Hyvinvointialueita ei voi säästää hengiltäPerjantai 2.10.2026 Hyvinvointialueet perustettiin Suomeen neljä vuotta sitten vastaamaan kansalaisten sosiaali- ja terveyspalveluista sekä palo- ja pelastuspalveluista. Johtolankana oli siirtää järjestämisvastuuta kunnilta isommiksi kokonaisuuksiksi. Ja samalla yhteensovittaa palveluita ja edistää integraatiota perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä.
Uudistus on vasta alkumetreillä. Hallintoa on vähennetty, sote-organisaatioita yhdistetty ja palveluita tuotetaan itse, ostopalveluina ja palveluseteleillä. Toimintakulujen kasvu on saatu pysymään 1,5-2,7 prosentin tasolla. Soteuudistus on nykyisen valtiovarainministeri Riikka Purran mielestä “sysipaska” uudistus. Siltä se on valtion näkökulmasta vaikuttanutkin. Samalla on kuitenkin tunnistettava kustannusten kasvun taustalla olevat tekijät; koronavuosien hoitovelka, palkkojen harmonisointi ja väestön kasvava palveluntarve. Näistä haasteista huolimatta valtio pesee kätensä sote-vastuustaan. Suuri muutos tarvitsee jatkuvaa huoltoa, arviointia ja reagointia. On perustettu parlamentaarinen työryhmä tarkastelemaan sote-palveluiden tulevaisuutta, mutta esimerkiksi kipeästi tarvittavia muutoksia rahoituslakiin ei ole esitetty. Hyvinvointialueiden rahoitus on vuositasolla yhteensä noin 27 miljardia euroa. Pohjois-Pohjanmaa saa tästä potista 2,1 miljardia euroa. Rahoitus jaetaan alueille erityisesti asukasmäärän ja palvelutarpeen perusteella. Väestömäärän kehitys ja sen muutosnopeus vaikuttavat voimakkaasti sekä asukasperusteiseen että tarveperusteiseen rahoitukseen. Pohjoisessa tämä näkyy meille epäedullisesti. Etelän hyvinvointialueet käärivät suurimmat hyödyt nykyisestä rahoitusmallista. Ja maininnan arvoista on myös se, että Helsinki ei joudu perimään edes potilas- ja asiakasmaksuja menojensa kattamiseksi. Nykyinen hallitus lienee haluton korjaamaan hyvinvointialueiden rahoitusta myös eduskunnan nykyisten voimasuhteiden vuoksi. Eteläisen Suomen hyvinvointialueet pärjäävät nykyisessä mallissa paremmin, ja valtaosa kansanedustajista asuu näillä alueilla. Vuodelle 2027 valtion sote- rahoitus kasvaa 343 miljoonaa euroa. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue on saanut rahoituksen kasvuprosentiksi 1,4%. Se on vähemmän, kuin osaisimme odottaa. Naapuri Kainuun hyvinvointialue saa lähteä ensi vuoteen nollakasvulla. Samaan aikaan inflaation ennustetaan olevan tasolla 1,4 prosenttia ja palkkojen keskimääräinen kehitys on noin neljä prosenttia. On lähtökohtaisesti selvää, että säästöpaineet jatkuvat. Rahoituksen kasvu ei vastaa valtion rahoituksen kasvua ja suurin osa kustannusten nousuun vaikuttavista tekijöistä on sellaisia, joihin hyvinvointialueet eivät voi itse vaikuttaa. Kuluvan vuoden aikana Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella taloutta on sopeutettu kymmenien miljoonien eurojen edestä. On käyty tuotannollis taloudelliset yhteistoimintaneuvottelut, joiden seurauksena irtisanotaan lähes 300 työntekijää. Matkoja ja koulutuksia on karsittu, sijaisia ei palkata ja virkojen täyttökieltoja on asetettu. Jokaisella toimialueella on oma säästökuurinsa ja velvoite pysyä budjetissa. Mutta entä jos ei enää säästetä? En minäkään halua irtisanoa ketään, lakkauttaa kuntoutusyksiköitä tai leikata omaishoitajien tukea. Haluan, että ihmiset pääsevät hoitoon ja hoivaan oikea-aikaisesti ja että ikäihmisille löytyy tarpeen mukainen hoivapaikka läheltä omaisia. Työkiireet ja paineet monen hoitoalan ammattilaisen arjessa ovat jo liian suuret. Me ollaan juustohöylätty palveluita jo moneen kertaan. Lakisääteiset palvelut on perattu ja ennaltaehkäisevät palvelutkin on vedetty tiukalle.
Toisaalta hanskojen pudottaminen ja vaikeiden päätösten välttäminenkään eivät nekään ole vaihtoehto. Olemme nähneet useiden hyvinvointialueiden kautta, mihin arviointimenettelyt voivat johtaa: entistä kivuliaampiin päätöksiin, kun niitä tarkastellaan alueen asukkaiden näkökulmasta. Minun lääkkeeni tähän tilanteeseen on kaksitahoinen; Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue on pidettävä toimintakykyisenä, jotta pystymme itse ratkomaan edessä olevia ongelmia, mutta samalla maan hallitukselta on vaadittava ripeästi muutoksia hyvinvointialueiden rahoituslakiin. Hyvinvointialueiden ongelmia ei ratkaista sillä, että säästetään kerta toisensa jälkeen samoista palveluista. Tarvitsemme rahoitusmallin, joka tunnistaa paremmin alueiden erilaiset lähtökohdat, väestönkehityksen ja palvelutarpeen. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pohde, hyvinvointialue, talous, sote-palvelut |
Pohteen päätösten taustalla talouden pakkoPerjantai 26.6.2026
Kalevassa 23.6. julkaistiin mielipidekirjoitus, jossa kritisoitiin Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen hallituksen motiiveja palauttaa sote-järjestämissuunnitelma uudelleen valmisteluun. Kirjoittajat ovat saaneet asian palauttamisen perusteista sekä kirjallisen että suullisen selvityksen. Kerrataan vielä.
Hyvinvointialueella valmistellaan uutta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen suunnitelmaa, jossa käydään läpi kaikki sote-palvelut hammashoidosta sote-keskuksiin ja ympärivuorokautisiin hoivapalveluihin. Mitoitamme palvelut alueellisesti, väestön tarpeiden ja taloustilanteemme mukaiseksi. Suunnitelmaa valmistelee tulevaisuuslautakunta. Hallitus tulee esittämään suunnitelman hyväksymistä aluevaltuustolle loppuvuodesta.
Pohteen talous on kiristynyt alkuvuodesta, kuten kaikilla hyvinvointialueilla. Huhtikuun toteutuma osoitti isoja budjettiylityksiä henkilöstö- ja ostopalveluiden menojen osalta. Saimme vappuaattona myös valtion ensi vuoden rahoituskehyksen, joka oli odotettua heikompi. Joudumme tulemaan toimeen 1,6 prosentin rahoituksen kasvulla, joka oli 56 miljoona heikompi kuin VM:n aikaisemmin julkaisema rahoituksen kehitystä kuvaava laskelma. Kasvuprosentti ei tule kattamaan palvelutarpeen kasvua, kustannusten nousua ja palkkojen korotuksia.
Meidän hyvinvointialueellamme on kattamatonta alijäämää vielä 69 miljoonaa euroa. Haemme takaisinmaksuun valtiolta yhtä lisävuotta. Koko summan pitäisi olla katettuna vuoden 2027 loppuun mennessä. Suunnitelma tarkoittaa kaikkien toimialueiden pysymistä kuluvana vuonna annetussa budjetissa, henkilöstökulujen leikkaamista ja palveluiden uudelleen mitoitusta.
Aluehallitus teki kaksi viikkoa sitten isoja päätöksiä. Jotta talous pysyy suunnitellulla uralla, joudumme hakemaan säästöjä niin henkilöstön kuin palveluidenkin järjestämisen osalta. Aloitimme koko henkilöstöä koskevan yhteistoimintamenettelyn, jonka tarkoituksena on saada aikaan 30 miljoonan euron tai 500 henkilötyövuoden säästöt. Samalla päätimme muun muassa jäädyttää uusien virkojen perustamiset, rajoittaa sijaisuuksiin palkkaamista, koulutusta ja matkustamista sekä tiukentaa hankintojen ja ostopalveluiden käyttöä.
Osana säästökuuria palautimme myös sote-järjestämissuunnitelman uudelleen valmisteluun. On mitoitettava palvelut vastaamaan talouden kantokykyä. Asetimme säästötavoitteeksi 15–20 miljoonaa euroa, jotka on löydyttävä palvelujärjestelmästä. Tulevaisuuslautakunnalla on hikinen urakka edessään säästöjen löytämiseksi. Mittaluokassaan on löydettävä kymmenen Oulaskankaan päiväkirurgian lopettamisesta syntyvää säästöä vastaavaa kohdetta.
Aluehallitus vastaa Pohteen talouden tilanteesta. Säästöjä ei tehdä ilkeyttään vaan pakon edessä. Alijäämät on katettava, budjetissa pysyttävä ja toimintaympäristön muutoksiin reagoitava herkästi. Kirjoitus julkaistu sanomalehti Kalevassa 26.6.2026 |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pohde, hyvinvointialue, talous, sote-palvelut |
Rahoitus remonttiin ja työrauha alueilleKeskiviikko 18.3.2026 Mennään hyvinvointialueiden neljättä toimintavuotta. Kalevan 10.3. pääkirjoituksessa kritisoitiin alueiden saamattomuutta ja ongelmia. Ollaan vasta uudistuksen alun vaiheessa, jossa edistysaskelia otetaan askel kerrallaan.
Kun hyvinvointialueet Suomessa perustettiin, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lyötiin 30 kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot ja palvelut yhteen. Samalla yhdistettiin kaksi palo- ja pelastustoimen aluetta yhdeksi yksiköksi. Uudistuksen ensi metreillä yhtenäistettiin sosiaalitoimen tuet, mitoitettiin koko alueen sote-palveluverkon perusterveydenhuollon palvelut, erikoissairaanhoidon laajuus sekä rekrytoitiin koko henkilökunta.
Hyvinvointialueiden rahoitus on ollut alun alkaen alimitoitettu. Ensimmäisten toimintavuosien 2023-2024 aikana yhteenlaskettu alijäämä Suomen hyvinvointialueilla oli noin 2,5 miljardia euroa. Sitä on lähetty maksamaan takaisin, koska laki velvoittaa kattamaan syntyneet alijäämät kolmen vuoden sisällä. Pohteellakin alijäämää ehti karttua 125 miljoonan euron edestä.
Valtion velkaantuminen ja velkajarru tietävät pelkkää säästökuuria hyvinvointialueille. Pahimmassa skenaariossa sosiaali- ja terveyspalvelut sekä palo- ja pelastustoimen palvelut joudutaan tuottamaan nollakasvulla. Vähenevällä rahoituspohjalla on saatava enemmän aikaa. Samalla kun lakien ja asetusten vaatimukset kasvavat ja asiakkaiden tarpeet lisääntyvät.
Hyvinvointialueet ovat pahasti eriytyneet taloudellisesti toisistaan. Viime vuoden tilinpäätösten ennusteiden mukaan etelän alueet tahkoavat erityisen hyvää tulosta. Helsingin eritysalueen arvioitu ylijäämää on 166 miljoonaa euroa, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella päästään 132 miljoonaan euroon ja Pirkanmaalla 125 miljoonaan euroon. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella tilinpäätösennuste on 37 miljoonaa plussalla. Kolme hyvinvointialuetta on parhaillaan valtiovarainministeriön arviointimenettelyssä. Keski-Suomi ja Lappi eivät tule saamaan alijäämiä katetuksi, vaikka kuinka vähentävät vuodeosastoja, terveyskeskuksia, henkilökuntaa ja etuisuuksia.
On selvää, että seuraava korjaussarja tarvitaan hyvinvointialueiden rahoitukseen. Tarveperusteisen rahoitusmallin tietopohja on saatava kuntoon, nollasummaperiaate on purettava, siirtymätasaus poistettava ja rahoituksen ennakoitavuuteen tarvitaan parannusta.
Pääministeri Petteri Orpon toimesta eduskuntapuolueita on kutsuttu mukaan parlamentaariseen työryhmään valmistelemaan tulevan hallituskauden linjauksia sote-palveluista. Tarvitsemme yhteisen sitoutumisen tuiki tärkeiden kansalaisten hyvinvointipalveluiden kehittämiseen. Työryhmän väliarviointi tuloksista annetaan joulukuussa.
Me teemme alueilla oman osuutemme. Tarvitsemme työrauhaa jatkuvien muutosten sijaan. Esimerkiksi alueiden yhdistämisellä ei pohjoisessa saada tehokuutta aikaan. Teemme lujasti töitä, jotta tarpeen mukaiset palvelut kohtaavat alueemme asukkaat paremmin. Pohteella työstämme historian toista palveluiden järjestämissuunnitelmaa. Käymme kaikki järjestettävät palvelut läpi aina hammashoidosta syöpähoitoihin. Haluamme vahvistaa perusterveydenhoitoa ja hoitoon pääsyä.
Teemme myös laajaa yhteistyötä pohjoisten yhteistoiminta-alueiden (YTA) kesken. Keskiössä on sopiminen sairaaloiden välisestä työnjaosta ja resursseista. Tulevaisuudessa tarvitsemme vielä enemmän yhteistyötä erikoissairaanhoidon, kuljetus- ja tukipalveluiden sekä tutkimuksen ja koulutuksen saralla.
(Kirjoitus julkaistu Kalevassa 14.3.2026)
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sote, hyvinvointialue, rahoitus, Pohde |
Nyt äänestetään!Keskiviikko 2.4.2025 Meneillään ovat alue- ja kuntavaalit. Olen molemmissa vaaleissa ehdolla jatkamaan työtäni asuinkaupunkini Oulun ja hyvinvointialue Pohteen tehtävissä. Miksi? Olen syntynyt vajaa viisikymmentä vuotta sitten kalastajaperheeseen. Olen elänyt turvallisen lapsuuden, jossa olen saanut olla luova, opiskella, harrastaa ja kasvaa osaksi yhteisöä. Valmistuin luokanopettajaksi vuosituhannen taitteessa. Halu vaikuttaa, yritteliäisyys ja valtava oppimisen nälkä ovat kantaneet minua eteenpäin. Haluan antaa kaikille mahdollisuuden rakentaa pohjoisessa oman näköistä, turvallista tulevaisuutta. Mirja vaikuttajana:
Minulla on rohkeutta kyseenalaistaa asioita, tarttua epäkohtiin, uudistaa ja etsiä ratkaisuja. Haluan mahdollistaa pohjoisen kasvun, parantaa palveluita ja yhdessä tekemistä. Äänestämällä saat veto-, pito- ja valovoimaa samassa paketissa! |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Oulu, valtuusto, Pohde, aluevaltuusto, Keskusta |
