Turun puoluevaltuuskunnassaSunnuntai 9.12.2007 klo 19.00 - Mirja Keskustaväki kokoontui viikonlopun aikana Turussa. Kokouksessa käytiin vilkas poliittinen keskustelu. Annoimme paljon palautetta hallituslinjauksiin ja ajankohtaiseen politiikkaan. Ministereillä on vastattavaa mm. maatalouskysymyksiin, liikennehankkeisiin ja energiaverotukseen. Tunnelma oli kokouksessa rakentava. Etenkin Lapin edustajat pitivät kovaa ääntä aluepolitiikan tulevaisuudesta. Koko maan tarpeet ja mahdollisuudet on otettava käyttöön. Paras-hanke ja aluehallinnon uudistaminen ovat hyvässä vauhdissa. Pääpaino on nyt kohdistettava kuntapalveluiden järjestämiseen ja hyvien käytänteiden löytämiseen. Lähestyvien kunnallisvaalien tilanteesta keskusteltiin ehdokashankinnan osalta. Tarkoitus on aloittaa vaalityö näkyvämmin heti vuodenvaihteen jälkeen. Uudet ja vanhat ehdokkaat ovat tervetulleita mukaan kunnallispäätöksentekoon.
Varsinaisen valtuuskunnan jälkeen keskustaväki suuntasi risteilyn merkeissä kohti talvista merta. Laivalle oli koottu hyvä ja mielenkiintoinen ohjelma! 
|
Uusi maakuntajohtaja!Tiistai 4.12.2007 klo 16.42 - Mirja Maakuntavaltuuston kokous keräsi lähes kaikki valtuutetut tiistain kokoukseen Oulunsaloon. Asialistalla olikin hyvin tärkeitä asioita päätettäväksi. Kokous oli samalla maakuntajohtaja Pentti Lamisen viimeinen hänen virkakautenaan. Ojensimme hänelle maakuntapalkinnon ja kukat lämpimin kiitossanoin koko maakunnan väen puolesta.
Maakuntavaltuusto päätti tulevan 2008 vuoden talous- ja toimintasuunnitelmasta. Valtuutetut käyttivät erinomaisia puheita linjatessaan toiminnan painopisteitä: uusien työpaikkojen luomisesta, infrahankkeiden tärkeys, valtion tuottavuusohjeman ja valtionyhtiöiden omistajapolitiikan merkitys maakunnalle sekä maakunnan ihmisten hyvinvointi. Näissä kaikissa meillä on paljon työtä tehtäväksi. Maakuntavaltuusto valitsi uuden maakuntajohtajan. Käydyn vaalin jälkeen, selvin luvuin, valituksi tuli Pudasjärven "jänkäjuristi" kaupunginjohtaja Pali Harju. Hänen johdollaan aloitamme vuoden vaihteen jälkeen uuden lehden maakuntaliiton historiassa. Valintoihin liittyy aina spekulointia. Niin tähänkin. Ne, jotka kokivat oman ehdokkaan jääneen valitsematta, nostattivat keskustelua valinnan oikeellisuudesta. Maakuntahallitus valmisteli johtajavalintaa yhdessä valtuustoryhmien puheenjohtajien kanssa. Hallitus teki reippaan esityksen johtajan valinnasta valtuustolle, joka punnitsi asian tämän päivän kokouksessa. Valitsijat itse olivat poliitikkoja, joten tietysti valintaan liittyy vahva poliittinen lataus. Onnittelen lämpimästi Paulia ja tervetuloa maakuntaliiton palvelukseen! Samalla kiitän kaikkia tehtävään hakeneita ja toivotan hyvää jatkoa työhönne.
|
Nuorten metsästysmahdollisuus jatkuuLauantai 1.12.2007 klo 18.44 - Mirja Vierailin viime viikolla Muhoksen yläasteella. Yläluokan pojat olivat hulissaan, miten heidän metsästysharrastuksensa käy, kun Euroopan parlamentissä ollaan säätämässä uutta asedirektiiviä. Huoli oli aiheellinen ja aito. Saimme hyvän keskustelun asiasta aikaan. Euroopan Unioniin liittymisen myötä olemme joutuneet useaan otteeseen ristiriitoihin eri maiden lainsäädännön kanssa. Euroopan parlamentissä säädettyjen asetusten ja direktiivien on tarkoitus harmonisoida siten, että jäsenmaiden lait ja asetukset ovat saman suuntaiset. Meillä on ollut koko jäsenyyden ajan muutamia kansallisia isoja periaatteellisia asioita, jotka ovat olleet unionin kanssa ristiriidoissa. Asedirektiivin kanssa meinasi käydä köpelösti. Kansalliseen aselakiin tulee ministeriön valmistelemana muutamia muutoksia direktiivin vuoksi. Eduskunnan valiokunnat ottivat kantaa direktiivin pohjalta ja evästivät hallitusta, kuinka kansallisesti asiassa pitäisi toimia. Niinpä 15-vuotta täyttäneet nuorukaiset voivat hankkia metsästysaseita rinnakkaislupana vanhaan tuttuun tapaan. Metsällä heidän tulee olla vanhempien valvonnassa. Ote hallintovaliokunnan kannasta: Suomen kannalta tärkeänä on pidetty kysymystä alaikäisen aseen hankinnan ja hallussapidon edellytyksistä. Neuvotteluissa 9.11.2007 esillä olleen puheenjohtajamaan esittämän viimeisimmän tekstiversion mukaan aseen saisi hankkia ainoastaan 18 vuotta täyttänyt, mutta alaikäinen saisi pitää hallussaan asetta metsästys- ja urheilutarkoituksiin, jos hänellä on siihen huoltajan suostumus tai hän on sellaisen vanhemman tai muun aikuisen ohjauksessa, jolla on voimassa oleva aseenkanto- tai metsästyslupa taikka luvanvaraisella harjoitusalueella ("licenced training centre"). Saadun selvityksen perusteella uusi sanamuoto on selkiinnyttänyt säännöksen tulkintaa siten, että alaikäinen voi käyttää asetta ilman huoltajan tai aikuisen valvontaa silloin, kun huoltaja on antanut aseen hallussapidolle suostumuksensa. Euroopan parlamentin jäsen Samuli Pohjamo on vedonnut Suomen erityisasemaan myös Brysselissä. Alla tiedote asiasta:
Puheenvuoro täysistunnossa 28.11.2007 Samuli Pohjamo
MEP Samuli Pohjamo otti puheenvuorossaan esille Suomen huolen nuorten metsästysharrastuksen jatkumisesta. Pohjamon mielestä on tärkeää, että huolellisesti valmisteltu kompromissi hyväksyttiin. Siinä jäsenmaiden erilaisia käytäntöjä on soviteltu yhteen ja sen mukaan jäsenvaltiot voivat sallia tietyin edellytyksin tuliaseiden hankinnan ja hallussapidon metsästyksen harjoittamiseen myös alle 18-vuotiaille henkilöille. Suomalaisten huolenaiheena on ollut nuorten metsästysharrastuksen jatkuminen. Tämä harrastus on Suomessa luvanvaraista, tarkoin valvottua ja kokeneiden metsästäjien tuella turvalliseen ja vastuulliseen aseenkäyttöön opastavaa. Pohjamo pitää tärkeänä, että tämä hyvä käytäntö voi Suomessa jatkua myös uuden direktiivin hyväksymisen jälkeen. Tulevaisuudessa alle 18-vuotiailta edellytetään, että he harjoittavat ammuntaa vanhempiensa luvalla tai vanhempiensa tai sellaisen aikuisen ohjauksen alaisena, jolla on aseenkanto- tai metsästyslupa. Ammuntaharrastus on sallittu myös harjoituskeskuksissa. Tuliaseiden laittoman valmistuksen ja kaupan estäminen on tärkeää kansalaisten turvallisuuden kannalta. Pohjamon mielestä suurella enemmistöllä hyväksytty mietintö edesauttaa tämän tavoitteen saavuttamista.
Lisätiedot: Samuli Pohjamo 040 718 4108
|
YLEN:n hallintoneuvoston päätöksiäKeskiviikko 28.11.2007 klo 17.38 - Mirja Saan runsaasti postia ja sähköpostia päivittäin. Harva niistä sisältää onnitteluja ja kiitoksia. Yleisradion hallintoneuvoston jäsenenä sain alkuviikosta kiukkuisia sähköposteja toiminnan leikkauksista. Saimme tiistaina hallintoneuvoston kokoukseen epämiellyttävän tehtävän. Olemme sitoutuneet laittamaan talon talouden kuntoon ja tämä sitoutuminen velvoittaa meidät nyt useisiin toimiin. Television digitaalisiin lähetyksiin siirtyminen vei enemmän varoja ja vuoden tulojen suhteen tapahtui myös heilahdusliike pakkasen suuntaan. Jotain tarvitsee siis tehdä. Niinpä päätettiin lakkauttaa juuri aloittanut YLE Extra-kanava, Radio Peilin toimintaa ei laajenneta, Santahaminan keskiaaltolähetykset lopetetaan ja selvitetään ruotsinkieleisen sekä YLE24 uutistoimintojen yhdistämistä. Mikään edellä olevista päätöksistä ei ole kivuton. Television nuorisokanavan ohjelmistoa pyritään siirtämään tosille yhtiön kanaville. Uutistoimituksen yhteistyöllä paneudutaan tekniikan sallimissa rajoissa säästötoimenpiteisiin. Pääpaino on edelleen kehittää ohjelmien laatua ja sisltöjä. Yleisradiolla on erityinen asema yhteiskunnassamme. Sen on tuotettava palveluita yleisen palveluperiaatteen mukaisesti eri alueille, ikä-, sukupuoli-, vähemmistö- ja kieliryhmille. YLE:llä on mahdollisuus olla koko kansan luotetava medialähde tulevaisuudessakin.
Minä ja Kosken Markku Oulun maakuntaradion haastattelussa eduskuntavaalien aikaan. Aluetoimitukset ovat yksi merkittävin tukipilari valtakunnan toimintaa ajatellen. |
Mistä innovaatioyliopiston rahoitus?Torstai 22.11.2007 klo 16.58 - Mirja Hallitus päätti eilisessä iltakoulussaan yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistamisen ja innovaatioyliopiston perustamisen periaatteista. Yliopistolain uudistuksella vahvistetaan yliopistojen itsenäisyyttä muuttamalla niiden oikeudellinen asema itsenäisiksi oikeushenkilöiksi, joko yksityisoikeudelliseksi säätiöksi tai julkisoikeudelliseksi laitokseksi. Uuden lain on tarkoitus astua voimaan 1.8.2009 ja sen mukaisen toiminnan tulisi voida alkaa täydessä laajuudessa 1.1.2010. Lakiuudistus on sinänsä varsin tervetullut, mutta tähän yhteyteen kytketty innovaatioyliopiston perustaminen, eli Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistäminen herättää muutamia kysymyksiä. Innovaatioyliopiston perustaminen kirjattiin Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelmaan huolimatta sen aiheuttamista jonkin verran ristiriitaisista ajatuksista. Eilen sitouduttiin aikatauluun, jonka mukaan uusi yliopisto aloittaisi toimintansa 1.8.2009. Aika nopeaa toimintaa, ottaen huomioon, että säätiömallilla toteutettavan uuden korkeakoulun perustamiseen vaaditaan 700 miljoonan pääoma. Valtio on lupautunut kaivamaan kuvettaan 500 miljoonan euron verran, loput 200 miljoonaa on tarkoitus kerätä elinkeinoelämän toimijoilta. Valtion osuus saadaan kasaan myymällä valtion omaisuutta, mutta elinkeinoelämän lupausten lunastaminen antaa vielä odottaa itseään. Vielä säätiövarallisuuden keräämistä suurempi kysymys liittyy innovaatioyliopiston toiminnan rahoittamiseen. Vuosittaisiksi toimintamenoiksi on arvioitu 350 miljoonaa euroa, mikä on noin 170 miljoona euroa enemmän kuin korkeakoulun nykyisin erilliset osat saavat tällä hetkellä yhteensä. Mistä tämä raha otetaan? Säätiön tuotot eivät suuresta alkupääomasta huolimatta ainakaan aluksi millään riitä kattamaan tätä summaa.
Tähän mennessä kukaan ei ole osannut minulle osoittaa tuota mystistä rahanlähdettä, josta innovaatioyliopiston toimintakulut katetaan. Toivottavasti jollakulla sellainen kuitenkin on tiedossa, sillä missään nimessä tämä uusi hanke ei saa vaarantaa muiden yliopistojemme elinvoimaisuutta. Huippututkimusta, -osaamista ja -opetusta löytyy maakuntien yliopistoista yhtä lailla kuin pääkaupunkiseudultakin ja niiden toiminnan rahoitus on ehdottomasti turvattava uudesta tulokkaasta huolimatta. Seuraankin siis tarkalla silmällä ja suurella mielenkiinnolla yliopistolain uudistuksen ja innovaatioyliopistohankkeen etenemistä. |
Lapsen oikeuksien päiväTiistai 20.11.2007 klo 15.52 - Mirja Tänään vietetään YK:n lasten oikeuksien päivää. Lapsen oikeuksien yleissopimus on tehty turvaamaan lapsen erityisiä tarpeita ja etuja. Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia. Lapsella on ennen kaikkea oikeus turvallisuuteen ja hoivaan. Niitä pitää olla tarjolla kodeissa ja yhteiskunnassamme yleisestikin. Vanhemmat ovat lapsen ensisijaisia kasvattajia, mutta me kaikki olemme osa toistemme arkea ja elämää. Siksi silmiä ei saa ummistaa avun tarvitsijoilta ja sitä pyytäviltä. Eduskunnassa työnämme on säätää lakeja. Kaikissa päätöksissämme meidän tulee asettua lapsen asemaan ja tarkastella vaikutuksia lapsen edun mukaisesti. Lapsia on myös kuultava heitä koskevissa asioissa. Siksi kuntien nuorisovaltuustot ja pikkuparlamentit ovat oivallinen keino saada lasten ääntä kuuluviin. Yritän itse kannustaa lapsia osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun muun muassa vierailemalla kouluissa. Kynnys tarttua oman tai muiden elämän epäkohtiin pitää olla mahdollisimman alhainen. Lapsen oikeudet toteutuvat mielestäni Suomessa hyvin. Näin ei ole maailman laajuisesti asiaa tarkastellessa. Liian moni lapsi elää väkivallan ja sodan ympäristössä, aliravittuna, lapsityötä tehden. Unelma lapsen oikeuksien toteutumisesta kaikkialla elää yhä. Unelman eteen kannattaa taistella. |
Piirin puheenjohtajuus jatkuuSunnuntai 18.11.2007 klo 11.56 - Mirja Lauantain kokoustimme Keskustan piirikokouksen merkeissä Kempeleessä. Kokous sujui leppoisassa ilmapiirissä, vaikka keskusteluissa sivuttiinkin yhteiskunnallisesti vaikeitakin asioita. Poliittista keskustelua herätteli ministeri Kimmo Tiilikainen omalla puheenvuorollaan. Hän korosti kestävän kehityksen merkitystä uusiutuvien luonnonvarojen käytössä. Meillä on Suomessa mittavat luonnonrikkaudet, joita on osattava käyttää järkevällä tavalla. Kimmo sai vastattavaksi myös useita kysymyksiä, joita runsas kokousväki hänelle esitti. Niissä kyseltiin ministerin kantaa niin vesivoiman kuin ydinvoiman lisärakentamiseen. Omassa avauspuheessani keskityin puolueemme aikaansaannoksiin vaalien jälkeisessä politiikassa. Sivusin myös päivän kuumaa aihetta työtaistelurintamalta. (Puhe kokonaisuudessan kotisivuilla uutisten kohdalla).
Piirikokouksessa tehtiin henkilövalintoja. Uusin postini Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtajan paikalle. Sain kokouksesta yksimieleisen tuen jatkolle. Varapuheenjohtajiksi valittiin myös yhteistuumin Raili Myllylä Kalajoelta ja Antti Ollikainen Kempeleestä.
|
Potilasturvallisuuden puolestaPerjantai 16.11.2007 klo 8.00 - Mirja Tätä työviikkoa on hallinnut keskustelu hallituksen eduskunnalle antamasta potilasturvalaista. Esityksestä käytiin lähetekeskustelu viikko sitten perjantai-iltana, valiokunnat laativat lausuntonsa viime viikonlopun aikana ja maanantaina sekä tiistaiyönä käydyssä ensimmäisessä käsittelyssä lain sisältö hyväksyttiin selvin lukeminen. Tulipahan ensimmäisen kerran kansanedustajan urallani tehtyä yötöitä - laista päästiin äänestämään vasta vähän kahden jälkeen aamuyöstä. Esitys on herättänyt vilkasta keskustelua täällä eduskunnassa, mediassa ja kansalaisten keskuudessa - palautetta meille edustajille satelee sekä sähköpostitse että puhelimitse. On hyvä, että ihmiset ottavat kantaa, mutta tuntuu, että keskustelu on harhautunut sivuraiteelle. Potilasturvalaista puhutaan pakkolakina ja se sotketaan Tehyn ja kuntatyönantajan väliseen työtaisteluun. Puhutaan sairaanhoitajien orjuuttamisesta, vaikka totuus on, että mikäli neuvotteluosapuolet olisivat alun perin sopineet suojelutyön järjestämisestä mahdollisen työtaistelun aikana, koko lakia ei tarvittaisi. Tässä tilanteessa, missä tehyläiset ovat ilmoittaneet irtisanoutuvansa ilman tärkeimpien hoitotoimien, mm. päivystysten, tehohoidon ja synnytysten järjestämisen turvaamista, valtiolla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin huolehtia kansalaisten perusoikeuksista säätämällä laki. Meidän jokaisen oikeus elämään ajaa lakko-oikeuden ohitse. Hoitajien palkkakiista on kuntatyönantajan ja Tehyn välinen asia, valtiolla ei ole jakkaraa neuvottelupöydän ääressä. Potilasturvalain säätäminen on välttämätön toimi, etteivät ihmishenget vaarannu työtaistelussa. Tähän hallitus ja eduskunta voivat vaikuttaa, eivät palkkaneuvotteluihin. Hallitus on tehnyt poikkeuksellisen lupauksen tukea kuntatyöntekijöiden palkkojen korottamista 150 miljoonalla eurolla vuosittain, mutta tämän Tehyn neuvottelijat kokivat riittämättömäksi. Julkisen sektorin palkkojen korottaminen on tärkeä asia, mutta 24 prosentin palkankorotusten vaatiminen yhdellä kertaa, asettaa kuntatyönantajan mahdottoman tehtävän eteen. Mielestäni järkevämpää olisi keskittyä laatimaan pitkäjänteinen palkkaohjelma kaikille matalasti palkatuille, yhteiskunnallisesti merkittäville ammattiryhmille: sairaanhoitajille, palomiehille, poliiseille, opettajille jne. On otettava huomioon, että suurin osa kunta-alan työntekijöistä on jo tehnyt maltilliset sopimukset työnantajan kanssa. Vallitsevissa oloissa tulen kuitenkin ehdottomasti äänestämään perjantaina potilasturvalain hyväksymisen puolesta, kuten tein jo tiistaiyönä. Vilpittömästi kuitenkin toivon, ettei lakia tulla tarvitsemaan vaan Tehy ja KT pääsevät sopimukseen ennen ensi maanantaita. |
Maakuntajohtajan valintaMaanantai 12.11.2007 klo 15.16 - Mirja Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallitus teki esityksen maakuntajohtajavalinnasta valtuustolle. Esitämme kaupunginjohtaja Pauli Harjun valintaa tehtävään. Päätös syntyi hyvässä yhteistyössä ja ymmärryksessä jäsenten kesken. Asia on nyt maakuntavaltuuston kokouksen käsissä joulukuussa. Pohjois-Pohjanmaan maakunta tarvitsee vahvan johtajan. Maakuntaliitton työntekijöinä on osaava asiantuntijajoukko, josta tulevan johtajan tulee saada mahdollisimman paljon irti. Samalla maakuntajohtaja on ulkopoliittisesti linkkimme valtionhallintoon ja ministeriöihin. Odotamme isoihinkin neuvottelupöytiin osallistuvan maakuntajohtajan pitävän meidän puoliaan. Oma maakuntamme tunnetaan yrittäjyydestä, uusia avauksia hakevana, itseensä ja toisiin luottavien ihmisten maakuntana. Meille tärkeää on edistää maakunnan erilaisten alueiden pärjäämistä ja ihmisten menestymistä omista lähtökohdista käsin. Ongelmat osataan vääntää vahvuuksiksi, mikäli tahtoa vain löytyy. Tuleva johtaja saa eteensä monta haastetta. Paras-hanke, aluehallinnon remontti ja uusien elinkeinoelämän avausten työstäminen on edessä välittömästi. Olemme mukana myös kansainvälisissä tehtävissä. Neuvottelutaidot Barents-alueella, Brysselin päässä ja vierailuryhmien kanssa ovat heti koetuksella. Maakuntajohtajalla on monta piuhaa käsissä yhtäaikaisesti. Erityisesti maakuntajohtajalta edellytetään koko maakunnan asioiden hallintaa ja edistämistä. Yhteistyötaidot ovat tarpeen myös meidän politiikkojen kanssa työskentelyssä. Linjaukset ja tavoitteet päätetään maakunnan kokouksissa, joihin johtajan uskotaan vahvasti sitoutuvan. Odotan maakuntavaltuuston jäseniltä viisautta punnita hallituksen pohjaesitystä maakuntajohtajan valinnassa. Hallitus on saanut oman työnsä tässä asiassa näin päätökseen.
|
Oikeutensa ja velvollisuutensa itse kullakinPerjantai 9.11.2007 klo 12.43 - Mirja Tehyn ja kuntatyönantajan kiistan sovitteluprosessin pitkittymisestä johtuen hallitus päätti eilen antaa eduskunnalle esityksen potilasturvalaista. Pikaisesti valmisteltu esitys pyritään sorvaaman laiksi viikossa: tänään asia on lähetekeskustelussa eduskunnan täysistunnossa. Viikonlopun aikana valiokunnat ottavat esitykseen kantaa ja maanantaina käydään ylimääräisessä täysistunnossa asian ensimmäinen käsittely, jonka päätteeksi jo äänestetään lain sisällöstä. Näin lain toinen käsittely ja lopulliset äänestykset saataisiin hoidettua torstaina ja presidentti voisi hyväksyä lain perjantaina. Käytännössä lain voimaan astuminen tarkoittaisi sitä, että lääninhallitus voisi määrätä terveydenhuollon ammattihenkilön potilasturvatyöhön kunnalliseen terveydenhuollon toimintayksikköön lakosta huolimatta sellaisissa tilanteissa, joissa potilaiden henki tai terveys vaarantuu vakavasti työtaistelun aiheuttaman henkilöstövajauksen vuoksi. Lailla halutaan turvata muun muassa tehohoidon, päivystysten ja syövän akuuttihoidon toimivuus ja saatavuus mahdollisen lakonkin aikana. Hallitusta on kritisoitu esityksen jättämisestä. Puhutaan pakkolaista, jolla puututaan ihmisten perustuslailliseen järjestäytymis- ja työtaisteluoikeuteen. Mutta entä yhtä lailla perustuslakiin kirjatut oikeudet elämään, hoitoon ja sosiaaliturvaan? Kyse ei ole oikeuksiin kajoamisesta vaan vastuun kantamisesta – hallituksen on huolehdittava kansalaisten turvallisuudesta ja sairaanhoidon saatavuudesta. Toivon todella, että hoitajien työehdoista päästään sopimukseen ilman työtaistelua. Tässä tilanteessa on kuitenkin välttämätöntä taata yhteiskunnan perusturvaverkon pitävyys säätämällä laki potilasturvasta. Ihmishenget eivät saa työtaistelussa vaarantua.
|
Valtavan suuri suruKeskiviikko 7.11.2007 klo 21.51 - Mirja Keskiviikon surullinen tieto Tuusulan Jokelan koulun ampumisvälikohtauksesta pysäytti jokaisen. Päivän aikana valui tietoja trakedian todellisista tapahtumista. Surmansa sai ainakin seitsämän oppilasta ja koulun rehtori. Jokainen heistä on suuri menetys. Surmatyön tekijän motiiveja kauhealle työlle ei voi ymmärtää. Miten tällaista voi tapahtua meidän keskuudessa? Miten viha on saanut hänet toimimaan toisia ihmisiä kohtaan näin kauhealla tavalla? Väkivallasta on tullut liian todellista ja arkipäiväistä. Turvattomuutta ei saa hyväksyä. Toivon sydämeni pohjasta voimia opettajille ja vanhemmille käsitellä tapahtumaa omien oppilaiden sekä lasten kanssa. Kaikilla meillä on mielessä paljon kysymyksiä ja vihaa. Tapahtunutta tulee käsitellä ja luoda turvallisuutta läsnäololla. Koulujen on oltava edelleen turvallinen paikka lapsille ja opettajille. Myöhemmin on aika keskustella toimenpiteistä, joita yhteiskunnassamme on tehtävä estämään saman kaltaisten tapahtumien toistumista. Ja niitä on minullakin mielessä jo useita. Osanottoni menehtyneiden ihmisten vanhemmille ja lähiomaisille. |
Keskustan keskeiset tavoitteet toteutuvat lisätalousarvioesityksessäTiistai 6.11.2007 klo 15.12 - Mirja Eduskunnassa käydään tänään kuluvan vuoden III ja IV lisätalousarvioesityksen lähetekeskustelu. Valtiontalous on loistavasti tasapainossa – esitys on 1 468 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tämä mahdollistaa valtion velan entistä ahkeramman lyhentämisen ja sitä kautta taloustasapainon turvaamisen tulevinakin vuosina. Paitsi koko Suomen, myös keskustan kannalta esitys on varsin onnistunut, sillä keskeiset ajamamme tavoitteet sisältyvät siihen. Liikenneturvallisuuden parantamiseen varataan yhteensä 5 miljoonaa euroa, josta perustienpidon osuus on 2,5 miljoonaa euroa ja perusradanpidon osuus 2,5 miljoonaa euroa. Määrärahat ohjataan ennen kaikkea koulukuljetusten ja tasoristeysten turvallisuuden parantamiseen. Lisäksi poliisille varataan miljoona euroa liikennevalvonnan tehostamiseen. Perustienpidon ja poliisin määrärahojen lisääminen parantaa meidän kaikkien liikkumisen turvallisuutta talvisilla maanteillä. Lisätalousarvio tukee vahvasti yrittäjyyttä ja työllisyyttä. Finnvera Oyj:n alueellisen korkotuen piiriin kuluvien lainojen myöntämisvaltuutta korotetaan 20 miljoonalla eurolla. Lisäksi tuetaan yritysten tuotekehitystoimintaa korottamalla Finnvera Oyj:n tytäryhtiö Aloitusrahasto Vera Oy:n osakepääomaa 5 miljoonalla eurolla. Kyseinen rahasto vastaa tuotekehityksen rahoittamisen jälkeiseen pääoman tarpeeseen tapauksissa, joissa yksityistä pääomaa ei heti ole tarjolla. Etenkin korkotuen myöntämisvaltuuden korotus keskitetään rakennemuutosalueiden uusien yritysten investointien ja kehittämisen tukemiseen. Erityisiä tyytyväisyyden aiheita ovat lisäksi kuntien harkinnanvaraisten rahoitusavustusten korottaminen 3,5 miljoonalla eurolla sekä Itämeren öljyntorjuntavalmiuden parantamiseen varatut rahat. Myös petovahinkojen korvaamiseen tarkoitettua kassaa kartutetaan 800 000 eurolla. Kenties kalastajat viimein saavat tästä osansa hyljevahinkojen paikkaamiseen.
|
Hyvinvointia luonnostaMaanantai 5.11.2007 klo 22.14 - Mirja Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät pidettiin maanantaina ympäristöteeman ympäriltä. Puheenvuoroissa korostettiin maakunnan luonnonvarojen monipuolisuutta ja niiden hyödyntämistä kestävän kehityksen periaattein. Ministeri Tiilikainen toi päivään oman näkemyksensä hallitusohjelman ympäristönäkökulmista. Kimmo onnistui vakuuttamaan maakuntaväen omalla persoonallisella asiosaamisella.
Erityisen ylpeitä voimme olla koko maakunnan energiastrategiasta ja sen toteutuksesta. Yksi suurin haaste on edesauttaa energiaosaamisen vahvistumista niin koulutuksessa, tutkimuksessa kuin tuotekehittelyssä. Tulemme olemaan vielä ylpeitä maakunnan lujasta tahtotilasta olla maailman johtava maakunta energia-alalla. Meille ei riitä, että tällä hetkellä olemme omavaraisia energiantuotannossa.
Maakuntapäivillä tehtiin myös historiaa. Maakuntajohtaja Pentti Lampinen puhui maakuntaväelle nykyisestä tehtävästä käsin viimeisen kerran. Pentti teki omassa puheenvuorossa rohkeita avauksia muun muassa metsätalouden tehokkamman hyödyntämisen puolesta. Puheessa oli särmää, joka ei varmasti jäänyt huomaamatta muiltakaan kuulijoilta.
Sain luovuttaa maakuntapäivillä Pohjois-Pohjanmaan palkinnon jo kolmatta kertaa. Tämän vuotista tunnustuksen saajaa ei tarvitse paljon esitellä tai syitä perustella. Oulun Kärppien osakeyhtiö sai tunnustuksen koko maakunnan ja Pohjoisen-Suomen eteen tehdystä työstä.
Maakuntapalkinnon luovutus Oulun Kärppien Osakeyhtiön puheenjohtaja Seppo Arposelle. Mukana myös Tytti Tuppurainen ja Pentti Lampinen. Huomaa asianmukainen pukeutuminen!
Ilta vietettiin vapaamuotoisessa seurassa Oulun kaupungintalolla. Vastaanotolla keskusteltiin vielä päivän teemasta. Turve, ydinvoima ja vesivoima kirvoittivat ainakin muutamien jututettavien mieltä. Maakuntapäivän reipas tunnelma laittoi ajattelemaan, josko perinteisiä päiviä voitaisiin viettää kaksipäiväisen tapaamisen merkeissä. Palaute pistettiin korvan taakse. |
Viikon varreltaSunnuntai 4.11.2007 klo 23.34 - Mirja Mennyt viikko oli töiden osalta istuntovapaa viikko. Käytin ajan maakuntamatkailuun lukuisten tapahtumien ja kokousten merkeissä. Kerrankin oli aikaa istua kunnallisjärjestöjen, paikallisyhdistysten, oman asuinkuntani ja maakunnan yhteistyötahojen kanssa. Sain kertoa eduskuntatyön tuloksista ja tulevista asioista. Matkaan tarttui taas evästyksiä parannettavista asioista. Hailuodossa haluttiin vauhdittaa kiinteän yhteyden saamista lauttaliikenteen tilalle. Oulun sutukunta voisi olla aloitteellinen kaavoituksen käynnistämiseksi siltahankkeessa. Maakunta kyllä tukee seudun yhteistä tahtotilaa. Kempeleessä ihmeteltiin maailman menoa 141-mataloustukineuvotteluista sekä Tehyn työtaistelusta. Molemmissa meillä on selkeä kanta peruslähtötilanteesta. Neuvotteluissa on onnistuttava! Sirkka-Liisa saa ministerinä tehdä lujasti töitä, jotta kansallisen tuen maksaminen jatkuisi Etelä-Suomessa. Hoitohenkilökunnan joukkoirtisanoutumisen uhka on päivä päivältä lähempänä. Löytyykö ratkaisu yhteisessä neuvottelupöydässä? Sunnuntaina Alavieskassa puhututti sosiaali- ja terveydenhoidon tilanne. Neljän kunnan peruspalvelupiiri Kallio ei näytä syntyvän aivan ongelmitta. Miten yksittäisen kunnan päätöksenteko ja oma vaikuttaminen palveluihin turvataan? Köpelästi käy, jos nuija ja lompakko erotetaan toisistaan. Moni palvelupiiri osoittautuu aikanaan kuntaliitosten esiasteeksi. Kunnat ovat isojen muutosten edessä. Kiitokset lauantain opettajien sählyturnaukseen osallistuneille Kiimingin pikkukoulujen joukkueelle. Ouluhallissa oli säpinää ja reipasta peli-iloa. Vaikka mestaruutta ei tullut, liikkumisen riemua sitäkin enemmän. Aijon jatkaa harjoittelua eduskunnankin päässä viikottain sählypelien merkeissä. |
OpiskelijapolitiikkaaMaanantai 29.10.2007 klo 20.59 - Mirja Sanomalehti Kalevan tietoiskupaneelissa Oulun yliopistolla puhuttiin opiskelijoiden asioista. Ajankohta on mielenkiintoinen, sillä parhaillaan on menossa ylioppilaskunnan edustajistovaalit. VAIKUTA HYVÄ OPISKELIJA JA VALITSE EDUSTAJASI PÄÄTTÄMÄÄN ASIOISTA! Paneelissa puhuttiin niin opintorahasta, opintojen rajaamisesta, opiskelijoiden mielenterveysongelmista, opintojen ohjauksesta, työpaikoista, vapaa-ajasta, yliopiston olemassaolosta ja opiskelijavaikuttamisesta. Aihealue oli erittäin kirjava. Yleisökin lämpeni kysymään meiltä muutamia kysymyksiä. Miten opiskelijoilla sitten menee? Omasta valmistumisesta alkaa olla jo viitisen vuotta, joten aika kultanee muistoja. Toimeentuloilla: opintorahalla, asumistuella ja omilla tienesteillä sitkuteltiin, opiskeltiin tehokkaasti ja pidettiin hauskaa. Oppilaitokseni sosiaalisuus oli esimerkillistä. Siksi meillä ei keskusteluissa juurikaan vilahdellut stressin oireilut. Vilkkaalla oppilaskuntatyöllä ja harrastusmahdollisuuksilla mieli ja keho pidettiin kunnossa. Opintotuki nousee! Vapaan tulon raja nousee! Muita uudistuksia, kuten opintorahan lapsikorotus, asumistuen ympärivuotistaminen, vanhempien tulojen vaikutukset sekä opintorahan sitominen indeksiin joudutaan odottamaan vuoroaan. Viedään uudistuksia kuitenkin eteenpäin. P.S. Alkuviikon iloinen uutinen oli edustajatoverini Tuomo Puumaalaan jatkovalinta Keskustanuorten puheenjohtajaksi. Onneksi olkoon Tuomo! Tässä ollaan kokoustamassa porukalla, muistaakseni Porissa.
|
Huonoja uutisiaPerjantai 26.10.2007 klo 7.47 Olemme informoituna päivän uutisista realiajassa. Kännykkäni vastaanottaa useita tietotoimiston lyhyitä sähkeitä tekstiviesteinä. Osaan suhtautua jo merkkiääneen varsin rauhallisesti. Ai, taasko huonoja uutisia?
Niitä on saapunut viikon aikana jo liiaksi. Työtaisteluita, lakkoilua ja Tehyn työntekijöiden irtisanoutumisen tilannetta on seurattu päivittäin. Murskaavin uutinen saavutti kohteen torstaina aamupäivästä, kun tieto Stora Enson tehtaiden sulkemisesta annettiin. Samaisen tiedon oli esimerkiksi pääministeri saanut jo edellisenä iltana. Hallituksella oli jo torstain kyselytuntiin mennessä selvät sävelet tukitoimenpiteistä alueiden ongelmien lieventämiseksi.
Hangossa Orionin tehtaan höyrykattilan räjähdys vaati ihmishengen. Palokunnalla asia hallinnassa, mutta huoli tulevaisuudesta kytee edelleen. Uutiset jäävät mietityttämään.
Viikon viesteistä pystyi poimimaan vain yhden positiivisen uutisen. Työttömyysaste oli pudonnut 6,4%:n. Viime vuonna se oli tähän samaan aikaan puoli prosenttiyksikköä korkeampi. Iloitkaamme ainakin tästä saavutuksesta. |
Painia ja ay-politiikkaaMaanantai 22.10.2007 klo 10.22 - Mirja Viikonlopun aikana olin useassa mielenkiintoisessa tapahtumassa. Haapajärvellä kokoontunut Keskustanaisten piirikokous veti salin täyteen aateseminaarin vetonaulan Seppo Kääriäisen ja Tytti Isohookana-Asunmaan johdosta. Seppo osaa villitä yleisön! Koko viikonvaihteen aikana Haukiputaan Jatulissa painittiin Koululiikuntaliiton vapaapainin mestaruuksista. Kisoissa oli leppoisa tunnelma, vaikka pikkupainijoiden silmäkulman kyyneleet valuivat hävityn ottelun jälkeen vuolaasti. Koettelemukset kasvattavat luonnetta. Osallistujia oli koko maasta ja tyttöjäkin yllättävän paljon. Nostan hattua vanhemmille ja huoltojoukoille sekä tietysti paikallisille järjestäjätahoille. Kulttuuriannos tuli tyydytetyksi huippuhyvällä Nurkkanäyttämön esityksellä Decamerone. Kyllä ammattilaiset osaa! Suosittelen pistäytymään Haukiputaan Teatterikuopalla vähän kauempaakin. Ette taatusti tule pettymään näkemästänne. Sunnuntaina juhlittiin 100-vuotiasta SAK-järjestöä. Olikohan edellisen päivän juhlinta verottanut osallistujia, mutta pääjuhla veti vain kourallisen yleisöä Madetojan saliin. Juhlan ohjelma oli arvokas. Johtaja Matti Huutola piti loistavan juhlapuheen, jonka sanoma ei jäänyt epäselväksi. Ammattiyhdistystoiminnalle on erityistä tilausta tulevinakin vuosina. Se viikonlopun kuntohetki jäi varsin lyhyeksi. Pieni kävelylenkki tihkusateessa sai nyt kelvata. Viikolla hikistellään taas. |
Lenkille ja liikkeelleTorstai 18.10.2007 klo 17.32 - Mirja Saadaan me täällä eduskunnassa miettiä ja pohtia keinoja suomalaisten liikuttamiseksi. Teiden ja liikenneyhteyksien tulee olla iskukunnossa ja yksityisautoilun kasvulle ei näy loppua. Perinteinen hyötyliikunta on harvojen päiväohjelmassa. Työtä helpottamaan on keksitty automaatiota ja tekniikkaa. Hallituksessa valmistellaan terveyden- ja liikunnan politiikkaohjelmaa. Meillä jokaisella pitäisi olla oma terveysohjelmamme. Mitä syöt, kuinka liikut ja millaisia tottumuksia mukaan on kertynyt. Aika moni on varmaan käynyt testaamassa Ylen nettisivuilta Elämä pelissä- testiä. Vastausten avulla tietokoneohjelma laskee elinikäsi. Vaikka kyseessä on leikkimielinen viihdeohjelma, laittaa se miettimään ainakin kerran omia elintottumuksia. Olen itse innokas liikkuja. Ilman suunnittelua ja kontrolointia liikkumistavoitteista ei tule mitään. Suurena apuna on kalenteri. Pistän joka viikolle päiväohjelmaan ainakin kolme liikuntasuoritusta: sählyn pelaamista, kuntosalia, uintia, jumppaa tai lenkkeilyä. Merkinnät velvoittavat osallistumaan, siten hikistelin aamulla klo 7.30 jo eduskunnan kuntosalilla. Viikonlopuksi on varaus ulkolenkkeilylle!
Hyötyliikuntana eduskunnassa voidaan pitää portaiden ravaamista paikasta toiseen. Työhuoneeni sijaitsee pikkuparlamentin puolella, joten pienet kävelylenkit kokousten välillä ovat tuttuja.
|
Aluepolitiikan moukarointiaLauantai 13.10.2007 klo 11.00 - Mirja Aluepolitiikka on kestävyyslaji. Se ei ala eikä lopu mistään. Yksittäisillä teoilla pitää tehdä kokonaisuutta. Nyt eduskunnan oppostitioryhmä ja muutamat politiikot arvostelevat hallituksen aluepolitiikan linjaa. Syyttä. Nykyinen hallituspohja on istunut puoli vuotta. Hallitusohjelmaa päästään toden teolla toteuttamaan vasta seuraavan vuoden budjetin myötä. Jaksakaa odottaa siihen asti. Arvostelijoiden on syytä katsoa nyt omaan peiliin. Mitä edellinen hallitus tai politiikot itse ovat saaneet aikaan? Varsinkin oppositiopuolueiden räksytys laimeasta aluepolitiikasta voidaan tulkita heidän omaksi saamattomuudeksi. Millaisia aluepoliittisia tekoja demarit sitten saivat aikaan? Pohjois-Suomessa on osattu ajaa yhteishankkeita ja aluepolitiikan keinoja yhteisrintamassa. Maakunnassa on listattu tulevien vuosien kärkihankkeet hyvässä yhteisymmärryksessä. Niitä pitää nyt osata lobata, tuoda ministeripöytään ja edesauttaa joka saralla. Siihen tarvitaan meitä kaikkia. Riidankylväjiä tähän ei tarvita. Aluepolitiikan keinovalikoima on laaja. Tiet, väylät ja satamat on oltava kunnossa, jotta kasvua sekä kehitystä tapahtuu. Koulutuksen aloituspaikkojen on vastattava alueen tarpeita, ihmisten peruspalveluiden oltava iskukunnossa ja kansainvälistä vetovoimaa hankittava esimerkiksi matkailun saralla. Katsoppa kuvaa alla. Missä tehdään tällä hetkellä todellisia aluepoliittisia tekoja?
Kainuussa, Talvivaaran kaivosalueella. |
Kainuun kultamaillaTiistai 9.10.2007 klo 9.50 - Mirja Kuka olisi uskonut, että Kainuu nousee näinkin nopeasti omille jaloilleen. Kuntatalouden kurjuus, väestökato, korkea sairastavuuskerroin sekä hallintokokeilun kasvavat menot tuntuvat ratkeavan lähivuosina. Vierailimme vaalipiirin kansanedustajien kanssa Kajaanissa maanantaina. Päivän aikana saimme hyvän katsauksen Kainuun hallintokokeilun tilanteeseen, kävimme Talvivaaran malmikaivoksen rakennustyömaalla ja illasta tapasin vielä yliopiston opiskelijoita ja yksikön johtoa. Suomen toiseksi suurin rakennusmaa ydinvoimalahankkeen jälkeen oli uskomaton näky. Yli 6000 hehtaarin kaivosalueelle rakennettiin parhaillaan tehdasta, toimistotiloja ja malmiläjitysalueita. Kuhina oli jo nyt melkoinen. Kaivos työllistää lähes 400 ihmistä ja välillisesti tuhansia lähiseuduilta. Työvoiman rekrytointi on juuri meneillään. Näkyi työmaan kahvilassa olevan oululaisiakin tauolla. Keikkaa pukkaa varmaan monelle. Kaivostoiminta on tuonut aivan uutta vipinää Kainuuseen. Kainuun hallintomalli on ainutlaatuinen. Kuntien tehtävät on keskitetty maakuntatasolle. Lähes 90 % kuntien perustehtävistä on yhteisessä päätösvallassa. Etenkin vaikutuksen teki toisen asteen koulutuksen järjestäminen. Ammatillinen- ja lukiokoulutus ovat hitsautuneet yhä vähenevien ikäluokkien paineessa hyvin yhteen. Erityisen onnellinen olin Kajaanin opettajankoulutusyksikössä vierailusta. Keskustaopiskelijoiden kanssa innostettiin opiskelijoita osallistumaan lähestyviin edustajistovaaleihin. Illan aikana keskusteltiin opetusalaan kuuluvista asioista ja sivuttiinpa viime viikon palkkakeskustelujakin.
Päivän aikana sain paljon eväitä mukaani. Keskustaopiskelijoilta saamani viinimarjamehu matkasi Helsingin asunnolleni. Laukussa kulkeutui myös kainuulaisten vetoomus 15 miljoonan euron lisämäärärahasta hallintokokeiluun ensi vuodelle. |
