Rahoitus remonttiin ja työrauha alueille

Mennään hyvinvointialueiden neljättä toimintavuotta. Kalevan 10.3. pääkirjoituksessa kritisoitiin alueiden saamattomuutta ja ongelmia. Ollaan vasta uudistuksen alun vaiheessa, jossa edistysaskelia otetaan askel kerrallaan.  

Kun hyvinvointialueet Suomessa perustettiin, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lyötiin 30 kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot ja palvelut yhteen. Samalla yhdistettiin kaksi palo- ja pelastustoimen aluetta yhdeksi yksiköksi. Uudistuksen ensi metreillä yhtenäistettiin sosiaalitoimen tuet, mitoitettiin koko alueen sote-palveluverkon perusterveydenhuollon palvelut, erikoissairaanhoidon laajuus sekä rekrytoitiin koko henkilökunta.  

Hyvinvointialueiden rahoitus on ollut alun alkaen alimitoitettu. Ensimmäisten toimintavuosien 2023-2024 aikana yhteenlaskettu alijäämä Suomen hyvinvointialueilla oli noin 2,5 miljardia euroa. Sitä on lähetty maksamaan takaisin, koska laki velvoittaa kattamaan syntyneet alijäämät kolmen vuoden sisällä. Pohteellakin alijäämää ehti karttua 125 miljoonan euron edestä.  

Valtion velkaantuminen ja velkajarru tietävät pelkkää säästökuuria hyvinvointialueille. Pahimmassa skenaariossa sosiaali- ja terveyspalvelut sekä palo- ja pelastustoimen palvelut joudutaan tuottamaan nollakasvulla. Vähenevällä rahoituspohjalla on saatava enemmän aikaa. Samalla kun lakien ja asetusten vaatimukset kasvavat ja asiakkaiden tarpeet lisääntyvät. 

Hyvinvointialueet ovat pahasti eriytyneet taloudellisesti toisistaan. Viime vuoden tilinpäätösten ennusteiden mukaan etelän alueet tahkoavat erityisen hyvää tulosta. Helsingin eritysalueen arvioitu ylijäämää on 166 miljoonaa euroa, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella päästään 132 miljoonaan euroon ja Pirkanmaalla 125 miljoonaan euroon. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella tilinpäätösennuste on 37 miljoonaa plussalla. Kolme hyvinvointialuetta on parhaillaan valtiovarainministeriön arviointimenettelyssä. Keski-Suomi ja Lappi eivät tule saamaan alijäämiä katetuksi, vaikka kuinka vähentävät vuodeosastoja, terveyskeskuksia, henkilökuntaa ja etuisuuksia. 

On selvää, että seuraava korjaussarja tarvitaan hyvinvointialueiden rahoitukseen. Tarveperusteisen rahoitusmallin tietopohja on saatava kuntoon, nollasummaperiaate on purettava, siirtymätasaus poistettava ja rahoituksen ennakoitavuuteen tarvitaan parannusta.  

Pääministeri Petteri Orpon toimesta eduskuntapuolueita on kutsuttu mukaan parlamentaariseen työryhmään valmistelemaan tulevan hallituskauden linjauksia sote-palveluista. Tarvitsemme yhteisen sitoutumisen tuiki tärkeiden kansalaisten hyvinvointipalveluiden kehittämiseen. Työryhmän väliarviointi tuloksista annetaan joulukuussa. 

Me teemme alueilla oman osuutemme. Tarvitsemme työrauhaa jatkuvien muutosten sijaan. Esimerkiksi alueiden yhdistämisellä ei pohjoisessa saada tehokuutta aikaan. Teemme lujasti töitä, jotta tarpeen mukaiset palvelut kohtaavat alueemme asukkaat paremmin. Pohteella työstämme historian toista palveluiden järjestämissuunnitelmaa. Käymme kaikki järjestettävät palvelut läpi aina hammashoidosta syöpähoitoihin. Haluamme vahvistaa perusterveydenhoitoa ja hoitoon pääsyä. 
 

Teemme myös laajaa yhteistyötä pohjoisten yhteistoiminta-alueiden (YTA) kesken. Keskiössä on sopiminen sairaaloiden välisestä työnjaosta ja resursseista. Tulevaisuudessa tarvitsemme vielä enemmän yhteistyötä erikoissairaanhoidon, kuljetus- ja tukipalveluiden sekä tutkimuksen ja koulutuksen saralla.  

(Kirjoitus julkaistu Kalevassa 14.3.2026)