Digitaalinen Suomi

Suomi on ollut ensimmäinen maa, joka määritteli yhden megan nettiyhteyden yleispalveluksi. Haja-asutusalueiden laajakaistahanke (Sadan megan Suomi) on toteutusvaiheessa. Tietoyhteiskunnan ponnistelut vaativat rivakkaa teknistä kehitystä, kustannusten pysymistä kohtuullisina niin kansalaisille kuin yhteiskunnallekin sekä tietoyhteyksien saavutettavuuden turvaamista.

Nopea laajakaista yhteys tuo runsaasti uusia mahdollisuuksia toteuttaa asioita. Esimerkiksi vanhusten hoitopalvelut voitaisiin toteuttaa liikkuvan kuvan avulla kotiin. Tavoitteena on, että sähköinen asiointi on mahdollista vuoteen 2013 mennessä kattaen kaikki keskeiset julkiset palvelut. 

Huikeiden tavoitteiden keskellä herää kysymys: Olemme osaamisessa pysyneet kaikki tietoyhteiskunnan perässä? On tärkeää varmistaa lasten ja nuorten tulevaisuuden osaaminen ja kyky toimia digitaalisessa ympäristössä. Tämä edellyttää sitä, että vanhemmat, opettajat ja muut kasvattajat vahvistavat jatkuvasti osaamistaan digitaalisten palvelujenkäytön, mediakasvatustietoisuuden ja sosiaalisen pääoman alueilla. Tietoturva ja verkkomaailman tekijänoikeuksien kunnioittaminen eivät ole aivan kaikille selvillä.

Yli 65-vuotiaista suomalaisista 33 % käyttää internetiä. Tulevaisuudessa ikäihmisten pitäisi yhä enenevässä määrin pystyä käyttämään internetiä jo pelkästään arkipäivän asioiden hoidossa, puhumattakaan harrastuksista, sosiaalisesta vuorovaikutuksesta ja opiskelusta. Internetin käyttötaito vähentää syrjäytymisriskiä. Tarvitaan innovatiivisia ratkaisuja, miten ikäihmisten internetin käyttötaito saadaan nousuun.