Kohti ryhmäkokousta

Nyt se sitten alkaa. Vilkas poliittinen syksy käynnistyy Hämeenlinnassa oman eduskuntaryhmämme kaksipäiväisellä kesäkokouksella. Palailemme jokainen kesälaitumilta takaisin ryhmäpilttuisiin. Jokaisella akut ladattuna ja reput täynnä uudistusideoita.

Lähden kokoukseen erityisen iloisin mielin. Pieni tauko eduskuntatyöstä äitiyslomalaisena on antanut monella tavalla paljon. Joskus on hyvä pysähtyä pohtimaan elämän juoksua maakunnastakin käsin. Tosin tuntuu, että mikään ei ole muuttunut poissaollessani.

Syksyn aiheet osataan listata jo nyt. Vaali- ja puoluerahoitukseen tehdään puolueiden kesken yhteiset pelisäännöt, taantuman selättämisen täsmätoimia tarvitaan koko maassa ja työttömyyden kasvua pelätään kuin ruttoa. Sosiaaliturvan uudistuksessa en usko kovin suuria edistyksiä, vaikka ehdotuksia on tehty kymmenittäin. Raha on nyt erityisen tiukilla.

Ryhmäkokouksessa meillä edustajilla on asiaa omille ministereillemme. Verojen alennuksia en odota muulta osin kuin kaupasta ostettavan ruuan arvonlisäverotuklsen osalta. Kaikki haluavat kannattaa ministeri Kataisen ehdotusta ravintola-alvin alennuksesta, mutta esitetty kompromissimalli ei kelpaa. Tähän asiaan on tarpeen palata vasta vuoden kuluttua.

Kesän aikana muistikirjani on täyttynyt ihmisten yhteydenotoista ja viesteistä politiikan uudistuksien suhteen. Aloitan ensimmäiseltä sivulta, jossa on asiaa ministeri Hyssälälle. Kotiapulaisia tarvitaan lisää niin vanhusten kuin lasten hoitoon.

Meille maakunnan ihmisille juna ja rata ovat erityisen tärkeitä. Kaksoisraidetta pukataan hyvää vauhtia kohti Oulun päätä. Matkustamme perheeni kanssa kesäkokoukseen junalla. Katsotaan miten rakennustyöt matkalla edistyvät!