Siitä se taas lähti! Aamun ekalla koneella Brysseliin ja vikalla takas. Kun hyvin suunnittelee ehtii päivän aikana kokoustaa alueiden komitean COTER valiokunnan kokouksen, tavata meppejä ja diskuteerattiin pienten ja keskisuurten yritysten tukemisesta eri maissa. Omat esimerkkini tulivat Oulusta.
Valiokunnan kokouksessa ison roolin otti tulevan komission koheesiopolitiikan linjaukset. Vilkkaan keskustelun oma osuuteni meni jotenkin näin:
”Euroopan unionin koheesiopolitiikalla on pitkät perinteet ja tarkoitus. Koheesiopolitiikalla on haluttu tasata erilaisista pysyvistä olosuhteista johtuvia haittoja ja esteitä, joita Euroopan eri alueilla esiintyy. Näitä ovat esimerkiksi pitkät etäisyydet, maantieteelliset olosuhteet, harva asutus tai sosio- ekonominen asema. Politiikalla on haluttu edistää näistä haittatekijöistä kärsivien alueiden kehitystä.
Viestini on: näin koheesiopolitiikan pitää olla jatkossakin.
Omalla alueella on Euroopan unionin koheesiopolitiikalla pystytty parantamaan olosuhteita yritysten viennin edistämiseksi, on kehitetty digitalisaatiota ja enrgiahankkeita paikallisten ihmisten tarpeisiin. On mahdollistettu yliopiston ja tutkimuslaitosten kehitys- ja innovaatiohankkeita. On edistetty maarajojen yli tapahtunutta yhteistyötä muun muassa energia- ja ratahankkeilla.
Koen, että ilman voimakasta koheesiopolitiikkaa ja rahoitusta oma alueeni ei olisi yhtä kehittynyt ja vetovoimainen, kun se tällä hetkellä on. Yritykset uskaltavat investoida omaan tuotantoon ja väkimäärämme kasvaa.
Pidän tärkeänä, että koheesiopolitiikka on pitkäjänteistä ja ennustettavaa. Kun valitaan teemat, missiot ja painopisteet - pysytään niissä ja hoidetaan ohjelmien toimeenpano joutuisasti. Sujuvuutta tarvitaan myös lisää jäsenmaihin. Tilapäisiin kriiseihin ja tilanteisiin tarvitaan toinen kaista. Koronapandemia tai luonnonkatastrofit pitää hoitaa nopeiden rahoitusinstrumenttien avulla.
Odotan, että tulevan koheesiopolitiikan avulla pystymme alueellamme vastaamaan vihreän siirtymän, digitalisaation ja työvoiman saatavuuteen. Edelleenkin saavutettavuus, hyvät kulkuyhteydet, luonnonvarojen kestävä käyttö ja ihmisten onnellisuus ovat kehityksen keskiössä.”
Toinen mielenkiintoinen keskustelu käytiin rajat ylittävästä yhteistyöstä. Etenkin pohjoisessa meillä ei ole mitään muuta mahdollisuutta, kuin tehdä yhdessä. Palveluista yrittäjyyteen. Onneksi ilmapiiri on yhteistyölle erityisen suotuisa länteen päin.
”Rajatylittävällä yhteistyöllä on saatu paljon aikaan ja työtä on tehostettava tulevaisuudessa.
Suomessa Venäjän hyökkäys Ukrainaan lopetti kaiken yhteistyön venäläisten kanssa. Suomella ja Venäjällä on yhteistä rajaa 1300 kilometriä. Emme tiedä Venäjän suunnitelmista meitä kohtaan. Liittyminen NATOn antaa meille sotilaallisen turvatakuun. Nyt Pohjoisen puolustaminen alkaa Suomesta. Edelleen pidämme huolta omasta puolustuskyvystä ja toimimme oman huoltovarmuuden parantamiseksi mitä tulee energia, ruoka ja raaka-ainevaroihin.
Meidän läheisimmät yhteistyökumppanit ovat EU, NATO, Ruotsi ja Norja. Rajat ylittävä yhteistyö on arkipäiväistä. Työskentely, palvelut, liike-elämä ja hankkeet kulkevat yli maarajojen. Viime viikolla pidimme omassa kaupungissani Oulussa Suomen ja Ruotsin liikennehankkeiden seminaarin. Mukana oli myös komission TEN-T koordinaattori Catrin Trauttmann. Jatkossa tie- ja ratayhteyksiä parannetaan huomattavasti maiden välillä. Suomi tarvitsee myös huoltovarmuuden nimissä raideyhteyden Atlantille. Se kulkee Ruotsin ja Norjan läpi.
Energiahankkeissa alueellani ollaan hereillä. Esimerkiksi vedyn käytön edistämiseksi tehdään paljon töitä paikallisten, yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa maarajojen ylitse.
Mitä odotan Euroopan unionilta?
pitämään huolen Venäjän rajalla olevien Euroopan alueiden kehityksestä. Seutujen pitäminen elinvoimaisina, asuttuina ja puolustuskykyisinä edesauttavat selviytymistämme.
Poistetaan esteitä rajat-ylittävältä yhteistyöltä ja kannustetaan rahoituksen keinoin yhteisinvestointeihin.”
Kävin kesässä ja tulin ruskaiseen syksyyn. Iloisia kohtaamisia tuttujen kanssa. Depatoimme Mauri Pekkarisen kanssa samassa PK-yritysten tapahtumassa. Ympärillä ihmisiä, jotka haluavat kehittää ja viedä Eurooppaa eteenpäin.
Olemme työstäneet Oulun palveluverkkopäätöstä reipaan vuoden ajan. Viranhaltijat ja päättäjät eri toimielimissä ovat perehtyneet tilanteeseen, suunnitelmiin, ennusteisiin ja faktoihin huolella. Olen itse osallistunut asukkaiden kuulemistilaisuuksiin ja vieraillut kouluilla. Neuvotteluja ja kompromissiin etsimiseen on käytetty valtavasti aikaa.
Syy koko palveluverkon tarkasteluun tulee
terveiden- ja turvallisten oppimisympäristojen varmistaminen oppilaille ja koulun henkilökunnalle
Syntyvyyden laskeminen
Koulutilojen optimoiminen
Oppilasmäärästä johtuva valtionosuuksien lasku
Koulujen ja varhaiskasvatuksen rakennusten peruskorjaustarve ja uudisrakentamistarve
Oulu kasvaa ja kehittyy. Asukaslukumme kasvaa 2000 asukkaan muuttovoitolla vuosittain. Lähes kaksi kolmasosaa Ouluun muuttavista on maahanmuuttajia. Tänne tullaan töihin ja opiskelemaan. Jos ja kun Pohjoisen kasvun suunnitelmat toteutuvat, tarvitsemme runsaasti uutta työvoimaa ja osaajia pohjoiseen. Tähänkin pitää palveluverkon vastata. Kansanvälisen koulun olemassaolo varhaiskasvatuksesta aina yliopistoon asti on merkittävä vetovoimatekijä Oulussa.
Oulu on koulukaupunki. Meillä on monipuolinen koulu- ja varhaiskasvatuksen palveluverkko. Oulussa pienimmässä kouluyksikössä Pikkaralassa käy koulua 21 oppilasta ja koko Suomen suurimmassa yhtenäisessä peruskoulussa Ritaharjussa puolestaan 1520 oppilasta. Pidämme jatkossakin kiinni monipuolisen ja erilaisten koulujen verkoston kehittämisestä. Parhaillaan Oulussa peruskorjataan ja rakennetaan useita kouluja. Ja mitä tulee kyläkouluihin - haluan muistuttaa meitä, että joka ikinen koulu Oulussa sijaitsee jollakin kylällä ja on kylän koulu tai jopa useamman kylän yhteinen.
Nyt valtuustossa päätettävänä oleva palveluverkkoesitys on syntynyt viranhaltijoiden pohjaesityksen, sivistyslautakunnan ja kaupunginhallituksen käsittelyn kautta. Valmistelun aikana on pidetty lukuisia kokouksia, neuvotteluja, keskustelutilaisuuksia ja kuunneltu asukkaiden mielipiteitä. Haluan antaa erityisen kiitoksen kompromissihakuisesta työskentelystä lautakunnan, hallituksen ja viranhaltijoiden suuntaan, niille poliittisille ryhmille, joille se kuuluu. Varhaiskasvatus- ja koulupalvelut ovat asukkaidemme lähimmät palvelut, joita arvostetaan. Yhdenkään koulun lakkauttaminen ei ole helppo ratkaisu, olisikin mukava vain perustaa kouluja lisää.
Vuoteen on mahtunut monenlaista keskustelua palveluverkosta. On nahistelut pikkukoulut vastaan isot koulut paremmuudesta, kyselty lasten edun perään ja mietitty säästöjen tarkoituksenmukaisuutta. Tunteenpurkauksiltakaan ei olla vältytty. On kuitenkin elettävä ajassa ja katsottava tulevaisuuteen. Väistämätön tosiasia on edessä myös teillä valtuutetulla, jotka äänestätte tänään pohjaesitystä vastaan.
Esitän kaupunginhallituksen päätöstä valtuustolle hyväksyttäväksi Oulun palveluverkosta. Pohjaesitys ei ollut yksimielinen kaupunginhallituksessa.
Esitys lyhykäisyydessään:
Kaupunginhallitus esittää Keiskan, Kuivasojan, Lämsänjärven ja Myllyojan koulun Sanginsuun yksikön lakkauttamista.
Takkurannan, Tirinkylän ja Ylikylän koulut jatkavat, mikäli oppilasmäärä eilaske lukuvuoden 2023–2024 laskentapäivän 20.9.2023 olevasta oppilasmäärästä 20 prosenttia. Pikkaralan koulu jatkaa toimintaa, jos koulussa on vähintään 20 oppilasta.
Lisäksi kaupunginhallitus linjasi, että jatkovalmistelussa kiinnitetään erityistä huomiota maankäytön ja kaavoituksen edellytyksiin tukea palveluverkkoselvityksessä esillä olevien alueiden asukasmäärän lisäämistä ja kehitystä.
Myös opetuskäytöstä poistettujen koulutilojen sekä piha- ja liikunta-alueiden kuntalaiskäyttö ja ylläpito suunnitellaan kokonaisuus huomioiden niiden hallintokuntien tai toimijoiden yhteistyönä, jotka vastaavat tiloista ja alueista.
Oulun kaupunginhallitus teki maanantain kokouksessaan kaksi merkittävää periaatepäätöstä areenahankkeisiin liittyen. Kaupungin rahoitusta esitetään niin Raksilaan vanhan oikeus- ja poliisitalon tontille suunnitellulle tapahtuma- ja elämysareenalle kuin Heinäpäähän kaavaillulle jalkapallostadionille.
Kaupunginhallitus esittää edelleen valtuuston hyväksyttäväksi huomattavia panostuksia uusiin oululaisiin tapahtuma-areenoihin.
Raksilan tapahtuma- ja elämysareenaa varten perustettavaan yhtiöön kaupunki sitoutuisi omistajaksi enintään 49,9 prosentin osuudella. Areenahanketta varten loppuvuodesta 2021 tehdyn selvityksen mukaisella kustannustasolla se tarkoittaisi korkeintaan noin 50 miljoonan euron sijoitusta.
Kaupungin sijoitus voi muodostua omasta ja vieraasta pääomasta, ja se kohdistuu vain tapahtuma-areenaan, harjoitushalliin ja pysäköintipaikoitukseen, mutta ei rakennuksen yhteyteen tuleviin toimitiloihin ja hotelliin. Lisäksi kaupunki sitoutuu vuokraamaan tiloja Areena-yhtiöltä erikseen neuvoteltavalla tavalla.
Areena ei valmistu ihan lähivuosina. Sille aletaan nyt etsiä neuvottelujen ja kilpailutuksen kautta potentiaalisia toteuttajia markkinoilta, ja asemakaavan muutosprosessikin on vasta käynnistymässä. Rakentaminen alkaa todennäköisesti aikaisintaan vuonna 2028, jolloin valmistumisajankohta olisi vuosikymmenen vaihteen jälkeen. Vanhan poliisi- ja oikeustalon purkaminen tontilla on jo alkanut.
Kaupunki perustelee tapahtuma- ja elämysareenaan investoimista sillä, että se vahvistaa kaupunkistrategian mukaisesti Oulun veto- ja pitovoimaa. Areenaa edistetään keskustakehityshankkeena vetovoiman, elävän ja monimuotoisen kaupunkikulttuurin sekä liikunnan tarpeisiin.
Oppia muun muassa rahoitukseen liittyen on jo käyty hakemassa Helsingin, Jyväskylän, Tampereen ja Turun vastaavista hankkeista.
Areena on tarkoitus rakentaa parhaillaan purettavan vanhan oikeus- ja poliisitalon paikalle. Kuva: Arkkitehtitoimisto Kontukoski Oy
Noin 10 000 katsojan kapasiteetilla suunnitellussa areenassa on tarkoitus järjestää kulttuuri- ja urheilutapahtumia sekä konferensseja, ja sen uskotaan vahvistavan Oulun imagoa pohjoisen kasvukeskuksena. Valmistuessaan Oulun areena olisi Suomen pohjoisin ja 5. suurin monitoimiareena, joka palvelisi laajaa aluetta pohjoisessa Ruotsia ja Norjaa myöten ja täydentäisi kansallista tapahtumapaikkojen verkostoa. Kapasiteetti mahdollistaisi esimerkiksi jääkiekon arvokisojen järjestämisen.
Kaupungin jo tekemän markkinavuoropuhelun perusteella hanke on toteutuskelpoinen ja kiinnostuneita sijoittajia ja rakentajia löytyy. Oikeus- ja poliisitalon tontti antaa parhaat toteutumisedellytykset hankkeelle sekä sijoittajien että kaupunkirakenteen näkökulmasta.
Osaltaan hankkeeseen vaikuttaa se, että Raksilan vuonna 1975 avattu jäähalli on tulossa käyttöikänsä päähän noin kymmenessä vuodessa, jolloin siihen olisi tehtävä mittava peruskorjaus tai jopa uudisrakennus. Jos tapahtuma- ja elämysareena rakennetaan, nykyisen jäähallin tontti voidaan vapauttaa muuhun käyttöön.
Rakentamisen kokonaiskustannukseksi on tällä hetkellä arvioitu noin 123 miljoonaa euroa. Hankkeen suoran työllisyysvaikutuksen arvioidaan olevan noin 700 henkilötyövuotta koko rakennusvaiheen aikana.
Jalkapallostadionille 4,2 miljoonan avustus
Heinäpään jalkapallostadionin osalta suunnitelmat ovat paljon pitemmällä, mutta rakentamisen aloitus on lykkääntynyt helmikuussa kaupunginvaltuustossa hyväksytystä asemakaavan muutoksesta tehtyjen valitusten vuoksi. Ne ovat käsittelyjonossa hallinto-oikeudessa.
Hankkeen valmistelut ja rahoitus etenevät kuitenkin valituskäsittelyn aikanakin. Kaupunginhallitus esittää nyt valtuustolle, että kaupunki myöntää stadionin rakentavalle yksityiselle OTC Stadion Oy:lle 4,2 miljoonan euroa investointiavustuksen, joka on 25 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. Avustus maksetaan jälkirahoitteisesti kohteen valmistumisasteen mukaisesti.
Heinäpään jalkapallostadionista tehtyjen valitusten käsittelyajan hallinto-oikeudessa arvioidaan olevan noin puolitoista vuotta. Kuva: Arkkitehtuuritoimisto Arktes Oy
Hankkeen kokonaiskustannusarvio on kohonnut alkuperäisestä 13 miljoonasta eurosta 16,8 miljoonaan euroon hankkeen viivästyttyä ja kustannusten noustua. OTC Stadion Oy hakee hankkeeseen julkista tukea myös opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja Suomen Palloliitolta, ja niiltä saadut avustukset vähennetään kaupungin avustussummasta.
Myös Heinäpään jalkapallostadion nähdään Oulun kaupungin kannalta elinvoimainvestointina, joka vahvistaa kasvukeskuksen veto- ja pitovoimaa urheilu- ja tapahtuma-alueena ja edistää kestävää kaupunkitaloutta tukemalla huomattavaa yksityistä investointia.
Samalla halutaan vahvistaa Oulun pitkiä perinteitä jalkapallokaupunkina. Lisenssipelaajien lukumäärän perusteella jalkapallo on Oulun suosituin joukkuelaji, kun paikallisissa seuroissa pelaa kaikkiaan noin 4 700 rekisteröitynyttä pelaajaa. Oulu haluaa olla merkittävä jalkapallokaupunki myös jatkossa, mikä edellyttää riittävien ja tarpeeksi tasokkaiden olosuhteiden olemassaoloa.
Heinäpään stadionin katsotaan edistävän liikuntalain mukaisia liikuntapalveluita, kaupungin näkyvyyttä, elinvoimaisuutta ja kansainvälisyyttä sekä tunnettavuutta vahvana liikunta- ja urheilukaupunkina.
Kuluva kuntavaalikausi on pian puolessavälissä. On aika summata menneitä ja katsoa tulevaisuuteen. Oulu ja Oulunseutu ovat kasvaneet asukasmäärältään hallitusti. Uusia asuinalueita on avattu siten, että kuntapalvelut ovat pysyneet mukana. Ja suuntaus on suosia täydennysrakentamista jatkossa. Olemme investoineet uusia kouluja ja varhaiskasvatusrakennuksia, remontoineet vanhaa ja onpa purettukkin elinkaarensa ehtoopuolella olevaa infraa.
Vuosiin on mahtunut haasteita. Korona-pandemia pakotti meidät sopeuttamaan toimintaamme terveys edellä. Selvisimme yllättävän ketterästi koulujen sulut, palveluiden ja liikkumisen rajoituksien ja elinkeinoelämän sääntelyn osalta. Opiksi ja pysyväksi jäljiksi jäi varautuminen sekä viranomaisten paikallinen yhteistyö.
Muita isoja muuttujia ovat olleet Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa kohtaan, inflaation vaikutukset sekä sosiaali- ja terveysuudistus. Uudistuksen myötä lähes puolet kaupungin henkilökunnasta ja budjetista siirtyi hyvinvointialueelle vuoden alusta. Jatkamme Pohteen kanssa tiivistä yhteistyötä kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Parhaillaan mitoitetaan lähellä olevien terveyspalveluiden saatavuutta.
Oulun imago ja brändi ei elä itsestään. Sen eteen on tehtävä töitä. Kaupungin puolella se tarkoittaa yhdessä tehdyn kaupunkistrategian toteuttamista. Linjasimme, että Oulu on vuonna 2030 Suomen yritysmyönteisin kansainvälinen kasvukeskus. Lisäksi teemme kulttuuri-ilmastonmuutoksen ja olemme hiilineutraali kaupunki vuoteen 2035 mennessä. Kaikissa näissä tavoitteissa tarvitsemme onnistuakseen mukaan niin kuntalaiset, kaupungin työntekijät kuin alueen yrittäjät.
Kirjoitimme yhdessä pohjoisen toimijoiden kanssa Pohjoisen kasvun ohjelman. Ohjelma syntyi tarpeesta nostaa mahdollisuuksia, osaamista, luonnonvaroja ja alueen ihmisiä esille koko Suomen voimavaroja vahvistamaan. Venäjän hyökkäyssodan jälkeen myös turvallisuus, Nato-yhteistyö ja huoltovarmuus nousivat aivan omalle agendalleen. Odotusarvo on, että Säätytalon hallitusneuvotteluissa kasvuohjelma saa lihaa luiden ympärille. Katseet on käännettävä pohjoiseen.
Odotusarvo Oulun ja seudun menestymiseen ovat korkealla. Hyvä kuntatalouden tila antaa meille mahdollisuuden investoida elinvoimahankkeisiin. Lähivuosina näemme aseman seudulle nousevan matkakeskuksen, radanvarteen monitoimiareenan, asuntomessualueen uudiskohteineen sekä useiden virkistysalueiden kehityksen. Myös kylien kehittäminen luo viihtyisyyttä ja vetovoimaa monipuolisilla asumisen ja palveluiden mahdollisuuksilla.
Me Oulun seudun kuntien hallitusten puheenjohtajat esittämme seutuyhteistyön tiivistämistä. Tarpeen on selvittää vastaavien Tampereella ja Turussa olevien kaupunkiseutufoorumien perustamista myös Oulun seudulle.
Oulun seudun kunnat ovat tehneet pitkään yhteistyötä tavoitteenaan elinvoimainen, turvallinen ja energiatehokas sekä uudistuva tulevaisuuteen suuntaava yhdyskunta. Yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi on tunnistettu seudun vahvuudet ja kehittämistarpeet. Seutumme vahvuuksina on nähty erityisesti nuori, koulutettu väestö ja innovatiivinen monipuolinen osaaminen, jotka ovat luoneet erinomaisen pohjan elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistamiselle. Kehittämisen tarpeita nähdään erityisesti liikenteen, maankäytön, asumisen ja elinkeinojen saralla.
Suuri yhteiskunnallinen murros asettaa kuntien toiminnan uudelleen tarkasteluun. Väestön ikääntyminen ja syntyvyyden lasku ovat valtakunnallisia haasteita, jotka vaikuttavat koko maamme tulevaisuuteen. Ratkaistaviksi jo lähivuosina tulevat osaavan ja riittävän työvoiman saatavuuteen, hyvinvointivaltion rahoitukseen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden riittävyyteen liittyvät haasteet.
Oulun seudun kunnat tekevät yhteistyötä eri tavoin alueemme kehittämiseksi. Oulun seudun tavoitteena on olla koko Suomen ja Pohjois-Euroopan vetovoimainen edelläkävijä. Kansallinen ja kansainvälinen kilpailu niin asukkaista, työpaikoista ja työntekijöistä kuin merkittävistä investoinneistakin on jatkuvaa. Viime vuosien aikana Oulun seudun kehitys muihin suuriin kaupunkiseutuihin vertailtaessa uhkaa jäädä jälkeen muiden suurten kaupunkiseutujen elinvoiman kehittymisestä. Tämä kehityssuunta tulee pysäyttää.
Seudullamme on kaikki edellytykset teknologiaosaamisen edelläkävijänä kestävään tuottavuuden kasvuun ja asemaan yritysmyönteisimpänä kasvukeskuksena. Jotta alueemme myönteinen kehitys olisi mahdollista tulevaisuudessakin, tarvitaan yhä vaikuttavampaa seudullista yhteistyötä ja edunvalvontaa niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin. Näemmekin tarpeelliseksi vapaaehtoisuuteen perustuvan kuntarajat ylittävän seudullisen yhteistyön vahvistamisen ensiarvoisen tärkeänä. Työkaluksi esitämme yhteisen kaupunkiseutufoorumin perustamista.
Yhdessä toimien voimme lisätä seutumme veto- ja pitovoimaa sekä tarjota kuntiemme asukkaille pohjoista laadukasta arkea ja hyvinvointia. Oulun seutu tuottaa pohjoisia, asteen verran vaikuttavampia, ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin.
Euroopan unioni pyrkii kohti vihreämpää tulevaisuutta. Ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin etsitään ratkaisuja suurten kaupunkien lisäksi myös syrjäisillä alueilla. Arktinen alue on erityisen altis ilmastokriisin vaikutuksille, sillä lämpötilat nousevat siellä jopa kolme kertaa nopeammin kuin muualla maailmassa.
Pohjoisen Euroopan harvaan asutuilla alueilla on ainutlaatuisia luonnonvaroja ja osaamista, jotka voivat nostaa ne vihreän siirtymän eturintamaan. Jopa 70 prosenttia Suomen luonnonvaroihin perustuvista uusista suurteollisuuden investoinneista kohdistuu Pohjois-Suomeen, ja yli puolet Suomen tuulivoimasta tuotetaan pohjoisessa. Pohjois-Ruotsista löydetyt harvinaiset maametallit voisivat tarjota Euroopalle tärkeitä raaka-aineita, joita tarvitaan sähköajoneuvoissa ja tuuliturbiineissa.
Syrjäisillä alueilla on kaikkialla Euroopassa infrastruktuuriin, koulutukseen ja liikenteeseen liittyviä erityistarpeita mutta myös samankaltaisia haasteita, jotka edellyttävät yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja vihreän, digitaalisen ja viime kädessä kestävän tulevaisuuden turvaamiseksi.
Euroopan unionin rakennerahastot tukevat kunkin alueen ainutlaatuista potentiaalia kestävän kehityksen edistäjänä. Työntekijöiden täydennys- ja uudelleenkoulutus, jotta heillä on edellytykset työskennellä laadukkaissa työpaikoissa vihreässä ja digitaalisessa taloudessa, on olennainen osa Euroopan osaamisen teemavuotta 2023. EU:n koheesiopolitiikalla on keskeinen merkitys pyrittäessä ratkaisemaan vakavia rakenteellisia haasteita ja parantamaan kansalaisten arkea kaikkialla Euroopassa.
Pohjois- ja Itä-Suomen alueet hyötyvät kuluvallakin EU:n ohjelmakaudella harvaan asutuille alueille maksettavasta erityistuesta. Yhteisillä eurooppalaisilla toimilla aikaan saatujen hyötyjen tulisi olla nykyistä paremmin kansalaisten nähtävillä.
Koskajokaisella Euroopan alueella on omanlaisensa tarpeet, EU:n ilmasto- ja ympäristölainsäädännössä on otettava huomioon harvaan asuttujen alueiden erityisolosuhteet. Luonnon ennallistamiseen tai jäteveden puhdistukseen liittyvät toimenpiteet voidaan parhaiten määritellä yhdessä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa.
Ruotsi toimii tällä hetkellä EU:n neuvoston puheenjohtajavaltiona. Puheenjohtajakautensa aluksi se kutsui kaikki Euroopan komission jäsenet Kiirunaan. Huhtikuun lopussa oli Euroopan alueiden komitean jäsenten vuoro tutustua arktisen alueen olosuhteisiin. Vierailu avasi varmasti silmiä eurooppalaisten kaupunkien ja alueiden edustajille.
Kokouksen päätteeksi annetussa Kiirunan julkilausumassa korostetaan, että kunnat ja alueet pystyvät toteuttamaan vihreän siirtymän ja johtamaan sitä. Niille on kuitenkin annettava tarvittavat keinot ja resurssit, ja niitä on kuultava sekä jäsenvaltioissa että EU:n tasolla. Olemme tiivistäneet pohjoisten naapurimaiden yhteistyötä Arktisten kaupunginjohtajien verkoston avulla. Haasteet, mahdollisuudet ja ratkaisut löytyvät yhteistyöllä. Mitään paikkaa ja yhtäkään ihmistä ei saa jättää oman onnensa nojaan, kun EU pyrkii kohti ilmastoneutraaliutta.
Maailmalla myllerrys jatkuu. Suurvaltojen mittelöitä seurataan silmä tarkkana, sota Ukrainassa jatkuu kuukaudesta toiseen, inflaatio kiihtyy ja odotamme edelleen sotilasliitto NATO jäsenyyttä. Asioita, joihin kotisohvalta on vaikea vaikuttaa. Siispä keskitytään läheisimpiin aiheisiin.
Kävimme viime viikolla Oulun kaupunginhallituksen ja johtoryhmän voimin vastavierailulla Ruotsin Luulajassa. En ole aikaisemmin kaupungissa vieraillut. Luulaja on lähes 80 000 asukkaan yliopistokaupunki, joka sijaitsee meren, jokien ja järvien ympäröimänä. Suurin ja merkittävin asia tällä hetkellä on perusteollisuuden rakennemuutos. Kaivosteollisuuden jalostamiseen etsitään kiivaasti vihreää siirtymää, jossa vedyn avulla tuotettaisiin tulevaisuudessa hiilivapaata terästä. Kuulostaako tutulta?
Pohjoisen Suomen, Ruotsin ja Norjan alueille on tulossa seuraavan kymmenen vuoden aikana 170 miljardin euron investoinnit. Mineraalit, puu ja energia työllistävät satojatuhansia ihmisiä. Samalla tarvitaan asuntoja, palveluja ja uusia liikenneyhteyksiä. Ja tarvitaan tietysti uusia asukkaita ja työntekijöitäkin.
Mahdollisuudet ja haasteet ovat pohjoisille maille ja kunnille yhteiset. Siksi tarvitsemme nopeasti rajat ylittävää yhteistyötä muun muassa ulkomaalaisen työvoiman saatavuuden parantamiseen. Samalla odotan vetytalouden ja muidenkin uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisen yhteistyötä. Pohjoismaiden yliopistot tutkijoineen ja innovatiiviset yritykset tekevät jo paljon yhdessä.
Matkustimme Luulajaan linja-autolla. Olisiko lähitulevaisuudessa mahdollista tehdä matkaa junalla tai kesällä risteilylaivalla? Tarvitsemme huoltovarmuuden nostamiseen sekä kansanvälisen kaupan turvaamiseen joka tapauksessa pohjoisen ratayhteyden Ruotsin kautta Eurooppaan sekä yhteyden Jäämerelle. Nämä kaksi investointia on toteutettava jo seuraavan hallituskauden aikana. Maiden eri raideleveydet pystytään ratkaisemaan.
Meillä on pitkät perinteet Perämerenkaaren yhteistyössä. Kasvuyritykset ovat jauhaneet tulosta läpi vuosikymmenet, kauppa on vilkasta ja liikenneyhteyksiä on kehitetty kovasti. Kulttuurimme on samansukuista ja kanssakäyminen mutkatonta. Luulajan kaupunginjohtaja Carina Sammelin kanssa olen reissannut useita arktisia kokouksia ja tapahtumia. Näen suurta potentiaalia matalan kynnyksen yhteistyön tiivistämiseen Pohjois-Ruotsin kuntien kanssa: koululaisia vaihtoon, kulttuuri- ja urheiluseurat yhteistyöhön, yritykset katsomaan kasvumahdollisuuksia lähialueille ja matkailun mahdollisuuksien hyödyntäminen.
Jokohan jo ensi kesänä pääsisin veneellä Luulajaan? Sadat saaret ja kohteet odottavat meren toisella puolella näkemistä.
Arktisen alueen yhteistyöfoorumi Arctic Frontiers oli taas upea kokemus! Paikalla olivat erityisesti edustettuna Pohjoismaat. Oulusta meitä oli mukana ainakin 20 osallistujaa kaupungin, BusinessOulun, yliopiston ja yritysten taholta. Tapahtuman teemana oli Moving North!
Muutama keskeinen havainto matkalta: kiinnostus arktisia asioita kohtaan kasvaa koko ajan. Ilmaston lämpeneminen, vihreä siirtymä, luonnonvarojen kestävä käyttö, energiaratkaisut, turvallisuus ja puolustusyhteistyö puhututtavat. Kaikilla on huoli sään ääri-ilmiöiden yleistymisestä, alkuperäiskansojen elinolojen kaventumisesta, työntekijöiden puutteesta ja päätöksiin vaikuttamisesta.
Huolet ja ongelmat ratkaistaan vain yhteistyöllä. Olemme odottaneet aivan liian kauan pohjoisessa, että ratkaisut tuodaan etelästä. Tarvitsemme Pohjoismaiden välistä yhteistyötä itä-länsi suunnassa. Huolet on käännettävä mahdollisuuksiksi. Se miten esimerkiksi puhumme pohjoisen kasvusta, merkityksestä ja viihtyvyydestä ratkaisee imagokysymykset. Meidän tulee istua kuskin paikalle arktisen alueen asioiden hoitajiksi.
Oli mielenkiintoista kuunnella Norjan, Ruotsin ja Islannin ulkoministereiden keskustelua arktisesta tulevaisuudesta. Suomea edusti valtiosihteeri Johanna Sumuvuori. Sotilasliitto NATOn laajentuminen oli vahvasti esillä. Kaikki korostivat, että Suomen ja Ruotsin jäsenyys on hyväksyttävä ja pohjoisen turvallisuus laitettava kuntoon. Tarvitsemme lisäksi huoltovarmuuden ylläpitämiseksi hyvät kulkuyhteydet maiden välille. Suomelle se tarkoittaa pohjoisen Jäämeriyhteyttä rata- ja maantieinvestointien osalta.
Sain osallistua kahteen paneelikeskusteluun. Avasimme Tromssaan arktisten kaupunginjohtajien verkoston AMF sihteeristön, jota johtaa Patti Bruns. Keskustelimme päälavalla kuntien, kuntalaisten ja maiden välisen yhteistyön merkityksestä. Voimme hyötyä toisistamme entistä enemmän, kun jaamme ideoita ja innovaatioita keskenämme. Pyörää ei tarvitse keskisiä aina uudestaan. Työntekijä- ja osaajapula on ratkaistava myös yhdessä, eikä kilpaillen toisia vastaan. Yrittäjyyden edellytysten tukeminen on keskeistä.
Toisessa keskustelussa keskiössä oli vihreä siirtymä. Tällä alalla mennään nyt kovaa. Jos joku vielä pyristelee vastaan - kannattaa katsoa ratkaisuja. Uusiutuvien energiamuotojen käyttö on edennyt rakettimaisesti eteenpäin niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Ei ole yritystä tai palvelua, jossa ei säästettäisi energiaa, mietittäisi materiaalien kierrätystä tai energiavaihtoehtoja. Tuulivoima, vety ja biotalous olivat hyvin esillä. Merialueiden tuulivoimaratkaisut voivat olla lähempänä kuin arvaammekaan.
Yksi mieleenpainuvin keskustelu käytiin arktisten yliopistojen Arctic Five vetämänä tutkimusaluksella. Miksi, miten ja milloin arktista yhteistyötä tehdään? Kuka hyötyy ja häviää? Mukana oli niin yrittäjiä, tutkijoita, poliitikkoja kuin viranhaltijoita. Jaoimme saman tilannekuvan: meillä ei ole edessä kuin voitettavaa, haasteet käännetään mahdollisuuksiksi ja yhteistyössä on voimaa.
Ohjelman lomassa kerkesin tavata paljon kaupungin yhteistyökumppaneita ja ystäviä vuosien varrelta. Ulkopoliittisen instituutin apulaisjohtaja Samu Paukkusen kanssa keskusteltiin erityisesti pohjoisen turvallisuustilanteesta, Rovaniemen kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainion kanssa kaupunkien yhteistyöstä ja matkailun tilanteesta. Tromssan kaupunginjohtaja Gunnar Wilhelmsen ja paikalliset pitivät meidät hyvin informoituna Norjan asioista. Tapasimme paikallisia yrittäjiä, useita suurlähettiläitä, EU neuvoston väkeä ja oli onneksi aikaa myös suomalaisten osallistujien näkemysten vaihtoon.
Pohjoisen kasvun ohjelma otettiin hyvin vastaan. Olemme tehneet kotiläksymme hyvin. Vaatimus valtioneuvostotasoisesta ohjelmasta ei ole yliampuvaa. Myös Ruotsissa ja Norjassa on kansallisesti havaittu pohjoisen strategian tärkeyteen. Jatkamme pohjoismaiden yhteistyötä tässä tiiviisti.
Seuraava reissu onkin Luulajaan. Oulun kaupunginhallitus ja johtoryhmä vierailee Luulajassa 22.-23.2. Odotan matkaa mielenkiinnolla. Luulajan väki oli Oulussa viime vuoden puolella ja nyt pääsemme katsomaan heidän hankkeet ja kehityksen. Kaupunginjohtaja Carina Sammelin kanssa onkin paljon yhteisiä tulevia yhteistyömuotoja jo viritteillä.
Pohjoisen avaintoimijat esittävät: Pohjoinen ohjelma seuraavaan hallitusohjelmaan
Pohjoisen maakuntaliitot, kunnat, korkeakoulut, kauppakamarit ja yrittäjäjärjestötesittävät, että seuraava hallitus käynnistäävaltioneuvostotasoisen Pohjoisen ohjelman. Ohjelma vahvistaa Suomen geopoliittista asemaa ja kestävää kasvua hyödyntämällä pohjoisen osaamista, energiaa, logistiikkaa, luonnonvaroja ja kansainvälisiä yhteyksiä.
Pohjoisen avaintoimijat huomauttavat, että pohjoisen mahdollisuuksien hyödyntäminen on koko Suomen etu. Siksi ne esittävät, että osana tulevaa hallitusohjelmaa toteutetaan erillinen, valtioneuvostotasoinen ohjelma nimellä ”Pohjoinen ohjelma – kasvua, turvallisuutta ja yhteistyötä”. Ohjelma luo strategiset raamit tavoitteelliselle yhteistyölle Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan välillä sekä rahoittaa investointeja, joilla pohjoinen tuottaa kasvua ja turvallisuutta Suomeen, Eurooppaan ja maailmaan.
”Katseet ovat kääntyneet pohjoiseen. Venäjän hyökkäyssodan ja sitä seuraavan Nato-jäsenyyden, energiakriisin ja huoltovarmuuden korostumisen myötä geopoliittinen asetelma on muuttunut ja pohjoisen painoarvo on kasvanut merkittävästi”, sanoo Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pauli Harju.
Ohjelman pääteemat liittyvät osaamisen vahvistamiseen, innovatiivisiin energiaratkaisuihin, väylähankkeisiin ja uuteen geopoliittiseen asemaan. Lisäksi ohjelmaan tulee kirjata tavoitteet ja keinot pysyvien kansainvälisten yhteistyörakenteiden muodostamiseksierityisesti maanpuolustusta, turvallisuutta ja huoltovarmuutta koskienja itäisen raja-alueen elinvoiman merkityksen huomioiden.
”Pohjoisen mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii investointeja erityisesti osaamiseen, väyliin, vihreän teollisuuden aloitteisiin sekä työvoiman saatavuuteen” toteaa Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala.
Ruotsi ja Norja tekevät tulevina vuosina mittavia investointeja nimenomaan pohjoiseen.
”Naapurimaiden tavoin myös Pohjois-Suomessa on vireillä suuret, liki 50 miljardin investoinnit. Me voimme omalla osaamisellamme, vihreällä energiallamme ja luonnonvaroillamme kasvattaa investointien vaikuttavuutta ja muodostaa globaalisti merkittävän kasvuvyöhykkeen pohjoiseen”, arvioi Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Liisa Ansala.
Elinvoimainen pohjoinen on muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa Suomelle elintärkeä alue. Meriyhteyksien häiriötilanteessa pohjoisen väylät ovat Suomen portti länteen.Maanpuolustuskyvyn, huoltovarmuuden ja kestävän kasvun takiaSuomen tulee varmistaa toimivat yhteydet pohjoisen Nato-liittolaisiinja alueen taloudellinen kehitys.
”Pohjoisessa on vahvoja varuskuntia ja pitkä maaraja Venäjän kanssa. Pohjoisen maayhteys tuleviin NATO-liittolaisiin kasvattaa pohjoisen merkitystä myös maanpuolustuksen näkökulmasta”, linjaa Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen.
Pohjoisen tuuli- ja vesivoima mahdollistavat vihreän siirtymän investointeja Suomeen ja varmistavat energiansaantiamme.Alueella on mittavat mineraalivarat, Kokkolaan on tulossa akkukemikaalitehdas ja Perämeren kaarelle on suunnitteilla vetyputkisto.
”Pohjoisen energiavyöhyke on maailmanlaajuisesti merkittävä alue, jonka innovaatiot ja investoinnit mahdollistavat Suomenilmastotavoitteiden toteutumisen ja vahvistavat Suomen asemaa pohjoisen osaamisen edelläkävijänä”, Kokkolan kaupunginjohtaja Stina Mattila toteaa.
Pohjoinen tunnetaan osaamisestaan. Energiaomavaraisuuden vauhdittaminen, pohjoisten mineraalien kestävä hyödyntäminen ja digitalisaation edistäminen sekä 6G-teknologian kehittäminen ovat esimerkkejä pohjoisista ratkaisuista.
”Pohjoisessa ohjelmassa myös arktisuus ja pehmeä turvallisuus ovat myös keskeisiä geopoliittisia kokonaisuuksia, joiden ympärille tulee rakentua vahvaa tutkimus-, kehitys-, innovaatio ja osaamistoimintaa tukemaan Suomen menestymistä”, toteaa Antti Syväjärvi, Lapin yliopiston rehtori.
”Investoinnit pohjoisen osaamiseen vauhdittavat maamme kestävää kasvua, vientiä ja tuottavuutta”, toteaa Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki.
Pohjoinen luonto on Suomen voimavara ja mahdollisuus entisestään lisätä matkailua, jonka vahvuuksia ovat ainutlaatuinen luonto, turvallisuus, puhtaus ja raikas ilma.
”Pohjoisessa on tilaa ja osaamista yhdistää luonnon, matkailun ja vihreän teollisuuden tarpeet”, sanoo Rovaniemen kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio.
Pohjoinen ohjelma – kasvua, turvallisuutta ja yhteistyötä on pohjoisen toimijoiden yhteinen aloite valtioneuvostovetoiseksi ohjelmaksi, joka tulee kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan. Se vahvistaa Suomen geopoliittista asemaa ja kestävää kasvua hyödyntämällä pohjoisen osaamista, energiaa, logistiikkaa, luonnonvaroja ja ainutlaatuista asennetta. Valtioneuvostotason ohjelma tarvitaan, sillä kyseessäon valtioiden välinen yhteistyö pohjoisen Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä. Pohjoisen Suomen elinvoiman säilyttäminen on geopoliittisesti tärkeää, ja pohjoisen investoinnit ja energiatuotanto ovat mittakaavaltaan kansallisesti merkittäviä.
Ohjelman allekirjoittajat:
Pauli Harju, Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja, 0400 389 152
Pentti Malinen, Kainuun maakuntajohtaja, 044 7970 197
Mika Riipi, Lapin maakuntajohtaja, 0447674200
Jyrki Kaiponen, Keski-Pohjanmaan maakuntajohtaja, 040 140 8995
Päivi Laajala, Oulun kaupunginjohtaja, 040 180 1168
Kirjoitusta tarjottiin sanomalehti Kalevaan, mutta eivät aikoneet sitä julkistaa.
Oulun kaupunginjohtajana kuusi vuotta työskennellyt Päivi Laajala jättää lähtemättömän kädenjäljen kaupungin, seudun ja pohjoisen Suomen kehittämiseen. Hänen kaupunginjohtajakauden aikana Oulun veto- ja pitovoima, työllisyys, yritysten määrä ja kuntalaisten asukastyytyväisyys ovat kasvaneet merkittävästi. Isoja Oululle ja koko seudulle tärkeitä hankkeita on saatu jalalle ja maaliin, erityisesti viime vuosina. Näistä mainittakoon esimerkiksi aseman seutu ja sen sopimusten edistäminen sekä Poikkimaantien valtion rahoitus.
Päivi Laajala oli yhtenä avainhenkilönä tekemässä Oulun voittoa Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 kilpailussa. Insinöörikaupungin rinnalle haluttiin pehmeitä, viihtyisyyttä parantavia ja laajasti kulttuuria edustavia arvoja. Päivi toimi myös moottorina Pohjoisen kasvun, yhteistyön ja turvallisuuden ohjelman laatimisessa. Hän kasasi pohjoiset kaupungit, maakuntaliitot, kauppakamarit ja toiminnallaan vahvasti puolusti Pohjois-Suomen merkittävyyttä. Yhdessä Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa hän on tehnyt uutterasti työtä, jotta Oulun satama saatiin osaksi TEN-T liikenneverkkoa.
Tunnemme Päivi Laajalan tinkimättömästä tarkkaavaisuudesta, pitkän työpäivän ja esimerkillisen huomaavaisuuden osalta. Tiedolla johtaminen, asiantuntijoiden sekä yhteistyön kunnioittaminen tekevät Päivistä johtajana pidetyn. Tiedämme häntä arvostettavan etelän viranhaltijoiden, kollegoiden, seudun elinkeinoelämän ja kaupungin sidosryhmien keskuudessa.
Kaupunginjohtajana Päivi jättää isot saappaat seuraajalleen. Esitämme tässä hänelle kiitokset mittavasta työstä Oulun hyväksi. Toivotamme valitun Seppo Määtän tervetulleeksi. Oulu on hyvässä iskussa taloudellisesti ja toiminnallisesti. Tästä on seuraajan hyvä jatkaa.
Kaupunginjohtajaprosessi ei ole Oulussa mennyt täysin mallikkaasti. Se on myönnettävä. Vaikeuskertoimia tuli matkan varrella useita. Kaksi hakukierrosta, muutama perääntynyt ehdokkuus, entisen yhdyskuntajohtajan varoituksen räväkkä läpikäynti julkisuudessa ja jopa koko hakuprosessin keskeyttämisvaatimus.
Eniten koko prosessissa mietityttää sanomalehti Kalevan rooli, motiivi ja tarkoitusperä. Mihin kohuotsikoilla, salaliittoteorioilla ja erityisesti kaupunginjohtaja Päivi Laajalan mustamaalaamisella pyrittiin? Haluttiinko vaikuttaa kaupunginvaltuutettujen äänestyskäyttäytymiseen? Neljä valtuuston kokousta edeltävää päivää olivat räikeitä ylilyöntejä. Jopa päätoimittaja laittoi arvovaltansa peliin ja heilutti tuomarin nuijaa.
Maanantain kaupunginjohtajan valintakokouksen jälkeen on ollut sitten rauhallisempaa. Tutkintapyynnöt, syyttelyt, epäilyt, poliisin esitutkinnat ja salaliittoteoriat on unohdettu -ainakin hetkeksi. Täpärän äänestyspäätöksen jälkeen menee oma aikansa, että luottamus poliitikkojen kesken palautuu. Pohjoisen äänitorven Kalevan kanssa meillä on vakavan palaverin paikka.
Oulun tulevaisuus vaikuttaa joka tapauksessa valoisalta ja Päivin kaltaiselle osaajalle on varmasti ottajia. Itse toivomme jatkossa parempaa yhteen hiileen puhaltamista aivan jokaiselta.
Osallistuin menneellä viikolla Euroopan alueiden komitean kokouksiin. Keskustelimme Euroopan tasolla energiakriisistä ja varautumisesta. Eurooppaa koettelee kriisi toisensa perään. Ensin korona ja sitten sota. Venäjän sota Eurooppaa vastaan on otettava tosissaan. Samalla kun mietimme omavaraisuutta ja varautumista energian sekä ruuan suhteen, emme saa unohtaa ukrainalaisten hätää nyt talven kynnyksellä.
Emme saa olla Euroopassa riippuvaisia Venäjän tai Kiinan raaka-aineista. Esimerkiksi akkumineraalit , joita tarvitaan muun muassa sähköautoilun lisäämiseen tai komponentit vesihuoltoon on löydyttävä Euroopasta. Venäjä ja Kiina ovat pitäneet meitä pinteessä vuosikymmeniä.
Euroopan tavoitteet kasvihuonekaasujen vähentämiseen ja energiatuotannon viherryttämiseen ovat koetuksella. Varsinkin monet Keski-Euroopan maat ovat palaamassa hiilikasojen aikaan. Mistä löytyy maakaasulle ja hiilelle korvaavaa energiaa? Uusiutuvia on otettu käyttöön etanavauhdilla. Energian hinta ja saatavuus lyö takapakkia hiilineutraalisuustavoitteille.
Katsetta pitää kääntää pohjoiseen: meillä on runsaasti raaka-aineita käytettävissä kestävällä tavalla. Käytämme uusinta teknologiaa, energiaa tuotetaan lisääntyvästä uusiutuvista lähteistä, käytämme älykkäitä sähköverkkoja, teollisuus on pian hiilivapaata ja uusiutuvat luonnonvarat ovat käsillämme. Kysymys kuuluu, osaammeko EU:ssa käyttää niitä? Tietenkin tarvitsemme infraa, työntekijöitä ja EU:n mielenkiintoa, jotta kaikki saadaan käyttöön.
Kannatan hajautettua energituotantoa: yli puolet Suomen tuulivoimasta tuotetaan alueellani, vetytalous etenee, pienydinvoimaloita on suunnitteilla ja saamme metsäteollisuuden sivuvirroista paljon biomateriaalia. Pyrimme eroon turpeesta - mutta tämä on huoltovarmuudelle ensisijainen materiaali.
Tarvitsemme myös energiansäästötoimia. Oulun listalta löytyvät muun muassa: energiakatselmuksia, aurinkopaneeleita, ilmanvaito, lämmitys, käyttöveden lämpötilaa lasketaan, valaistus, autojen sisätilalämmittimet kielletään, jalkapallokentän tekonurmea ei lämmitetä, uimahallien allaslämpötilaa lasketaan ja saunoja lämmitetään rajoitetusti. Näistä saamme ainakin miljoonan euron vuotuisen säästön.
Suomi on saari Euroopassa. Jos Itämerellä tapahtuu onnettomuus, huoltovarmuus on koetuksella. Suomella on yhteistä rajaa Venäjän kanssa 1300 kilometrin. Tärkein tehtävämme on pitää raja-alueella alueet asuttuna, elinvoimaisina ja hyvin varusteltuna. Samalla tarvitsemme myös raide ja tieyhteydet pohjoisesta Ruotsin ja Norjan kautta maailmalle.
Osallistuin vuosittaiseen Islannin Arctic Circle tapahtumaan. Mukana oli tutkijoita, poliitikkoja, kansalaisvaikuttajia, yrittäjiä ja nuorten edustajia ympäri maailman. Keskustelun aiheet ja luennot olivat lähes perinteisiä: ilmastonmuutos arktisella alueella, energiatuotanto ja alkuperäiskansojen oikeudet. Uuden värin keskusteluun toi puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa. Näistä aiheista arktisissa tapahtumissa on aikaisemmin lähes vaiettu.
Mikä on arktisen alueen turvallisuustilanne? Sanoisin yleisesti, että vakaa mutta haastava. Arktisen yhteistyön pöydästä ovat nyt venäläiset täysin ulkona. Ukrainan sodan alkamisen jälkeen Suomi ja Ruotsi ovat hakeneet sotilasliitto NATOn jäsenyyttä, Ukrainaa on autettu erityisesti Yhdysvallloista ja Euroopasta käsin puolustusmateriaaleilla sekä raja Venäjän ja Euroopan välillä tilkitty.
Koko arktinen on aikaisemmin koettu rauhan, vakauden ja yhteistyön alueeksi. Sodat ja konfliktit ovat olleet alueen ulkopuolella. Nyt arktisen alueen uhka tulee Venäjältä. Tilanne on muuttunut. Ydinaseilla uhkailu, energiainfrastruktuuriin tehdyt iskut ja pohjoisen Kuolan niemimaan sekä Jäämeren varustelu tuovat suurta jännitettä arktiselle alueelle.
NATOn jäsenyys antaa meille mahdollisuuden rakentaa turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa yhdessä pohjoismaiden kanssa. Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteistyöllä varaudumme Venäjän lisääntyviin toimiin pohjoisilla alueilla. Varustautuminen, harjoitukset, infran uudistukset ja kuntakentän yhteistyö tulee saattaa kuntoon.
Arktinen alue lämpenee kaksi kertaa nopeammin kuin muut alueet. Ikiroudan sulaminen ja jääpeitteen ohentuminen vaikuttavat sään ääri-ilmiöiden lisääntymiseen ja vedenpinnan nousuun. Islannissa sain maistaa todellisen myrskyn tuulenpuuskineen ja lumipeitettä Suomessa saadaan odottaa pitkälle joulukuuhun.
Tarvitsemme kaikki mukaan arktisen alueen mahdollisuuksien edistämiseen ja ongelmien ratkaisemiseen. Venäjän sota Ukrainassa on sekoittanut pahan kerran arktisen yhteistyön. Onneksi Kiina ja Yhdysvallat ovat mukana. Tosin Kiinaa on moitittu kasilla korteilla pelaamisesta, jossa myötäilevät Venäjän politiikkaa ja napsivat rusinoita pullasta myös arktisessa yhteistyössä.
Sain itse olla mukana Reykjavikissa kahdessa lavakeskustelussa. Suomen Barentsin puheenjohtajuuskauden tapahtumassa avasin Euroopan unionin ja arktisen politiikan linjauksia. Tarvitsemme Euroopan unionin parempaa läsnäoloa ja mielenkiintoa arktisiin kysymyksiin. Toisessa paneelissa arktisen alueen kaupunginjohtajat (Arctic Mayers Forum) ja nuoret edustajat kohtasivat. Kävimme läpi nuorten osallistumisen lisäämistä, nuorten kasvamista ja pysymistä pohjoisilla alueilla. Nostin esiin Oulun esimerkit nuorisovaltuustosta ONE, nuorten poliitikkakoulusta ja mentoriohjelmasta.
Tapahtumassa oli hienosti esillä arktinen ruoka. Meillä oli Oulu2026 kautta mukana ruokayrittäjiä ja viranhaltijoita. Lavalle pääsi Tyrnävän peruna ja Pudasjärven juusto - kokit kokkasivat upeita makunautintoja arktisista raaka-aineista.
Islanti ei yllättänyt tälläkään kerralla. Aurinkoiset päivät ilahduttivat, mutta hyinen myrsky hyydytti ulkona kulkijan. Turisteja kaupungissa oli paljon. Sain maistettua valasta ja paikallista lammasta. Jälkimmäinen ehdottomasti parasta!
Oululla on monet kasvot. Se on puolen Suomen hallinnollinen keskus, jolla on monta erillistehtävää. Kaupungin on vastattava elinkeinoelämän, aluehallinnon sekä valtiolta saatujen velvoitteiden täyttymiseen. Kasvu ja kehitys ovat elinehto alueen veto- ja pitovoiman kasvattamiseksi. Rattaiden on pysyttävä pyörimässä koko ajan.
Oulu on pohjoinen, älykäs ja inhimillinen. Näillä sanoilla me luonnehdimme identiteettiämme. Otamme kaiken irti pohjoisesta mahdollisuuksista: luonnonvarojen kestävästä käytöstä, sijainnista, luonnosta ja osaamisesta. Älykkyys puolestaan kumpuaa Oulun koulutustarjonnasta, sivistyksestä, teknologiasta ja innovaatioista. Luonteeltamme olemme maltillisia, luotettavia ja mahdollistamme asukkaille onnellisen elämän.
Oulu kasvaa. Meitä on jo yli 210 000. Kansainvälisyys näkyy korkeakouluissa ja yrityksissä. Tarvitsemme kipeästi työvoimaa useille aloille. Houkuttelemme myös huippuosaajia maailmalta. Hyvät kuntapalvelut, asuinalueiden viihtyvyys ja monipuoliset harrastukset toimivat
Oulu on Suomen yritysmyönteisin kunta. Näin asetimme tavoitteen uudessa kaupunkistrategiassa. Haluamme yrittäjyyden olevan asenne, jolla rakennamme hyvinvointia. Kaupunki haluaa olla yrittäjän kumppani. Se vaatii meiltä sujuvuutta lupa- ja kaavoitusprosesseissa sekä yrittäjien mielipiteiden huomioimista päätöksissämme.
Meillä investoidaan. Ensi vuoden rakentamisen ja remontoimisen rahoitus kiipeää ennätyskorkeuksiin. Budjettiin tultaneen varamaan jopa 160 miljoonaa euroa koulujen, päiväkotien, kunnallistekniikan, uimahallien, kulttuurilaitosten ja monen muun rakentamiseen ja paikkaamiseen. Inflaatio ja energian nousu pistävät miettimään investointien aikataulua, mutta mm. Tuiran vanhat sillat on jossakin vaiheessa korjattava. Tekemättä ei voi jättää.
Kaupungilta odotetaan myös elinvoimainvestointeja. Niitä, joilla saadaan vipuvoimaa kasvuun ja yritystoimintaan. Syksyn aikana ratkaistaan mahdollisen monitoimiareenan kohtalo. Pöydällä ovat myös asemaseudun rakentaminen ja torinrannan investoinnit. Oulu haluaa olla hyvä kumppani tänne investoijien kanssa. Kehitämme muun muassa Nallikaria ja Virpiniemen aluetta matkailun vetonauloiksi.
Olemme matkalla Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026. Voimme nostaa esiin rikkaan kulttuuritarjonnan ammattilaisista harrastajiin. Mukaan haetaan nyt kaikkia ideoita ja tekijöitä. Alueemme ruoka, luonto, elämäntyyli, tapa liikkua ja harrastaa sekä itse taide antaa hienon pohjan kulttuurikattaukselle. Tulevana viikonloppuna juhlitaan Oulun Päiviä. Tarjolla on kymmeniä tapahtumia eri puolilla Oulua, joihin kaikki ovat tervetulleita.
Nyt se on täällä! Kesä, lämpö, aurinko ja yöttömät yöt. Tästä minä tykkään.
Oulussa on vieraillut paljon ulkomaisia vieraitamme ennen kesätaukoa. Heille on ollut mieletön elämys uida, saunoa, kävellä metsässä ja istua patiolla ilta-auringossa. Olosuhteiden lisäksi usea on ihmetellyt yritysten, teknologian ja kasvun määrää. "Tämähän on kuin Euroopan Pii-laakso!", eräs vieras tokaisi. Ja niinhän Oulu onkin. Ja vahvistuu edelleen.
On ilo huomata ihmisten aktiivisuuden kesäpäivinä. Uimarannat ovat kovassa käytössä, torilla vipinää ja melkoinen tapahtumakesä meneillään. Viikon kalenteristani löytyy ACOulun jalkapallopeli, Hupisaarten kesäteatteriesitys, Ylikiimingin Tervastiima-avajaiset ja Oulaisten Weteraanikonepäivät. Onneksi pääsee myös veneilemään ja golfaamaan.
Minulta on useaan kertaan kysytty, että lähdenkö mukaan ensi kevään eduskuntavaaleihin. Tiedän ja tunnen kansanedustajan työn läpikotaisin kahdentoista eduskuntavuoden jäljiltä.
Vastaukseni on, että nyt keskityn tehtäviin jotka minulle on luotettu. Niitä on paljon. Vedän kokopäiväisesti Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävää, jossa vastuullani on poliittisten asioiden päätöksenteon onnistuminen. Ei ihan pikkujuttu. Käsissä on useita isoja investointeja, kuten asemaseudun rakentaminen, palveluverkkokysymykset, Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeen valmistelu, yrittäjyysohjelma, edunvalvontakysymykset, asuntomessut, johtamisjärjestelmän kehittäminen ja niin edelleen.
Saan työni ohessa osallistua hyvinvointialueen valtuuston päätöksentekoon, olen jäsenenä Oulun ammattikorkeakoulun hallituksessa ja Suomen Kuntaliiton valtuuskunnan varapuheenjohtaja. Kansainvälisiä asioita saan tehdä Euroopan alueiden komitean jäsenenä.
Yhdelle ihmiselle ihan riittävästi puuhaa. Tykkään työstäni ja pöydälläni olevista haasteista.
Ihan pieni asia ei myöskään ole se, että saan tehdä politiikkaa kotoa käsin. Olen ollut reisuuhommissa niin Helsingin kuin Brysselin päässä. Aamulla keitetään puuro, lähetetään lapset kouluun ja ajellaan työtehtäviin. Illasta ehtii usein harrastuksiin ja kotiaskareisiin. Tätä elämäntyyliä arvostan.
Olen heinäkuun lomalla. Ulkoilen, kuntoilen, laiskottelen ja ajattelin lukea muutaman kirjan.
Vuoden työ Euroopan tulevaisuuskeskustelun tuloksista on nyt tehty. Kymmeniä työryhmien kokouksia, täysistuntoja, kansalaiskeskusteluja jäsenmaissa, sähköinen keskustelualusta ja mieletön määrä esityksiä sekä ideoita kehittämisestä.
Eurooppa on uuden edessä. Vuoden sisällä olemme saaneet normaalin arjen haasteiden lisäksi kaksi isoa ongelmaa ratkaistavaksi: korona ja Venäjän sota. Molemmissa koetellaan Euroopan yhtenäisyyttä ja kriisitietoisuutta. Selviämme pandemian hoitamisesta satsaamalla terveydenhuoltoon, rokotusjärjestelmään ja uusien pandemioiden torjuntaan.
Euroopassa oleva sota vaatii yhtenäisyyttä Venäjää kohtaan. Sota Ukrainaa kohtaan on täysin kohtuuton ja tuomittava. Ihmisarvot, demokratia, oikeus omaan maahan ja itsenäisyyteen on tuhottu Ukrainassa. Sota on hyökkäys myös koko läntistä maailmaa vastaan. Sanktioita Venäjälle on asetettava lisää. Katkaistava enrgian ostaminen ja kaikki taloudellinen kanssakäyminen Venäjän kanssa. Ja meidän autettava Ukrainaa kaikin tavoin.
Euroopan on uusiuduttava - luotava nahka aika ajoin. Ei vain reagoitava kriiseihin ja erityistilanteisiin. Nyt tulevaisuuskeskustelussa keskusteltiin laajasti eri teemoista. Mukana aiheissa oli Ilmastonmuutos, terveys, talous, työllisyys, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, arvot, turvallisuus, digitalisaatio, muuttoliike, koulutus ja kulttuuri.
Mitä keskustelujen jälkeen? Hyväksyimme 350 ehdotusta Euroopan unionin asioiden uudistamiseksi. Tavoittelemme muun muassa kohtuuhintaista elintarvikkeiden tuotantoa, laadukkaampaa terveydenhuoltoa, vähentävän muovin käyttöä, torjutaan kyberuhkia, edistetään digitalisaatiota, vahvistetaan laillista muuttoliikettä ja vahvistetaan yhteisiä arvoja.
Esityksiä käydään nyt läpi Euroopan toimielimissä. Ilmapiiri oli rakentava. Tästähän se työ jatkuu. Erityisen iloinen olen nuorten ja kansalaisten tiiviistä osallistumisesta ja näkemyksistä. Suurimmat uudistukset tarkoittavat EU perussopimuksen uudistamista. Siihen pisteeseen taitaa vielä olla kuitenkin montaa mutkaa ja matkaa edessä.
Oli hienoa päästä tulevaisuustyön viimeiseen istuntoon paikan päälle Strasbourgiin. Kevät oli pitkällä, pohjoisen ihmiselle jopa kuumat kelit, turisteja ja ihmisvilinää kiitettävästi, parlamentti paikallaan ja matka turkasen pitkä. Meneehän se yksi Vappu näinkin!!
Suomi julistettiin jälleen kerran maailman onnellisimmaksi maaksi. Etumatka seuraaviin jopa kasvoi edellisiin vuosiin nähden. On siis edelleen lottovoitto syntyä Suomeen. Meillä vapaus, elämänlaatu ja sosiaalinen osallistuminen koetaan muita maita korkeammaksi. Olen tuloksesta erittäin ylpeä.
Maailmalla kuohuu. Venäjän sota Ukrainaa vastaan on sota koko länsimaalaista elämänkatsomusta vastaan. Venäjän häikäilettömät toimet itsenäisen valtion, siviilien tappamisen ja oman kansansa harhauttamiseksi ovat täysin tuomittavia. Ukrainan tapahtumat koskettavat syvästi meidän yhteisiin eurooppalaisiin arvoihin: demokratia, vapaus, turvallisuus ja yhdenvertaisuus.
Venäjä on sotatomillaan eristänyt itsensä nurkkaan. Sieltä ei ole pitkään aikaan paluuta yhteisiin neuvottelupöytiin. Euroopan ja Yhdysvaltojen reagointi on ollut odotettavaa. Sanktiot ovat olleet ennen näkemättömiä, Ukrainaa on autettu taloudellisesti että sotilaallisesti sekä pakolaisia on otettu vastaan avosylin. Mitä tekee Kiina? Heidän valintansa kiinnostaa koko maailmaa.
Kun turvallisuus on uhattuna sitä osaa vasta arvostaa. Meillä ei ole paluuta aikaan ennen Ukrainan sotaa. On katsottava tosiasioita silmiin. Katsottava myös maailman karttaa. Yhteistyö Venäjän kanssa on katkennut kaikilla rintamilla. Emme pysty enää luottamaan vain omiin voimiimme Suomen puolustamiseksi. Emme voi myöskään valita naapureitamme. Mutta voimme varautua pahimpaan. Liittyminen sotilasliitto Natoon on Suomen tie.
Ukrainan sota ulottuu jokapäiväiseen arkeen. Oulussa olemme avustaneen Punaisen Ristin kautta 100 000 eurolla ukrainalaisia. Olemme myös varautuneet pakolaisiin ja heidän jokapäiväisten palveluiden järjestämiseen. Ystävyyskaupunki Odessaan olemme pitäneet yhteyttä ja pidämme edelleen. Sydäntä raastaa ukrainalaisten hätä ja sodan tuhot.
En varmaankaan ole ainoa, joka tuntee tulleensa huijatuksi. Meidän harjoittamalla diplomatialla, yhteistyöllä ja uskolla Venäjän muutoksiin ei enää ole olemassa kuin tuhkat. Olisiko tämä kaikki pitänyt aavistaa? Ehkä. Krimin valloitus antoi jo meille varoituksen. Silti nojasin parempaan yhteiseen Euroopan ja Venäjän väliseen tulevaisuuteen.
Neuvottelut rauhasta ovat silti meneillään. Ilmassa on siis edelleen toivoa....
Tämä kirjoitus on julkaistu Rantapohja lehdessä 3.3.2022
Vuoden alku on ollut turbulenttinen. Elämme edelleen korona-arkea, yritämme päästä normaaliin arjen järjestykseen kiinni, kolaamme ulkona ennätyksellistä lumikuormaa ja seuraamme henkeä pidätellen Euroopassa käynnissä olevaa sotaa. Tähän päälle kuorrutus jokaisen elämän iloja ja suruja.
Olet taatusti seurannut Oulussa tehtyjä päätöksiä. Täytyy tunnustaa, että tahti on ollut sen verran kova, että hiihtoladulle ei kovin ole ehtinyt. Tammikuussa saatiin päätökseen Oulun kaupungin strategia, jolla tavoitellaan niin asukkaiden, työllisyyden, yrittäjyyden kuin kansainvälisyyden kasvua. Helmikuussa puitiin johtamisjärjestelmää, asemakeskuksen ja Raksilan kaavaa sekä aloitettiin valmistautuminen hyvinvointialueen muodostamisen jälkeiseen aikaan. Saimme myös pitkään odotetun Luuppi (taidemuseo, Tietomaa ja Pohjois-Pohjanmaan museo) ratkaisun päätökseen.
Jokainen alkuvuoden päätös olisi kolumnin arvoinen. Kuluneen viikon aikana ne tuntuvat kuitenkin täysin vähäpätöisiltä ja toisarvoisilta. Ajatuksiin, yöuniin ja päivän puheenaiheeksi ovat nousseet Ukrainan sodan kauhut. Seuraamme reaaliajassa naapurimaamme Venäjän, täysin tuomittavaa hyökkäystä, itsenäisen Ukrainan kansan kimppuun. Sodan kasvot ovat rajut. Herää kysymys, voiko meille käydä samoin?
Olen ollut suuri diplomatian kannattaja. Yhteistyö, neuvottelut ja kompromissit ovat sanavarastoni kärkipäässä. Naapurimaiden ja kansojen kanssa on opittava elämään. Toisia kunnioittaen. Tuntuu, että Venäjää kohtaan olen ollut liian sinisilmäinen ja luottavainen. Heidän suurvalta-asemansa säilyttämiseksi tarvittiin Putinin käynnistämä sota Eurooppaa vastaan. He alistavat, tuhovat ja levittävät pelon ilmapiiriä oman veljeskansaansa tappamalla meihin kaikkiin.
Eurooppa on yhtenäisempi kuin koskaan. Pakotteet, venäläisiin kohdistuneet sanktiot, sotamateriaalin toimitukset ja poliittiset toimet on tehty yksimielisesti. Koko Eurooppa seisoo Ukrainan takana. Pahinta on kuitenkin katsoa sivusta ukrainalaisten taistelua. Siviileihin kohdistuneet iskut ovat liikaa. Odotamme NATOn ja muiden kansainvälisten järjestöjen puuttumista tilanteeseen. Ainoa ulospääsy on rauha ja Venäjän oman kansan herääminen vastarintaan johtajiaan vastaan.
Paikalliset toimet ovat olleet reagointia. Oulun kaupunki avustaa useiden muiden kaupunkien tavoin taloudellisesti Ukrainaa ja lahjoitamme 100 000 euroa kriisiapuun. Olemme keskeyttäneet Venäjän ystävyyskaupunkityömme ja maidemme väliset kansainväliset hankkeet. Etsimme uusia tapoja ukrainalaisten auttamiseksi. Toisten hädän hetkellä, tuntee suurta voimattomuutta.
Kuten puolustusministeri Antti Kaikkonen rohkaisi: ”Arjen on jatkuttava. Aikuiset aamulla töihin. Lapset kouluun. Ja saa soittaa mummolle.” Tässä meille kaikille oivat ohjeet, joilla selviydymme eteenpäin.
Hyväksyimme viime kuussa Oulun kaupunginvaltuustossa kaupunkistrategian. Se perustuu kasvulle, kansanvälisyydelle ja osaamiselle. Strategian otsikko on kulttuuri-ilmastonmuutos NYT, ja se kertoo kyvystämme ja ennen kaikkea halustamme uudistua.
Haluan nähdä Oulun haluttuna yhteistyökumppanina. Vetovoiman ansioista tänne halutaan tulla, investoida ja kasvattaa kestävää tulevaisuutta. Kaupungissa on meneillään isoja ja mittavia hankkeita. Näistä mainittakoon asemaseudun kehittäminen, tulevien asuntomessujen kaavoitus, Nokian uuden tuotantoyksikön rakentaminen, Stora Enson toiminnan laajentaminen, Junnikkalan uuden ja modernin sahan rakentaminen, yliopistollisen sairaalan investointi, uuden vankilan ja poliisin toimitilojen eli Ruskon turvakampuksen suunnitelmat ja lukuisa määrä kulttuuri- ja urheiluinvestointeja.
Oulun yliopiston hallitus on tehnyt päätöksen pitkän aikavälin kiinteistöstrategiastaan. Päätös pitää sisällään yliopiston halun tulla lähemmäs kaupungin keskustaa ja rakentaa modernit, uuden ajan oppimisen ja tieteen tekemisen tilat. Keskustakampusta on esitetty toteutettavaksi Raksilaan samalle tontille kahden kauppaliikkeen kanssa.
Keskustakampuksen vastustus on ollut ennen näkemätöntä. Yliopiston tahtotilaa ja toimivaltaisen päätöksentekoelimen päätöstä ja suunnitelmia on kyseenalaistettu äänekkäästi. Vastustajien mielestä yliopiston tulisi sijaita Linnanmaalla nyt ja tulevaisuudessa.
Peräänkuulutan nyt meiltä päättäjiltä vastuullisuutta. Emme ole emmekä tule kyseenalaistamaan eri toimijoiden uutta tilaa tai tonttia kaupungista tavoittelevien yhteistyökumppaneittemme tavoitteita ja motiiveja. Emme pyri opettamaan heille, miltä heidän liiketoimintansa näyttää 20 vuoden kuluttua. Meille valtuutetuille ei kuulu työpaikkaruokailun järjestämisen suunnitelmat tai tiedekuntien opetustilojen sisällöt. Jokaisen tehtävä on pysyä roolissaan. Me valtuutetut päätämme muun muassa kaupungin kaavoituksesta ja maankäytöstä. Meidän tulee tässäkin tapauksessa luottaa siihen, että yliopisto tietää parhaiten omat tarpeensa tulevaisuudessa.
Meille valtuutetuille on tuotettu hyvää materiaalia Raksilan suunnitteluvaraukseen liittyen päätöksenteon tueksi. Faktojen mukaan keskustakampus sopii mainiosti kaupunkikuvaan ja edesauttaa ydinkeskustan kehittymistä. Kaupunki on todennut, että kaavoituksellisia tai liikenteellisiä esteitä keskustakampukselle ei ole.
Olen hyvin tietoinen gallupeista, joiden mukaan kampusta vastustetaan laajalti myös kaupunkilaisten keskuudessa. Vähättelemättä gallupin tuloksia, luulen tulosten johtuvan osin siitä kohtuuttoman negatiivisesta vyörytyksestä, jota kampushanketta vastaan on alusta alkaen suunnattu - jo ennen kuin suunnitelmia ja yliopiston tulevaisuuden tarpeita on tarkemmin edes avattu. Se kertoo siitä, että vastustamisella on myös muita kuin hankkeen varsinaiseen sisältöön perustuvia motiiveja.
Meidän luottamushenkilöiden on katsottava kaupungin kokonaisetua. Näen keskustakampushankkeen lähtölaukauksena kehitykselle, jonka myötä kaupunkiimme voisi syntyä pitkällä aikavälillä Raksilasta Kontinkankaalle ulottuva yksi superkampus. Yhtenäistä kampusratkaisua ovat peräänkuuluttaneet myös yliopiston opiskelijat ja työntekijät.
Kuluva kevättalvi on päätöksien kevät! Oulussa tehdään nyt historiallisia päätöksiä, joilla on vaikutusta kauas tulevaisuuteen. Pitäkää piposta kiinni - vauhti vain kasvaa.
On kunnia johtaa poliittista valmistelua, neuvotella ja rakentaa pohjoisen Suomen ykköskaupunkia. Yhteinen tahtotila on kaikkien uudistuksien tärkein moottori.
Saimme kaupunginhallituksessa vihdoin ja viimein päätökseen kulttuuritilojen Luuppi ratkaisun. Päätös pitää sisällään Tietomaan peruskorjauksen ja laajentamisen, Pohjois-Pohjanmaan museon uudisrakentamisen Tietomaan yhteyteen ja taidemuseon perusparantamisen. Oulu saa upeat ja modernit kulttuuritilat. Valtuuston talousarviokäsittelyssä ovat mittavat 27 miljoonan euron investointipäätökset. Luuppi-ratkaisun myötä rakennussuunnitelut ovat jo käynnissä ja rakentamaan päästään vuoden 2024 alusta.
Ainola, jossa sijaitsee nykyisin Pohjoi-Pohjanmaan museo, on nyt tarkoitus myydä. Osataja on COR Group oy. Myynnistä ja kaupan ehdoista päätetään yhdyskuntalautakunnassa. Uusi omista on sitoutunut remontoimaan ja entisöimään tilat. Rakennukseen tulee myös kaikille avoimia julkisia tiloja. Julkisuudessa ollut Ainolan lahjakirjat ei sido meitä juridisesti - myynnissä voidaan edetä eteenpäin. Luonnonsuojeluyhdistyksen vaatimus Ainolan suojelemisesta käsittelee ELY.
Päätimme kaupunginhallituksessa odotetusti jatkaa Oulussa duaalimallin johtamisjärjestelmällä. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen Kokoomuksen esittäessä pormestarimalliin siirtymistä. Oulua johdetaan tulevaisuudessa duaalimallilla, jossa kaupunginjohtaja vastaa viranhaltijoiden valmistelusta ja kaupunginhallituksen kokopäiväinen puheenjohtaja poliittisesta valmistelusta. Tämähän minulle passaa.
Muita hyviä uutisia:
Aseman seutu ja matkakeskus nytkähtivät eteenpäin! Kaikki alueen toimijat saavuttivat yhteisen näkemyksen alueen kehittämisestä. Tästä alkaa mittava kaavoitusprosessi ja muutaman vuoden päästä rakentaminen. Hyvä tästä tulee!
Monitoimiareenasta saadaan selvitys ensi kuussa. Siitä ei ole tehty minkään tason päätöksiä, vaikka julkisuuden kautta niin olisi voinut ymmärtää. Investointi on mittava ja omilla rahoilla sitä emme pysty toteuttamaan. Oulu tarvitsee toki oman Areenan.
Asuntomessujen kaavat on nyt hyväksytty niin yhdyskuntalautakunnassa kuin hallituksessa. Ja yksituumaisesti :)
Sunnuntaina 23. tammikuuta Suomessa tehtiin historiaa. Äänestimme aluevaltuutetut päättämään sosiaali-, terveys-, palo- ja pelastustoimen palveluiden järjestämisestä tulevilla hyvinvointialueilla.
Olihan meillä vaalit! Ensinnäkin vaalit koronarajoituksien aikaan ovat todella hankalat. Missä kampanjoida? Missä tavata ja jututtaa äänestäjiä? Pelkällä someilulla vaalisanomaa oli vaikea viedä eteenpäin. Kauppojen pihoilla harva jäi juttelemaan meidän maskipäisten ehdokkaiden kanssa. No, tilanne kaikille sama.
Uusi hyvinvointialue ei varmasti ollut kaikille ihan selvä tapaus. Nyt rakennetaan ihan uutta. Onneksi media ja ihmiset innostuivat viimeisten viikkojen aikana aiheesta. Alettiin puhua ja keskustella uudistuksen sisällöstä ja lähipalveluista. Keskustan sanoma meni myös perille: haluamme kaikkiin kuntiin ainakin yhden hyvinvointipisteen.
Kiitos kaikille minua äänestäneille. Olen luottamuksesta äärimmäisen ylepä. On kunnia lähteä tekemään aluevaltuustoon päätöksiä koko maakunnan asukkaiden puolesta. Pohjois-Pohjanmaalla meitä aluevaltuutettuja on 79. Mukaan mahtuu tuttuja, konkareita ja uusia vaikuttajia. Valituksi tuli paljon sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia.
Olen erityisen iloinen ja tyytyväinen Keskustan menestykseen. Miettikää... pitkän alamäen jälkeen tällainen vaalitulos. Tiesin, uskoin ja ajattelin, että vaaleissa teemme hyvän tuloksen, mutta kyllä oletusarvo ylitettiin lopputuloksella. Keskusta lunasti vankan paikan aluevaltuustoissa, kolmannen tilan niukasti demareiden jälkeen ja omassa maakunnassamme kannatuksemme on lähes 40 prosenttia. Huikeeta!
Mitä nyt tapahtuu? Aluevaltuusto tulee järjestäytymään maaliskuun alussa. Kun luottamuspaikat on jaettu, arki koittaa. Saamme päätettäväksi ison tukun asioita, joilla toimintaa käynnistetään: hallintosäännön, palvelustrategian, henkilöstö-, talous- ja kiinteistösuunnitelmat. Onneksi olen ollut jo valmistelemassa päätösasioita. Ei ihan alusta pidä aloittaa.
