Hyvää kansallista veteraanipäivää!

Lauantai 27.4.2013 klo 6.00

Tänään vietetään kansallista veteraanipäivää. Kunnat ympäri Suomen järjestävät tilaisuuksia sotaveteraaneille.

Sotaveteraaneja on tällä hetkellä yhteensä 39 000, joista noin 5 000 on sotainvalideja. Heidän keski-ikänsä on jo lähes 90 vuotta. Useimpien toimintakyky on heikentynyt ikääntymisestä johtuvien sairauksien takia. Kokoaikaisessa laitoshoidossa on yli 10 prosenttia sotainvalideista.

Eduskunta hyväksyi viime itsenäisyyspäivän aattona pidetyssä juhlaistunnossa lain sotilasvammalain kuudennen pykälän muuttamisesta.  Vuoden 2013 alusta voimaan tullut laki laajensi laitoshoidon korvaukseen oikeutettujen sotainvalidien joukkoa. Jo 20 prosentin haitta-asteella sotainvalidien pysyvä laitoshoito korvataan valtion toimesta.  

Lainmuutos parantaa sotainvalidien mahdollisuuksia saada yksilöllisen tarpeen mukaista hoitoa ja helpottaa sotainvalidien ja heidän puolisoidensa taloudellista asemaa. Lainmuutokseen johtanut lakialoite oli kaikkien eduskuntaryhmien yhteinen tahto. Hienoa, että tästä asiasta eduskunta on yksimielinen. Sotiemme veteraanit ansaitsevat tämän sukupolven huolenpidon arvokkaaseen loppuun saakka.

Tänä vuonna kansallisen veteraanipäivän teemana on ”Veljeä ei jätetä, nuoria ei unohdeta”. Toivon, että veteraanipäivänä myös suomalaiset nuoret pohtisivat, millaisia etuja ja vapauksia vapaassa Suomessa kasvaminen on heille suonut. Tästä on meidän kaikkien kiitettävä niin sotiemme veteraaneja kuin vahvana pysynyttä kotirintamaa.

Kansalaisvaikuttamista ja tarhausta

Torstai 25.4.2013 klo 13.20

Tänään on historiallinen päivä suomalaisessa kansalaisvaikuttamisessa. Eduskunnan käsittelyyn tuodaan ensimmäinen kansalaisaloite, joka on kerännyt yli 50 000 tarvittavaa allekirjoittajaa. Kyseessä on aloite, jossa halutaan kieltää turkistarhaus elinkeinona Suomessa.

Kansalaisten uudenlaiset tavat vaikuttaa politiikkaan ovat tervetulleita. Kansalaisaloitteilla on mahdollisuus nostaa esiin lainsäädännön kohtia, jotka kaipaavat muutosta.

Kansalaisaloitteet ansaitsevat eduskunnassa asianmukaisen käsittelyn: valiokunnassa asiasta täytyy järjestää kuulemisia, aiheesta pitää käydä avointa ja julkista keskustelua. Aloitteet on otettava osaksi päätöksenteon virallisia reittejä.

Täytyy kuitenkin muistaa, että vaikka kansalaisaloitteet ansaitsevat kunnioittavan käsittelyn, ei pidä olettaa että vaaleilla valittu kansaa edustava eduskunta hyväksyisi kaikki mahdolliset aloitteet, jotka keräävät yli 50 000 allekirjoittajaa. Kansalaisaloitteiden tarkoituksena on tuoda kansalaisille tärkeät aiheet osaksi julkista keskustelua ja poliittisten päättäjien tietoisuuteen.

Demokratiassa debatilla ja julkisella keskustelulla on oma tärkeä merkitys jo itsessään. Päätökset tehdään julkisen keskustelun tuloksena.

Itse en olisi valmis luopumaan turkistarhauksesta Suomessa. Tärkeän työllistävän ja vientiin suuntautuvan elinkeinon lakkauttaminen ei mielestäni ole järkevää. Samalla on kuitenkin huolehdittava turkiseläinten oikeanlaisesta kohtelusta. Kaikkien tuotantoeläinten - myös turkiseläinten - kasvatus ja hoito tulee olla asiallista ja kestävää.

Turkistarhaus on tunteita nostattava aihe. Siksi on hyvä, että myös eduskunta on päässyt nyt tutustumaan elinkeinon vastustajien ja kannattajien mielipiteisiin.

 

Kirjoitus julkaistaan myös Oulu-lehden Huutoja Arkadianmäeltä -blogissa.

Pirteä piirikokous

Lauantai 20.4.2013

Yrittäjien työaikojen säätelyä ei voi sallia

Tiistai 16.4.2013 klo 16.26

Kuljettajayrittäjien työaikadirektiivin täytäntöönpano on nyt EU- tuomioistuimen päätöksellä väistämättä edessä. Voimme kuitenkin vaikuttaa siihen, miten täytäntöönpanosta säädetään. Tässä kohtaa täytyy olla tarkkana.

Kyseessä on itsenäisiä kuljettajia koskeva velvoite, joka täydentää ja olemassa olevia ajo- ja lepoaika-asetuksia. Työaikojen lisärajoittamista yrittäjäkuljettajien kohdalla perustellaan liikenneturvallisuudella. Uuden lain mukaan yrittäjäkuljettajan työaika olisi 48 tuntia viikossa neljän kuukauden tasoittumisjaksolla. Maksimissaan työaika voisi kuitenkin olla 60 tuntia viikossa.

Esityksessä uudeksi laiksi on onneksi pyritty asettamaan yrittäjille niin vähän velvoitteita kuin mahdollista. Tärkeää on myös sallia laajat poikkeamismahdollisuudet. Lain ulkopuolelle jäävät kaikki ne yrittäjäkuljettajat, jotka eivät tavaraliikenne- tai joukkoliikennelain mukaan tarvitse liikennelupaa. Näitä ovat muun muassa taksin ja pakettiauton kuljettajat.

Kuljettajilta ei pidä vaatia enää mitään ylimääräistä kirjanpitoa työaikoihin liittyen. Kuljetusyrittäjiltä vaaditaan jo nyt ajo- ja lepoaikojen todentamista viimeisen kahden vuoden ajalta. Ajopiirturista saatavan tiedon pitää riittää myös uuden lain täytäntöönpanossa. Tarkempia selvityksiä pitäisi esittää vain pyynnöstä, jos on perusteltu epäily rikkomuksista. Tarvittaessa piirtureita voidaan tarkastaa pistokokein.

Direktiivin noudattamisen valvonta on perustuttava olemassa olevan kirjanpidon luotettavuuteen. Myös valiokunnan kuuntelemat asiantuntijat ovat sanoneet, että ylimääräistä kirjanpitoa ei tarvita.

Euroopan komission on nyt astumassa uudelle lainsäädännön tasolle. Itsenäisen ammatinharjoittajan työaikaa aletaan säätää lailla. Tämä direktiivi koskee ainoastaan yrittäjäkuljettajia, mutta tuleeko tästä ennakkotapaus, jolla voidaan myöhemmin perustella muiden yrittäjien työajan rajoittamista? Yrittäjyyttä ei saa rajoittaa.

Kohti pakkokuntaliitoksia?

Keskiviikko 10.4.2013

Hallituksen kärkihakkeet kuntauudistus ja sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus ovat pahasti solmussa. Heikoin lenkki on siinä, että ministerit ja ministeriöt valmistelevat vuosisadan suurimpia uudistuksia ilman keskinäistä koordinaatiota.

Kunnan perustehtävä on järjestää kuntalaisilleen lakisääteiset palvelut. Keskiössä ovat suurinta menoerää käyttävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Miten päästään lääkäriin tai saadaan neuvolapalvelut?

Hallitus on tuonut nyt kuuden puolueen voimin eduskuntaan lakiesityksen kuntarakenteesta. Keskusta on tuonut useaan otteeseen esille, että nyt mennään perä edellä puuhun uudistuksen toteuttamisessa. Kuntien lausuntoja ei ole otettu huomioon kuntarakennelakia valmisteltaessa. Te olette saaneet kylmän suihkun lain toteuttamiselle alan asiantuntijoilta. Oikeuskansleri Jonkan huomautuksellakaan ei näytä olevan mitään virkaa. Politiikka on muuttunut kylmäksi ja kovaksi.

Suomi ja me suomalaiset ansaitsemme hyvät peruspalvelut. Tiedämme kaikki, että niin palveluiden hallinnossa, tuotantotavoissa ja rahoituksessa on uudistamisen tarvetta. Kuntarajoja siirtämällä emme saa hyvää lopputulosta aikaan. Arvoisat kokoomuksen edustajat: ne olisi tehty jo, jos se olisi lääke parempiin palveluihin.

Nyt halutaan keskittää valtaa muutamille suurille kunnille, yhteistyön sijaan. Lakiesitys velvoittaa vain kuntaliitosselvityksiin sekä laatimaan sen päätteeksi yhdistymissopimuksen. Tuleeko pakkoliitoksia vai kuinka suurta ohjausvaltaa valtioneuvosto aikoo kuntia kohtaan käyttää? Keskusta on jo aikaisemmin korostanut, että pakko on pahasta. Valtioneuvostolla on jo nyt kriisikuntamenettelymahdollisuus niiden kuntien osalta, jotka eivät suoriudu tehtävistään. Eikö tämän pitäisi riittää?

On odotettavissa, että hallituksen uskolliset soturit – kuntajakoselvittäjät jalkautuvat pian kuntiin. Mitä selvitellään?

Kuntien tiedossa on vain hallituksen rakennelaki. Kuntapäättäjillä ei ole annettu päälinjoja sote-uudistuksesta, valtionosuusjärjestelmän muutoksesta, kuntalain sekä kuntien tehtävien muutoksista. Kuntapäättäjät asetetaan nyt harvinaisen hankalaan tilanteeseen. Kyllä kahvia ja tupakkaa varmasti seminaareissa kuluu, kun sotkusta yritetään saada jotakin aikaan.

Kehys, joka ei sopinut tauluun

Tiistai 9.4.2013 klo 19.53

Valtiontalouden kehyksen pitäisi luoda raamit Suomen taloudelle seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Seuraavalle vaalikaudelle ulottuvan kehysbudjetin pitäisi luoda ennustettavuutta ja luottamusta Suomen valtiontalouteen. Hallitus on kuitenkin onnistunut omalla kehysratkaisullaan luomaan sekasortoa ja epätietoisuutta Suomen talouden suunnasta entisestään.

Samaan aikaan kun SDP hihkuu, että sosiaaliturvaan ei tehdä leikkauksia, he ovat mukana leikkaamassa niin kuntien valtionosuuksia, kuin kelakorvattuja matkoja terveydenhoitoon. Valtionosuuksilla kustannetaan muun muassa koulut, päiväkodit, terveyskeskukset ja vanhusten hoito. Hallitus on itse omilla päätöksillään olennaisesti pahentanut kuntien ahdinkoa. Hallitus on siirtänyt omia ongelmiaan kuntien kontolle ja kehtaa tämän jälkeen hehkuttaa säästöjä valtion kukkarosta.

Ammatillisen opetuksen aloituspaikkoja leikataan koko maassa, ja erityisesti Pohjois-Suomessa. Näillä teoilla nuorisotakuu ei toteudu millään. Oulussa tilanne on erityisen heikko, sillä muun Pohjois-Suomen leikkaukset ammatillisessa opetuksessa lisäävät painetta Oulussa entisestään. Edes tällä hetkellä kaikki halukkaat eivät pääse ammatilliseen koulutukseen. Miten käy koulutuspaikkaa vaille jääneille nuorille ja työttömille?

Suomalaisten alempiasteisten teitten huono kunto on jo pitkään ollut riski talouskasvulle ja kansalaisten turvallisuudelle. Keskusta ajaa Infra Oy:n perustamista väylähankkeiden rahoittamiseksi. On pyrittävä tasaiseen rakentamisvolyymiin. Erityisesti nyt kannattaisi rakentaa, kun ihmisiä on työttömänä ja kustannukset alempana. Näin estetään hankkeiden kasautuminen ja ylikuumeneminen, joka nostaa hintoja.

Hallitus on joutunut nikkaroimaan kehyksiä uuteen uskoon jo pari päivää ensimmäisten päätöksien jälkeen, kun osalle hallituksen jäsenistä selvisi vasta tulosten julkistuksen jälkeen mitä he olivat itse olleet päättämässä. Vaikka osinkoveroja onkin nyt sorvattu hieman parempaan suuntaan, ei tämäkään kehys sovi Suomen tauluun.

Keskusta tarjoaa selviytymiskehyksen Suomelle, joka perustuu järkevään menosääntöön, huolenpitoon ja vastuunottoon. Keskusta ei lisäisi alueellista ja sosiaalista epätasa-arvoa hallituksen tapaan. Keskustan kehyksen läpi katsottuna Suomen talouskin näyttäisi toiveikkaammalta.

Energiaa tuulesta, turpeesta ja vedestä!

Keskiviikko 3.4.2013

Hallitus antoi tänään selontekonsa energia- ja ilmastopolitiikastaan. Ei mitään mullistavaa. Edelleen nojataan tavoitteisiin 20 prosenttia energiansäästöä, 20 prosenttia vähemmän saastuttamista ja lisää 20 prosenttia uusiutuvia vuoteen 2020 mennessä.

Me pistettiin Keskustan eduskuntaryhmänä luvut uusiksi. Edustaja Pekkarinen väänsi hanat kaakkoon ja tykitti: vuoteen 2020 mennessä uusiutuvien osuus energiatuotannosta 50 prosenttia, kivihiilivapaa ja hiilidioksiidipäästöjä laskettu 40 prosenttia. Sopii makustella....

Itse peräänkuulutin tuontienergian vähentömistä ja kotimaisiin satsaamista. Meillä on metsää, soita, tuulta, vettä ja biopohjaisia energianlähteitä yllin kyllin. Kotimainen energia työllistää, parantaa vaihtotasetta, on luotettavaa ja puhdasta.

Erityisen pettynyt olen hallituksen linjaksiin turpeen osalta. Verotus ja tukitoimet tekevät turpeen käytön kannattamattomaksi ja suosivat satsauksia kivihiileen. Puun ja turpeen yhteiskäyttöä on toteutettu useissa rannikkokaupungeissa, kuten Oulussa. Nyt lämpölaitokset ovat investoimassa kivihiilikattiloita. Hiilenmustan energiapolitiikan suosimisessa ei ole mitään järkeä!

Pohjois-Pohjanmaalla tavoitellaan energiaomavaraisuutta vuoteen 2020 mennessä. Tarvitsemme lisää ponnisteluita Kuivaniemen kaltaisiin tuulivoimapuistoihin, vesivoiman lisäkapasiteetin käyttöön säätöenergiana, soiden hyödyntämiseen kestävään turpeenkäytöön ja puun hyötykäyttöön.

Kaikki energia metsistä, soilta, tuulesta ja vedestä käyttöön!

 

Hallitus syö koulutuksen eväät pohjoisesta

Torstai 28.3.2013 klo 9.44

Hallituksen kehysriihen päätöksistä saatiin tänään luvut pöytään. Viime viikon hehkutuksiin ei ole kenelläkään aihetta. Suurimmat leikkaukset tulevat kohdistuvaan kuntalaisten palveluihin ja koulutukseen. Valtionosuuksien miljardiluokan säästöt pistävät kuntataloudet kuralle. Luvassa on kunnallisverojen korotuksia ja säästötalkoita peruspalveluista.

Suurin pettymys oli odotetusti ammatillisen ja korkeakoulujen koulutuksen aloituspaikkojen uudelleen järjestelyt. Pohjoinen Suomi jäi nuolemaan näppejään Etelä-Suomen eduksi. Vaikka jättileikkauksista luovuttiin, kohdentaminen ei mennyt oikeiden periaatteiden mukaisesti.

- Hallitus keskittää koulutuksenkin. Pääkaupunkiseutu saa yli 3000 aloituspaikkaa lisää, kun Lapista vähennetään 900.

- Hallitus päättää leikata aloituspaikkoja myös maakunnasta,  jossa elää maan nuorin ikäluokka ja syntyvyys on Suomen korkeinta. Pohjois-Pohjanmaalla kaikki opetuksen järjestäjät menettävät. Suurimpana Raahe.

- Oulua ei tunnusteta kasvukeskukseksi. Vuoteen 2016 mennessä Oulun seudun koulutuskuntayhtymä menettää 80 aloituspaikkaa. Tarve on aivan päinvastainen. Suuret pohjoisen leikkaukset lisäävät Oulun koulutuspaikkojen kysyntää.

- Emme tule millään saavuttamaan nuorisotakuun hyviä kirjauksia. Koulutuspaikkojen niukkuus jarruttaa pohjoisen kasvua ja ei vastaa elinkeinoelämän tarpeisiin.

- Kaikki edunvalvojat parrikadeille koulutuksen puolesta! Huhtikuun monisteriökuulemiseen puhuria pohjoisesta ja ministeri Gustafssonille painavat perusteet muutostarpeille.

 

Mahdoton yhtälö

Maanantai 25.3.2013 klo 13.51

Hallituksen budjettiriiheen päätöksiä on ihmetelty joka puolella. Mitä päätettiin? Sitä kyselevät hallituspuolueiden ministeritkin toisiltaan. Toisaalta alennettiin yhteisöveroa ja toisaalta nostettiin kulutusveroja, kuten sähkön hintaa. Kuntien valtionosuuksiin on tulossa leikkausta ja kuljetustuki säilyi.

Lukuja ei ole esitetty. Mihin talouskasvuun hallitus budjetin on laatinut tai miten tulevat säästöt tullaan kohdentamaan? Erityisen huolestunut olen hallituksen intohimosta kasvattaa valtion velkaa ja viitata kintaalla työmarkkinajärjestöjen nokittelulle. Ei tullut Tupoakaan.

Odotan malttamattomasti ministeriöiden tarkempia papereita päätöksistä. Montako sosiaali- ja terveysaluetta tai kuntaa Suomeen muodostetaan? Miten luvatut liikennehankkeet aikataulutetaan ja toteutetaan? Kuka saa ja kuka menettää ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja?

Nelikymppisillä ministereillä menee nyt niin lujaa kiillottaessa imagokuvaansa, että ne perustehtävät jäävät hoitamatta. Kieltämättä tulee pääministeri Matti Vanhasta ikävä. Hän sentään osasi hoitaa maan asioita, vaikka aina ei pepsodenttihymy huulilla kulkenutkaan.

Jokainen hallituspuolue tuntui voittaneen kehysriihessä. Kuka tämän lystin maksaa?

Asumiskulujen lasku vaatii toimia - hallitus haikailee menneiden perään

Keskiviikko 20.3.2013 klo 17.33

Tänään Keskusta on vahvasti mukana koko opposition yhteisessä välikysymyksessä, jossa vaaditaan hallitukselta toimia asumisen kustannusten laskemiseen ja asuntopulan ratkaisemiseen. Keskustan näkemys on, että nykyinen hallitus on omilla toimillaan pahentanut asuntopulaa ja hintojen nousua.

Olemme tilanteessa, jossa valtion tukemia vuokra-asuntoja ei yksinkertaisesti rakenneta.  Syitä on useita, mutta iso syy on itse valtion tukijärjestelmä, joka ei kannusta rakentamiseen. Markkinakorko on halvempaa kuin Arava-talojen rakentamiseen myönnettävän lainan korko. Yleishyödyllisen rakentamisen määräykset ja sääntelyt rankaisevat rakentajaa. Demareille vanhentunut järjestelmä tuntuu kuitenkin olevan rakas. Ministeri Kiuru pitää kiinni toimimattomasta järjestelmästä henkeen ja vereen. Itse järjestelmästä on demareille tullut pääasia, eikä siitä, miten suomalaisten asumiskustannuksia voisi laskea.

Myös hallituksen keskittämispolitiikan seurauksena työpaikat, opiskelupaikat ja asuntopula on keskitetty etelän kasvukeskuksiin, joissa ei ole tarjolla kohtuullisen hintaisia vuokra-asuntoja. Miksei ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja vähennetään sieltä, missä opiskelijat joutuvat maksamaan vuokransa koko opintotukisummalla?

Keskustan mielestä ihmisen tulee voida itse päättää missä ja miten hän haluaa asua. Yksinelävillä ihmisilläkin on oltava mahdollisuus valita asuvatko he kerrostalossa, rivitalossa vai omakotitalossa. Pienten asuntojen tarjontaa on lisättävä kaikissa asumismuodoissa.

Suomen ikäpyramidi muuttaa muotoaan, ja on pian leveimmillään eläkeläisten kohdalta. Iäkkäät ansaitsevat erilaisia asumismuotoja laitoshoidon sijaan. Monet vanhukset ovat kuin vankeina omassa kodissaan. Vanhoihin kerrostaloihin tulee Keskustan mielestä rakentaa hissejä, ja muita liikkumista helpottavia apuvälineitä. Mutta hallitus sen kun leikkaa edelleen asuntojen korjaus- ja hissiavustuksia. Erityisryhmien asuntotuotantoon tarvitaan tukea koko maassa. Erityisryhmien asuntorakentaminen vähentää laitoshoidon menoja ja maksaa itsensä takaisin.

Omistusasuminenkin on tehty entistä kalliimmaksi asuntolainan korkovähennystä heikentämällä. Asuminen on meille useimmille se suurin kuluerä, johon rahat hupenevat palkanmaksun jälkeen - asumisen kustannuksia laskemalla voitaisiin todella vaikuttaa suomalaisten hyvinvointiin ja ostovoimaan. Hallitus on tähän mennessä kuitenkin pettänyt kaikki lupauksensa asumiskustannuksien laskemisesta.

 

Kirjoitus julkaistaan myös Oulu-lehden blogissa.

 

Poimintoja politiikasta

Torstai 14.3.2013

Viikon varrella on ollut lukuisia tapahtumia, joista riittäisi tarinaa vaikka kirjan verran. Maanantaina tarjoilin aamukahveja Oulun Kauppahallilla. Puhetta politiikasta riitti ja neuvoja päätöksentekoon sateli kiitettävästi. Kyprokselle ei enää tukipaketteja, omaishoitajien asiat kuntoon ja nuorille opiskelupaikkoja sekä töitä.

Uuden Oulun kuntaliitos alkaa näkymään arjessa. Vierailin Haukiputaan suuralueen yhteistyöryhmän kokouksessa, jossa paikalla oli kymmeniä alueen asukkaita. Huoli palveluiden tulevaisuudesta on aivan aiheellinen. Kevään aikana ratkaistaan terveyskeskuksen palvelutaso, kouluverkko, kirjastojen ja urheilukenttien kohtalo.

Sain osallistua alkuviikosta elämäni ensimmäisen kerran suurten kaupunkien (Helsinki, Vantaa, Espoo, Tampere, Oulu ja Turku) luottamushenkilötapaamiseen Helsingissä. Keskustelimme erityisesti kunta-, sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisesta, valtionosuusjärjestelmän remontista sekä keskuskaupunkien roolista. Tyrmistyin täysin ihmisten asenteesta suurten kaupunkien kehyskuntia kohtaan. Kaikki ongelmat kuulemma ratkaistaan, kun "panta"-kunnat liitetään keskuskaupunkiin. Naivia. Edes Helsinki ei ole tehokas palveluiden järjestäjä suuruudestaan huolimatta.

Tästä onkin helppo päästä kuntien pakkoliitosaiheeseen. Sieltä se budjettiriihestä vielä pölähtää. Kokoomus käärii muut puolueet taakseen, pistää selvitysmiehet maakuntiin ja piirtää kuntakartan uusiksi pakottamalla kaupunkiseudut kuntaliitoksiin. Hyvästi kuntayhteistyö ja lähipalvelut. Keskittämisen ihannoimisella ei ole enää mitään rajaa. Milloin keskustellaan oikeista asioista, kuten kuntalaisten lääkäriin pääsystä?

Kuntaministeri Virkkunen on harrastanut pikalukua kuntien palautteesta kuntajakouudistuksesta jo viikon ajan. Toivottavasti johtopäätökset ovat selkeitä. Pakolla ei Suomea rakenneta.

Kyllönen ajaa joukkoliikenteen päin puuta

Torstai 7.3.2013

Liikenne- ja viestintäministeriö on esittänyt joukkoliikenteen kokonaisvastuun siirtämistä ELY-keskuksille ja kunnille. Mitä ihmettä? Eikö hallitus ole jo myllännyt kuntakenttää, vähentänyt kuntien resursseja ja lisänneet niiden tehtäviä tarpeeksi?

Ministeriö kaavailee siirtoa nopeutetusti, jo kesään 2014 mennessä.  Kustannuksia ei kuitenkaan ole kartoitettu, ei laadittu tehtävänjakoa, eikä arvioitu alueellisia vaikutuksia. Eipä vakuuta tämäkään hallituksen ”uudistus”.

Nykyisin yritykset suunnittelevat omat reittinsä ja hinnat olemassa olevan sääntelyn mukaan. Pelkään todella, että jos reittisuunnittelu ja lippuasiat siirretään yrityksiltä talousvaikeuksissa oleville kunnille, reitit vähenevät tai lippujen hinnat nousevat.

Kunnat ottaisivat joukkoliikenteestä myös kustannusvastuun - jos kuntien järjestämä joukkoliikenne ei siis olisi tuottoisaa, vaakalaudalle joutuisivat muut kuntapalvelut. Eikö asia kannattaisi hoitaa markkinavetoisesti, kuten tähänkin asti? Yritykset kantavat vastuun liiketoiminnastaan ja arvioivat liikenteen kysynnän ja tarjonnan tämän alan ammattilaisina.

Toimiva joukkoliikenne on elintärkeää erityisesti nuorille ja vanhuksille. Heillä ei myöskään ole varaa maksaa matkoistaan yhtään enempää. Olisi käsittämätöntä, jos ministeriö omilla toimillaan edesauttaisi reittien vähenemistä tai hintojen nousua.

Tähän asiaan ovat samansuuntaisesti reagoineet myös Linja-autoliitto, Keskuskauppakamari, Suomen Yrittäjät ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT.

Maakunnat ovat demokratiaa

Tiistai 5.3.2013

Eduskunta keskustelee tänään aluehallintouudistuksen selonteosta. Kyseessä on Vanhasen hallituksien aikana toteutettu uudistus, jossa maakuntien roolia päätöksenteossa vahvistettiin. Aiempaa työtä on hyvä arvioida, etenkin kun Kataisen hallitus on pistänyt pakan uudelleen sekaisin.

Kunta- ja maakuntakentällä riittää haasteita. Siksi maakuntien ja valtion aluehallinnon aluejakoja pitäisi yhtenäistää maakuntajaon pohjalta. Maakuntien tulisi olla vastuussa aluekehityksestä - maakuntien liitot ja maakuntavaltuustot kun perustuvat paikalliseen kansanvaltaan, eivätkä valtiovallan saneluun. Maakuntien liitoilla on usein myös edellytykset kustannustehokkaampaan työhön valtioon verrattuna.

Maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelu ja toteutus vaativat laajempaa pohjaa kuin vahva peruskunta - maakuntia ei voi lakkauttaa kuntakokoja kasvattamalla. Asema- ja yleiskaavoitus tulee jättää kunnille.

Myös monilla muilla sektoreilla voi olla tarvetta maakunnallisille leveämmille hartioille. Esim. elinkeino- ja työllisyys-, maahanmuutto-, EU-, energia-, ympäristö-, luonnonvarapolitiikat. Olennaista tässäkin on, että päätöksenteko pohjautuu kuntalaisten itsehallintoon. Maakunnat ovat luonnollisia yhteistoiminnan yksiköitä.

Maakuntien liitoista pitäisi muokata aluekehitys- ja suunnitteluorganisaatioita, jotka vastaisivat myös ylikunnallisista peruspalvelurakenteiden suunnittelusta ja päätöksenteosta omalla alueellaan. Tähän rakenteeseen on sovitettava valtion aluehallinto. Suomessa on selkeä tilaus kolmiportaiselle hallinnolle: kunta, maakunta, valtio. Kannatan suoraa kansanvaltaa. Päättäjät maakuntatasolle on jatkossa valittava maakuntavaaleilla.

Keskustaa syytetään julkisuudessa usein ”hallintohimmeleiden” luomisesta. Todellisuudessa Keskustan aate perustuu ihmisiin ja ihmisyyteen. Kaikki uudistukset pitäisi tehdä ihmisiä, ei hallintoa varten. Myös hallintouudistuksessa ihmisten täytyy olla tärkeämpiä kuin kaavioiden ja organisaatiokarttojen. Maakuntia vahvistamalla valta pysyy paikallisilla ihmisillä.

Vuoden kylä Kuusaa-Jokela palkittiin Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntapäivillä marraskuussa 2012

 

Omatoiminen viikko

Perjantai 1.3.2013 klo 15.57

Mennyttä viikkoa leimaa itse tekeminen - hallitus on solmussa budjettiriihen kanssa, ja käytännössä toimintakyvytön ennenkuin julkistaa päätöksensä Suomen talouden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Minä en kuitenkaan ole jäänyt odottelemaan hallituksen tuloksia, vaan töitä on paiskittava! Päätimme ympäristövaliokunnan keskustalaisten kanssa tehdä ympäristöministeri Niinistölle kirjallisen kysymyksen vesiosuuskuntien pakkoliitoksista.

Kysymme ministeriltä: "Aikooko hallitus ohjeistaa kuntia soveltamaan voimassa olevaa vesihuoltolakia siten, että asiansa hoitaneet kiinteistöt vapautettaisiin pakkoliitoksista vesihuoltolaitoksiin ja aikooko hallitus uudistaa vesihuoltolakia siten, että vesihuoltolaitosten pakkoasiakkuudesta luovuttaisiin." Vastausta odotellen!

Keskiviikko-iltana ehdin käydä eduskunnan hiihtokisoissa Vantaalla, ja mestaruushan sieltä tuli omassa sarjassa! Tie vie siis myös pohjoismaiseen kansanedustajien hiihtokilpailuihin Åreen huhtikuussa. Reenaus pitää vissiin aloittaa!

Eilen saimme sitten hallituksen tiedonannon heidän puoliväli-istunnosta. Kalevalan päivän tiedotteeseen sopi hyvin sananlasku "moni kakku päältä kaunis, mutta silkkoa sisältä". Eivät sanoneet vielä mitään.

Seuraavat kolme viikkoa sitten väännettään siitä, mihin hallituksen pitäisi vähät rahat laittaa. Minä kirjoitin jo eilen Kalevan blogiin, että pohjoista ei saa unohtaa. Tärkeää on, että rahat löytyvät pohjoisen logistiikkatukiin, ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoihin, ja tärkeisiin liikennehankkeisiin (nelostie, heti!). Kaivosalan osaamiskeskusta ja Pyhäsalmen Laguna-hanketta ei myöskään saa unohtaa.

Kotimaista ruokaa, kiitos

Perjantai 22.2.2013

Viikkoa on värittänyt hevosenlihasta lähtenyt ruokaskandaali. Eri puolella Eurooppaa, myös Suomessa, hevosenlihaa on löytynyt ruokatuotteista joissa sitä ei pitänyt olla. Herää kysymys, kuinka kauan meitä on huijattu ja keiden toimesta?

Keskustan eduskuntaryhmä nosti torstaina eduskunnan kyselytunnilla esille ruuan alkuperämerkintöjen täsmentämisen. Ruuan alkuperä on nykyisen vaikea jäljittää. Kuluttajina emme pysy enää kärryllä mistä raaka-aineet ovat peräisin ja missä tuotteet on valmistettu. Sen verran maailmanlaajuista on lihojen, viljojen ja eri tuotteiden siirtely ruokaketjussa.

Haluan suosia kotimaisia raaka-aineita, lähiruokaa ja suoramyyntiä. Meillä on edelleen lainsäädännössä liikaa rajoitteita esimerkiksi maidon ja lihan suoramyynnille. Me kuluttajat haluamme ostaa entistä enemmän ruuan raaka-aineita suoraan tuottajalta. Ja onneksi niitä saa omasta kasvimaastakin, metsistä ja veisistä.

Ainoa tae varmistaa kotimaisuus on etsiä jotsenmerkillä varustettuja tuotteita. Se Suomen lippukaan ei takaa täysin kotimaisuutta.

Ja siitä hevosenlihasta. Olen yhden ainoan kerran tiettävästi syönyt reipppasti hevosenlihasta tehdyn pihvin. Oli ihan hyvää, mutta ei erikoista. Suomalaista hevosenlihaa ei ole helposti saatavissa. Ehkäpä tämän keskustelun jälkeen sitä saa lihatiskiltä paremmin.

P.S. On tullut hiihdettyä täällä Helsingissäkin muutamaan otteeseen. Lunta on ja perinteinen hiihto sujuu jo mallikkaasti. Ensi viikolla talossa eduskunnan mestaruushiihdot. Pitää hioa kuntoa vielä viikonloppuna Rokuan maastossa, jossa Keskustan järjestöväki kokoontuu järjestöpäiville.

Eduskunnan toiseksi paras reilun kehitys- ilmasto- ja talouspolitiikan edistämisessä

Perjantai 15.2.2013 klo 15.33

Eilen sain hyviä uutisia Kepan vaikuttajatiimi Globbareilta. He ovat aloittaaneet uudenlaisen edustajaseurannan, joka antaa kansanedustajille pisteitä kehitysyhteistyön sekä reilun ilmasto- ja talouspolitiikan puolustamisesta.

Oma sijoitukseni oli jaettu toinen sija. Yhteensä sain seitsemän pistettä (kaikkien kansanedustajien keskiarvo on 1.8), mukavaa saada tälläistäkin palautetta!

"Pisteitä eli "peukkuja" annetaan sekä sanoista että teoista. Pääasiassa peukkuja ropisee eduskuntatyöstä, johon sisältyy muun muassa lainsäädäntötyö, valtion budjetin käsittely, hallituksen toiminnan valvonta ja EU-asiat. Eduskuntatyön lisäksi pisteitä voi ansaita Globbarien tempauksiin ja tapaamisiin osallistumisesta."

Profiilini globbareiden kotisivuilla

Mirja keskusteli sambialaisten naispoliitikkojen kanssa Lusakassa joulukuussa 2012 naisten poliittisesta osallistumisesta Sambiassa

Ruisleipätalkoissa

Keskiviikko 13.2.2013

Maa- ja kotitalousnaisten ruisleipätalkoissa kansanedustajanaisten kanssa. Tuli hyvää leipää!

Me nettomaksajat

Maanantai 11.2.2013

No, niin.... Saatiinhan se Euroopan unionin budjetti kasaan melkoisen näytelmän jälkeen. Päämiesten käsittelyssä EU:n budjettia leikataan ensimmäisen kerran ja höyläykset osuvat myös Suomen saamisiin.

Laiha lohtu. Täysi epäonnistuminen. Näillä mennään....

Kritiikittä ei pääministeri ja hallitus neuvottelutuloksesta selviä. Suomesta on tulossa unionin aluepolitiikan suuri maksaja. Saamme enää vuosina 2014-2020 runsaat 1,3 miljardia euroa. Edellisen ohjelmakauden alue- ja rakennerahat olivat vielä 1,7 miljardia euroa. Harvan asutuksen bonukset tippuvat ja kotimaan jakoperusteistakin on ilmiriita.

Ei mennyt maatalousrahoitusten neuvotteluissakaan yhtään paremmin. Suomalaisille viljelijöille seuraa jopa viiden prosentin tulonmenetys, tilanteessa jossa maataloutemme kannattavuus on muutoinkin erittäin heikko.

Ei neuvoteltu Suomelle maksupalautuksia. Ja kuinka paljon meidän nettomaksuosuus oikein on? Mikähän meidän puhevalta on nykyisin Brysselin pöydissä?

Kotimaassa on alkanut armoton lobbaus maatalous- ja aluekehittämisrahoista. Niukentuneista varoista taistellaan joka puolella. Meillä Itä- ja Pohjois-Suomessa on konsepti selvä: se joka rahat Brysselistä tienaa saa ne myös käyttöönsä. Erityisesti alue- ja rakennerahat on suurimmalta osin tarkoitettu harvan asutuksen aluielle.

Istuntokausi alkuun kovalla politiikalla?

Keskiviikko 6.2.2013

Tänään lähtee uusi istuntokausi käyntiin ryminällä, kun eduskunnassa puhutaan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta. Vai lähteekö sittenkään? Hallitus tuo eduskunnalle keskusteltavaksi selonteon, jonka ulkopuolelle on jätetty puolustuspolitiikallemme keskeinen kysymys: puolustusvoimien rahoitus tulevaisuudessa ja mm. varuskuntien lakkauttamiset.

Nämä asiat hallitus päätti viedä läpi parlamentaarisen päätöksenteon ulkopuolella, erikseen alkuvuonna tekemillä päätöksillään. Nyt eduskunnalle ei riitä juurikaan tärkeistä kysymyksistä mitään päätettävää, täällä vain keskenämme jutellaan. Selonteossa hallituksella olisi nyt ollut mahdollisuus linjata puolustusvoimien vuoden 2015 jälkeisestä rahoituksesta, mutta siihen se ei pystynyt. Tämä päätös jätettiin seuraavan hallituksen kontolle.

Keskusta edellyttää, että hallitus tuo eduskunnalle linjauksen kotimaisen puolustusteollisuuden tulevaisuuden turvaamisesta. Vaikka kannatammekin pohjoismaista ja eurooppalaista yhteistyötä, pelkkä puolustusyhteistyö ei riitä, jos oma puolustuksemme on retuperällä.

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko noudattelee tuttuja kaavoja. Tämä on myös hyvä asia, jottei ulkopolitiikkamme olisi turhan tempoileva. Puolustuksen strategiset perusvalinnat ovat säilyneet muuttumattomina. Näitä ovat yleinen asevelvollisuus, koko maan kattava alueellinen puolustus ja sotilaallinen liittoutumattomuus. Keskustan eduskuntaryhmä painottaa, että Suomen huoltovarmuus on pystyttävä aina varmistamaan kotimaisin voimin.

Selonteolla on ylevät tavoitteet Suomen vaikuttavuuden lisäämiseksi kansainvälisesti. Valitettavasti todellisuus puhuu rumempaa kieltä. Lähetysverkostoa karsitaan ja kehitysyhteistyöpanosta vähennetään. Tappio YK:n turvallisuusneuvostoäänestyksessä ei lupaa hyvää meille suomalaisille. Hyvät suhteet ulkomaihin kun ovat usein myös menestyksekkään vientiteollisuuden perusta.

Hallituksen päätös jättää kovat puolustuspoliittiset päätöksen selonteon ulkopuolelle, ja selonteon epärealistiset ulkopoliittiset tavoitteet eivät sittenkään lupaa kovaa poliittista vääntöä, vaan pikemminkin hallituksen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pehmeää lässähdystä.

Valtiopäivät avattu

Tiistai 5.2.2013

Tänään avattiin juhlallisin menoin valtiopäivät eduskunnassa. Jumalanpalvelus, presidentin ja puhemmihen puhe sekä juhlakonsertti Musiikkitalolla kruunasivat päivän.

Presidentti Niinistön puhe oli hallitusta lipova. Kehoitti johtajuuteen ja tärkeisiin päätöksiin muun muassa ilmasto- ja energiapolitiikassa ja maan taloustaantuman voittamiseksi. Keinoja tuli aika vähän. Tosin antoi kehoituksen säästöjen tekemiseen ja syvemmän yhteistyön tiivistämiseen Euroopan unionin kanssa. Taisi olla liittovaltiopainotusta.

Edessä on työntäyteinen vuosi. Kunta ja sote-uudistus vienee suurimman huomion. Pakka on hallituksessa täysin sekaisin ja niin se on aiheesta myös kunnissa. Kuntia yhteen niputtamalla ei kuntatalouden ja palveluiden järjestämisen ongelmia ratkaista. Tarvitaan muita eväitä.

Huomenna keskiviikona päästään tositoimiin ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon puitteissa. Kansallinen yleiseen asevelvollisuuteen perustuva maanpuoluestus tulee olla jatkossakin meidän juttu. Pohjoismaista yhteistyötä voidaan harjoittaa, mutta tietyissä rajoissa.

Keväällä puntaroidaan hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikkaa. Taistelemme turpeelle paremmat elinmahdollisuudet. Tuvetta ei voida korvata kivihiilellä. Tulevaisuudessa pitää panostaa myös uusiutuviin energialähteisiin. Niitähän meidän maakunnassa riittää.

Kausi on aloitettu ja virtaa on kinttaissa. Olkaahan maakunnan ihmiset yhteyksissä. Täällä ollaan yhteisillä asioilla!