tutkimuksen mukaan Pohjois-Pohjanmaa voisi tuottaa jopa 10% koko EU:n vihreän energian kysynnästä. Siksi esitämme, että EU investoisi sähkön- ja vedynsiirtoinfrastruktuuriin ja tarjoaisi kannustimia vedyn paikallisen jalostamisen vauhdittamiseksi.
Edunvalvonta Brysseliin pitää olla suoraa. Meidän pohjoisen asioitamme tuntevia EU-vaaliehdokkaita on syytä äänestää ja tukea!
Jos Oulusta ja seudusta saa nostaa jotakin erityistä esille ulkomaalaisille, se on ehdottomasti talvipyöräily. Oulu onkin nimetty maailman talvipyöräilykaupungiksi. Eikä syyttä. Pyöräilyolosuhteet ja liikkumisen kulttuuri ovat rakentuneet kymmenisen vuosien aikana näihin mittoihin.
Miksi meillä pyöräillään ympäri vuoden kouluun, töihin ja vapaa-aikana? Vastaus on yksinkertainen. Koska se on mahdollista. Kaupunki toteuttaa hyvät pyöräilyolosuhteet. Se lähtee kaupunkisuunnittelusta. Kadut, pyörätiet, kunnallistekniikka, huolto- ja ylläpito, reittien suunnittelu, paikoitus ja opastus pitää olla käyttäjille kunnossa. Meillä on Oulussa yli 1000 kilometriä pyöräteitä. Leveitä pyöräbaanoja 15 kilometriä. Kun sataa lunta, aura-autot auraavat ensimmäiseksi pyörätiet - sitten autotiet. Näin on yhdessä priorisoitu.
Loistava pyörätieverkosto ei pääty kaupungin rajoille. Seudulla osataan suunnitella ja toteuttaa pyörätieverkostoa yhdessä ja haemme niiden rakentamiseen vuosittain myös valtion rahoitusta. Samalla tutkimme, kehitämme ja digitalisoimme pyöräilyn olosuhteita ja keskustelemme pyöräilijöiden kanssa koko ajan. Meillä on myös innostuneita työntekijöitä ja someaktiiveja pyöräkulttuurin edistämisessä. Kaupunki tukee työpolkupyörien hankintaa työntekijöille.
Tammikuussa sain puhua Euroopan alueiden komitean kokouksessa Brysselissä meidän pyöräilyolosuhteista. Puheeni alku oli jo etelästä tulleiden kokousadustajien mielestä eksoottista: ”Omassa kotikaupungissani Oulussa on täystalvi. Tänä aamuna lämpötila oli -25 astetta. Lapseni pyöräilivät kouluun. Sadat kaupungin työntekijämme pyöräilivät töihin. Miksi? Koska se on mahdollista.” Tämä todellisuus on meille ihan arkea, mutta suurimmassa osassa maita ja kaupunkeja edes kesäpyöräily ei onnistu.
Pyöräilystä saamme valttikortin ympärivuotisen matkailun edistämiseen. Merenjäällä pyöräily tai mainiot metsäreitit houkuttelevat elämyksineen. Meillä on jo useita palvelualan yrityksiä mahdollistamaan turistiryhmien vastaanoton. Yhteistyötä tarvitaan lisää. Samalla on mainittava, että talvipyöräilyämme käy ihmettelemässä ja huolto-osaamista oppimassa useita kotimaisia ja kansainvälisiä ryhmiä kuukausittain.
Kun panostamme pyöräilyn olosuhteiden parantamiseen, autoilun tarve vähentyy itsestään.
Kun panostamme tehokkaaseen joukkoliikenteeseen, henkilöautoilun tarve vähenee ja antaa tilaa pyöräilylle ja kävelylle. Eri liikennemuotojen tarpeiden edistäminen ja yhteissuunnittelu on kaiken keskiössä.
Pyöräilyllä on suuri mahdollisuuskasvattaa ihmisten terveyttä, hyvinvointia ja kuntoa. Sähköpyöräilyn avulla ikäihmisten pyöräilyharrastusta on pystytty jatkamaan pidempään. Työmatkapyöräilijöitä on vuosi vuodelta enemmän. Koko perheen pyöräretki lähikohteisiin mahdollistuu koko kaupungin alueella. Oulussa voitaisiin viettää vuosittain pyöräilypäivää tai vaikka viikonloppunakin. Haastettaisiin toinen toisemme pyöräilemään eri kaupunginosissa. Teemapäivänä voidaan järjestää tapahtumia ja opastaa turisteja hienoon pyöräilykulttuuriimme. Laitetaanko pyörät pyörimään?
Seuraavien viikkojen aikana valitaan Suomen tasavaltaan uusi presidentti. Sauli Niinistö jättää isot saappaat seuraajalleen. Hänen aikana Suomi ja maailma on elänyt melkoisen murroksen, josta viimeisin on Suomen liittyminen puolustusliitto NATOn jäseneksi.
Maailmalla kuohuu. Suurvallat mittelöivät keskenään. Euroopassa olemme monen ristitulen keskellä. Euroopassa on sota. Meidän ja Yhdysvaltojen tuki Ukrainalle sotatarvikkeineen on ollut korvaamaton. Venäjän uho on kova ja presidentti Putinin suunnitelmista emme tiedä mitään. Kiina pelaa useilla korteilla - hakien liittolaisia ja talouskasvua. Lähi-itä elää konfliktista toiseen.
Näinä tuulisina aikoina tarvitsemme Suomen presidentiksi vakautta, harkintaa ja kokemusta. Näitä ominaisuuksia löytyy Olli Rehnistä. Olli on työskennellyt monella tasolla politiikassa - kansanedustajana, ministerinä, meppinä ja komissaarina. Hänen osaamisensa ja paineensietokykynsä on taatusti testattu erityisesti kansainvälisten tehtävien kautta.
Vaikka presidentin tehtäviin kuuluu ensisijaisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtaminen yhteistyössä eduskunnan ja valtioneuvoston kanssa, ovat kansalliset asiat myös agendalla. Nykyinen tehtävä Suomen pankin pääjohtajana todistaa talousosaamisen kyvyistä. Olli on yrittäjäperheen poikana tarkka raha-asioista. Hänestä saamme myös arvojohtajan, joka kohtaa jokaisen ihmisen samalta katseentasolta.
Luotan Olli Rehnin kykyyn presidenttinä. Vahva suositus äänestää numeroa kolme!
Oulun kasvulle ja kehitykselle on suuret odotukset. Viidenneksi suurimman kaupungin toimintaa katsotaan suurennuslasilla. Kolmen seuraavan vuoden isot investoinnit ja kärkihankkeet pitävät pyörät pyörimässä. Odotusarvo Pohjoisen kasvun ohjelman toteutukseen valtakunnan tasolla on korkealla. Nyt pitää ruveta tapahtumaan pohjoisen investointien, liikenteen, energiahankkeiden ja huoltovarmuuden nimissä. Lisäksi meillä kaupungissa tulossa melkoisia isoja tapahtumia aina Itsenäisyyspäivä valtakunnallisesta juhlaparaatista, asuntomessuihin ja Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoteen.
Maailman konfliktit vaikuttavat kaupunkiimme:
Ukrainan sota - puolustusliitto NATO:n jäsenyys, nyt itärajalla oleva turvapaikkatilanne
Maakaasu- ja kaapeliputkien katkaisut Itämerellä
Tapahtumat Lähi-Idässä
Ilmaston lämpeneminen - hiilineuraalisuustavoitteeseen pääseminen
Eikä ulkoa tulevat talouteen vaikuttavat puhurit jätä meitä valitettavasti kylmäksi. Inflaatio nostaa erityisesti meidän investointihankkeita ja korkojen nousu mietityttää. Viimeisten vuosien aikana olemme pystyneet maksamaan lainoja takaisin, mutta nyt on suunta kääntynyt. Hyvinvointialueiden mittavat säästöt heijastuvat kaupunkilaistemme arkeen. Kysymys kuuluukin, mitä me voimme tehdä kaupunkina hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen eteen?
Viimeisin suuri huoli on kohdistunut valtion suunnitelmiin kuntien valtionosuuksien leikkauksiin. Viikko sitten jouduimme lähes uuden talousarviovalmistelun eteen. VOS-leikkaus SOTE-kertoimen uudelleenlaskennan jälkeen meinasi 17 miljoonan leikkausta Oulun valtionosuuksiin. Hätäjarrutusta ei onneksi ensi vuodelle tarvittu, mutta vääntö jatkuu. Leikkaukset ovat kuitenkin luvassa 2025-2026 vuosille.
Jos voi jotakin ennustaa, meillä on heti ensi vuoden alusta edessä taloustalkoot, jossa haetaan miljoonaluokan säästöjä niin käyttötaloudesta kuin investoinneista. JOS maan hallituksen kuntien valtionosuuksien leikkaukset toteutetaan täysimääräisesti. Tiedoksi, että Laesterä joukkoineen kiertää jo kuntakenttää kiivaaseen tahtiin.
Oulun kaupunginhallituksessa talousarviota on valmisteltu hyvässä hengessä. Yleinen talouden tilannekuva ja tahtotila on ollut yhteinen. Nyt on Oulun aika investoida ja rakentaa. Samalla pidämme kuntapalvelut saatavilla ja laadukkaina.
Verot päätettiin jo valtuustossa aikaisemmin. Ne nousevat hitusen. Tuloveroprosentin pyöristyksen vaikutus vuodessa on noin 2 milj. euroa ja maapohjan korotuksen 1,5 milj. euroa kaupungille. Vuosikate ei kata kaikkia investointeja, joten otamme lainaa. Kuten tiedämme palkkaharmonisointi vie kuluvan vuoden pahasti alijäämäiseksi, vaikka kyseisiä palkkoja maksetaan vasta seuraavien vuosien aikana.
Toimintasuunnitelma lähtee kaupunkistrategian toteuttamisesta. Yritysmyönteisyys, hiilineutraalisuus, kansainvälisyys ja koulukaupunki…… näitä tulemme nostamaan voimakkaasti esille. Iloitsen hyvinvointitehtäväämme tuomista lisäpanostuksista: meille on palkattu uusia ihmisiä tekemään ennaltaehkäisevää työtä.
Kehittämisen työkalupakissa meillä on MATO - maankäytön toteutusohjelma. Päivitämme juuri asumiseen, työpaikkoihin ja yrityksille kaavailtuja tontteja. Tavoitteena on täydennysrakentamisen lisäksi hankkia kaupungin omistukseen riittävä määrä maata erilaisten yritysinvestointien mahdollistamiseksi. Toinen työkalu on MAL-ohjelma, jossa linjaamme seudun kuntien kanssa muun muassa tärkeimmät liikennehankkeet. Kolmas pensseli löytyy OIA-ryhmästä. Olemme mukana koulutuslaitosten, tutkimusyksiköiden, maakuntaliiton ja isojen yritysten kanssa isoissa kehittämishankkeissa, kuten Radiopuisto, OYSTER tai vetytalouden investoinneissa.
Tulevan vuoden aikana meidän työlistalle kuuluu työllisyyden TE-uudistukseen valmistautuminen. Se on SOTe-uudistuksen jälkeen suurin kuntakentän tehtäviin vaikuttava tehtävä. Työllisyyspalvelut järjestetään vuoden 2025 alusta Oulun seutua hieman isommalla alueella. Toinen valmistelussa oleva asia käydä meidän investointihankkeiden suunnittelu ja hankevalmistelu läpi. On esitetty kysymys; voidaanko rakentaa halvemmalla?
Kiitän viranhaltijoita ja kaupungin työntekijöitä kuluneesta vuodesta. Kiitän myös luottamushenkilöitä rakentavasta otteesta. Pidän ilmapiiriä Oulussa innostavan, ratkaisukeskeisen ja luottamuksen arvoisena. Tästä on hyvä ottaa uusi haasteita täynnä oleva toimintavuosi vastaan.
Istun Euroopan alueiden komitean kokouksessa, jossa keskustellaan konkreettisesti. Mitä me ollaan saatu aikaan ilmasto- ja energia-asioissa Euroopassa? Paljon. Väittäisin.
Meillä on kunnianhimoinen ilmastolaki, jota toteutamme joka jäsenmaassa ja paikallistasolta. Tahtotila päästöjen vähentämiseksi on kasvanut koko ajan. Jokaisella maalla, alueella, kunnalla, yrityksellä ja järjestöllä on oma suunnitelma vähentää kulutusta, kierrättää tehokkaammin, säästää energiaa ja tehdä toiminta vähäpäästöiseksi.
Mitä paikallisesti on tapahtunut? Kiertotalous on tullut jäädäkseen - enää ei jätettä viedä kaatopaikalle vaan jätteet kierrätetään, teollisuuden päästöt ovat laskeneet huimasti ja siirrytty tuotannossa vihreisiin ratkaisuihin - tästä esimerkkinä hiilivapaan teräksen tuotanto, Venäjältä tuotavan energian lopettaminen, uusiutuvien energiamuotojen lisääminen - tästä esimerkkinä oma maakuntani, jossa tuotetaan lähes puolet Suomen tuottamasta tuulivoimasta. Palveluita on digitalisoitu. Tässä vain muutama esimerkki.
Mitä kansalaisten tasolla on tapahtunut?
Elämä on valintoja. Miten liikun, kulutan, mitä syön ja olenko osa ratkaisua vai ongelmaa. Oulussa pyörillään kesät talvet ja siirrytään asteittain joukkoliikenteessä sähköbusseihin. Me kierrätetään ja muutetaan kotien energiaratkaisuja. Lähiruokaa on ostettavissa.
Euroopan tasolla vihreän siirtymän työ on kesken. Siksi nostin kokouksessa esille seuraavia asioita:
Edelleen varmistettava eri rahoitusten käyttö ja saatavuus paikalliselle tasolle
Hyvien käytäntöjen, ideoiden, esimerkkien, liiketoiminnan avaaminen ja jakaminen
Paikalliset olosuhteet pitää huomioida ympäristö, energia ja ilmastoratkaisuissa. Ei ole yhtä samaa muottia, jolla kaikkien alueiden asiat ratkaistaan. Kun aamulla lähdin Oulusta, meillä oli ohuesti lunta ja -14 astetta pakkasta. Samat rakentamisen, liikenteen tai energian tuotannon normit ja lainsäädäntö ei onnistu meillä ja Kanariansaarilla. EU;n yhteisiin tavoitteisiin voidaan päästä sallimalla paikalliset ratkaisut.
Torstai 2.11.2023 - Keskustan aluevaltuustoryhmä (Pohde)
Me hyvinvointialue Pohteen Keskustan valtuustoryhmän jäsenet olemme sitä mieltä, että
Pohde on toiminut vasta vajaat kymmenen kuukautta, eikä tavoiteltuun toimivuuteen alueella ole vielä päästy rakenteellisista uudistuksista huolimatta. Sote-lakien säätämisen jälkeen koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota ja siitä seurannut inflaatio ja mm. palkkaratkaisu ovat ajaneet hv-alueet – myös Pohteen - vaikeaan rahoituskriisiin, jota nykyinen valtakunnan hallitus ei tunnista. Hyvinvointialueiden rahoitukseen suunniteltu 1,4 mrd€:n leikkaus tulee peruuttaa ja antaa talouden tasapainottamiselle kaksi vuotta lisäaikaa. Lähipalvelujen tukemiseksi ja osaoptimoinnin estämiseksi matkakorvaukset tulee siirtää Kelalta hv-alueille. Myös STM:n tulee huolehtia kansalaisten peruspalveluista purkamalla sujuvaa työtä rajoittavia normeja ja vaatimuksia.
Uskomme, että pidemmällä aikavälillä Pohde kykenee sopeuttamaan toimintansa sote-uudistuksen mukaiseen rahoitukseen. Mm. aivan lähivuosina käyttöön saatavat yhtenäiset tietojärjestelmät tulevat olemaan merkittävä toiminnan tehokkuusloikka. Valtioneuvoston nyt antama kuukausi on kohtuuttoman lyhyt aika rajuun sopeuttamiseen. Se on epäinhimillinen ja hyvän hallintotavan vastainen ja se voi johtaa niin Pohteen kuin muutkin hv-alueet tekemään epätarkoituksenmukaisia hätäratkaisuja, joissa peruspalvelut eivät ainakaan vahvistu eikä kansalaisten tasavertaisuus toteudu.
Kannatamme sitä, että Tulevaisuuden sairaala saadaan varustetuksi, valmiiksi ja käyttöön, jotta sen tuottama 10-15 %:n parannus erikoissairaanhoidon tehokkuuteen voidaan käyttää peruspalvelujen parantamiseen. Siksi valtioneuvoston antama lainanottovaltuus on välttämätön.
Valtion vaatimia sopeutustoimia tehtäessä pidämme tärkeänä, että alueemme ihmiset saavat lähipalvelunsa sujuvasti kohtuulliselta etäisyydeltä. Pitkien etäisyyksien maakunnassa esim. näytteenotto ja kuvantamispalvelut on järjestettävä niin, että ei tarvita useita käyntejä tai kohtuutonta matkustelua. Omalääkäri/omatiimi-järjestelmä peruspalveluissa parantaa hoitoa ja vähentää kustannuksia, samoin digipalvelut ja harkitut liikkuvat palvelut. Näitä on otettava käyttöön nopeasti. Pidämme myös tärkeänä että riittävä omaishoito mahdollistaa ikäihmisten ja vammaisten kotona asumista raskaan palveluasumisen sijasta. Kannatamme erikoissairaanhoidon säilyttämistä Oulaisissa, Raahessa ja Kuusamossa siinä laajuudessa kuin mahdollista.
Mielestämme Pohteen hallinnollinen jako siilomaisiin toimialueisiin ja alueellisesti kuuteen tai kolmeen alueeseen ei ole parantanut toimintojen integraatiota, ei paikallisesti eikä perustaso-erikoistaso-välillä. Hallintoa on merkittävästi korjattava ja väliportaita karsittava niin, että paikallisissa sote-keskuksissa työvoimaa ja tiloja voidaan paikallisin päätöksin käyttää sujuvasti niin vastaanottoihin, sairaiden hoitamiseen, ikäihmisten palveluihin, vammaispalveluihin kuin lasten- ja perheiden palveluihinkin alueen yhteisten linjausten mukaisesti.
Siitä se taas lähti! Aamun ekalla koneella Brysseliin ja vikalla takas. Kun hyvin suunnittelee ehtii päivän aikana kokoustaa alueiden komitean COTER valiokunnan kokouksen, tavata meppejä ja diskuteerattiin pienten ja keskisuurten yritysten tukemisesta eri maissa. Omat esimerkkini tulivat Oulusta.
Valiokunnan kokouksessa ison roolin otti tulevan komission koheesiopolitiikan linjaukset. Vilkkaan keskustelun oma osuuteni meni jotenkin näin:
”Euroopan unionin koheesiopolitiikalla on pitkät perinteet ja tarkoitus. Koheesiopolitiikalla on haluttu tasata erilaisista pysyvistä olosuhteista johtuvia haittoja ja esteitä, joita Euroopan eri alueilla esiintyy. Näitä ovat esimerkiksi pitkät etäisyydet, maantieteelliset olosuhteet, harva asutus tai sosio- ekonominen asema. Politiikalla on haluttu edistää näistä haittatekijöistä kärsivien alueiden kehitystä.
Viestini on: näin koheesiopolitiikan pitää olla jatkossakin.
Omalla alueella on Euroopan unionin koheesiopolitiikalla pystytty parantamaan olosuhteita yritysten viennin edistämiseksi, on kehitetty digitalisaatiota ja enrgiahankkeita paikallisten ihmisten tarpeisiin. On mahdollistettu yliopiston ja tutkimuslaitosten kehitys- ja innovaatiohankkeita. On edistetty maarajojen yli tapahtunutta yhteistyötä muun muassa energia- ja ratahankkeilla.
Koen, että ilman voimakasta koheesiopolitiikkaa ja rahoitusta oma alueeni ei olisi yhtä kehittynyt ja vetovoimainen, kun se tällä hetkellä on. Yritykset uskaltavat investoida omaan tuotantoon ja väkimäärämme kasvaa.
Pidän tärkeänä, että koheesiopolitiikka on pitkäjänteistä ja ennustettavaa. Kun valitaan teemat, missiot ja painopisteet - pysytään niissä ja hoidetaan ohjelmien toimeenpano joutuisasti. Sujuvuutta tarvitaan myös lisää jäsenmaihin. Tilapäisiin kriiseihin ja tilanteisiin tarvitaan toinen kaista. Koronapandemia tai luonnonkatastrofit pitää hoitaa nopeiden rahoitusinstrumenttien avulla.
Odotan, että tulevan koheesiopolitiikan avulla pystymme alueellamme vastaamaan vihreän siirtymän, digitalisaation ja työvoiman saatavuuteen. Edelleenkin saavutettavuus, hyvät kulkuyhteydet, luonnonvarojen kestävä käyttö ja ihmisten onnellisuus ovat kehityksen keskiössä.”
Toinen mielenkiintoinen keskustelu käytiin rajat ylittävästä yhteistyöstä. Etenkin pohjoisessa meillä ei ole mitään muuta mahdollisuutta, kuin tehdä yhdessä. Palveluista yrittäjyyteen. Onneksi ilmapiiri on yhteistyölle erityisen suotuisa länteen päin.
”Rajatylittävällä yhteistyöllä on saatu paljon aikaan ja työtä on tehostettava tulevaisuudessa.
Suomessa Venäjän hyökkäys Ukrainaan lopetti kaiken yhteistyön venäläisten kanssa. Suomella ja Venäjällä on yhteistä rajaa 1300 kilometriä. Emme tiedä Venäjän suunnitelmista meitä kohtaan. Liittyminen NATOn antaa meille sotilaallisen turvatakuun. Nyt Pohjoisen puolustaminen alkaa Suomesta. Edelleen pidämme huolta omasta puolustuskyvystä ja toimimme oman huoltovarmuuden parantamiseksi mitä tulee energia, ruoka ja raaka-ainevaroihin.
Meidän läheisimmät yhteistyökumppanit ovat EU, NATO, Ruotsi ja Norja. Rajat ylittävä yhteistyö on arkipäiväistä. Työskentely, palvelut, liike-elämä ja hankkeet kulkevat yli maarajojen. Viime viikolla pidimme omassa kaupungissani Oulussa Suomen ja Ruotsin liikennehankkeiden seminaarin. Mukana oli myös komission TEN-T koordinaattori Catrin Trauttmann. Jatkossa tie- ja ratayhteyksiä parannetaan huomattavasti maiden välillä. Suomi tarvitsee myös huoltovarmuuden nimissä raideyhteyden Atlantille. Se kulkee Ruotsin ja Norjan läpi.
Energiahankkeissa alueellani ollaan hereillä. Esimerkiksi vedyn käytön edistämiseksi tehdään paljon töitä paikallisten, yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa maarajojen ylitse.
Mitä odotan Euroopan unionilta?
pitämään huolen Venäjän rajalla olevien Euroopan alueiden kehityksestä. Seutujen pitäminen elinvoimaisina, asuttuina ja puolustuskykyisinä edesauttavat selviytymistämme.
Poistetaan esteitä rajat-ylittävältä yhteistyöltä ja kannustetaan rahoituksen keinoin yhteisinvestointeihin.”
Kävin kesässä ja tulin ruskaiseen syksyyn. Iloisia kohtaamisia tuttujen kanssa. Depatoimme Mauri Pekkarisen kanssa samassa PK-yritysten tapahtumassa. Ympärillä ihmisiä, jotka haluavat kehittää ja viedä Eurooppaa eteenpäin.
Olemme työstäneet Oulun palveluverkkopäätöstä reipaan vuoden ajan. Viranhaltijat ja päättäjät eri toimielimissä ovat perehtyneet tilanteeseen, suunnitelmiin, ennusteisiin ja faktoihin huolella. Olen itse osallistunut asukkaiden kuulemistilaisuuksiin ja vieraillut kouluilla. Neuvotteluja ja kompromissiin etsimiseen on käytetty valtavasti aikaa.
Syy koko palveluverkon tarkasteluun tulee
terveiden- ja turvallisten oppimisympäristojen varmistaminen oppilaille ja koulun henkilökunnalle
Syntyvyyden laskeminen
Koulutilojen optimoiminen
Oppilasmäärästä johtuva valtionosuuksien lasku
Koulujen ja varhaiskasvatuksen rakennusten peruskorjaustarve ja uudisrakentamistarve
Oulu kasvaa ja kehittyy. Asukaslukumme kasvaa 2000 asukkaan muuttovoitolla vuosittain. Lähes kaksi kolmasosaa Ouluun muuttavista on maahanmuuttajia. Tänne tullaan töihin ja opiskelemaan. Jos ja kun Pohjoisen kasvun suunnitelmat toteutuvat, tarvitsemme runsaasti uutta työvoimaa ja osaajia pohjoiseen. Tähänkin pitää palveluverkon vastata. Kansanvälisen koulun olemassaolo varhaiskasvatuksesta aina yliopistoon asti on merkittävä vetovoimatekijä Oulussa.
Oulu on koulukaupunki. Meillä on monipuolinen koulu- ja varhaiskasvatuksen palveluverkko. Oulussa pienimmässä kouluyksikössä Pikkaralassa käy koulua 21 oppilasta ja koko Suomen suurimmassa yhtenäisessä peruskoulussa Ritaharjussa puolestaan 1520 oppilasta. Pidämme jatkossakin kiinni monipuolisen ja erilaisten koulujen verkoston kehittämisestä. Parhaillaan Oulussa peruskorjataan ja rakennetaan useita kouluja. Ja mitä tulee kyläkouluihin - haluan muistuttaa meitä, että joka ikinen koulu Oulussa sijaitsee jollakin kylällä ja on kylän koulu tai jopa useamman kylän yhteinen.
Nyt valtuustossa päätettävänä oleva palveluverkkoesitys on syntynyt viranhaltijoiden pohjaesityksen, sivistyslautakunnan ja kaupunginhallituksen käsittelyn kautta. Valmistelun aikana on pidetty lukuisia kokouksia, neuvotteluja, keskustelutilaisuuksia ja kuunneltu asukkaiden mielipiteitä. Haluan antaa erityisen kiitoksen kompromissihakuisesta työskentelystä lautakunnan, hallituksen ja viranhaltijoiden suuntaan, niille poliittisille ryhmille, joille se kuuluu. Varhaiskasvatus- ja koulupalvelut ovat asukkaidemme lähimmät palvelut, joita arvostetaan. Yhdenkään koulun lakkauttaminen ei ole helppo ratkaisu, olisikin mukava vain perustaa kouluja lisää.
Vuoteen on mahtunut monenlaista keskustelua palveluverkosta. On nahistelut pikkukoulut vastaan isot koulut paremmuudesta, kyselty lasten edun perään ja mietitty säästöjen tarkoituksenmukaisuutta. Tunteenpurkauksiltakaan ei olla vältytty. On kuitenkin elettävä ajassa ja katsottava tulevaisuuteen. Väistämätön tosiasia on edessä myös teillä valtuutetulla, jotka äänestätte tänään pohjaesitystä vastaan.
Esitän kaupunginhallituksen päätöstä valtuustolle hyväksyttäväksi Oulun palveluverkosta. Pohjaesitys ei ollut yksimielinen kaupunginhallituksessa.
Esitys lyhykäisyydessään:
Kaupunginhallitus esittää Keiskan, Kuivasojan, Lämsänjärven ja Myllyojan koulun Sanginsuun yksikön lakkauttamista.
Takkurannan, Tirinkylän ja Ylikylän koulut jatkavat, mikäli oppilasmäärä eilaske lukuvuoden 2023–2024 laskentapäivän 20.9.2023 olevasta oppilasmäärästä 20 prosenttia. Pikkaralan koulu jatkaa toimintaa, jos koulussa on vähintään 20 oppilasta.
Lisäksi kaupunginhallitus linjasi, että jatkovalmistelussa kiinnitetään erityistä huomiota maankäytön ja kaavoituksen edellytyksiin tukea palveluverkkoselvityksessä esillä olevien alueiden asukasmäärän lisäämistä ja kehitystä.
Myös opetuskäytöstä poistettujen koulutilojen sekä piha- ja liikunta-alueiden kuntalaiskäyttö ja ylläpito suunnitellaan kokonaisuus huomioiden niiden hallintokuntien tai toimijoiden yhteistyönä, jotka vastaavat tiloista ja alueista.
Oulun kaupunginhallitus teki maanantain kokouksessaan kaksi merkittävää periaatepäätöstä areenahankkeisiin liittyen. Kaupungin rahoitusta esitetään niin Raksilaan vanhan oikeus- ja poliisitalon tontille suunnitellulle tapahtuma- ja elämysareenalle kuin Heinäpäähän kaavaillulle jalkapallostadionille.
Kaupunginhallitus esittää edelleen valtuuston hyväksyttäväksi huomattavia panostuksia uusiin oululaisiin tapahtuma-areenoihin.
Raksilan tapahtuma- ja elämysareenaa varten perustettavaan yhtiöön kaupunki sitoutuisi omistajaksi enintään 49,9 prosentin osuudella. Areenahanketta varten loppuvuodesta 2021 tehdyn selvityksen mukaisella kustannustasolla se tarkoittaisi korkeintaan noin 50 miljoonan euron sijoitusta.
Kaupungin sijoitus voi muodostua omasta ja vieraasta pääomasta, ja se kohdistuu vain tapahtuma-areenaan, harjoitushalliin ja pysäköintipaikoitukseen, mutta ei rakennuksen yhteyteen tuleviin toimitiloihin ja hotelliin. Lisäksi kaupunki sitoutuu vuokraamaan tiloja Areena-yhtiöltä erikseen neuvoteltavalla tavalla.
Areena ei valmistu ihan lähivuosina. Sille aletaan nyt etsiä neuvottelujen ja kilpailutuksen kautta potentiaalisia toteuttajia markkinoilta, ja asemakaavan muutosprosessikin on vasta käynnistymässä. Rakentaminen alkaa todennäköisesti aikaisintaan vuonna 2028, jolloin valmistumisajankohta olisi vuosikymmenen vaihteen jälkeen. Vanhan poliisi- ja oikeustalon purkaminen tontilla on jo alkanut.
Kaupunki perustelee tapahtuma- ja elämysareenaan investoimista sillä, että se vahvistaa kaupunkistrategian mukaisesti Oulun veto- ja pitovoimaa. Areenaa edistetään keskustakehityshankkeena vetovoiman, elävän ja monimuotoisen kaupunkikulttuurin sekä liikunnan tarpeisiin.
Oppia muun muassa rahoitukseen liittyen on jo käyty hakemassa Helsingin, Jyväskylän, Tampereen ja Turun vastaavista hankkeista.
Areena on tarkoitus rakentaa parhaillaan purettavan vanhan oikeus- ja poliisitalon paikalle. Kuva: Arkkitehtitoimisto Kontukoski Oy
Noin 10 000 katsojan kapasiteetilla suunnitellussa areenassa on tarkoitus järjestää kulttuuri- ja urheilutapahtumia sekä konferensseja, ja sen uskotaan vahvistavan Oulun imagoa pohjoisen kasvukeskuksena. Valmistuessaan Oulun areena olisi Suomen pohjoisin ja 5. suurin monitoimiareena, joka palvelisi laajaa aluetta pohjoisessa Ruotsia ja Norjaa myöten ja täydentäisi kansallista tapahtumapaikkojen verkostoa. Kapasiteetti mahdollistaisi esimerkiksi jääkiekon arvokisojen järjestämisen.
Kaupungin jo tekemän markkinavuoropuhelun perusteella hanke on toteutuskelpoinen ja kiinnostuneita sijoittajia ja rakentajia löytyy. Oikeus- ja poliisitalon tontti antaa parhaat toteutumisedellytykset hankkeelle sekä sijoittajien että kaupunkirakenteen näkökulmasta.
Osaltaan hankkeeseen vaikuttaa se, että Raksilan vuonna 1975 avattu jäähalli on tulossa käyttöikänsä päähän noin kymmenessä vuodessa, jolloin siihen olisi tehtävä mittava peruskorjaus tai jopa uudisrakennus. Jos tapahtuma- ja elämysareena rakennetaan, nykyisen jäähallin tontti voidaan vapauttaa muuhun käyttöön.
Rakentamisen kokonaiskustannukseksi on tällä hetkellä arvioitu noin 123 miljoonaa euroa. Hankkeen suoran työllisyysvaikutuksen arvioidaan olevan noin 700 henkilötyövuotta koko rakennusvaiheen aikana.
Jalkapallostadionille 4,2 miljoonan avustus
Heinäpään jalkapallostadionin osalta suunnitelmat ovat paljon pitemmällä, mutta rakentamisen aloitus on lykkääntynyt helmikuussa kaupunginvaltuustossa hyväksytystä asemakaavan muutoksesta tehtyjen valitusten vuoksi. Ne ovat käsittelyjonossa hallinto-oikeudessa.
Hankkeen valmistelut ja rahoitus etenevät kuitenkin valituskäsittelyn aikanakin. Kaupunginhallitus esittää nyt valtuustolle, että kaupunki myöntää stadionin rakentavalle yksityiselle OTC Stadion Oy:lle 4,2 miljoonan euroa investointiavustuksen, joka on 25 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. Avustus maksetaan jälkirahoitteisesti kohteen valmistumisasteen mukaisesti.
Heinäpään jalkapallostadionista tehtyjen valitusten käsittelyajan hallinto-oikeudessa arvioidaan olevan noin puolitoista vuotta. Kuva: Arkkitehtuuritoimisto Arktes Oy
Hankkeen kokonaiskustannusarvio on kohonnut alkuperäisestä 13 miljoonasta eurosta 16,8 miljoonaan euroon hankkeen viivästyttyä ja kustannusten noustua. OTC Stadion Oy hakee hankkeeseen julkista tukea myös opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja Suomen Palloliitolta, ja niiltä saadut avustukset vähennetään kaupungin avustussummasta.
Myös Heinäpään jalkapallostadion nähdään Oulun kaupungin kannalta elinvoimainvestointina, joka vahvistaa kasvukeskuksen veto- ja pitovoimaa urheilu- ja tapahtuma-alueena ja edistää kestävää kaupunkitaloutta tukemalla huomattavaa yksityistä investointia.
Samalla halutaan vahvistaa Oulun pitkiä perinteitä jalkapallokaupunkina. Lisenssipelaajien lukumäärän perusteella jalkapallo on Oulun suosituin joukkuelaji, kun paikallisissa seuroissa pelaa kaikkiaan noin 4 700 rekisteröitynyttä pelaajaa. Oulu haluaa olla merkittävä jalkapallokaupunki myös jatkossa, mikä edellyttää riittävien ja tarpeeksi tasokkaiden olosuhteiden olemassaoloa.
Heinäpään stadionin katsotaan edistävän liikuntalain mukaisia liikuntapalveluita, kaupungin näkyvyyttä, elinvoimaisuutta ja kansainvälisyyttä sekä tunnettavuutta vahvana liikunta- ja urheilukaupunkina.
Kuluva kuntavaalikausi on pian puolessavälissä. On aika summata menneitä ja katsoa tulevaisuuteen. Oulu ja Oulunseutu ovat kasvaneet asukasmäärältään hallitusti. Uusia asuinalueita on avattu siten, että kuntapalvelut ovat pysyneet mukana. Ja suuntaus on suosia täydennysrakentamista jatkossa. Olemme investoineet uusia kouluja ja varhaiskasvatusrakennuksia, remontoineet vanhaa ja onpa purettukkin elinkaarensa ehtoopuolella olevaa infraa.
Vuosiin on mahtunut haasteita. Korona-pandemia pakotti meidät sopeuttamaan toimintaamme terveys edellä. Selvisimme yllättävän ketterästi koulujen sulut, palveluiden ja liikkumisen rajoituksien ja elinkeinoelämän sääntelyn osalta. Opiksi ja pysyväksi jäljiksi jäi varautuminen sekä viranomaisten paikallinen yhteistyö.
Muita isoja muuttujia ovat olleet Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa kohtaan, inflaation vaikutukset sekä sosiaali- ja terveysuudistus. Uudistuksen myötä lähes puolet kaupungin henkilökunnasta ja budjetista siirtyi hyvinvointialueelle vuoden alusta. Jatkamme Pohteen kanssa tiivistä yhteistyötä kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Parhaillaan mitoitetaan lähellä olevien terveyspalveluiden saatavuutta.
Oulun imago ja brändi ei elä itsestään. Sen eteen on tehtävä töitä. Kaupungin puolella se tarkoittaa yhdessä tehdyn kaupunkistrategian toteuttamista. Linjasimme, että Oulu on vuonna 2030 Suomen yritysmyönteisin kansainvälinen kasvukeskus. Lisäksi teemme kulttuuri-ilmastonmuutoksen ja olemme hiilineutraali kaupunki vuoteen 2035 mennessä. Kaikissa näissä tavoitteissa tarvitsemme onnistuakseen mukaan niin kuntalaiset, kaupungin työntekijät kuin alueen yrittäjät.
Kirjoitimme yhdessä pohjoisen toimijoiden kanssa Pohjoisen kasvun ohjelman. Ohjelma syntyi tarpeesta nostaa mahdollisuuksia, osaamista, luonnonvaroja ja alueen ihmisiä esille koko Suomen voimavaroja vahvistamaan. Venäjän hyökkäyssodan jälkeen myös turvallisuus, Nato-yhteistyö ja huoltovarmuus nousivat aivan omalle agendalleen. Odotusarvo on, että Säätytalon hallitusneuvotteluissa kasvuohjelma saa lihaa luiden ympärille. Katseet on käännettävä pohjoiseen.
Odotusarvo Oulun ja seudun menestymiseen ovat korkealla. Hyvä kuntatalouden tila antaa meille mahdollisuuden investoida elinvoimahankkeisiin. Lähivuosina näemme aseman seudulle nousevan matkakeskuksen, radanvarteen monitoimiareenan, asuntomessualueen uudiskohteineen sekä useiden virkistysalueiden kehityksen. Myös kylien kehittäminen luo viihtyisyyttä ja vetovoimaa monipuolisilla asumisen ja palveluiden mahdollisuuksilla.
Me Oulun seudun kuntien hallitusten puheenjohtajat esittämme seutuyhteistyön tiivistämistä. Tarpeen on selvittää vastaavien Tampereella ja Turussa olevien kaupunkiseutufoorumien perustamista myös Oulun seudulle.
Oulun seudun kunnat ovat tehneet pitkään yhteistyötä tavoitteenaan elinvoimainen, turvallinen ja energiatehokas sekä uudistuva tulevaisuuteen suuntaava yhdyskunta. Yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi on tunnistettu seudun vahvuudet ja kehittämistarpeet. Seutumme vahvuuksina on nähty erityisesti nuori, koulutettu väestö ja innovatiivinen monipuolinen osaaminen, jotka ovat luoneet erinomaisen pohjan elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistamiselle. Kehittämisen tarpeita nähdään erityisesti liikenteen, maankäytön, asumisen ja elinkeinojen saralla.
Suuri yhteiskunnallinen murros asettaa kuntien toiminnan uudelleen tarkasteluun. Väestön ikääntyminen ja syntyvyyden lasku ovat valtakunnallisia haasteita, jotka vaikuttavat koko maamme tulevaisuuteen. Ratkaistaviksi jo lähivuosina tulevat osaavan ja riittävän työvoiman saatavuuteen, hyvinvointivaltion rahoitukseen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden riittävyyteen liittyvät haasteet.
Oulun seudun kunnat tekevät yhteistyötä eri tavoin alueemme kehittämiseksi. Oulun seudun tavoitteena on olla koko Suomen ja Pohjois-Euroopan vetovoimainen edelläkävijä. Kansallinen ja kansainvälinen kilpailu niin asukkaista, työpaikoista ja työntekijöistä kuin merkittävistä investoinneistakin on jatkuvaa. Viime vuosien aikana Oulun seudun kehitys muihin suuriin kaupunkiseutuihin vertailtaessa uhkaa jäädä jälkeen muiden suurten kaupunkiseutujen elinvoiman kehittymisestä. Tämä kehityssuunta tulee pysäyttää.
Seudullamme on kaikki edellytykset teknologiaosaamisen edelläkävijänä kestävään tuottavuuden kasvuun ja asemaan yritysmyönteisimpänä kasvukeskuksena. Jotta alueemme myönteinen kehitys olisi mahdollista tulevaisuudessakin, tarvitaan yhä vaikuttavampaa seudullista yhteistyötä ja edunvalvontaa niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin. Näemmekin tarpeelliseksi vapaaehtoisuuteen perustuvan kuntarajat ylittävän seudullisen yhteistyön vahvistamisen ensiarvoisen tärkeänä. Työkaluksi esitämme yhteisen kaupunkiseutufoorumin perustamista.
Yhdessä toimien voimme lisätä seutumme veto- ja pitovoimaa sekä tarjota kuntiemme asukkaille pohjoista laadukasta arkea ja hyvinvointia. Oulun seutu tuottaa pohjoisia, asteen verran vaikuttavampia, ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin.
Euroopan unioni pyrkii kohti vihreämpää tulevaisuutta. Ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin etsitään ratkaisuja suurten kaupunkien lisäksi myös syrjäisillä alueilla. Arktinen alue on erityisen altis ilmastokriisin vaikutuksille, sillä lämpötilat nousevat siellä jopa kolme kertaa nopeammin kuin muualla maailmassa.
Pohjoisen Euroopan harvaan asutuilla alueilla on ainutlaatuisia luonnonvaroja ja osaamista, jotka voivat nostaa ne vihreän siirtymän eturintamaan. Jopa 70 prosenttia Suomen luonnonvaroihin perustuvista uusista suurteollisuuden investoinneista kohdistuu Pohjois-Suomeen, ja yli puolet Suomen tuulivoimasta tuotetaan pohjoisessa. Pohjois-Ruotsista löydetyt harvinaiset maametallit voisivat tarjota Euroopalle tärkeitä raaka-aineita, joita tarvitaan sähköajoneuvoissa ja tuuliturbiineissa.
Syrjäisillä alueilla on kaikkialla Euroopassa infrastruktuuriin, koulutukseen ja liikenteeseen liittyviä erityistarpeita mutta myös samankaltaisia haasteita, jotka edellyttävät yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja vihreän, digitaalisen ja viime kädessä kestävän tulevaisuuden turvaamiseksi.
Euroopan unionin rakennerahastot tukevat kunkin alueen ainutlaatuista potentiaalia kestävän kehityksen edistäjänä. Työntekijöiden täydennys- ja uudelleenkoulutus, jotta heillä on edellytykset työskennellä laadukkaissa työpaikoissa vihreässä ja digitaalisessa taloudessa, on olennainen osa Euroopan osaamisen teemavuotta 2023. EU:n koheesiopolitiikalla on keskeinen merkitys pyrittäessä ratkaisemaan vakavia rakenteellisia haasteita ja parantamaan kansalaisten arkea kaikkialla Euroopassa.
Pohjois- ja Itä-Suomen alueet hyötyvät kuluvallakin EU:n ohjelmakaudella harvaan asutuille alueille maksettavasta erityistuesta. Yhteisillä eurooppalaisilla toimilla aikaan saatujen hyötyjen tulisi olla nykyistä paremmin kansalaisten nähtävillä.
Koskajokaisella Euroopan alueella on omanlaisensa tarpeet, EU:n ilmasto- ja ympäristölainsäädännössä on otettava huomioon harvaan asuttujen alueiden erityisolosuhteet. Luonnon ennallistamiseen tai jäteveden puhdistukseen liittyvät toimenpiteet voidaan parhaiten määritellä yhdessä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa.
Ruotsi toimii tällä hetkellä EU:n neuvoston puheenjohtajavaltiona. Puheenjohtajakautensa aluksi se kutsui kaikki Euroopan komission jäsenet Kiirunaan. Huhtikuun lopussa oli Euroopan alueiden komitean jäsenten vuoro tutustua arktisen alueen olosuhteisiin. Vierailu avasi varmasti silmiä eurooppalaisten kaupunkien ja alueiden edustajille.
Kokouksen päätteeksi annetussa Kiirunan julkilausumassa korostetaan, että kunnat ja alueet pystyvät toteuttamaan vihreän siirtymän ja johtamaan sitä. Niille on kuitenkin annettava tarvittavat keinot ja resurssit, ja niitä on kuultava sekä jäsenvaltioissa että EU:n tasolla. Olemme tiivistäneet pohjoisten naapurimaiden yhteistyötä Arktisten kaupunginjohtajien verkoston avulla. Haasteet, mahdollisuudet ja ratkaisut löytyvät yhteistyöllä. Mitään paikkaa ja yhtäkään ihmistä ei saa jättää oman onnensa nojaan, kun EU pyrkii kohti ilmastoneutraaliutta.
Maailmalla myllerrys jatkuu. Suurvaltojen mittelöitä seurataan silmä tarkkana, sota Ukrainassa jatkuu kuukaudesta toiseen, inflaatio kiihtyy ja odotamme edelleen sotilasliitto NATO jäsenyyttä. Asioita, joihin kotisohvalta on vaikea vaikuttaa. Siispä keskitytään läheisimpiin aiheisiin.
Kävimme viime viikolla Oulun kaupunginhallituksen ja johtoryhmän voimin vastavierailulla Ruotsin Luulajassa. En ole aikaisemmin kaupungissa vieraillut. Luulaja on lähes 80 000 asukkaan yliopistokaupunki, joka sijaitsee meren, jokien ja järvien ympäröimänä. Suurin ja merkittävin asia tällä hetkellä on perusteollisuuden rakennemuutos. Kaivosteollisuuden jalostamiseen etsitään kiivaasti vihreää siirtymää, jossa vedyn avulla tuotettaisiin tulevaisuudessa hiilivapaata terästä. Kuulostaako tutulta?
Pohjoisen Suomen, Ruotsin ja Norjan alueille on tulossa seuraavan kymmenen vuoden aikana 170 miljardin euron investoinnit. Mineraalit, puu ja energia työllistävät satojatuhansia ihmisiä. Samalla tarvitaan asuntoja, palveluja ja uusia liikenneyhteyksiä. Ja tarvitaan tietysti uusia asukkaita ja työntekijöitäkin.
Mahdollisuudet ja haasteet ovat pohjoisille maille ja kunnille yhteiset. Siksi tarvitsemme nopeasti rajat ylittävää yhteistyötä muun muassa ulkomaalaisen työvoiman saatavuuden parantamiseen. Samalla odotan vetytalouden ja muidenkin uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisen yhteistyötä. Pohjoismaiden yliopistot tutkijoineen ja innovatiiviset yritykset tekevät jo paljon yhdessä.
Matkustimme Luulajaan linja-autolla. Olisiko lähitulevaisuudessa mahdollista tehdä matkaa junalla tai kesällä risteilylaivalla? Tarvitsemme huoltovarmuuden nostamiseen sekä kansanvälisen kaupan turvaamiseen joka tapauksessa pohjoisen ratayhteyden Ruotsin kautta Eurooppaan sekä yhteyden Jäämerelle. Nämä kaksi investointia on toteutettava jo seuraavan hallituskauden aikana. Maiden eri raideleveydet pystytään ratkaisemaan.
Meillä on pitkät perinteet Perämerenkaaren yhteistyössä. Kasvuyritykset ovat jauhaneet tulosta läpi vuosikymmenet, kauppa on vilkasta ja liikenneyhteyksiä on kehitetty kovasti. Kulttuurimme on samansukuista ja kanssakäyminen mutkatonta. Luulajan kaupunginjohtaja Carina Sammelin kanssa olen reissannut useita arktisia kokouksia ja tapahtumia. Näen suurta potentiaalia matalan kynnyksen yhteistyön tiivistämiseen Pohjois-Ruotsin kuntien kanssa: koululaisia vaihtoon, kulttuuri- ja urheiluseurat yhteistyöhön, yritykset katsomaan kasvumahdollisuuksia lähialueille ja matkailun mahdollisuuksien hyödyntäminen.
Jokohan jo ensi kesänä pääsisin veneellä Luulajaan? Sadat saaret ja kohteet odottavat meren toisella puolella näkemistä.
Arktisen alueen yhteistyöfoorumi Arctic Frontiers oli taas upea kokemus! Paikalla olivat erityisesti edustettuna Pohjoismaat. Oulusta meitä oli mukana ainakin 20 osallistujaa kaupungin, BusinessOulun, yliopiston ja yritysten taholta. Tapahtuman teemana oli Moving North!
Muutama keskeinen havainto matkalta: kiinnostus arktisia asioita kohtaan kasvaa koko ajan. Ilmaston lämpeneminen, vihreä siirtymä, luonnonvarojen kestävä käyttö, energiaratkaisut, turvallisuus ja puolustusyhteistyö puhututtavat. Kaikilla on huoli sään ääri-ilmiöiden yleistymisestä, alkuperäiskansojen elinolojen kaventumisesta, työntekijöiden puutteesta ja päätöksiin vaikuttamisesta.
Huolet ja ongelmat ratkaistaan vain yhteistyöllä. Olemme odottaneet aivan liian kauan pohjoisessa, että ratkaisut tuodaan etelästä. Tarvitsemme Pohjoismaiden välistä yhteistyötä itä-länsi suunnassa. Huolet on käännettävä mahdollisuuksiksi. Se miten esimerkiksi puhumme pohjoisen kasvusta, merkityksestä ja viihtyvyydestä ratkaisee imagokysymykset. Meidän tulee istua kuskin paikalle arktisen alueen asioiden hoitajiksi.
Oli mielenkiintoista kuunnella Norjan, Ruotsin ja Islannin ulkoministereiden keskustelua arktisesta tulevaisuudesta. Suomea edusti valtiosihteeri Johanna Sumuvuori. Sotilasliitto NATOn laajentuminen oli vahvasti esillä. Kaikki korostivat, että Suomen ja Ruotsin jäsenyys on hyväksyttävä ja pohjoisen turvallisuus laitettava kuntoon. Tarvitsemme lisäksi huoltovarmuuden ylläpitämiseksi hyvät kulkuyhteydet maiden välille. Suomelle se tarkoittaa pohjoisen Jäämeriyhteyttä rata- ja maantieinvestointien osalta.
Sain osallistua kahteen paneelikeskusteluun. Avasimme Tromssaan arktisten kaupunginjohtajien verkoston AMF sihteeristön, jota johtaa Patti Bruns. Keskustelimme päälavalla kuntien, kuntalaisten ja maiden välisen yhteistyön merkityksestä. Voimme hyötyä toisistamme entistä enemmän, kun jaamme ideoita ja innovaatioita keskenämme. Pyörää ei tarvitse keskisiä aina uudestaan. Työntekijä- ja osaajapula on ratkaistava myös yhdessä, eikä kilpaillen toisia vastaan. Yrittäjyyden edellytysten tukeminen on keskeistä.
Toisessa keskustelussa keskiössä oli vihreä siirtymä. Tällä alalla mennään nyt kovaa. Jos joku vielä pyristelee vastaan - kannattaa katsoa ratkaisuja. Uusiutuvien energiamuotojen käyttö on edennyt rakettimaisesti eteenpäin niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Ei ole yritystä tai palvelua, jossa ei säästettäisi energiaa, mietittäisi materiaalien kierrätystä tai energiavaihtoehtoja. Tuulivoima, vety ja biotalous olivat hyvin esillä. Merialueiden tuulivoimaratkaisut voivat olla lähempänä kuin arvaammekaan.
Yksi mieleenpainuvin keskustelu käytiin arktisten yliopistojen Arctic Five vetämänä tutkimusaluksella. Miksi, miten ja milloin arktista yhteistyötä tehdään? Kuka hyötyy ja häviää? Mukana oli niin yrittäjiä, tutkijoita, poliitikkoja kuin viranhaltijoita. Jaoimme saman tilannekuvan: meillä ei ole edessä kuin voitettavaa, haasteet käännetään mahdollisuuksiksi ja yhteistyössä on voimaa.
Ohjelman lomassa kerkesin tavata paljon kaupungin yhteistyökumppaneita ja ystäviä vuosien varrelta. Ulkopoliittisen instituutin apulaisjohtaja Samu Paukkusen kanssa keskusteltiin erityisesti pohjoisen turvallisuustilanteesta, Rovaniemen kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainion kanssa kaupunkien yhteistyöstä ja matkailun tilanteesta. Tromssan kaupunginjohtaja Gunnar Wilhelmsen ja paikalliset pitivät meidät hyvin informoituna Norjan asioista. Tapasimme paikallisia yrittäjiä, useita suurlähettiläitä, EU neuvoston väkeä ja oli onneksi aikaa myös suomalaisten osallistujien näkemysten vaihtoon.
Pohjoisen kasvun ohjelma otettiin hyvin vastaan. Olemme tehneet kotiläksymme hyvin. Vaatimus valtioneuvostotasoisesta ohjelmasta ei ole yliampuvaa. Myös Ruotsissa ja Norjassa on kansallisesti havaittu pohjoisen strategian tärkeyteen. Jatkamme pohjoismaiden yhteistyötä tässä tiiviisti.
Seuraava reissu onkin Luulajaan. Oulun kaupunginhallitus ja johtoryhmä vierailee Luulajassa 22.-23.2. Odotan matkaa mielenkiinnolla. Luulajan väki oli Oulussa viime vuoden puolella ja nyt pääsemme katsomaan heidän hankkeet ja kehityksen. Kaupunginjohtaja Carina Sammelin kanssa onkin paljon yhteisiä tulevia yhteistyömuotoja jo viritteillä.
Pohjoisen avaintoimijat esittävät: Pohjoinen ohjelma seuraavaan hallitusohjelmaan
Pohjoisen maakuntaliitot, kunnat, korkeakoulut, kauppakamarit ja yrittäjäjärjestötesittävät, että seuraava hallitus käynnistäävaltioneuvostotasoisen Pohjoisen ohjelman. Ohjelma vahvistaa Suomen geopoliittista asemaa ja kestävää kasvua hyödyntämällä pohjoisen osaamista, energiaa, logistiikkaa, luonnonvaroja ja kansainvälisiä yhteyksiä.
Pohjoisen avaintoimijat huomauttavat, että pohjoisen mahdollisuuksien hyödyntäminen on koko Suomen etu. Siksi ne esittävät, että osana tulevaa hallitusohjelmaa toteutetaan erillinen, valtioneuvostotasoinen ohjelma nimellä ”Pohjoinen ohjelma – kasvua, turvallisuutta ja yhteistyötä”. Ohjelma luo strategiset raamit tavoitteelliselle yhteistyölle Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan välillä sekä rahoittaa investointeja, joilla pohjoinen tuottaa kasvua ja turvallisuutta Suomeen, Eurooppaan ja maailmaan.
”Katseet ovat kääntyneet pohjoiseen. Venäjän hyökkäyssodan ja sitä seuraavan Nato-jäsenyyden, energiakriisin ja huoltovarmuuden korostumisen myötä geopoliittinen asetelma on muuttunut ja pohjoisen painoarvo on kasvanut merkittävästi”, sanoo Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pauli Harju.
Ohjelman pääteemat liittyvät osaamisen vahvistamiseen, innovatiivisiin energiaratkaisuihin, väylähankkeisiin ja uuteen geopoliittiseen asemaan. Lisäksi ohjelmaan tulee kirjata tavoitteet ja keinot pysyvien kansainvälisten yhteistyörakenteiden muodostamiseksierityisesti maanpuolustusta, turvallisuutta ja huoltovarmuutta koskienja itäisen raja-alueen elinvoiman merkityksen huomioiden.
”Pohjoisen mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii investointeja erityisesti osaamiseen, väyliin, vihreän teollisuuden aloitteisiin sekä työvoiman saatavuuteen” toteaa Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala.
Ruotsi ja Norja tekevät tulevina vuosina mittavia investointeja nimenomaan pohjoiseen.
”Naapurimaiden tavoin myös Pohjois-Suomessa on vireillä suuret, liki 50 miljardin investoinnit. Me voimme omalla osaamisellamme, vihreällä energiallamme ja luonnonvaroillamme kasvattaa investointien vaikuttavuutta ja muodostaa globaalisti merkittävän kasvuvyöhykkeen pohjoiseen”, arvioi Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Liisa Ansala.
Elinvoimainen pohjoinen on muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa Suomelle elintärkeä alue. Meriyhteyksien häiriötilanteessa pohjoisen väylät ovat Suomen portti länteen.Maanpuolustuskyvyn, huoltovarmuuden ja kestävän kasvun takiaSuomen tulee varmistaa toimivat yhteydet pohjoisen Nato-liittolaisiinja alueen taloudellinen kehitys.
”Pohjoisessa on vahvoja varuskuntia ja pitkä maaraja Venäjän kanssa. Pohjoisen maayhteys tuleviin NATO-liittolaisiin kasvattaa pohjoisen merkitystä myös maanpuolustuksen näkökulmasta”, linjaa Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen.
Pohjoisen tuuli- ja vesivoima mahdollistavat vihreän siirtymän investointeja Suomeen ja varmistavat energiansaantiamme.Alueella on mittavat mineraalivarat, Kokkolaan on tulossa akkukemikaalitehdas ja Perämeren kaarelle on suunnitteilla vetyputkisto.
”Pohjoisen energiavyöhyke on maailmanlaajuisesti merkittävä alue, jonka innovaatiot ja investoinnit mahdollistavat Suomenilmastotavoitteiden toteutumisen ja vahvistavat Suomen asemaa pohjoisen osaamisen edelläkävijänä”, Kokkolan kaupunginjohtaja Stina Mattila toteaa.
Pohjoinen tunnetaan osaamisestaan. Energiaomavaraisuuden vauhdittaminen, pohjoisten mineraalien kestävä hyödyntäminen ja digitalisaation edistäminen sekä 6G-teknologian kehittäminen ovat esimerkkejä pohjoisista ratkaisuista.
”Pohjoisessa ohjelmassa myös arktisuus ja pehmeä turvallisuus ovat myös keskeisiä geopoliittisia kokonaisuuksia, joiden ympärille tulee rakentua vahvaa tutkimus-, kehitys-, innovaatio ja osaamistoimintaa tukemaan Suomen menestymistä”, toteaa Antti Syväjärvi, Lapin yliopiston rehtori.
”Investoinnit pohjoisen osaamiseen vauhdittavat maamme kestävää kasvua, vientiä ja tuottavuutta”, toteaa Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki.
Pohjoinen luonto on Suomen voimavara ja mahdollisuus entisestään lisätä matkailua, jonka vahvuuksia ovat ainutlaatuinen luonto, turvallisuus, puhtaus ja raikas ilma.
”Pohjoisessa on tilaa ja osaamista yhdistää luonnon, matkailun ja vihreän teollisuuden tarpeet”, sanoo Rovaniemen kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio.
Pohjoinen ohjelma – kasvua, turvallisuutta ja yhteistyötä on pohjoisen toimijoiden yhteinen aloite valtioneuvostovetoiseksi ohjelmaksi, joka tulee kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan. Se vahvistaa Suomen geopoliittista asemaa ja kestävää kasvua hyödyntämällä pohjoisen osaamista, energiaa, logistiikkaa, luonnonvaroja ja ainutlaatuista asennetta. Valtioneuvostotason ohjelma tarvitaan, sillä kyseessäon valtioiden välinen yhteistyö pohjoisen Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä. Pohjoisen Suomen elinvoiman säilyttäminen on geopoliittisesti tärkeää, ja pohjoisen investoinnit ja energiatuotanto ovat mittakaavaltaan kansallisesti merkittäviä.
Ohjelman allekirjoittajat:
Pauli Harju, Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja, 0400 389 152
Pentti Malinen, Kainuun maakuntajohtaja, 044 7970 197
Mika Riipi, Lapin maakuntajohtaja, 0447674200
Jyrki Kaiponen, Keski-Pohjanmaan maakuntajohtaja, 040 140 8995
Päivi Laajala, Oulun kaupunginjohtaja, 040 180 1168
