Kainuun kultamaillaTiistai 9.10.2007 klo 9.50 - Mirja Kuka olisi uskonut, että Kainuu nousee näinkin nopeasti omille jaloilleen. Kuntatalouden kurjuus, väestökato, korkea sairastavuuskerroin sekä hallintokokeilun kasvavat menot tuntuvat ratkeavan lähivuosina.
Vierailimme vaalipiirin kansanedustajien kanssa Kajaanissa maanantaina. Päivän aikana saimme hyvän katsauksen Kainuun hallintokokeilun tilanteeseen, kävimme Talvivaaran malmikaivoksen rakennustyömaalla ja illasta tapasin vielä yliopiston opiskelijoita ja yksikön johtoa. Suomen toiseksi suurin rakennusmaa ydinvoimalahankkeen jälkeen oli uskomaton näky. Yli 6000 hehtaarin kaivosalueelle rakennettiin parhaillaan tehdasta, toimistotiloja ja malmiläjitysalueita. Kuhina oli jo nyt melkoinen. Kaivos työllistää lähes 400 ihmistä ja välillisesti tuhansia lähiseuduilta. Työvoiman rekrytointi on juuri meneillään. Näkyi työmaan kahvilassa olevan oululaisiakin tauolla. Keikkaa pukkaa varmaan monelle. Kaivostoiminta on tuonut aivan uutta vipinää Kainuuseen. Kainuun hallintomalli on ainutlaatuinen. Kuntien tehtävät on keskitetty maakuntatasolle. Lähes 90 % kuntien perustehtävistä on yhteisessä päätösvallassa. Etenkin vaikutuksen teki toisen asteen koulutuksen järjestäminen. Ammatillinen- ja lukiokoulutus ovat hitsautuneet yhä vähenevien ikäluokkien paineessa hyvin yhteen. Erityisen onnellinen olin Kajaanin opettajankoulutusyksikössä vierailusta. Keskustaopiskelijoiden kanssa innostettiin opiskelijoita osallistumaan lähestyviin edustajistovaaleihin. Illan aikana keskusteltiin opetusalaan kuuluvista asioista ja sivuttiinpa viime viikon palkkakeskustelujakin.
Päivän aikana sain paljon eväitä mukaani. Keskustaopiskelijoilta saamani viinimarjamehu matkasi Helsingin asunnolleni. Laukussa kulkeutui myös kainuulaisten vetoomus 15 miljoonan euron lisämäärärahasta hallintokokeiluun ensi vuodelle. |
