Kansalaisvaikuttamista ja tarhausta

Tänään on historiallinen päivä suomalaisessa kansalaisvaikuttamisessa. Eduskunnan käsittelyyn tuodaan ensimmäinen kansalaisaloite, joka on kerännyt yli 50 000 tarvittavaa allekirjoittajaa. Kyseessä on aloite, jossa halutaan kieltää turkistarhaus elinkeinona Suomessa.

Kansalaisten uudenlaiset tavat vaikuttaa politiikkaan ovat tervetulleita. Kansalaisaloitteilla on mahdollisuus nostaa esiin lainsäädännön kohtia, jotka kaipaavat muutosta.

Kansalaisaloitteet ansaitsevat eduskunnassa asianmukaisen käsittelyn: valiokunnassa asiasta täytyy järjestää kuulemisia, aiheesta pitää käydä avointa ja julkista keskustelua. Aloitteet on otettava osaksi päätöksenteon virallisia reittejä.

Täytyy kuitenkin muistaa, että vaikka kansalaisaloitteet ansaitsevat kunnioittavan käsittelyn, ei pidä olettaa että vaaleilla valittu kansaa edustava eduskunta hyväksyisi kaikki mahdolliset aloitteet, jotka keräävät yli 50 000 allekirjoittajaa. Kansalaisaloitteiden tarkoituksena on tuoda kansalaisille tärkeät aiheet osaksi julkista keskustelua ja poliittisten päättäjien tietoisuuteen.

Demokratiassa debatilla ja julkisella keskustelulla on oma tärkeä merkitys jo itsessään. Päätökset tehdään julkisen keskustelun tuloksena.

Itse en olisi valmis luopumaan turkistarhauksesta Suomessa. Tärkeän työllistävän ja vientiin suuntautuvan elinkeinon lakkauttaminen ei mielestäni ole järkevää. Samalla on kuitenkin huolehdittava turkiseläinten oikeanlaisesta kohtelusta. Kaikkien tuotantoeläinten - myös turkiseläinten - kasvatus ja hoito tulee olla asiallista ja kestävää.

Turkistarhaus on tunteita nostattava aihe. Siksi on hyvä, että myös eduskunta on päässyt nyt tutustumaan elinkeinon vastustajien ja kannattajien mielipiteisiin.

Kirjoitus julkaistaan myös Oulu-lehden Huutoja Arkadianmäeltä -blogissa.