Elämää vaalien jälkeen

Euroopan parlamentin vaalit olivat ja menivät. Meitä Brysselissä edustaa 13 suomalaista politiikkoa seuraavat viisi vuotta. Näillä mennään.

Vaalit olivat yllätyksettömät. Äänestysaktiivisuus noudatti samaa laiskuutta Euroopan asioita kohtaan. Suurimmissa kaupungeissa päästiin kuitenkin lähemmäs 50%:n lukemia.

Ammattipolitiikot pitivät pintansa. Istuvat mepit tulivat valituiksi ja muutama uusi kasvo pääsi mukaan. Mitro Repo taitaa olla ainoa politiikan ulkopuolelta tullut euroedustaja. Julkkiksilla ei edelleenkään ratsasteta politiikan tekoon vaan kokemukseen luotetaan. Tämä hyvä!

Keskustan kolmen kopla on mielenkiintoinen. Jäätteenmäki, Takkula ja Manner ovat sopivasti sekoitus uutta, kokemusta, alueellista edustusta ja etenkin osaamista. Uskon heidän lisäävän myös kansalaisten kosketuspintaa Euroopan unionin politiikkaan päin. Näyttävä porukka.

Oman maakuntani keskustalainen ehdokas Kyösti Karjula keräsi hyvän äänisaaliin, mutta ei päässyt EU parlamenttiin. Oulun vaalipiirissä äänet jakaantuivat liian monelle ehdokkaalle. Keskustan järjestöväki ja kannattajat tekivät iloisen kampanjan, josta kiitokset kaikille!

Vaalien jälkeen on tiukan analyysin aika. Näistäkin vaaleista on otettava opiksi. Puolueen ja piirijärjestön sisällä keskustelu on jo aloitettu. Katseet viritetään jo 2011 eduskuntavaaleihin.